Itseäni on mietityttänyt pidemmän aikaa seuraavanlainen juttu: Kreikka ja kreikkalaiset ovat vastanneet hyvin pitkälle länsimaisen tieteellisen kehityksen alkumetrien isoista hyppäyksistä. Aristoteles ja muut vastaavat pistivät kehiin muutamassa sadassa vuodessa sellaisen määrän uutta tietoa, että missään muualla ei moisesta osattu edes haaveilla. Kuitenkin nykyään tieteellisen tutkimuksen kovin kärki tulee jostain ihan muualta kuin Kreikasta. Kysymys kuuluukin, onko kreikkalaisten geenit huonontuneet vai mistä johtuu älyllisen ylivertaisuuden hiipuminen?
Kaikkihan on suhteellista, toki älyllisiin innovaatioihin liittyy muitakin tekijöitä, tällä hetkellä paljolti tuntuu siltä että kyse ei ole ainakaan "kehittyneitten maitten" kohdalla älykkyydestä tai tyhmyydestä, vaan puhtaasti volyymistä ja panostuksesta tieteisiin/koulutukseen. Ei Amerikan tieteellinen taso johdu amerikkalaisten älykkyydestä, vaan rahasta jolla ostetaan Aasian parhaat tutkijat yliopistoihin.
Keskiarvoisesti älykkyys lienee samoilla alueilla ja huippulahjakkuuksia löytyy sattumanvaraisesti.
Välimeren maissa pl. Ranska, vallitsee muutenkin aika seisahtunut ilmapiiri ja RD-toiminnot tuntuvat varsin vähäisiltä eikä muutenkaan huipputeknologia tunnu olevan merkittävässä roolissa valtioitten tuotantoa.
Toisaalta Väli- ja Etelä-Amerikan alkuperäiskansat, kuten atsteekit, inkat ja mayat, olivat huomattavan kehittyneitä esimerkiksi tähtitieteen, tienrakennuksen ja maanviljelyksen saroilla. Miksi tähtitieteen terävin kärki tulee nykyään jostain muualta kuin Guatemalasta? Onko geeneihin päässyt lorahtamaan sekaan jokin niitä oleellisesti huonontanut tekijä?
On toki kyllä mainittava, että havaitseva tähtitiede ei varsinaisesti vaadi juurikaan älyllisiä lahjoja, lähinnä vain tarpeeksi kehittyneen kulttuurin että jollain on aikaa tuijotella tähtiä.
Mongolit liidasivat suvereenisti aikanaan koko sitä aluetta, joka jää nykyisen Mongolian ja Keski-Euroopan väliin. Geenien huonontumisestako johtuu moisen ylivallan musertuminen?
Eikä tämäkään johtunut älyllisistä oivalluksista, vaan sopivasta ajankohdasta Euroopan ollessa heikoimmillaan johtuen yhteiskunnallisista mullistuksista.
Ja Mongolien valloitusretkihän pysähtyi juuri kehittymättömyyteen, kun auktoritäärisen hallitsijan kuoltua "Horde" ajautui kaaokseen ja sisäisiin ristiriitoihin.
Kaksoivirran maa on ensimmäisiä kolkkia, jossa järjestäytynyttä yhteiskuntarakennetta on ollut nähtävissä. Nykyäänhän ko. alueen maat ovat melko kaukana järjestäytyneestä. Geenitkö huonontuneet?
Kaikkihan on suhteellista, eihän se että joku on älykäs, tarkoita sitä että hän on älykkäämpi kuin kaikki muut. Eli, ei se auta että on hieman jotain toista ryhmää älykkäämpi, jos oikeastaan on tyhmempi kuin joku toinen ryhmä.
Egypti oli aikanaan tieteen ja muun kulttuurin ylivoimainen edustaja. Nykyään maa on sekava ja köyhä. Mitä tapahtui egyptiläisten geeneille?
Kuolivat pois, kai tiesit että nykyegyptiä asuttavat ihmiset eivät ole Faaraoitten kansaa. Ja ennen seuraavaa kysymystä mainittakoon että, kuolee se Nobelistikin, jos isompi ja vahvempi lyö kovempaa.
Vai olisiko sittenkin niin, että eri kansojen ja "rotujen" kulloistakin paremmuutta voitaisiin selittää joillain muilla tekijöillä kuin perimään tai "rotuun" liittyvillä asioilla?
Tai sitten niinkin yllättävästi, kuin että asiat eivät ole yksiselitteisiä ja kehitykseen vaikuttaa useampi tekijä, mm. älykkyys. Ja etenkin agraariyhteiskunnissa, ei kansan keskimääräisen älykkyyden tarvitse olla kummoista, jos vain satunnaisuuden kautta joukkoon eksyy muutama fiksumpi kaveri jotka ottavat homman haltuun, kuten juuri tapahtui Mongolien kohdalla.
Pitkäjänteinen kehitys taas ei onnistu ilman myös keskimääräistä älykkyyttä, koska muuten aina hallitsijahenkilön kuoltua vaivuttaisiinn takaisin kaaokseen.