Ilmoitukset

Nimimerkin rullisti lento loppui lyhyeen ja tämä nimimerkki on passitettu käyttäjän aiempien nimimerkkien tavoin porttikieltoon.

Sulje ilmoitus

Nimimerkin Pompino jatkuva aggressiivinen ja henkilökohtaisuuksiin menevä kirjoitustapa on palkittu kuukauden pelikiellolla. Aiempi rikehistoria samasta asiasta pidensi pelikieltoa.

Sulje ilmoitus

Mauri-Antero pääsee viikon huilille Perussuomalaisten ketjuun kirjoitetun hyvän maun vastaisen viestinsä vuoksi. Fantasiat koko mantereen tuhoamisesta eivät kuulu palstallemme.

Sulje ilmoitus

Puolueiden eduskuntavaaligallupit 2015–2019

Viestiketju osiossa 'Vapaa keskustelu' , aloittajana Tarinankertoja, 20.05.2015 klo 11.10.

  1. mjr Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Suomen maajoukkueet
    Olen aika tavalla humanistinen elitisti: aidosti akateemisina aloina näen lähinnä vain jonkun filosofian, historian, kirjallisuudentutkimuksen, matematiikan ja teoreettisen fysiikan. Kaikki muut ovat enemmän tai vähemmän soveltavia aloja - ja esim. lääkis, oikkis ja kauppis lähinnä amk-tyyppisiä, spesifiin ammattiin kouluttavia oppialoja - toki suuri osa näistä on erittäin tarpeellisia, etenkin lääketieteellinen. Ja tietysti myös insinööritieteistä on valtavan suurta hyötyä, mutta varsinaisesti akateemisia, sivistäviä aloja ne eivät ole. Sitten nämä sosiologiatyyppiset naistutkimukset ja vastaavat voivat olla ihan kiinnostaviakin, mutta suuri osa siellä tehdystä tutkimuksesta vaikuttaa aika lattealta ja irrelevantilta.
     
    Viimeksi muokattu: 11.11.2018 klo 13.39
    Nännimäinen, Fat Cat, Sniper ja 4 muuta tykkäävät tästä.
  2. BigRedCat Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HIFK
    Veikkonen @Walrus21, sinulla on kadehdittava kyky jättää huomiotta argumenttisi kiusalliseen valoon saattavat osat viesteistäni. Vai miten meni omasta mielestä?

    Lainaus:
    Lainaus:
    Lainaus:
    Lainaus:
    Mitähän nämä mainitsemasi kvalimetodit ovat jos eivät laadullisia eli kvalitatiivisia metodeja joista puhuin ylle lainatuissa viesteissäni? Minusta on paljonpuhuvaa ettet osannut nimetä yhtään sukupuolentutkimuksen "alakohtaista metodia" jolla voitaisiin tehdä aineistosta päätelmiä tilastotieteen niihin liittymättä. Tulkitseva tanssi kenties?

    Minusta myös kvantitatiiviset metodit voivat olla tarinankerrontaa. Usein nämä ovat myös enemmän tai vähemmän huijausta, kuten sijoitustuotteiden markkinoiniti valikoidun "kvantitatiivisen tarinan" säestämänä. Ero tulee tehdä sen mukaan miten tarinat kuvaavat todellisuutta ja miten tämä voidaan "vahvistaa" (lainausmerkit koska tieteellistä teoriaa ei koskaan voida todistaa oikeaksi) yrittämällä falsifioida sitä. Painovoima on vain ihmisen antama nimi jollekin todellisuuden ominaisuudelle, mutta "tarina" painovoimasta on kaikella järjellisellä tarkkuudella sekä tosi että hyödyllinen ja sen käyttäytymisestä voidaan antaa auringontarkkoja ennusteita. On huomattavasti vaikeampi falsifioida jonkun uneksimia ajatuksia sortavista piilevistä rakenteista yms.

    Kuitenkin vastauksesi vahvistaa käsitystäni siitä että tietyillä aloilla tämä "yliopiston tuoma tieteellinen ajattelu" on kuvitelmaa siitä että kun on lukenut tarpeeksi monta aihetta x käsittelevää nidettä, mutu muuttuu maagiseksi kyvyksi ymmärtää syvällisesti ja tietää millainen todellisuus on. Ilman häiritsevää matematiikkaa ja tilastotiedettä kvantifioimassa epävarmuutta ja varmistamassa loogista koherenssia.

    Väitteesi että jokainen voi arvottaa menetelmiä mielensä mukaan on minusta absurdi ja summaa surullisen hyvin ns. tieteellisen ajattelusi tason. Toki sinullakin on vapaassa maailmassa oikeus pitää raamatuntulkintaa tai korteista povaamistakin tieteellisen metodin veroisena maailmanhahmotuskeinona, mutta eipä tuo mielipide minkään arvoinen ole. Järkevästä nyt puhumattakaan. Minusta metodeja tulee arvioida sen mukaan kuinka ne kuvaavat todellisuutta ja antavat loogisesti päteviä tuloksia, ei sen miltä sinusta, minusta tai satunnaisesta sukupuolentutkijasta tuntuu. En liene ainoa joka tässä huomasi mutu-lähestymistavan alleviivautumisen.

    Lainaus:
    En näe suhtautumistani lainkaan yksisilmäisenä. Vastaus kysymykseen on kyllä ja ei. Filosofia ei sinänsä ole tiede, eikä kuulu tämän keskustelun piiriin. Ja kyllä, minusta iso osa filosofeista on käsienheiluttelijoita. Filosofiaa ilman matematiikkaa opiskellessa on vaarana valikoida palasia sieltä täältä ilman vaatimusta loogisesta johdonmukaisuudesta. Tuntuukin että useimmat ei-käsienheiluttelijafilosofit ovat siinä sivussa myös varsin vihkiytyneitä matematiikkaan, jota puhtaimmillaan voi pitää filosofian osana. Tämä lienee osin seurausta halusta päästä kiinni nimenomaan loogisesti perusteltavissa olevaan totuuteen kiinnostavan ja hyvin kerrotun tarinan sijaan joka voi olla totta tai sitten ei. Muutama äkkiä mieleen juolahtanut menneisyyden nimi: Pythagoras, Platon, Aristoteles, Leibniz, Descartes, Berkeley, Beauvoir (feministisen teorian äitihahmoja), Russel...

    Historiantutkimus hyödyntää monenlaisia menetelmiä, mutta jotta se ei olisi vain glorifioitua perimätiedon uudelleentulkintaa, siinä todellakin on syytä hyödyntää ja hyödynnetäänkin myös tilastollisia menetelmiä (samoin kuin luonnontieteitä). Tässäpä sinulle luettavaa: Historical method - Wikipedia

    Kielitiede ei ehkä tarvitse juurikaan moisia metodeja niin kauan kun se on puhtaasti kuvailevaa/luetteloivaa. Kuitenkin silloin kun halutaan sanoa jotain dynaamisesta todellisuudesta, kuten vaikkapa kielen kehittymisestä tai leviämisestä, tulee ottaa ja otetaankin avuksi niin matemaatikot, tilastotieteiliät, biologit kuin muidenkin alojen osaajat. Onpa laskennallinen kielitiedekin oma ala-alansa.


    Lainaus:
    Kantani oli ja on että erot tieteellisten metodien hallitsemisessa eroavat oppiaineittain paikoin yön ja päivän lailla.

    Lainaus:
    Mitähän tähän sanoisi. Ehkä voisit aloittaa perehtymällä todennäköisyyden käsitteeseen sen verran, että käsittäisit 25% mahdollisuuden tarkoittavan että joka neljäs kerta toteutuu. Jos minä ennustan kahden peräkkäisen kruunan heittämiselle todennäköisyyttä 25% mutta onnistutkin ensimmäisellä yrittämällä, olisitko yhtälailla ilkkumassa typerästä ennusteestani? Aiemmassa viestissäni annoin jo todisteita siitä että gallupit ovat pitkässä juoksussa olleet hyviä tuloksen ennustajia ja niiden epävarmuus on melko hyvin kvantifioitavissa.

    Lisälukemisena aiheesta esim. seuraava artikkeli: The Media Has A Probability Problem

    Alaotsikko kuuluu seuraavasti: The media’s demand for certainty — and its lack of statistical rigor — is a bad match for our complex world. Kirjoittamasi perusteella sanan media kohdalle voisi hyvin vaihtaa @Walrus21.

    PS. Olen itsekin kritisoinut monia ennusteita USA:n pressanvaalien tapauksessa ja kritiikille on perusteita - onhan ennusteitakin valtava kirjo. Tuo sinun vihjauksesi on kuitenkin lähinnä tahallista tai tahatonta asioiden sotkemista ja väärinymmärrystä. Etenkin ottaen huomioon että en muista näiden ihailemiesi "laadullisten" asiantuntijoiden olleen sankoin joukoin ennustamassa Trumpin valintaa etukäteen. Jälkikäteen osataan kyllä kertoa hienon kuuloinen tarina siitä mitä "oikeasti" tapahtui ja miksi.
     
    Viimeksi muokattu: 12.11.2018 klo 00.52
    Ollakseni, Sniper, teppana ja yksi muu tykkäävät tästä.
  3. Moderaattorit Jäsen

    No niin. Keskustelu on rönsyillyt sen verran pahasti ja kauas aiheesta, että nyt olisi hyvä hetki lopettaa, tai ainakin jatkaa jossain toisessa ketjussa.

    Moderaattorit
     
  4. penaz Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    TOVERIT, FC Barcelona
    Alma Media gallup 1.12

    SDP 21,4%
    KOK 19,8%
    KESK 15,1%
    VIHR 13,6%
    VAS 9,3%
    PS 8,4%
    RKP 4,5%
    KD 3,7%
    SIN 2,2%
    Muut 2,5%

    Merkittävin muutos edelliseen mielipidekyselyyn on Pekka Haaviston johtaman Vihreiden 0,7 prosentin kannatuksen nousu. Vihreiden on mahdollisuus vaaleissa ohittaa kepu kannatuksessa. Varsinkin kun vaalitenteissä vastakkain ovat miellyttävä ja rauhallinen Pekka Haavisto sekä Juha Sipilä, jonka pelkän naaman näkeminen ärsyttää monia äänestäjiä.
     
  5. macnevis Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    ...
    Lainaus:
    Vihreiden kannatuksen kasvu on toivottavaa, koska itsellä on ainakin mielikuva, että Vihreiden kannatuksen nousu syö eläkeläispuolueen kannatusta, joka toivottavasti tarkoittaa sitä ettei spagettihirviöstä tule pääministeriä. Kokoomus Orpon johdolla saisi nyt ryhdistäytyä ja herätä siihen tosiasiaan, että keväällä on vaalit ja eläkeläispuolue suunnittelee jo hallitusohjelmaansa ja ministereitään.
     
  6. Jesus Shaves Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Dorados de Sinaloa
    Lainaus:
    Tuo Vihreiden nousu mennee virhemarginaalin sisään? Eittämättä Haavisto kyllä vaikuttaa Vihreiden kannatukseen positiivisesti - jäänee sitten nähtäväksi kuinka paljon kun pätkä-pj. kuitenkin on.
     
  7. DAF Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
    Lainaus:
    Menee virhemarginaalin sisään kuten moni muukin asia (ja esimerkiksi kärjen järjestys koko ajan) - ei se silti merkityksetön ole, vaan todennäköisyys kannatuksen kasvusta tuon suuntaisesti on suuri. Virhemarginaalia tulkitaan usein siten, että tulos voi liikkua missä tahansa sen sisällä yhtenäisellä todennäköisyydellä - näinhän ei ole.
     
  8. Jesus Shaves Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Dorados de Sinaloa
    Lainaus:
    Ei tietenkään ole merkityksetöntä eli antaahan tuo luonnollisesti suuntaa missä liikutaan. Vielä ei kuitenkaan voi sanoa mikä on suurin puolue - eikä voi sanoa mikä on edes kolmanneksi suurin puolue. Jännäksi menee ja katsellaaan mielenkiinnolla millaisia lupauksia pöytään lyödään äänestäjiä kosiskellessa.

    Käsittääkseni nuo gallupit tehdään yleisesti "normiksi" muodostuneen 95% luottamusvälin mukaan - eli 5 kertaa sadasta ei osu virhemarginaalin sisään ja 95 kertaa taas osuu.
     
  9. BigRedCat Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HIFK
    Lainaus:
    Lainaus:
    On se silti hieman huvittavaa kun virhemarginaaliin mahtuvaa, siis tilastollisesti ei merkitsevää, muutosta hehkutetaan jotenkin merkittävänä. Todennäköisyyksistä on vähän ongelmallista puhua "virhemarginaalin sisällä", kun periaatetasolla luottamusvälien takana oleva teoria kieltää moisen. Siksi nollahypoteesi tilastollisesti merkitsevän tuloksen tapauksessa hylätäänkin 5% merkitsevyystasolla, ei esim. 95% todennäköisyydellä. Nythän päinvastoin todettaisiin että nollahypoteesi jonka mukaan vihreiden kannatus ei ole muuttunut jää voimaan sillä sen hylkäämisessä epäonnistutaan.

    Hyvä visualisointi luottamusväleistä löytyy tämän linkin takaa: Interpreting Confidence Intervals
    Luulen että avaa monellekin silmiä sen suhteen kuinka todellinen tilanne voi olla ja joskus onkin myös selvästi luottamusvälin ulkopuolella. Suosittelen katsomaan tuon niin että keskiarvoa esittävä katkoviiva on mielessänne vihreiden kannatus ja kunkin luottamusvälin pituus siihen liittyvä virhemarginaali. Jokainen voi todeta että näitä "merkittäviä" ja "asiantuntijoiden" ylianalysoimia muutoksia tulee aivan jatkuvasti silkan sattuman seurauksena.
     
    arvee tykkää tästä.
  10. Jesus Shaves Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Dorados de Sinaloa
    Lainaus:
    Eipä näistä muuten saisi revittyä hyviä otsikoita - tiedä sitten onko tuo tahallista vai tahatonta toimittelijoiden osalta? On myös huomattavasti varmempaa, että kannatus on siinä keskellä reunojen sijaan: eli jos kannatus on 20.5% ja virhemarginaali on 2.5 prosenttiyksikköä, niin on varmempaa että tulos on 20-21% kuin 22-23%. Tästä ei kuitenkaan niitä otsikoita saa.

    Käsittääkseni näissä gallupeissa kysytään myös mitä puoluetta vastaaja äänesti edellisissä vaaleissa. Tämä pienentää otannan harhaisuutta koska edellisten vaalien tulos on tiedossa.
     
  11. dana77 Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    vaikea selittää
    Voiko jossain lyödä vetoa eduskuntavaalien voittajasta? Unibetin politicsilta ei löytynyt suomea listoilta ainakaan vielä.
     
  12. Jesus Shaves Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Dorados de Sinaloa
    Lainaus:
    Ei taida vielä olla missään? Pinnacle, bwin, betfair eivät Unipaffin lisäksi tarjonneet ko. vetoa vielä.
     
  13. dana77 Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    vaikea selittää
    Lainaus:
    Minä tässä vaiheessa - toki kertoimista riippuen - olisin kiinnostunut lyömään kokoomuksen voiton puolesta. Tässä luonnollisesti oletuksena että kerroin on kohtuullisen iso.
     
    Tadu tykkää tästä.
  14. BigRedCat Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HIFK
    Lainaus:
    Tähän vielä sellainen kommentti että otannan harhattomuushan vasta takaa tilanteen jossa yllä esitettyä virhemarginaalipäättelyä voidaan soveltaa. Jos otos on harhainen, tarkoittaa se vain että odotusarvoisesti arvio esim. vihreiden kannatuksesta on systemaattisesti joko liian suuri tai liian pieni, harhasta riippuen. Luottamusväliin se ei vaikuta muuten kuin että harhan läsnäollessa luottamusväli on systemaattisesti "väärässä paikassa".
     
    Jesus Shaves tykkää tästä.
  15. Anssi #5 Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HIFK
    Lainaus:
    Jos ja kun Soininvaaraa on uskominen, niin tuo @Jesus Shaves in mainitsema kysymys vähentää myös satunnaisvirheen määrää:
    Lainaus:
    Lähde aiemminkin linkkaamani Soininvaaran blogi, jossa juttua puolueiden kannatuskyselyiden tekemisestä: MTV3:n kumma gallup – Soininvaara
     
  16. Vähän pelottaa että SDP vie ja palataan taas hengiltä verottamisen ja velanoton aikaan.
     
  17. BigRedCat Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HIFK
    Lainaus:
    Kommentoin vain tuon harhan ja sen poistamisen vaikutusta. Soininvaara ilmeisesti viittaa asetelmakertoimeen ja hänellä varmaankin on tietoa siitä että ne meikäläisten vaaligallupeissa ovat alle yhden, jolloin todellinen luottamusväli tosiaan on kapeampi kuin satunnaisotannassa. Näinhän ei mitenkään välttämättä ole vaan väli voi aivan yhtälailla olla, ja usein onkin, selvästi leveämpi:

    What’s the actual margin of error?
    Understanding the margin of error in election polls

    edit: On myös syytä muistaa että kyseessä on vain keskivirhe otannassa. Muitakin epävarmuudenlähteitä on: When You Hear the Margin of Error Is Plus or Minus 3 Percent, Think 7 Instead
     
    Viimeksi muokattu: 03.12.2018 klo 18.56
  18. Tarinankertoja Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Ipa, ipa, ipa, ipaa...
    On aika hyödytöntä tarkastella yksittäisen kyselyn virhemarginaali a ja luottamusvälin toteutumaa, sillä galluppien pääanti on trendit. Eli siis kyselystä toiseen tapahtuvat muutokset joissa ilmenee lasku ja noususuuntaisia trendejä. Galluppi kehitettiin vaalien ennustamiseen aikanaan Yhdysvalloissa (by Gallup) ja näitä on korjailtu todella paljon tilastotieteen keinoin. Ne osuu hämmentävällä tarkkuudella oikeaan ennustaessaan vaalitulosta, kun se ennuste perustuu nimenomaan trendeihin ja näissä kyselyissä saatuihin äänestämisluotettavuuteen vs. pitkään vaalituloshistoriaan.


    Se että joskus nää menee metsään, kuten Jytkyssä 2011 johtuu trendin puutteesta ja piilossa olevista agendoista (hidden agenda, tärkeitä vakuutusyhtiölle). Mutta yhä kaikki, trendit on ne, mitä näistä tulee seurata. Siksi täällä JA:ssakin on nimenomaan tällainen ketju, joissa tsiigataan usean vuoden ajan sitä mihin suuntaan gallupit kulkee.


    Lisäksi on tietty vaalitutkimukset, joissa mennään tarkemmin populaatiotason kysymyksin, mutta ne on vaalitulokseen, eli hetkeen, sidottuja, kun taas mielipidetiedustelut koittavat saada näkyviin trendejä.


    Yleensähän näiden kyseenalistaminen alkaa siksi, että tulos ei vahvista omaa näkemystä, joten se koetaan ”vääräksi”.
     
  19. BigRedCat Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HIFK
    @Tarinankertoja : Ei suinkaan sinunkaan mielestäsi vihreiden 0,7% yksittäinen mittaustulos ole trendi? Käsittääkseni vihreillä on ollut laskeva trendi ja aika näyttää onko se kääntynyt nousevaksi. Itse uskon maltilliseen nousuun Haaviston myötä, mutta vielä tämä on spekulointia johon ei gallupeista vahvistusta löydy.

    Omaan silmään tässä ketjussa on hyvinkin vähän mitään trendeihin keskittyvää kommentointia ja hyvinkin paljon satunnaiskohinasta merkityksen hakemista mutta kenties nuo vain ovat jääneet selvemmin mieleeni.
     
  20. Walrus21 Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Lukko
    Yksittäisillä gallupeilla on turha spekuloida liiaksi, mutta useiden mittausten tuloksilla ja jopa vuoden aikajänteellä voidaan vetää jo aika vahvoja johtopäätöksiä. Ehkä silloin olisi kohdallaan puhua niistä trendeistä?

    Ylehän on lyönyt vihreitä kuin vierasta sikaa tässä pitkin syksyä. Perusteluna ovat olleet juurikin tuollaiset noin prosentin muutokset kannatuksessa. Näen sen ihan perustelluksi siinä mielessä, että kannatuksen lasku on ollut pitkäkestoista. Sen sijaan näen tämän "orastavan nousun" yhtä relevanttina huomiona kuin yksittäisen prosentin laskun, joita on tullut useita peräjälkeen.

    Aika näyttää, mikä on Haaviston pitkän aikavälin vaikutus. Itse uskon pientä nousua, jolloin vaalitulos olisi siellä 14% tuntumassa.
     
  21. Tami Talk Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Daespoo moderators
    Lainaus:
    Oma vaikutelma näistä trendeistä on se, että kansa haluaa muutosta. Ja sitten, kun se muutos tulee, niin siihen ollaan tyytymättömiä. Halutaan palata vanhaan, että voidaan taas haluta uutta muutosta.

    Jytky tuli, Jytky meni. Nyt tietyllä tavalla asetelma on nyt vakiintunut tuon jytkyn jälkeen...isompaa ei ole tulossa, pienempään vaihteluun on tyydyttäbä.

    1) Soinin populismijytky on lopullisesti sulanut. Siis se vennamolainen rötösherrajytky, jossa vika on valtaapitävissä ja vastaus on Soinissa. Nämä parhaimmillaan selvästi toistakymmentä prosenttia äänestäjistä lähti enimmäkseen demareista ja kepusta, koska olivat pettyneitä työelämän heikentymiseen, maailman muuttumiseen ja globalisaation uhkiin. Haluataan syödä kasleria, eikä salaattia. Miehet on miehiä ja naiset on naisia, asiat on yksinkertaisia ja selviä, turha niitä on liikaa teoretisoida. Käytäntö on parempi kuin teoria. Ja omalla autolla pitää päästä oven eteen.

    Tämän SoiniVennamo-porukan lisäksi Soinin jytkyjoukkoon tuli Halla-ahon mukana iso joukko niitä, joille maahanmuutto on tärkein ja lähes ainoa merkittävä iso asia politiikassa. Tämä joukko einkelvannut muille puolueille, mutta kelpasi Soinille. Se alkoi pienenä, kasvoi suureksi ja mahdollisesti kasvaa nykymenossa edelleen, koska maahanmuuton ongelmat pysyy otsikoissa, herättää raivostusta ja vahvoja tunteita.

    Nyt tämä Soinin vennamolainen jytky on sulanut. Pettyneet huomasivat, että ei ollut Soinista muutoksen tekijäksi, politiikka jatkui samana, vain Soini muuttui samanlaiseksi itsetärkeäksi herraksi, jota hän aiemmin puheissaan pilkkasi. Ministerimatkat maistuu ja valta tekee pöyhkeäksi. Kannatusta on jäljellä sinisten verran, pari prosenttia. Kymmenen prosenttia palasi takaisin kepuun ja demareihin, ja se toinen kymmenen prosentin maahanmuuttojoukko jäi Halla-ajon joukkoon vanhan puolueen nimisenä.

    Jytkystä saadaan jatkossa eduskuntaan siis noin 10% suomidemokraatit, joiden kanssa muut puolueet eivät mielellään tee yhteistyötä. Keskittyy pitämään ääntä itselleen tärkeästä asiasta ja olemaan eri mieltä muiden kanssa.

    Näiden lisäksi jytkystä jää omana ryhmänäön elämään pari sinistä smurffia, joilla on lähinnä kansanviihdyttäjien ja sanataiteilijoiden rooli, kun oppositiosta paatoksella moititaan hallitusta siitä politiikasta, jota itse edellisessä hallituksessa tehtiin..

    2) Kokoomus nauttii vakaasta asemasta. Hyvin vakiintunut kannatus, n 20% joka ei heittele paljoa, äänestäjät käyvät aktiivisesti vaaleissa äänestämässä ja puolue tekee yhteistyötä hallituskelpoisesti eri puolueiden kanssa. Tekee hyvät vaalikampanjat ja pärjää vaaleissa. Joukko, joka pärjää elämässä, ja houkuttaa niitä, jotka haluavat uskoa pärjäävänsä. Hyvä ja vakaa tilanne, ei helpolla pelata ulos hallituksesta. Jos pelattaisiin ulos jollain punamulta-kuviolla, niin ottaisi seuraavissa vaaleissa murskavoiton ja yli 25% koska silloin vasta kokoomusta kaivattaisiinkin.

    3) Kepu ja Demarit. Yhteiskannatus n 35-37%, mutta kannatus vaihtelee puolueesta toiseen. Toisella 20 ja toisella 15, tai molemmilla 17,5. Kun kyllästytään hallituksessa olevaan demaripolitiikkaan, halutaan muutos ja äänestetään kepua. Sitten kyllästytään hallituksessa olevaan kepuun, halutaan muutos ja äänestetään demareita. Nyt on demareiden nousuvuoro, 10 vuoden päästä kaivataan taas kepulaista vahvaa visiota. Molemmilla ongelmia vaaleissa, eivät osaa kampanjoida, eivät houkuta uusia äänestäjiä. Eikä porukka nuorene. Mutta pysyy punamullassa.

    4) Vihreät maailmanparantajat, vakiinnuttanut kannatuksen yli kymmenen prosentin. Gallupeissa saa parempia lukuja kuin vaaleissa. Kerää nuoria, joille globaalit ongelmat, luonto, ilmastonmuutos, ihmisoikeudet, koulutuksen monipuolisuus, tasa-arvo, kaupunkilaisuus ja idealismi ovat tärkeitä. Aate on tärkeämpi kuin realismi. Haihattelusta ei ole mitään haittaa, koska ylevät pyrkimykset ovat tärkeämpiä kuin realistisesti saavutettavissa olevat tulokset. Ei masennuta siitä, että aurinkopaneelista ei riitäkään sähköä ihan riittävästi talvella, koska onneksi on muutakin sähköä ja kaukolämpö. Mutta se just todistaa, miksi uusiutuviin pitää satsata ja vanhoista luopua. Vihreiden positiivisuus, usko hyvään ja vahva idealismi ei näytä olevan vähenemään päin. Kiitos mm. kaupungistumisen. Kerää jatkossa 10-15% kannatuksen. Mutta ei enempää, ei myöskään vähempää.

    5) Vasemmistoliitto.
    Lisää rahaa pienituloisille. Rikkailta. Ja yrityksiltä.
    Saman verran kannatusta kuin maahanmuuttokriittisilllä. Ovat toistensa vastapoolia ja sopivasti samankokoisia, niin voivat molemmat todeta tässä asiassa edustavansa kansan enemmistöä. Vaikka kannatus ei nouse kymmentä prosenttia suuremmaksi.

    6) RKP ja Kristilliset. 4+4.
    Toiset puhuu ruotsia ja toiset lukee pyhiä kirjoja. Tarvittaessa molemmat voivat olla hyviä apupuolueita hallitukseen, kun saavat pari ministerinpaikkaa ja oman yhden asiansa otetuksi huomioon. Ei muutospotentiaalia ylös, eikä alas.

    7) Muut. Liberaalit, viskipuolueet, joogalentäjät, piraatit, eläkeläiset ja Liike NYT, eli ne ihmiset jotka ovat parempia pienryhmäpelaajia ja itsensä johtajia kuin joukkuepelaajia. Kuntatasolla persoonallisuuksia, eduskuntatasolla kuriositeetti. Ehkä yhden tai kahden miehen liike. Istuntosalissa kukaan ei jaksa kuunnella, koska muut puolueet on puhuneet jo monta tuntia, ennen kuin Harkimo saa puheenvuoron. Mutta hyviä henkilöjuttuja saadaan lehtiin ja itse uskotaan itseensä, uskotaan tekevänsä merkittävää uudenlaista politiikkaa. Vika on muissa ja järjestelmässä.

    Tältä trendipohjalta heitän seuraavien vaalien oikean tuloksen:
    Demarit 22%
    Kokoomus 20%
    Keskusta 16%
    Vihreät 14%
    Perussuomalaiset 9,5%
    Vasemmistoliitto 9%
    Kristilliset 4,5%
    Rkp% 4%
    Muut 1%
     
    Viimeksi muokattu: 03.12.2018 klo 23.51
    Walrus21 tykkää tästä.
  22. hege Jäsen

    Kovin montaa arviota ei nopeasti löytynyt paikkamääristä vaikka ennusteiden persuteella tehdyt paikkamäärä arviot/ennusteet olisivat ehkä prosentteja mielenkiintoisempia, mutta Ellun Kanojen ennuste 20.11 oli seuraava:

    SDP 50 paikkaa, KOK 45, KESK 35, PER 19, VAS 18, VIH 18, RKP 9, KD 5 ja SIN 1.

    Jos peli menisi oikeasti näin niin ainakin teoriassa SDP-KOK akselin olisi helppo rakennella hallitusta 1-2 apupuolueen kanssa. Punamulta pakettikin olisi mahdollista rakentaa, mutta siinä pitäisi ehkä olla apupuolueina sekä Vasemmisto että Vihreät ja voi olla että sellaiseen tilanteeseen meillä ei ole ihan riittävästi jaettavaa. Kokoomus-Keskusta paketti tällaisilla numeroilla lienee mahdotonta rakentaa, vaikka olisihan se mielenkiintoista nähdä laaja-alainen KOK-KESK-VIHR-RKP-(KD-SIN) hallitus, tässä ainakin Sinisten eduskuntaryhmän luulisi olevan yksimielinen ministerinsä kanssa (nyt on puutteellinen tieto, täytyykö ministerin edes olla puolueensa kansanedustaja?).
     
  23. Walrus21 Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Lukko
    Lainaus:
    Nordicbetilla voi veikata vaalien suurinta puoluetta. Kertoimet ovat kuitenkin heikot: sdp 1,55 ja kokoomus 2,15. Olisin odottanut parempaa diiliä kokoomuksen voitolle.

    Katselin toisspäivänä EK:n vaalitenttiä, jossa Rinne oli tapansa mukaan aivan umpijäässä ja tuntui keräävän jonkinlaisia myötähäpeän ja turhautuneisuuden huokauksia. Peli on ehdottomasti auki, sillä ero kokoomukseen ei ole kohtuuttoman suuri.
     
  24. dana77 Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    vaikea selittää
    Lainaus:
    Kiitti.
    Näen että kertoimet ovat oikeansuuntaiset jolloin vedonlyönnissä ei ole järkeä.
     
  25. Tami Talk Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Daespoo moderators
    Lainaus:
    Vaatisi vähän aikaa ja vaalipiirien tutkiskelua, että saisi tehtyä paikkaennusteita, koska tosiaan merkitsevää on se, että miten nuo vaalipiirien viimeiset paikat ja kynnykset eri vaalipiireissä menee. Ei jaksa niin paljoa syventyä. Ellun kanat ilmeisesti veikkaa, että tällä kertaa monesti demarit nappaavat tuon viimeisen paikan.

    Silmiin pistää tuossa ennakossa se, että persut, vasemmistoliitto ja vihreät olisivat tuossa järjestyksessä.