Kysymys tietävämille. Kuinka hyvä tuo häiveominaisuus on? Voiko tutkien kehitys poistaa häivehyödyn? Onko Suomessa käytetyissä tehtävissä häiveominaisuuksista hyötyä?
Kyllä siitä hyötyä on. Aivan erityinen hyöty häivekoneella on vihollisen lentokoneita kohdattaessa. Viimeisimmät maahan sijoitetut tutkat, jotka hyödyntävät pitkiä aallonpituuksia pystyvät ilmeisesti havaitsemaan nykyiset häivekoneet. Toisaalta kun ilmassa lennetään, niin molekyylejä syrjäytettään, ja pitäisi olla mahdollista rakentaa sensorijärjestelmä joko satellitteihin tai maahan, jonka avulla kone havaitaan. Lämpösensoreita on jo käytössä, ja ne voivat havaita erityisesti jälkipolttoa käyttävän koneen jo pitkän etäisyyden päästä. Ja sinällään jo ilmamolekyylien kuumeneminen kitkan vaikutuksesta lennettäessä äänennopeuden lähellä riittävät jo joillekin sensoreille koneen havaitsemiseen. Mutta jos mennään tämän hetken tilanteeseeseen, niin häivekoneen suurin etu on toiminnassa toisia lentokoneita vastaan, sillä yhdessäkään lentokoneessa ei ole häivekoneita havaitsemaan pystyviä tutkia. Toisaalta suuntaus tuntuisi olevan menossa siihen suuntaan, että koneet pyrkivät saamaan tilannetiedon jostakin muualta, sillä niiden omat tutkat paljastavat koneen oman sijainnin ja kaiken lisäksi vetävät puoleensa elektroonista sodankäyntiä, joka häiritsee niiden tutkia. Mutta jokatapauksessa kohdattaessa toinen kone, häivekoneella on etu. Toki senkin pitäisi laittaa tutkansa päälle toinen kone havaitakseen, ellei se saa signaalia muualta. USA laskee saavansa signaalin AWACS-koneilta, kotimaassa voimme ehkä saada sen maa-asemalta tai toiselta koneelta.
On kuitenkin todennäköistä, että seuraanvan konesukupolven aikana tapahtuu sellainen vallankumous, että ainakin suurimmat valtiot pyrkivät lopettamaan miehitetyt lennot ilmatorjunnan vaikutusalueella ja lähettävät täsmäohjattuja pommeja, raketteja ja ohjuksia mieluiten mahdollisimman pitkän etäisyyden päästä. Jo viimeisessä Irakin sodassa pommien ja ohjusten keskimääräinen laukaisuetäisyys oli 47,6 km ja tuosta on kymmenen vuotta, eli etäisyys varmuudella kasvaa koko ajan. Näiden torjunta on tulee olemaan haaste ja tähän tehtävään ei lenkoneita voida käyttää juuri ollenkaan. Tällä hetkellä asia on Suomessakin retuperällä.
Vaikka kävisikin niin, että Suomi tarvisi jatkossa vähemmän perinteistä hävittäjätorjuntaa tai ylipäätään hävittäjillä tehtävää ilmamaalitorjuntaa, niin monitoimihävittäjillä sinällään on suuri rooli koko maan puolustamisessa. Koneet kun voidaan sijoittaa vaikka lähelle Helsinkiä, ja silti ne voivat käydä iskemässä hyökkääviä joukkoja vastaan hyvin lyhyellä varoitusajalla Lapissa - tai päinvastoin. Tai Lapin lennoston koneet voivat käydä tuhoamassa merimaaleja, vaikka Ahvenanmerellä, eikä tuohon 800 km matkaan mene kuin puoli tuntia suuntaansa. Voisin olettaa, että näissäkin tehtävissä häiveominaisuudesta voi olla hyötyä riippuen siitä minkälaista kalustoa vastaan tulee. Toki tälläisissa iskuissa vastustajan sensoreilta voidaan pysytellä piilossa vanhanaikaisesti pinnanmuotoja seuraamallakin, ja samat iskut voidaan tehdä nykykalustollakin.
Kuitenkin juuri nyt häiveominaisuudesta on hyvinkin hyötyä, parinkymmenen vuoden päästä on paha mennä sanomaan. Tai siis mikäli kone pysyy piilossa, niin onhan se etu, mutta on vaikeaa arvioida onko esim. F-35 sellainen kone, jota tulevaisuudessa on edelleen vaikeaa havaita. Tutkien kehitys voi poistaa häivehyödyn jonkun konetyypin osalta, mutta toisaalta taas sitten voidaan kehittää uusi paremmin piilossa oleva kone. Muutenkin on hirveän vaikeaa arvioida näin maalikkona (ja luultavasti muutenkin) onko häiveominaisuus tärkeämpi kuin vaikka Gripenin kyky olla vuorokaudessa ilmassa huomattavasti useamman tunnin kuin muut koneet.
(Tämänkin viestin pääasialiset lähteet ovat Suomen Sotilas-aikakauslehti ja esiselvitys Hornettien suorituskyvyn korvaamiseksi, kuten muidenkin koneita koskevien viestieni tässä ketjussa )