Sekä tutkien kyvyt että häiveominaisuudet kehittyvät kilpaa.
------
Kuinka oleellista on kaarretaisteluominaisuudet?
Sama mutu oli minulla, mukava saada vahvistus. Tämä taas tarkoittaa sitä, että koska suomella -ilman NATO-jäsenyyttä- ei tule olemaan awacsia, niin lentokoneista saatava hyöty on rajallinen.Mitä olen nykyajan ilmataistelusta oppinut, niin kaarretaistelun merkitys on vähenemään päin. Kyse on käytännössä siitä, kenen kone saa aikaisemmin lukituksen viholliseen ja kenen kone pystyy väistämään tehokkaammin tuota lukitukseen joutumista ja sen jälkeistä kohti lentävää ohjusta. Jos kaartotaisteluun mennään, niin silloin on kummankin osapuolen vastatoimet onnistuneet hyvin.
Mitä olen nykyajan ilmataistelusta oppinut, niin kaarretaistelun merkitys on vähenemään päin. Kyse on käytännössä siitä, kenen kone saa aikaisemmin lukituksen viholliseen ja kenen kone pystyy väistämään tehokkaammin tuota lukitukseen joutumista ja sen jälkeistä kohti lentävää ohjusta. Jos kaartotaisteluun mennään, niin silloin on kummankin osapuolen vastatoimet onnistuneet hyvin.
Ei Iron Dome torju ballistisia ohjuksia eikä sen laajennus David's Sling pysty ilmeisesti torjumaan uusimpia Iskander-ohjuksia. En olisi ihan vakuuttunut näiden irondomejen järkevyydestä Suomelle.
F-22:n neljän käyttövuoden aikana jokaista lentotuntia kohti tehtävän huollon määrä on noussut 34 tuntiin, josta pinnoitteen korjaukset vievät yli puolet.
Jos tuossa F-35:ssa on sama pinnoite niin täysin järjetön laite käyttää. Sodassa ei ole aikaa huoltaa koneita 34 tuntia jos niitä on rajattu määrä käytössä.
Hävittäjän hankintahintaa tärkeämpi kriteeri ostopäätöstä tehdessä on koneen elinjaksokustannukset. Siihen kuuluu koneet, varaosat, koulutukset, dokumentaatiot, päivitykset jne. Sekä myös aikoinaan eteen tulevat koneiden romuttamiskulut.
Uskoisin Gripenin varaosien tulevan kalliimmiksi kuin esim. F-35:ssa. F-35:sta tullaan valmistamaan huomattavasti enemmän joten varaosiakin valmistetaan luonnollisesti enemmän. Ja se vaikuttaa niiden hintaan.
Jos tuossa F-35:ssa on sama pinnoite niin täysin järjetön laite käyttää. Sodassa ei ole aikaa huoltaa koneita 34 tuntia jos niitä on rajattu määrä käytössä.
https://nojatuolikenraali.wordpress.com/
Yo. linkissä varsin kiihkotonta pohdiskelua hävittäjähankinnasta, sen kriteereistä, mahdollisista ehdokkaista ja niiden eroavaisuuksista. Grippen tai Typhoon vaikuttavat kyllä tuon perusteella vahvimmilta ehdokkailta tällä hetkellä.
Niin, tuossahan on kaksi eri asiaa otettu vertailuun.Jos meillä on kone, joka tarvitsee lentotuntia kohtia 34 tuntia huoltoa ja kone, joka lentää 48 tunnin aikana 38 tuntia...
Niin, tuossahan on kaksi eri asiaa otettu vertailuun.
Jos lentotuntia kohti huoltotunteja kuluu 34, niin sehän tarkoittaa sitä, että esimerkiksi 50 lentotunnin välein (en tiedä F-35 huoltoväliä) tehdää huolto, johon kuluu 1700 miestyötuntia (50x34). Viideltä hengeltä, jotka tekevät 7-tuntisia päiviä huoltoon kuluisi siis karkeasti 48 työpäivää. Toki pikkuhuollot vievät vähemmät työtunteja kuin suuremmat. Luku lienee keskiarvo.
Gripenin luvataan taasen lentävän 38 lentotuntia kahden vuorokauden aikana, mikä onkin varmasti kriisin alkupäivinä tärkeää. Kauanko kone on sitten vaikkapa 50 lentotunnin jälkeen huollossa on eri asia. Toki tuo F-35:n luku on suuri, enkä usko Gripenin vastaavan olevan tuota luokkaa.
Itse asiassa käyttökustannukset lentotuntia kohden on huomattavan korkeat jos tämän artikkelin tiedot pitävät paikkansaGripenin luku oli todella paljon pienempi, itseasiassa se oli ylivoimaisesti paras kaikista koneista. Lentotuntia kohden oli keskimääräisesti vähiten huoltotunteja ja huoltokustannukset olivat myös selkeästi pienimmät.
Itse asiassa käyttökustannukset lentotuntia kohden on huomattavan korkeat jos tämän artikkelin tiedot pitävät paikkansa
http://vastavalkea.fi/2015/06/10/suomen-tuleva-havittajahankinta/
Käyttökustannukset / lentotunti:
- Eurofighter Typhoon 16 000€
- Dassault Rafale 13 750€
- JAS-39E/F NG 21 500€
- Super Hornet 19 500€
- F-35A 16 800€
- F-35B/C 24 800€
Ranskalaista konetta en valitsisi, NH-90 on hyvä esimerkki niiden toimivuudesta. Gripen NG on riskivalinta sillä uudessa konemallissa kestää pitkään ennenkuin lastentaudit saadaan poistettua. Tästä on Eurofighter hyvä esimerkki, suunnittelu alkoi 80-luvulla ja ensilento -94. Ja aktiivikäyttöön vasta 2003.
Gripenissä huolestuttaa myös mahdollinen huollon ulkoistaminen Ruotsiin, siinä jäisi suomalainen puolustusteollisuus nuolemaan näppejään.
Jenkkikoneet ovat kalliita, joten eipä ole helppo valinta.
...
Ranskalaista konetta en valitsisi, NH-90 on hyvä esimerkki niiden toimivuudesta. Gripen NG on riskivalinta sillä uudessa konemallissa kestää pitkään ennenkuin lastentaudit saadaan poistettua. Tästä on Eurofighter hyvä esimerkki, suunnittelu alkoi 80-luvulla ja ensilento -94. Ja aktiivikäyttöön vasta 2003.
Gripenissä huolestuttaa myös mahdollinen huollon ulkoistaminen Ruotsiin, siinä jäisi suomalainen puolustusteollisuus nuolemaan näppejään.
Jenkkikoneet ovat kalliita, joten eipä ole helppo valinta.
Itse asiassa aika mielenkiintoista, juttelin erään ilmavoimien kundin kanssa, joka oli aikanaan järkkäilemässä edellistä konehankintaa, niin totesi vain Gripeneistä, että turhan paljon ihmiset ajattelevat kyseessä olevan ruotsalainen kone, kun todellisuudessa valtava osa kaikesta tekniikasta jne on peräisin jenkkilästä ja ruotsalaiset vain kasailevat yhteen.
Kuinka todenperäinen tämä väite on? @Stonewall ? Itse en ota kantaa, koska kompetenssi ei riitä.
Ranskalaisia koneita en muuten haluaisi itsekään, epäilyttää kaikki mahdollinen toimitusajoista lähtien.