Run Forrest Run! – Jatkoajassa lenkkeilijöitä?

[adolf]

Kävin tuossa urheilukentällä juoksemassa kympin sillä ajatuksella, että vedän sitä vauhtia, mitä puolimaratonin kahden tunnin alitus vaatii, eli 5:40 keskaria. Tarkoituksenakaan ei ollut mitenkään vetää täysiä tai mitään ennätyksiä, vaan ainoastaan se että juoksun pitää tuntua helpolta.

No keskivauhdiksi muodostui sitten lopulta 5:31 ja keskisyke oli 149. Ihan helpoltahan tuo tuntui, ja varaa olisi halutessani ollut ihan reippaasti kiristää vauhtia. Kai tuossa tärkeintä kuitenkin oli se, että olo oli sellainen, että tuota samaa vauhtia olisi pystynyt vetämään vielä useita kilometrejä tuohon perään sen kummemmitta ongelmitta.

Juoksurata on tietysti ilman mäkiä aina helpompaa, mutta on tässä nyt ihan kohtalaisen luottavainen olo jo, että sitten 2. lokakuuta se puolimaraton menee alle kahteen tuntiin.

 

[Tombe76]

Juoksurata on tietysti ilman mäkiä aina helpompaa, mutta on tässä nyt ihan kohtalaisen luottavainen olo jo, että sitten 2. lokakuuta se puolimaraton menee alle kahteen tuntiin.

Meneehän se, helposti. Ei muuta kuin itse tapahtumassa 5.25-5.30/km-kilsoja nakuttamaan, hyvään porukkaan ja sitten 15km jälkeen vauhtia kiristäen maaliin.

Ylläolevan viestin perusteella ennustan lopputulokseksi 1.52.34

Itse koittanut pitää koko kesän tuota min 50km/vk yllä ja onnistunutkin. Toki tässä helteiden aikana ollut vähän joka lenkin jälkeen fiilis että onpa huonossa kunnossa, varsinkin kun painoakin vielä ihan liikaa.

Mutta jospa tuo tasainen treeni (onko nyt 16vk putkeen tuo min 50km/vk) kantaisi hedelmää kun kelit viilenevät. Tänään ainakin tuntui ihan kivalta meno vajaassa 20 asteessa.

 

[Turha Kaukalo]

Meikäläinen paukuttelee aina välillä kutosella alkavia kilometriaikoja! Syksyllä ensimmäiset vitoset? Ei vielä tämän kalenterivuoden aikana mene kympillä tunnin raja rikki mutta keväällä menee, ellei sitten tule loukkaantumisia ja sairastumisia oikein kunnolla. Olen myös hiukan alkanut olla myöntyväinen polkujuoksulle ja löytyyhän tuolta Keskuspuistosta ihan hyvää polkua ja pitkospuutakin. Syksyllä ajattelin käydä Lapissa vähän juoksemassa kiverillä kiveliöillä.

Haaveksin, hullu kun olen, tietenkin noista NUTS-kisoista (pitkistä). Ensi vuonna voisi myös osallistua joihinkin pk-seudun polkukisoihin. Jotenkin aavistuksen tyhmää, että maantieultrakisoja on Suomessa aika vähän, kun taas vähän joka metikössä on oma kisansa. Pitää ostaa polkukengät. Salomonit näyttävät olevan monilla. Juoksureppu on mutta tarvitsen uuden, kun tuo on sittenkin vähän hankala kun siinä ei ole niitä etupusseja, joita alunperin ajattelin vältteleväni mutta kyllä ne pitää olla käytännön syistä. Masokistin unelmaa v. 2023 olen ajatellut.

Välillä menee kävelyksi ja läskiäkin on yhä ja vielä mutta luottavainen fiilis silti.

 

[Tombe76]

Haaveksin, hullu kun olen, tietenkin noista NUTS-kisoista (pitkistä). Ensi vuonna voisi myös osallistua joihinkin pk-seudun polkukisoihin. Jotenkin aavistuksen tyhmää, että maantieultrakisoja on Suomessa aika vähän, kun taas vähän joka metikössä on oma kisansa. Pitää ostaa polkukengät. Salomonit näyttävät olevan monilla. Juoksureppu on mutta tarvitsen uuden, kun tuo on sittenkin vähän hankala kun siinä ei ole niitä etupusseja, joita alunperin ajattelin vältteleväni mutta kyllä ne pitää olla käytännön syistä. Masokistin unelmaa v. 2023 olen ajatellut.

Samma här... ja kun ehkä saa mukulat tässä lähivuosina maailmalle niin ehkäpä jotain keksiikin. Tossa joku viikko sitten kävin juoksukaverin hanuria katselemassa 24km Nuuksion poluilla ja pidin kyllä. (poluista siis). Samoin viime vuoden Sallan reissu oli oikein kiva. Siinä kun yhden vaelluspäivän jälkeen lähti juoksulenkille ja pääsi Sallatunturin päälle ilman kävelyaskelia, oli ihan kiva fiilis. Toki se alastuleminenkin otti jalkoihin mutta oli kyllä mukavempaa.

Tänä vuonna ajattelin jo jossain vaiheessa käydä vetämässä Kiipulan 50km, kun on tuossa vieressä, mutta osuu Ylläs-reissun kanssa päällekäin. No ehkä sieltäkin löytyy hyviä lenkkimaastoja. Sen verran pentu vielä tuo toinen koira ettei viitsi antaa järjettömiä päiväsiivuja, kun puolison kanssa reissuun mennään. Jää virtaa omille lenkeille.

Maantieultrista samaa mieltä. Oxroad (Turku-Hml, Härkätie) taisi jäädä yhdeksi kerraksi, v.2013... sääli että tuli vähän vaivoja, olisi ollut kiva kokea. Oli jo maksettukin mutta väliin jäi.

 

[Snakster]

Pannaas omista tekemisistäkin vähän raporttia. Talvi ja kevät meni hyvin ja toukokuussa tuntui olevan kohtuullisen hyvä nousukunto päällä. Toukokuun lopulla iski kuitenkin flunssa ja vaikka juoksutaukoa tuli vain vajaa pari viikkoa, niin jotenkin siihen kunto kyykähti yllättävän pitkäksi aikaa. Tosi vähän onkin sitten ollut mitään kisoja tuon jälkeen ja lomista ja muista johtuen tekeminen on ollut rikkonaista. Kesäkuussa kävin juoksemassa yhden vitosen ja yhden kolmosen, mutta osin helteistäkin johtuen tulokset eivät kovastikaan tyydyttäneet. Heinäkuussa vaeltelusta ja muusta lomailusta kankein jaloin kävin tuuppaamassa peräkkäisinä päivinä 800 m ja 1500 m kisat ja niissä tekeminen oli lähinnä säälittävän ja naurettavan välimaastossa.

Näistä ehkä jotenkin paikat kuitenkin aukesivat, sillä viime viikon Forssan ratakympillä tekeminen olikin jo ihan toisen tuntuista. Selvää on, että +31 asteen lämpötilassa ei ratakympillä mitään ennätysmurskajaisia järjestetä, mutta fiilis oli paskasta ajasta huolimatta lupaava.

Nyt alkaa sitten ratakauden päätapahtuma, eli kuun vaihteessa käytävät Suomen aikuisurheiluliiton (eli ikämies- ja naisurheilijoiden) SM-kilpailut, lähestyä ja tässä on vielä muutama täsmätreeni ennen sitä tiedossa, Tänään kävin työntämäsä 10*500 metriä 90 sekunnin palautuksella tarkoituksena juosta noin viiden tonnin kisavauhtia rennon letkeästi. Treeni meni paljon paremmin ja kovempaa kuin uskalsin odottaa ja vähän tässä alkaa toiveet heräillä. Ohjelmassa siis lauantaina vitonen ja sunnuntaina 1500 m, tosin kahta päivää en ole koskaan jaksanut tehdä hyvää tulosta, joten sunnuntailta ei kovasti ole odotuksia.

Näiden kisojen jälkeen sitten hetki vähän iisimmin ja sitten syksyllä onkin tiedossa jokunen maantiekymppi, 1-2 puolimaratonia ja HCR:ssä katuvitonen. Voi tulla vielä ihan hyvä syksy ja just nyt on tosi positiivinen olo harrastamisesta.

Käykääs tyypit lenkillä!

 

[Niilo]

Mitea onko muilla jaloissa ns. vaivaa. Olen koettanut tota kävelyä harrastaa nyt jonkin verran. Tai no joo viime vuoden lokakuusta asti. Parhaimmillaan tullut n. 140 km kuukaudessa ja huonoimmillaan n. 84 km...
Nyt on jonkin aikaa ollut oikean jalan kantapään alue jalkapohjasta aika kipeä / arka...
Illalla jos sohvalla löhöilee ja siitä lähtee liikkelle niin menee aika ontumiseksi.
Aamulla kun sängystä ylös nousee ja lähtee liikkelle,niin on "yhtä tuskaa". Ei meinaa päästä mihkään ku tuntuu et jalka "pettää alta" ja kantapäähän vihloo.
Voisiko olla joku luupiikki tjsp ?

 

[Vode]

Nyt on jonkin aikaa ollut oikean jalan kantapään alue jalkapohjasta aika kipeä / arka...
Illalla jos sohvalla löhöilee ja siitä lähtee liikkelle niin menee aika ontumiseksi.
Aamulla kun sängystä ylös nousee ja lähtee liikkelle,niin on "yhtä tuskaa". Ei meinaa päästä mihkään ku tuntuu et jalka "pettää alta" ja kantapäähän vihloo.
Voisiko olla joku luupiikki tjsp ?

Plantaarifaskiitilta eli jalkapohjan kantakalvon tulehdukselta kuulostaa. Useimmiten pitkäaikainen vaiva, mutta joillakin lähtenyt nopeastikin pois jos löytää syyn, joka aiheuttaa kyseisen tulehduksen. Hoitoneuvojakin on varmaan yhtä monta kuin kyseisestä tulehduksesta kärsineitä, joten varmaankin kannattaa googlata.

 

[Fordél]

Wuhuu! Ensimmäisen kerran pariin kolmeen vuoteen tuntuu siltä, että juoksutreeni alkaa vihdoin taas tarttumaan.

Oma nousujohteinen juoksuharrastus päättyi polkujuoksumaratoniin muutama vuosi sitten, jolloin huomasin olevani ihan hapoilla jo ensimmäisten kilsojen jälkeen. Olin varmaan ylikunnossa, ja pidin pitemmän tauon juoksemisesta.

Tauon jälkeen on tullut hölkkäiltyä milloin mitenkin tai sitten tullut pidettyä uusia taukoja juoksemisesta, mutta lähes aina kun on lähtenyt hölkälle, hyvin kevyellekin, niin ei se ole tuntunut helpolta. Mitään kehitystä ei ole tuntunut tapahtuvan vaan koko homma tuntui polkrvan paikallaan.

Nyt viime viikkoina on alkanut tuntumaan jotenkin erilaiselta. Ensinnäkin olo ei ole enää niin väsynyt, kiitos varmasti hyvien yöunien. Kevyt juoksu alkaa tuntumaan kevyeltä ja reipas juoksu alkaa sujumaan oikeasti reippaasti, mutta samalla kuitenkin riitttävän helposti. Kunto tuntuu nousevan pitkästä aikaa.

Nyt ei pidä sössiä tätä hyvää alkua liiallisella huhkimisella, vaikka motivaatio juoksemiseen on hyvässä nousussa. Hienoa kuitenkin juosta, kun se tuntuu taas nautinnolliselta. Samalla juoksemista osaa arvostaa ihan eri tavalla.

 

[Rod Weary]

Mitea onko muilla jaloissa ns. vaivaa. Olen koettanut tota kävelyä harrastaa nyt jonkin verran. Tai no joo viime vuoden lokakuusta asti. Parhaimmillaan tullut n. 140 km kuukaudessa ja huonoimmillaan n. 84 km...
Nyt on jonkin aikaa ollut oikean jalan kantapään alue jalkapohjasta aika kipeä / arka...
Illalla jos sohvalla löhöilee ja siitä lähtee liikkelle niin menee aika ontumiseksi.
Aamulla kun sängystä ylös nousee ja lähtee liikkelle,niin on "yhtä tuskaa". Ei meinaa päästä mihkään ku tuntuu et jalka "pettää alta" ja kantapäähän vihloo.
Voisiko olla joku luupiikki tjsp ?

Plantaarilta haiskahtaa joo. Mulla tuo kiusasi, kun akillekset menivät jumiin. Rullahieronta auttoi ja nyt on pysynyt poissa.

 

[heketsu88]

Tänään kävin juoksemassa elämäni kovimman 3km noin aikaan 14:46. Kilometriaikani olivat seuraavat: 04:49.3, 05:02.2 ja 04:57.2. Tämän jälkeen pidin 15 minuutin tauon ja juoksin 2km noin aikaan 10:40 --> Kilometriajat 05:41.8 ja 04:57.0. Sitten pidin 10 minuutin tauon ja juoksin vielä 500 metriä noin aikaan 02:10.

 

[upreo]

Nyt on varmaan se juoksijan kiitollisin aika edessä. Ohjelman viimeinen lenkki on viisi minuuttia sitten vedetty. Enää ei voi mitään tehdä kisakunnon eteen. Suunnon lukemien mukaan kunto on parempi kuin koskaan aiemmin. Kas kummaa, kun lopetti kohkottamisen pitkillä lenkeillä ja malttoi mennä hiljaa, alkoivat myös tulokset nousta. Olisipa muutama vuosi aiemmin tämän väläyksen saanut. Noh, jos pää ei riitä muuhun kuin juoksemiseen ja siihenkin huonosti, niin paljoa ei sitten varmaan voi vaatia.

Järkeilin homman niin, että kun kerran on itsensä kuntoon taas repinyt, niin vähän turhuutta on tyytyä yhteen numerolappujuoksuun. Siispä lauantaina kipitellään kesän pääjuoksu ja puolikkaalla tavoitellaan sitä 1.40 alitusta. Aiemmin olisi kisat ollut siinä, mutta nyt ahmin viikon välein tuosta vitosen juoksun ja kaksi kymppiä. Lähtökohta noihin lyhyempiin matkoihin on se, että mennään puolikkaan höyryillä. Korkeintaan sählytreeneissä käydään välissä.

Hyvillä mielin tässä noita odottaa. Vähän hiusrajan pakenemista kiihdyttää lukkoon vetänyt pohje. Alkuun luulin akilesjänteen vaivaavan, mutta pohjehan se oli. Kävellessä tuntuu pieni pisto, juostessa muutama ensimmäinen askel pettää alta. Kun jalka lämpenee, kipu poistuu. Toki sen nyt tuntee, ettei jalka normaali ole, mutta ei se juoksua häiritse. Fyssari on pariin kertaan koittanut saada jumia pois. Päivän fyssarin käsittely auttaa, mutta sitten tulee jomotus takaisin. Ilmankin tulisi toimeen, mutta eiköhän tuon kanssa nyt selvitä.

Nyt vaan Voltarenia, venytyksiä ja kunnolla hiilareita kroppaan. Lauantaina sitten hyökätään. Laitetaan tänne sitten tuloksia, miten juoksut menee. Tsemppiä muillekin syksyn koitoksiin.

 

[Elazi]

Nyt vaan Voltarenia, venytyksiä ja kunnolla hiilareita kroppaan. Lauantaina sitten hyökätään. Laitetaan tänne sitten tuloksia, miten juoksut menee. Tsemppiä muillekin syksyn koitoksiin.

Kerro jo, älä pidä meitä jännityksessä!

Itellä ei ole paljoa kerrottavaa, touko-kesäkuu meni hyvin hiljasesti ja vasta kesäloman alussa sitä on taas vähän aktiivisemmin ehtinyt lenkkeillä. Nyt sain ostettua salomonin juoksurepun niin täytyy yrittää pitempiäkin juoksulenkkejä ehtiä juosta johonkin väliin.

 

[upreo]

Kerro jo, älä pidä meitä jännityksessä!

Tunnen jo täälläkin päässä näyttöä, miten sulla hiki kihoaa sormenpäihin jännityksestä...

Puolikkaalla oli täydelliset olosuhteet juoksemiseen. Lämpötila parissakympissä ja pieni tuuli. Ei voi selittää olosuhteilla. Ensimmäiset 15 km pysyin suunnitelmassa. Sitten olisi pitänyt kiristää vauhtia, ei pystynyt. Pari hitaampaa kilometriä loppuun, mutta silti päästiin melko lähelle ennätyksiä tai siis minuutin päähän digitaalien näyttäessä 1.43.45. Jäihän tuossa matkaa vielä siihen 1.40.00 tavoitteeseen, mutta otetaan se sitten ensi kesänä. Hyvä fiilis jäi, ei pistänyt ja viimeiselle kilometrille sai vielä kiriäkin viritettyä.

Lauantaina ensimmäinen vitonen numerolappu rinnassa. Vähän jännitti miten on palautunut puolikkaalta. Nopea en ole koskaan ollut, joten ei oikein tiennyt mitä odottaa. Tästäkin jäi hyvä tuntuma, kun loppuaika oli 22.15. Rehellisesti varmaan 15 sekuntia olisi ollut kiristettävissä, mutta kun sain oman sarjan toisen kilpailijan (joukkuetriathlon) etumatkan kurottua 3km kohdalla kiinni, niin hieman löysäsin.

Nyt sitten edessä on viikon välein vielä kaksi kympin kisaa. Sen jälkeen menee juoksutossut odottelemaan kevättä. Jos saisi 45 minuuttia alitettua, olisi yksi tavoite kuitattu. Luultavasti ei, mutta katsellaan.

 

[Elazi]

Tunnen jo täälläkin päässä näyttöä, miten sulla hiki kihoaa sormenpäihin jännityksestä...

Puolikkaalla oli täydelliset olosuhteet juoksemiseen. Lämpötila parissakympissä ja pieni tuuli. Ei voi selittää olosuhteilla. Ensimmäiset 15 km pysyin suunnitelmassa. Sitten olisi pitänyt kiristää vauhtia, ei pystynyt. Pari hitaampaa kilometriä loppuun, mutta silti päästiin melko lähelle ennätyksiä tai siis minuutin päähän digitaalien näyttäessä 1.43.45. Jäihän tuossa matkaa vielä siihen 1.40.00 tavoitteeseen, mutta otetaan se sitten ensi kesänä. Hyvä fiilis jäi, ei pistänyt ja viimeiselle kilometrille sai vielä kiriäkin viritettyä.

Lauantaina ensimmäinen vitonen numerolappu rinnassa. Vähän jännitti miten on palautunut puolikkaalta. Nopea en ole koskaan ollut, joten ei oikein tiennyt mitä odottaa. Tästäkin jäi hyvä tuntuma, kun loppuaika oli 22.15. Rehellisesti varmaan 15 sekuntia olisi ollut kiristettävissä, mutta kun sain oman sarjan toisen kilpailijan (joukkuetriathlon) etumatkan kurottua 3km kohdalla kiinni, niin hieman löysäsin.

Nyt sitten edessä on viikon välein vielä kaksi kympin kisaa. Sen jälkeen menee juoksutossut odottelemaan kevättä. Jos saisi 45 minuuttia alitettua, olisi yksi tavoite kuitattu. Luultavasti ei, mutta katsellaan.

eilen kävin sählyä pelaamassa pitkästä aikaa, hikoilin kyllä kuin pieni sika. Johtui varmaan tämän viestin odotuksesta. Komeat on ajat. Mäkin oon haaveillut tuosta puolikkaasta 1:45 tienoille mutta en ole saanut aikaseksi ilmoittautua mihinkään juoksuun. Liekö pelottaa sen verran ettei ole ilmoittautumista tehnyt.

 

[adolf]

Miten on jatkoajan juoksijat ratkoneet tämmöisiä tilanteita, kun tulee vähän hankalampia lenkkejä?

Tässä on nyt itsellä pari semmoista lenkkiä ollut jo putkeen, kun meno tuntuu jotenkin ihan kauhean tukkoiselta, eikä vaan kulje oikein mihinkään. Ei ole jalat mitenkään väsyneet tai kipeät, eikä sykkeetkään mitenkään erityisen paljoa ainakaan normaalia korkeammalla (ehkä vähän kuitenkin), mutta olo on vain semmoinen jotenkin väsynyt ja ei ole normaaleja voimia. En ole myöskään nukkunut tai syönyt mitenkään normaalia huonommin.

Kävin tuossa n. viikko sitten juoksemassa semmoisen 18 km lenkin, niin olen nyt miettinyt, että ehkä kroppa ei ole vain palautunut siitä sitten kunnolla, vaikka mitenkään erityisesti mitään paikkaa ei aristakaan? Sen huomaa vasta tuolla lenkillä sitten, että nyt on jotenkin tosi tahmeaa.

Ajattelin, että tässä olisi varmaan hyvä pitää tuommoinen viikon tauko kokonaan juoksemisesta, ja käydä sitten kokeilemassa, jos kulkisi taas normaalisti.

 

[Rod Weary]

Ajattelin, että tässä olisi varmaan hyvä pitää tuommoinen viikon tauko kokonaan juoksemisesta, ja käydä sitten kokeilemassa, jos kulkisi taas normaalisti.

Kroppaa kannattaa aina kuunnella. Jos on selvästi normaalista poikkeavaa tuntemusta, tauko ei liene huono idea. Jos tukkoisuus jatkuu, ehkä kannattaa jopa jutella lekurin kanssa.

 

[douppi]

On kyllä erikoinen toi Garmin-kello. Tänään näytti lenkin jälkeen ihan omia sykehommiaan lenkin ajaksi. Sama lenkki aiemmin viikolla, ja siinä keskisyke 140. Tänään aamupäivällä 178. En ihan usko kelloa nyt, kun ei mitään erityisiä tuntemuksiaan, että joku olisi oudosti ym. :)
Eiköhän se kellon buuttauksella korjaannu seuraavaan kertaan.

Eihän noi muutenkaan nyt mitään ehdottomia faktoja ole, kun vaan ranteesta ottaa. Ja välillä näyttää jotain ihme sahausta :D En jaksa mitään sykevöitä harrastaa, kun on jo vyöpussi, jossa vähän juomaa ja avain ym.

 

[Tombe76]

On kyllä erikoinen toi Garmin-kello. Tänään näytti lenkin jälkeen ihan omia sykehommiaan lenkin ajaksi. Sama lenkki aiemmin viikolla, ja siinä keskisyke 140. Tänään aamupäivällä 178. En ihan usko kelloa nyt, kun ei mitään erityisiä tuntemuksiaan, että joku olisi oudosti ym. :)
Eiköhän se kellon buuttauksella korjaannu seuraavaan kertaan.

Eihän noi muutenkaan nyt mitään ehdottomia faktoja ole, kun vaan ranteesta ottaa. Ja välillä näyttää jotain ihme sahausta :D En jaksa mitään sykevöitä harrastaa, kun on jo vyöpussi, jossa vähän juomaa ja avain ym.

Askeleitahan nuo välillä lähtee laskemaan. Ei siinä buuttaukset auta. Välillä näin. Arkipäivää ainakin omissa mittareissani (Garmin + Polar).

Ja kyllähän sen myös tietää jos lenkin alussa syke hakkaa 170-180 kun muuten 130-140. Jättää silloin datan omaan arvoonsa.

Joskus myös mitannut askeleita kun oli käytössä sykevyö.

...ja kyllähän se pistää vituttamaan jos on lähtenyt vetämään kevyttä lenkkiä ajatuksella että koitetaan päästä mahdollisimman alhaisilla sykkeillä, "enkkaa" tekemään. Ja sitten lähtee mittaus väärin. Mutta viimeisen 5v aikana näin tapahtunut kymmeniä kertoja. Vaikka kaikki niksejä kokeillut.

 

[Rod Weary]

Mulla Vantage M on kai kerran juoksulenkillä villiintynyt näyttämään omiaan. Sekin tokeni, kun siirsin kelloa ylemmäs ranteessa. En treenaa tavoitteellisesti enkä harrasta juurikaan mitään intervalleja. Se vähä, mitä niitä vedän, ei haittaa vaikka rannemittaus laahaisikin hiukan perässä. Olen siis todella tyytyväinen tuohon rannemittaukseen.

 

[douppi]

Askeleitahan nuo välillä lähtee laskemaan. Ei siinä buuttaukset auta. Välillä näin. Arkipäivää ainakin omissa mittareissani (Garmin + Polar).

Ja kyllähän sen myös tietää jos lenkin alussa syke hakkaa 170-180 kun muuten 130-140. Jättää silloin datan omaan arvoonsa.

Joskus myös mitannut askeleita kun oli käytössä sykevyö.

...ja kyllähän se pistää vituttamaan jos on lähtenyt vetämään kevyttä lenkkiä ajatuksella että koitetaan päästä mahdollisimman alhaisilla sykkeillä, "enkkaa" tekemään. Ja sitten lähtee mittaus väärin. Mutta viimeisen 5v aikana näin tapahtunut kymmeniä kertoja. Vaikka kaikki niksejä kokeillut.

Ok, joo näin se just meni. Syke lähti datan mukaan sieltä 180 jne. Noh, katotaan josko se seuraavalla tai sitä seuraavalla kerralla löytäis langan taas.

 

[flintstone]

Itsellä ainakin rannesykkeen kanssa on ollut merkitystä ettei kello (tai siis itsellä Whoop) ei ole liian löysällä ranteessa vaan se pitäisi pysyä paikallaan. Ainakin whoop on tuolloin rannesykkeen osalta varsin tarkan oloinen, toki itsellä yleensä on ihan sykevyö rinnan ympärillä (ja lajina juoksun sijaan pyöräily) - eli sykkeet vastaa sykevyöllä ja whoopin kautta aikalailla toisiaan kun tekee vastaavaa treeniä (en ole verrannut rinnakkain) mutta sanotaan näin että tiedän miltä mun syke millaisillakin tehoilla yleisesti ottaen näyttää.

 

[fat of the land]

Pääsääntöisesti rannemittaus on lähinnä suuntaa-antava ja sykevyöllä voi saada 99% tarkkuuden. Polarin, Garminin ja suunnon uudetkin mittarit menee sinne 75-90% tarkkuuteen ja ainakin polarilla on ihan järkyttävä viive siinä miten rannemittaus reagoi.

Ostakaa sykevyö.

 

[Kimmo_Ahteri]

Onko joku päättänyt/pystynyt jatkamaan lenkkeilyä välilevyn pullahtamisen jälkeen? Lääkäri oli vähän sitä mieltä ettei ehkä kannattaisi...

 

[masa90]

Lenkkeilyinto alkaa taas heräilemään kun pienet murheet selätetty. Kunto pääsi keväällä harmillisesti tippumaan sairastellessa, mutta pääasia että tekeminen on ollut kivaa taas.

Tuli vähän aikaa sitten uusittua "kesäkengät" Hokan mach4:iin, ollut todella tyytyväinen kyllä niihin. Napakat, vaimentavat, kevyet. Ainoa miinus itselle oikeastaan noiden ulkonäkö, mutta eipä se ketään oikeasti kiinnosta miltä juostessa näyttää.

 

[Urheiluministeri]

Urheilukello vaihtui vuosi-pari sitten Polarista Garminiin, koska Garminissa on laajemmat ominaisuudet tarpeisiini. Olin kyllä ollut tyytyväinen Polar Vantage M:n rannesykemittaukseen (pienestä hitaudesta huolimatta) ja luopunut erillisistä sykeantureista. Lippulaiva-Garmin ei päässytkään samalle tarkkuudelle ainakaan minun ranteessani, ja jouduin palaamaan hetkeksi sykevyöaikaan.

Sykevyön kanssa minulla tuli kuitenkin heti ilmojen lämmetessä hiertämisongelmia. Olin aiemmin kokeillut Polarin OH1:stä, mutta se oli jäänyt Vantage M:n myötä laatikon pohjalle ja hyytynyt kokonaan kun yritin ottaa sitä taas käyttöön. Niinpä hankin Polarin Verity Sensen, mikä on osoittautunut erinomaiseksi varusteeksi Garminin kaveriksi. Akun varauksen luvataan kestävän 30h, ja todistetusti se on omassakin käytössä riitänyt yli 12h ultrakisoihin. Käytän laitetta vasemmassa olkavarressa, missä Polar hoitaa sykkeen mittauksen optisella tarkkuudella ilman rintakehän hiertymistä verille. Plussana myös se, että pyöräillessä voin laittaa kellon pyörän tankoon, ja seurata dataa sekä karttaa.

Laitehan toimisi myös itsenäisenä tallentimena, mutta en ole niitä ominaisuuksia koskaan kokeillut. Yhden hihnan olen jo ehtinyt rikkomaan, mutta Polarilta sain takuuseen uuden tilalle, kahdessa päivässä kotiin tuotuna. Akun kesto on Verity Sensessä parantunut huomattavasti OH1:een verrattuna.