Itse näin (ja kuulin) Matin Raumanmeren juhannusfestareilla vuonna jotaa.. Olin siellä järkkärinä, kuuma oli ja porukkaa ihan himmeesti! Keikka kun alkoi, niin porukka vyöryi leirintäalueelta ja ties mistä - siinä oli järkkäritkin helisemässä! Keikka meni hyvin ja taisi olla selvinpäin tuolloin.
Matista voisi adjektiiveja luetella vaikka koko illan. Mutta ennen kaikkea oman tiensä kulkija. Harjoitteli omalla ajallaan ilman pätäkkää, koska halusi olla paras (saman teki myös Litti). Milloin lintsattiin koulusta, milloin mistäkin. Todella surullinen uutinen, ei voi muuta sanoa. Luulin, että Matti elää ikuisesti. Ei elänyt. Ei mikään pyhmis tietenkään, muttei mikään vellihousukaan. Harva meistä uskaltaa hypätä hernerokkasumiin 18-vuotiaana. Toivottavasti hänet haudataan jonnekin, missä voi sitten joskus häntä käydä muistelemassa. "Huominen on aina tulevaisuutta." Kiitos Matti kaikesta!