Puolueiden eduskuntavaaligallupit 2015–2019

  • 259 391
  • 2 184

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
No jos nyt lähdetään siitä, että yliopiston ei ole tarkoituskaan jalostaa kaikista opiskelijoista tilastonikkareita tai kvantitatiivisen tutkimuksen uranuurtajia. Pakolliset tilasto- ja menetelmäkurssit tarjoavat jokaiselle pintaraapaisun tilastotieteestä; sillä ei sen suurempaa käytännön merkitystä ole monilla aloilla.

On valtameren kokoinen ero perusmenetelmien vankan osaamisen sekä ymmärtämisen ja kvantitatiivisen tutkimuksen uranuurtajan välillä. Kritisoin nimenomaan puutteita ensin mainituissa. On ihan absurdia puhua "tieteellisen tutkimuksen metodien" osaamisesta jos ja kun noissa on vakavia puutteita. Muistuttaisin myös, että tilastotieteen piiriin kuuluvat laadullisetkin tutkimusmenetelmät.

Mihin tämä väite huonosta menetelmäosaamisesta perustuu ja mihin tarkalleen ottaen viittaat "sosiaalitieteilijöillä" tai "sosiaalitutkimuksella"?

Viittasin tilanteeseen jota Soininvaara ruotii seuraavassa kirjoituksessaan: Taloustutkijat jyräävät yhteiskuntatieteilijät näiden kotikentällä – Soininvaara

"Näissä kaikissa on yhteistä se, että ekonomistit ovat tutkineet aiheita oman alueensa ulkopuolelta ja saaneet vakuuttavia tuloksia. Esimerkiksi tuota eliittilukiokysymystä maan yli sata kasvatustieteen professoria ei ole pystynyt selvittämään. Joitakin tutkimuksia on tehty, mutta menetelmin, jotka eivät voi asiaa aukaista, koska valikoitumista ei ole osattu eliminoida

Taloustieteilijöillä ovat tutkimusmenetelmät paljon paremmin hallussa kuin kasvatustieteilijöillä tai sosiaalitieteilijöillä. Siksi taloustutkijat jyräävät nämä niiden omalla kotikentällä. American Political Science Review’ssä ei ole juuri näkynyt suomalaisten yhteiskuntatietelijöiden julkaisuja.

Tilanne ei ole mitenkään tyydyttävä, sillä metodien lisäksi pitäisi hallita myös sisältöjä. Yhteiskuntatieteissä pitää metodiosaamista lisätä, paljon ja nopeasti. Muuten ne jäävät täysin taloustieteilijöiden jalkoihin."

Boldaus tällä kertaa Osmon. Sosiaalitieteilijöillä viittasin tässä ympäripyöreästi yhteiskuntatieteilijöihin pl. taloustieteilijät. Lisäksi ynnään siihen suuren osan humanistisista tieteistä.

Oppiaine on ollut yliopistoissa 80-luvulta lähtien. En tiedä rahoituksesta, mutta veikkaan, että se tuskin on merkittävästi noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Jos sinulla on muuta tietoa, voit korjata väitettä.

Vaikka Åbo Akademissa onkin ollut naistutkimuksen laitos vuodesta 1986, on Helsingin Kristiina-instituutti perustettu vasta 1991 ja käsittääkseni maisteriohjelmat tulivat Tampereelle, Jyväskylään ja Lapin yliopstioon vasta tuon jälkeen. Ensimmäinen naistutkimuksen maisteri valmistuikin Helsingin yliopistosta keväällä 2005 ja ensimmäinen tohtori puolestaan syystalvella 2005. Onhan se nyt itsestäänselvää että tutkijanpaikkoja on tullut eksponentiaalisesti lisää 2000-luvulla Suomessa ja kyseessä on nuori tieteenala meillä.

Kuten aiemmin todettua, tässä on kyse erittäin marginaalisesta osasta melko pienen painoarvon saavaa tiedekuntaa. Yhteiskunnan kannalta ongelma ei ole se, että joku opiskelee yliopistossa sukupuolentutkimusta, vaan se, että meillä on iso porukka peruskoulun varassa olevia. Heillä työttömyysaste ei ole 7% vaan luokkaa 52%. Tulevaisuudessa ihmistieteet tuskin menettävät ratkaisevasti asemaansa. Tieteellisten metodien hallinnan ja analyysikyvyn voi sen sijaan arvioida olevan valttia työmarkkinoilla.


Tästä osasta olen kyllä pääosin samaa mieltä. Kuitenkin tuo tarttumisesi sukupuolentutkijoiden työttömyysasteeseen ei paljasta merkittävämpää seikkaa joka on heidän työllisyysasteensa. Tuossa katsannossa suhteellinen ero sukupuolentutkijan (maisteri) ja perusmaisterin välillä on yhtä suuri kuin sukupuolentutkijan ja vain peruskoulun käyneen.

Vaikka ihmistieteet eivät varmasti merkitystään menetä, uskon ja toivon että ei-datavetoiset, utuiseen logiikkaan ja epätieteellisiin menetelmiin perustuvat käsienheiluttelu"tieteilijät" näin tekevät. Menetelmien ja laskentatehon kasvettua ja edelleen kasvaessa tähän on kaikki syyt uskoa. Ihmisten käyttäytymistä aletaan ymmärtää ja osata mallintaa kompleksisena systeeminä ja agenttipohjaisten mallien avulla paremmin ja käyttökelpoisempia johtopäätöksiä tuottaen kuin mihin akateemiset omien pierujensa haistelijat ikinä tulevat kykenemään. Kvanttitietokone voi tuoda oman läpimurtonsa laskennallisten menetelmien soveltamiseen.

Anteeksi off-topicista ja jatketaan tarvittaessa paremmin soveltuvassa ketjussa.
 
On se hauskaa, kun jos todellisuus ei vastaa käsityksiä, ne pitää selitellä itselleen jotenkin, kuten että yliopistoissa on huhaa opiskelijoita tms. niin paljon, että se selittäisi korkeakoulutuksen saaneiden määrän ”väärissä” puolueissa.
Jotta vähän avautuisi nämä korkeakoulutetut oppisuuntausten mukaan niin…

Korkeakouluopiskelijatilastoista voidaan tsekta, että nyt syksyllä AMK ja Yliopisto-opinnot aloitti 66 509 opiskelijaa. Näistä AMK opiskelijoita on 40 004 ja yliopisto-opiskelijoita 25 505.

Nyt täällä olevan konsensuksen mukaan kaikki AMK opiskelijat opiskelee ”oikeita” tieteitä (jollainen jaottelu kertoo jaottelijastaan aika oleellisia asioita, kuten sen, että monitieteellisyydestä ei ymmärrä mitään)

No näistä yliopisto-opiskelijoista on ns. kovissa tieteissä kuten Insinööritieteet, kauppatieteet, Kemiantekniikka, Sähkötekniikka, matematiikka, lääketiede, arkkitehtuuri, maatalous alotti 14 700 opiskelijaa.

Hieman ”pehmeämpien” tieteenalojen, kuten informaatio, opetus, liikunta, valtio-oppi ja kasvatustieteissä 6592 opiskelijaa.

Mää nyt koitin sitten leikkiä sellaista, joka näkee osan oppialoista jotenkin ”turhina” ja pistin yhteen humanistiset tiedekunnat, taideaineet, teologian jne. niin näitä on 3496
(717 opiskelijan tieto puuttuu, mutta voidaan leikkiä että ne on kaikki naistutkijoita)
Eli korkeakoulun aloittaneista 66 509 opiskelijasta teidän mielestä hömppäaineita opiskeleen lähti 6,3% .
Voidaan aika suoraan näin katsoa, että se on myös aika lähellä sitä osuutta joka valmistuu.

… eli jos vaikka kaikki nää hömppäopiskelijat lasketaan vaikka vihreiden kannattajaksi, niin edelleen Vihreät pysyisi koulutettujen ykköspaikalla…
Näitä tuikitärkeitä "tieteitä" voi Humanisti opiskella veronmaksajien piikkiin. Muutama ihan asiallinenkin kurssi mutta paaaaljon huuhaata.
Tässä muutamia. Kaikkia en viitsinyt listata. Lähde: Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta.

Niitänäitä kieliä


Baskin perusopinnot (KIK-EU100), 30 op. Vapaa kokonaisuus.
Galicialaisen filologian perusopinnot (KIK-GL100), 30 op. vapaa kokonaisuus.
Muinaisen Lähi-idän kielet (KIK-LI200), 15 op. Vapaa kokonaisuus.
Somalin perusopinnot (KIK-SO100), 30 op. Vapaa kokonaisuus.
Somalin valinnaiset aineopinnot (KIK-SO500), 30 op. Vapaa kokonaisuus.
Swahilin perusopinnot (KIK-SW100), 30 op. Vapaa kokonaisuus.
Swahilin valinnaiset aineopinnot (KIK-SW500), 30 op. Vapaa kokonaisuus.

Ruåttia ja pohjoismaisia:


Nordisk litteratur, grundstudier (KOK-L100), 30 op. Vapaa kokonaisuus.
Nordisk litteratur I (KOK-L510), 15 op. Vapaa kokonaisuus.
Nordisk litteratur II (KOK-L520), 15 op. Vapaa kokonaisuus.
Nordisk litteratur, valfria ämnesstudier (KOK-L500), 30 op. Vapaa kokonaisuus
Nordiska språk, grundstudier (svenska som modersmål) (KOK-N100), 30 op. Rajoituksenalainen kokonaisuus.
Nordiska språk, valfria ämnesstudier (svenska som modersmål) (KOK-N500), 30 op. Rajoituksenalainen kokonaisuus.
Språkinlärning och svenska som modersmål i skolan (KOK-N510), 15 op. Vapaa kokonaisuus
Inlärning och undervisning av svenska (KOK-N520), 15 op. Vapaa kokonaisuus.
Professionellt skrivande (KOK-N530),15 op. Vapaa kokonaisuus
Nordisk språkvetenskap (KOK-N540), 15 op. Vapaa kokonaisuus.
Nordiska språk (svenska som andra inhemska språk), grundstudier (KOK-P100), 30 op.
Nordiska språk (svenska som andra inhemska språk), valfria ämnesstudier (KOK-P500), 30 op.

mannekieltäkin runsaasti:


Romanikieli ja -kulttuuri, perusopinnot (ROM-100), 30 op. Vapaa kokonaisuus.
Romanikieli ja -kulttuuri, aineopinnot (ROM-200), 30 op. Vapaa kokonaisuus.
Romanikielen ja -kulttuurin perusteet, opintokokonaisuus (ROM-500), 15 op. Vapaa kokonaisuus.
Romanikieli, opintokokonaisuus (ROM-530), 15 op. Vapaa kokonaisuus.
Romanikulttuurit, opintokokonaisuus (ROM-520), 15 op. Vapaa kokonaisuus.
Romanit yhteiskunnassa, opintokokonaisuus (ROM-510 ),15 op. Vapaa kokonaisuus

kaupallisesti tuikitärkeät Lähi-itä ja Afrikka:

  • Islam, perusopinnot, aineenopettajakoulutus (KUKA-AF100), 30 op. Vapaa kokonaisuus.
  • Islamin opettajan valinnaiset aineopinnot (KUKA-AF560), 30 op. Vapaa kokonaisuus.
  • Israelin ja juutalaisuuden tutkimuksen opintokokonaisuus (KUKA-AF501), 30 op. Vapaa kokonaisuus.
  • Johdanto Afrikan tutkimukseen (KUKA-AF503), 15 op. Vapaa kokonaisuus.
  • Lähi-Idän ja islamin tutkimuksen opintokokonaisuus (KUKA-AF500), 15 op/30 op. Vapaa kokonaisuus.
  • Maailman uskontojen opintokokonaisuus (KUKA-AF502), 15 op. Vapaa kokonaisuus.
  • Afrikkaan liittyvä kulttuurien tutkimus (ALKU-AF534), 15 op. Vapaa kokonaisuus.
  • Erikoistuminen Afrikan tutkimukseen (ALKU-AF535), 30 op. Vapaa kokonaisuus.
  • Lähi-idän ja islamin tutkimuksen opintokokonaisuus 2A (ALKU-AF530), 15 op. Vapaa kokonaisuus.
  • Lähi-idän ja islamin tutkimuksen opintokokonaisuus 2B (ALKU-AF531), 30 op. Vapaa kokonaisuus.
  • Israelin ja juutalaisuuden tutkimuksen opintokokonaisuus 2A (ALKU-AF532), 15 op. Vapaa kokonaisuus.
  • Israelin ja juutalaisuuden tutkimuksen opintokokonaisuus 2B (ALKU-AF533), 30 op. Vapaa kokonaisuus.
Maisteriohjelmat:
  • Muinaisen Lähi-idän kulttuuriopintoja (KIM-LI510), 15 op. Vapaa opintokokonaisuus.
  • Muinaisen Lähi-idän kielet (KIM-LI530), 15 op. Vapaa opintokokonaisuus.
  • Kulttuuriperinnön tutkimus (KUMA-KP500), 30 op. Vapaa opintokokonaisuus.
  • Käännöstiede ja kääntäminen (TRA-500), 15 op. Vapaa opintokokonaisuus.
  • Kultur och kommunikation, valfria studier (MKK-301), 30 op. Rajoituksenalainen kokonaisuus.
  • Sukupuolentutkimuksen opintokokonaisuus (kanditaso) (SPT-500), 15op. Vapaa kokonaisuus.
  • Pohjoismaiseen kirjallisuuteen syventyminen (NOR-L320), 15 op. Vapaa kokonaisuus.
  • Afrikan ja Lähi-idän kielten syventävät opinnot muille opintosuunnille (KIM-AL500), 60 op. Vapaa kokonaisuus.
  • Alkuperäiskansatutkimus, opintokokonaisuus (IND-500), 15 op/30 op. Vapaa kokonaisuus
  • Kirjallisuudentutkimus, valinnaiset syventävät opinnot (KIR-301), 60 op. Vapaa opintokokonaisuus.
  • Sukupuolentutkimuksen opintokokonaisuus (maisteritaso) (SPT-M500). 15 op. Vapaa kokonaisuus.
Kirkkoslaavia en löytänyt. Olisin lisännyt listalle. Parikytä vuotta sitten TTKK:lla eksoottisinta mitä löytyi oli yksi japaninkielen alkeiskurssi. Insinöörit on vaan niin yksinkertaisia.
 

Vinyl

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aravirran kovuus
Eikö suomalaiset ole ihan maailmallakin tunnettuja siitä että osataan kyllä tehdä ihan perkeleen hyviä vehkeitä, mutta ei osata myydä niitä kellekään? Siinä missä Ruotsista löytyy kansainvälisiä ketjuja pilvin melkein alalta kun alalta, niin me tehdään hissejä. Ei hisseissä toki mitään vikaa ole, päinvastoin, mutta vähän epäilen onko munien laittaminen samaan koriin pidemmän päälle järkevää. Siis että tehdään hyviä laitteita ja toivotaan että ne on niin hyviä, että joku hakee ne täältä. Toki joku fiksumpi voisi kysyä, että saadaanko esimerkiksi pelialalle kasvua pelkästään sillä että koulutetaan lisää insinöörejä, mutta ehkä se on sitten toinen kysymys. Kyllä ne insinöörit vamaan tietää.

Tuo lähi-idän väheksyminen tuossa yllä on muuten vähän erikoista. Tietysti jos uskoo, että nuo pysyvät resupekkoina seuraavat satavuotta ja Iranin pakotteet ovat ikuisesti voimassa, niin ei maksa vaivaa, mutta tuollahan on mahdollisesti tulevaisuudeessa miljardien markkinat. Sinne sitten vaan myymään tavaraa ja palveluita, kun ymmärrys alueesta on luokkaa hassut youtube videot.
 
Viimeksi muokattu:
Tuo lähi-idän väheksyminen tuossa yllä on muuten vähän erikoista. Tietysti jos uskoo, että nuo pysyvät resupekkoina seuraavat satavuotta ja Iranin pakotteet ovat ikuisesti voimassa, niin ei maksa vaivaa, mutta tuollahan on mahdollisesti tulevaisuudeessa miljardien markkinat. Sinne sitten vaan myymään tavaraa ja palveluita, kun ymmärrys alueesta on luokkaa hassut youtube videot.

Lähi-idän kauppa on tosiaan kehittynyt huimin harppauksin viimeiset sata vuotta taaksepäin katsottuna. Varmaan vielä nopeammin tulevaisuudessa. Se on sitten toinen juttu kuinka paljon se on noiden lähi-idän humanististen tieteiden opiskelun syytä/ansiota.
Mitä mieltä olet romaniopetuksen riittävyydestä? Saadaanko tuolla nykyisellä panostuksella Keystone laukot, jatsarit ja koukkuhameet kaupattua?
Onko ruåtsin opetus riittävää? 10 vuotta ruotsalaisten kollegoiden kanssa ja ainoastaan vapaa-ajalla puhutaan ruotsia.
 

Blöö

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, Blues, Kiekko-Espoo
@hammer lynx Listaamissasi kursseissa on silmiinpistävää, miten monen kohdalla lukee "vapaa kokonaisuus". Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että tässä nyt ei mitään tiedettä olla tekemässä, tuskin edes oppimassa mitään. Kyseessä on veronmaksajien kustantama kulttuurien huvipuisto, joka on jostain käsittämättömästä syystä sijoitettu korkeakouluun.

Mikähän mahtaa olla Vihreiden kannatus tässä viiteryhmässä? Veikkaan 99%.
 

Vinyl

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aravirran kovuus
Mitä mieltä olet romaniopetuksen riittävyydestä? Saadaanko tuolla nykyisellä panostuksella Keystone laukot, jatsarit ja koukkuhameet kaupattua?
Onko ruåtsin opetus riittävää? 10 vuotta ruotsalaisten kollegoiden kanssa ja ainoastaan vapaa-ajalla puhutaan ruotsia.

Näitähän voidaan kysyä vaikka niiltä samoilta diplomi-insinööreiltä ketkä olivat aikoinaan sitä mieltä ettei kukaan hölmö tulevaisuudessakaan tule tarvitsemaan mitään kosketusnäyttöpuhelinta.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää

Blöö

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, Blues, Kiekko-Espoo
Näitähän voidaan kysyä vaikka niiltä samoilta diplomi-insinööreiltä ketkä olivat aikoinaan sitä mieltä ettei kukaan hölmö tulevaisuudessakaan tule tarvitsemaan mitään kosketusnäyttöpuhelinta.
Mitvit? Nyt on sellainen aasinsilta, että hyvä tavaton. Vai oletko sitä mieltä, että romanikieli breikkaa piankin ja siitä tulee uudempien aikojen latina, sivistyneistön yhteinen kieli?
 

Vinyl

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aravirran kovuus
Mitvit? Nyt on sellainen aasinsilta, että hyvä tavaton. Vai oletko sitä mieltä, että romanikieli breikkaa piankin ja siitä tulee uudempien aikojen latina, sivistyneistön yhteinen kieli?

En minä ole tässä mitään mieltä, pikemminkin päin vaistoin. Oletko sinä siis sitä mieltä että nämä ylistetyt diplomi-insinöörit olivat oikeassa tässä tulevaisuuden ennustuksusseen ja pitäisikö niiltä jatkossakin kysellä vinkkejä minkälaisia vempaimia ja palveluita kannattaa tulevaisuudessa tuottaa missäkkin maailmankolkassa.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Mitähän kunnon harjasniska kommunisti tuumaa leimaamisesta persuksi tai kepulaiseksi?
kaikilla kolmella nuo itänaapurin sympatiat ovat usein pinnassa ja arvot ovat konservatiisisemmasta päästä, joten ihan paikallaan moinen leimaaminen on. Se että mitä he tykkäävät siitä onkin sitten asia, joka ei oikeastaan kiinnosta juurikaan. Vanhan vitsin mukaan aasitkaan eivät tykkää siitä, että heitä sanotaan aaseiksi.
 

Tami Talk

Jäsen
Suosikkijoukkue
Daespoo moderators
Mainio ketju.

Vihreiden kannattajat ovat tyhmiä korkeakoulutettuja, jotka ovat opiskelleet turhia aineita. Lisäksi nämä turhat opinnot on suoritettu huonolla metodiosaamisella eli käytännössä tuo on koulutus sekä hyödytöntä että laadutonta. Vahvistus tuolle laaduttomuudelle löytyy yhden vihreän korkeakoulutetun blogista.

Yhteiskunnan rahojen tuhlaamista on opiskella kymmeniä opintopisteitä vieraista kulttuureista, kielistä, uskonnoista. Pahinta on se, että nämä opinnot vääristävät ihmisten ymmärrystä tiettyjen uskontojen ja kulttuurien asioista. Ja näiden väärien käsityksen myötä nämä väärin koulutetut ihmiset myös äänestävät väärin eli vihreitä, ja vielä levittävät yliopistoissa ja kouluissa näitä vääriä näkemyksiään.

Halvemmin ja paremmin asiat pystyy oppimaan päivässä, kun lukee muutamat blogit ja katsoo vähän YouTube-videoita. Päivässä oppii tietämään, että islam on terroristinen pedofiiliuskonto ja muslimit eivät koskaan tule sopeutumaan länsimaiseen yhteiskuntaan.

Itse ketjun aiheeseen: näyttäisi siltä, että alkaa vakiintumaan kannatukset tietyille tasoille:
Demarit ~21%
Kokoomus~20%
Kepu~17%
Vihreät~12%
Perussuomalaiset ~9%
Vasemmistoliitto~9%
Siniset 1,5%

Eli kärkikamppailu demareiden ja keskustan välillä. Ei näyttäisi kovin suurta jytkyä tulevan seuraaviin vaaleihin mistään suunnasta.
 

Blöö

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, Blues, Kiekko-Espoo
Mainio ketju.

Vihreiden kannattajat ovat tyhmiä korkeakoulutettuja, jotka ovat opiskelleet turhia aineita. Lisäksi nämä turhat opinnot on suoritettu huonolla metodiosaamisella eli käytännössä tuo on koulutus sekä hyödytöntä että laadutonta. Vahvistus tuolle laaduttomuudelle löytyy yhden vihreän korkeakoulutetun blogista.

Yhteiskunnan rahojen tuhlaamista on opiskella kymmeniä opintopisteitä vieraista kulttuureista, kielistä, uskonnoista. Pahinta on se, että nämä opinnot vääristävät ihmisten ymmärrystä tiettyjen uskontojen ja kulttuurien asioista. Ja näiden väärien käsityksen myötä nämä väärin koulutetut ihmiset myös äänestävät väärin eli vihreitä, ja vielä levittävät yliopistoissa ja kouluissa näitä vääriä näkemyksiään.

Halvemmin ja paremmin asiat pystyy oppimaan päivässä, kun lukee muutamat blogit ja katsoo vähän YouTube-videoita. Päivässä oppii tietämään, että islam on terroristinen pedofiiliuskonto ja muslimit eivät koskaan tule sopeutumaan länsimaiseen yhteiskuntaan.

Itse ketjun aiheeseen: näyttäisi siltä, että alkaa vakiintumaan kannatukset tietyille tasoille:
Demarit ~21%
Kokoomus~20%
Kepu~17%
Vihreät~12%
Perussuomalaiset ~9%
Vasemmistoliitto~9%
Siniset 1,5%

Eli kärkikamppailu demareiden ja keskustan välillä. Ei näyttäisi kovin suurta jytkyä tulevan seuraaviin vaaleihin mistään suunnasta.

Olen itse usein äänestänyt Kokoomusta, joten mielipiteeni ei ole puolueettomaksi tarkoitettukaan. Mutta epäilen, että jos Vihreiden äänestäjissä on vielä joku markkinamyönteinen, niin hänen äänensä menee tulevissa vaaleissa Kokoomukselle. Ja Orpo & muu apinaorkesteri todellakin yrittää mielistellä suvaitsevistoa kaikin mahdollisin tavoin.
Kepulla on niin moni dinosaurus poistumassa riveistä, että se on todellinen ongelma puolueelle. Nyt kun lupaavista nuorista kepulaisista pahus vieköön Väyrysen Paavokin loikkasi puoleesta.
Demarit, Vasemmisto ja Vihreät käyvät kovaa kisaa siitä, kuka lupaa eniten rahaa ihan kaikkeen. Rahat otetaan niiltä muilta, jotka voisivat vihdoinkin osallistua talkoisiin. Ja tämä ei nyt ole mikään saatanan faktalaari, vaan ihana tunnemyrsky. Muiden rahoilla onneen!
Persuilla on kolme ongelmaa. Huhtasaari, Huhtasaari ja Huhtasaari. Ja tiedoksi palstan perin itseriittoisille kansankynttilöille: Huhtasaari on opettaja, eli kaiken arvostelun yläpuolella. Shut the fuck up! Tai enkelit vie sut eheytymään Arkangelin satama-altaan pohjalle.
Myös The Mestarin hikoilu, pälyily ja vaikean oloinen nieleskely sopii huonosti televisioon.
Kymmenisen vuotta sitten olin duunissa ja rahastin Pekka Haaviston ostokset. Ojensin käteni, jotta saisin hänen luottokorttinsa. Sitten maailmani mullistui. Hän tarttui samettisella kädellä käteeni, kallisti päätään katsoen minua syvälle silmiin ja sanoi hunajaisella äänellään "Pekka". Ja minä törppö menin sanomaan, että millähän ajattelit nämä maksaa? Jos olisin avaramielinen kosmopoliitti, niin eihän siinä mitään sanoja olisi tarvittu.
RKP:n tehtävä maailmassa on taikoa kaikista maailman ihmisistä samanlainen erityisryhmä, mitä itse ovat. Kiintiöt joka paikkaan, runsaasti erikseen ruotsinkielisille varattuja julkisia virkoja ja stipendin saa ihan mistä vaan, vaikka märästä pierusta.
Kristilliset voisi naulata ristille. Win-win. Uskikset saisivat kuolla ristillä idolinsa tavoin ja ihmiskunnan geenipooli ottaisi loikkauksen kohti valoa.

Elikkä ja tuota:

KOK 22%
DEM 19%
KESK 16%
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
On valtameren kokoinen ero perusmenetelmien vankan osaamisen sekä ymmärtämisen ja kvantitatiivisen tutkimuksen uranuurtajan välillä. Kritisoin nimenomaan puutteita ensin mainituissa. On ihan absurdia puhua "tieteellisen tutkimuksen metodien" osaamisesta jos ja kun noissa on vakavia puutteita. Muistuttaisin myös, että tilastotieteen piiriin kuuluvat laadullisetkin tutkimusmenetelmät.
Senpä vuoksi yliopistolla on pakollisia kursseja, joilla pyritään vastaamaan tähän tarpeeseen. Ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista, että jossain filosofian laitoksella opetellaan toistakymmentä opintoviikkoa kvantitatiivisia menetelmiä. Vastaavasti ei ole mielekästä, että fysiikan opiskelija laitetaan pänttäämään yhteiskuntatieteellisiä teorioita.

Suurin osa opiskelijoista valmistuu joka tapauksessa aivan muualle kuin tutkimuksen kentälle. Tietyt perusasiat on hyvä hallita, mutta fokus tulee pääosin olla siinä omassa tutkimusalassa ja sen metodeissa.

Viittasin tilanteeseen jota Soininvaara ruotii seuraavassa kirjoituksessaan: Taloustutkijat jyräävät yhteiskuntatieteilijät näiden kotikentällä – Soininvaara

Tilanne ei ole mitenkään tyydyttävä, sillä metodien lisäksi pitäisi hallita myös sisältöjä. Yhteiskuntatieteissä pitää metodiosaamista lisätä, paljon ja nopeasti. Muuten ne jäävät täysin taloustieteilijöiden jalkoihin."

Boldaus tällä kertaa Osmon. Sosiaalitieteilijöillä viittasin tässä ympäripyöreästi yhteiskuntatieteilijöihin pl. taloustieteilijät. Lisäksi ynnään siihen suuren osan humanistisista tieteistä.
Näkisin, että tuossa ei ole kyse pelkästään metodiosaamisesta, vaan enenevissä määrin siitä, että taloustieteilijöillä on valmiit mallit ja data, jonka avulla voidaan mallintaa talouden rakenteita. Luultavasti osittain samaan suuntaan tullaan menemään yhteiskuntatieteidenkin alueella.

Vaikka ihmistieteet eivät varmasti merkitystään menetä, uskon ja toivon että ei-datavetoiset, utuiseen logiikkaan ja epätieteellisiin menetelmiin perustuvat käsienheiluttelu"tieteilijät" näin tekevät. Menetelmien ja laskentatehon kasvettua ja edelleen kasvaessa tähän on kaikki syyt uskoa. Ihmisten käyttäytymistä aletaan ymmärtää ja osata mallintaa kompleksisena systeeminä ja agenttipohjaisten mallien avulla paremmin ja käyttökelpoisempia johtopäätöksiä tuottaen kuin mihin akateemiset omien pierujensa haistelijat ikinä tulevat kykenemään. Kvanttitietokone voi tuoda oman läpimurtonsa laskennallisten menetelmien soveltamiseen.

Anteeksi off-topicista ja jatketaan tarvittaessa paremmin soveltuvassa ketjussa.
En aio tähän aiheeseen enää sen kummemmin palata, mutta huomauttaisin, että ihmisiä tutkittaessa on edelleen hyvin paljon epävarmuuksia. Mittaukset talouteen, äänestyskäyttäytymiseen tai tulevaisuuden ennusteisiin liittyen ovat järjestään menneet metsään. Talouden kokonaiskuvakin on mennyt niin monimutkaiseksi, että kriisejä on lähes mahdoton havaita - puhumattakaan jostain Trumpin vaalivoitosta tai Brexitistä.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Talouden kokonaiskuvakin on mennyt niin monimutkaiseksi, että kriisejä on lähes mahdoton havaita - puhumattakaan jostain Trumpin vaalivoitosta tai Brexitistä.

Tää on vähän OT, ja kuuluisi varmaan talouskeskustelun alle, mutta...

Tämä ennustamattomuus on oikeasti tutkimukselle iso ongelma tällä hetkellä. 1929 pörssiromahdusta ei ennustanut kukaan ja tämän vuoksi Keynsin johdolla aletiin kehittään talousteorioita ja alettiin kerään dataa, jotta suhdannevaihteluja voitaisiin ennustaa ja poliittisin päätöksin tasoittaa. Homma toimikin WWIIn jälkeen mainiosti länsimaissa kunnes 73 öljykriisi oli shokki jota ei oltu kyetty ennustamaan. Niinpä Keynsiläiset teoriat sai väisty monetarististen teorioiden tieltä poliittisen päätöksenteon apuna. Toki pohjoismaissa keynsiläisyys oli vielä hyvin pitkään vallitseva, mutta 93 siirryttiin meilläkin aika pitkälti monetaristiin oppeihin joita on höystetty sitten aina keynsiläisellä elvytyksellä…

..mutta yksikään teoria ja teoreetikko ei sitten taaskaan kyennyt ennustamaan 2007 romahdusta. Ja talousteoriat onkin isossa käymistilassa. Yhtään sellaista erityistä uutta ei ole syntynyt eikä ennustettavuus ole parantunut ton jälkeen. Oikeastaan ainoita yrityksiä on ollut Varufakiksen vasemmistolainen uusi talousajattelu, mutta se ei ideologisena rakennelmana ole oikein saanut tuulta alleen…

Mikä on se uus suunta joka syntyy talouspolitiikkaan. Vaikka Degrowth olisi se, millä ratkaistaisiin globaaleja ongelmia, ei siihen olla kykeneviä vähän samasta syystä mistä kommunismi ei voi onnistua, tarpeet on rajattomat ja niitä löytyy aina lisää. Ihminen ei tyydy vähempään, ei vaikka olisi jo riittävästi.

tän suhteen elämme mielenkiintoisia aikoja.
 

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Senpä vuoksi yliopistolla on pakollisia kursseja, joilla pyritään vastaamaan tähän tarpeeseen. Ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista, että jossain filosofian laitoksella opetellaan toistakymmentä opintoviikkoa kvantitatiivisia menetelmiä. Vastaavasti ei ole mielekästä, että fysiikan opiskelija laitetaan pänttäämään yhteiskuntatieteellisiä teorioita.

Tuo vastaavuus nyt vain kun ei millään tavalla päde. Et tunnu hahmottavan menetelmien ja teorian sekä tarinoiden välistä eroa. Harvaa yhteiskunnallista teoriaa voidaan edes tiukassa tieteellisessä mielessä pitää teoriana siten kuin fysiikan teorioita.

Vaikka puhut vain kvantitatiivisista menetelmistä, huomautin jo edellisessä viestissä että myös kvalitatiiviset menetelmät kuuluvat tilastotieteen piiriin. Mitä tulee noihin pakollisiin kursseihin, ne ovat lähinnä vitsinaihe. Sosiaalitieteilijöille suunnatuissa pakollisissa menetelmäopinnoissa rima on valitettavasti laskettu surkean alas ja tämä näkyy opiskelijoiden myöhemmässä osaamattomuudessa. Defenssinä toimii sitten asenne jonka mukaan "ei tarvitse osata". Edelleen tällöin on turha puhua mistään tieteellisten menetelmien osaamisesta.

Suurin osa opiskelijoista valmistuu joka tapauksessa aivan muualle kuin tutkimuksen kentälle. Tietyt perusasiat on hyvä hallita, mutta fokus tulee pääosin olla siinä omassa tutkimusalassa ja sen metodeissa.

Niin, mitäs taianomaisia metodeja vaikkapa juuri sukupuolentutkimus sisältää jossa voidaan vetää havainnoista johtopäätöksiä ilman että sovellettaisiin tilastotiedettä? Mutu? Puhuuko jumala näille salatieteeseen vihkiytyneille ja kertoo miten asiat ovat?

Näkisin, että tuossa ei ole kyse pelkästään metodiosaamisesta, vaan enenevissä määrin siitä, että taloustieteilijöillä on valmiit mallit ja data, jonka avulla voidaan mallintaa talouden rakenteita. Luultavasti osittain samaan suuntaan tullaan menemään yhteiskuntatieteidenkin alueella.

Yhteiskuntatieteiden osalta on menty tuohon suuntaan mutta Suomessa osaaminen laahaa perässä. Asenteet ovat syvälle juurtuneet. Esimerkkinä voit katsoa millaisia papereita on julkaistu vaikkapa American Journal of Political Sciencessa. Tässä yksi esimerkki: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/ajps.12263

Lisäksi jopa 2012 kasvatustieteiden tieteenalaraportti nosti esille heikkoudeksi nimenomaan tilastotieteen osaamisen: https://www.aka.fi/globalassets/awa...la2012/tieteenalaraportit/kasvatustieteet.pdf

"Heikkoudet (nykyhetki)
...
 Tilastotieteen osaaminen vaatii kohennusta"



En aio tähän aiheeseen enää sen kummemmin palata, mutta huomauttaisin, että ihmisiä tutkittaessa on edelleen hyvin paljon epävarmuuksia. Mittaukset talouteen, äänestyskäyttäytymiseen tai tulevaisuuden ennusteisiin liittyen ovat järjestään menneet metsään. Talouden kokonaiskuvakin on mennyt niin monimutkaiseksi, että kriisejä on lähes mahdoton havaita - puhumattakaan jostain Trumpin vaalivoitosta tai Brexitistä.

Huomauttaisin sinulle jälleen ties monettako kertaa, että epävarmuudet eivät johda siihen että kvantitatiiviset menetelmät voidaan heittää romukoppaan ja mutuun luottavien käsienheiluttelijoiden puoleen kääntyminen muuttuu järkeväksi. Minä olen ensimmäisten joukossa huutamassa liiallista ennusteisiin luottamista ja epävarmuuden aliarviointia vastaan juuri talouden ja yhteiskunnallisten tapahtumien ennustamisen suhteen, mutta en kertakaikkiaan pääse samaan johtopäätökseen kuin sinä. Etenkin kun tutkitusti nämä ei-kvantitatiiviset "asiantuntijat" aliarvioivat epävarmuuden vielä pahemmin ja antavat vielä huonompia ennusteita yhteiskunnallisista asioista.

Se mitä puhut äänestyskäyttäytymisestä on enimmäkseen höpöä, jota kyllä joka tuutista kuulutetaan. Tuonkin väärinymmärryksen korjaamiseen voisi auttaa se paljon puhuttu menetelmäosaaminen.

Who said Brexit was a surprise?

"For all the talk of a polling crisis and a handful of prominent misfires, they did an outstanding job of predicting these supposedly unthinkable events. "

The Polls Are All Right

"The media narrative that polling accuracy has taken a nosedive is mostly bullshit, in other words. Polls were never as good as the media assumed they were before 2016 — and they aren’t nearly as bad as the media seems to assume they are now. In reality, not that much has changed.
...
Despite often inaccurate and innumerate criticism over how polling fared in events like Brexit, a recent, comprehensive study of polling accuracy by Professor Will Jennings of the University of Southampton and Professor Christopher Wlezien of the University of Texas at Austin found polling accuracy has been fairly consistent over the past several decades in a variety of democratic countries in Europe, Asia and the Americas.
"
 

Blöö

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, Blues, Kiekko-Espoo
Suomessa on myös se ongelma, että parhaat analyysit taloudesta tehdään muualla kuin korkeakouluissa, eikä tämä tieto ole julkista. Lisäksi on aika ennalta arvattavaa, mitä SAK.n tai EK:n ekonomisti sanoo jostakin asiasta. Mä voisin aika hyvällä osumatarkuudella kirjoittaa molempien lausunnot.
Lisäksi media julkaisee joko tyhmyyttään tai kierouttaan mainoksia ja manipulaatiota uutisina. Aletaan kuulkaa kulkea ihan siinä rajoilla, että mä radikalisoidun, mikäli Kauppalehti jatkaa "uutisointiaan": Hypoteekkiyhdistys ennustaa asuntomarkkinoiden vilkastuvan ja neliöhintojen olevan nousussa etenkin arvostetuilla alueilla.

Vuoden 2007 kriisi oli ilmiselvästi ilmassa, se ei tullut edes Mietaalle yllätyksenä. Se oli yllätys, miten paljon niitä roskalainoja loppujen lopuksi olikin ja kuinka ne onnistuttiin piilottamaan.

Aiheeseen palatakseni yleensä politiikan vasemmalla laidalla halutaan kerätä kansalaisilta kaikki rahat ja sitten jalosti jakaa niistä puolet takaisin.
Änkyräoikealla vain lähinnä armeija ja oikeuslaitos kuuluvat valtion leiriin. Suomessa puolueilla on kaksi linjaa:

1. Verojen ja julkisten menojen maksimointi.
2. Sama kuin kohta 1, mutta joku kokkarien törppö johtajaksi.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Tämä ennustamattomuus on oikeasti tutkimukselle iso ongelma tällä hetkellä. 1929 pörssiromahdusta ei ennustanut kukaan ja tämän vuoksi Keynsin johdolla aletiin kehittään talousteorioita ja alettiin kerään dataa, jotta suhdannevaihteluja voitaisiin ennustaa ja poliittisin päätöksin tasoittaa. Homma toimikin WWIIn jälkeen mainiosti länsimaissa kunnes 73 öljykriisi oli shokki jota ei oltu kyetty ennustamaan. Niinpä Keynsiläiset teoriat sai väisty monetarististen teorioiden tieltä poliittisen päätöksenteon apuna. Toki pohjoismaissa keynsiläisyys oli vielä hyvin pitkään vallitseva, mutta 93 siirryttiin meilläkin aika pitkälti monetaristiin oppeihin joita on höystetty sitten aina keynsiläisellä elvytyksellä…

..mutta yksikään teoria ja teoreetikko ei sitten taaskaan kyennyt ennustamaan 2007 romahdusta. Ja talousteoriat onkin isossa käymistilassa. Yhtään sellaista erityistä uutta ei ole syntynyt eikä ennustettavuus ole parantunut ton jälkeen.
Osittain samaa ja osittain eri mieltä. Ensinnäkin ennustamisesta on tullut vaikeaa ja erityisesti vaikeaa on kehittää sellaista mallia joka osaisi ennustaa. 2007 oli pieni joukko ihmisiä jotka osasivat tapahtuneen ennustaa ja toisin kuin päivystävät dosentit he tekivät sillä miljardeja, mikä on erona vähän sama kuin voittaako pokerissa kun pelataan oikealla rahalla vai silloin kun pelataan chipeillä kunniasta. Michael Lewisin big short on hyvä kirja luettavaksi.

Seuraavassa on esitetty uusin talousteoria jonka on kehittänyt nimimerkki Dana77 tällä päivämäärällä. Ongelma miksi ennustaminen on ollut viimeiset vuosikymmenet niin vaikeaa, että pelin säännöt ovat muuttuneet. Valtaosan 1900-lukua talous kasvoi vakaasti maissa joissa markkinatalouden annettiin toimia. Osakkeiden kurssit muodostuivat odotettavissa olevien tuottojen perusteella ja laskennalliset tunnusluvut kuvasivat milloin talous oli ylikuumentunut (näin vaikka 1930 luvulla ei vielä tätä osattukaan). Vuosisadan loppupuolella tilanne kuitenkin muuttui ja pörssikurssit erkanivat reaalitaloudesta, jolloin vanhat teoriat eivät enää toimineet. Perinteinen taloustiede korvaantui tai täydentyi psykologialla, sillä herra markkinoilla on skitsofrenia. Kävi ehkä samaa ilmiötä kun pokerissa että kun huonojen pelaajien määrä suhteessa osaaviin tippui, ei enää riittänyt, että pelaa hyvin, vaan fancy play syndrooma on uhkana jatkuvasti.

Kun talous ei kasva samaa tahtia kuin odotukset ovat, niin sijoittajat ovat taipuvaisia etsimään kohteita syvemmältä ja eksoottisemmista paikoista ja kaihtamatta riskiä. Markkinat muuttuvat nopeammin. Nykyisin hyvän tuoton saavuttaminen markkinoilta edellyttää usein kokonaan uudenlaisen ajattelun keksimistä. Johdannaiskauppa oli joskus tällainen keksintö. Samaten Sub-prime velkojen paketointi ja jälkimarkkinointi olivat toisia. Myös vakavaraisuussääntöjen kiertäminen swappi-diileillä samaten. Miksei jakamistaloudenkin voisi ajatella olevan sellainen vaikkei siitä mitään kriisiä ole (ainakaan vielä) seurannutkaan.

Esitän väitteen että nykyisin talouskriisien syntymekanismit eivät enää toistu samoina, vaan ne muuntuvat jatkuvasti sanoin kuten bakteerikannatkin muovaantuvat. Kyse ei ole siis samasta taudista vaan joka kerta uudesta taudista. Niinpä se että johonkin kriisiin keksitään ”lääke” eli ennustamismalli ei riitä, sillä seuraavan kriisin syntymekanismi on uudenlaisensa. Joku voi tunnistaa uuden taudin nopeasti ja hyödyntää tätä tietoa kuten 2007, mutta mallia joka osaisi uudet taudit tunnistaa etukäteen ei ole eikä ehkä koskaan keksitä.

Nobelin voi laittaa vanhaan osoitteeseen, mutta laittakaa pakettiin että ”lahja” ettei tarvi tullin kanssa tapella.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Vuoden 2007 kriisi oli ilmiselvästi ilmassa, se ei tullut edes Mietaalle yllätyksenä.

Tämä nyt on aika uskomaton väite. Kutakuinkin kaIkki taloutta arvioineet tahot keskuspankeista, IMF:ään ja OECD:hen eivät osanneet ennustaa finanssikriisiä ja sitä seurannutta lamaa. Vielä vuoden 2008 alussa USA:n keskuspankin johtaja ilmoitti, että taloudessa ei ole merkkejä taantumisesta, vaikka todellisuudessa maan talous oli jo kääntynyt laskuun loppuvuodesta 2007. Eli pelkästään ennusteet eivät ole täydellisesti vituillaan, vaan myöskään olemassa olevia signaaleja ei kyetty analysoimaan edes auttavasti.

Euroopan puolella myös EKP ilmoitti kesällä 2008 nostavansa korkoja, kun näki euroalueen talouden niin vakaana. Vain muutama kuukausi tuon jälkkeen talous Euroopassa syöksyi pikavauhtia alas. Vielä syksyllä 2008 Suomessa oltiin niin kassalla, että pääministeri Vanhanen ja valtiovarainimisteri Katainen ilmoittivat, ettei kriisi koske Suomea.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Vielä syksyllä 2008 Suomessa oltiin niin kassalla, että pääministeri Vanhanen ja valtiovarainimisteri Katainen ilmoittivat, ettei kriisi koske Suomea.
Yllä esitetty väite on yhtä totta kuin Lin
”Vasemmistolainen väkivalta on parempaa”.

Olen sinänsä (jopa poikkeuksellisesti) samaa mieltä, että kriisiä ei osattu ennustaa, mutta tuo väite ei pidä paikkaansa:
https://www.talouselama.fi/uutiset/...istyivat/04783051-723f-381e-9341-11b5d268cb1c
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Eikös jenkkien asuntovelkakuplasta ollut liikkeellä melkoisen huolestuneita kannanottoja jo kuukausia ennen romahdusta? (Toki kuukausia ennen on helvetin myöhään kun siinä vaiheessa oli point of no return ohitettu jo roimasti, toisaalta jos paskalainat olisi lopetettu, olisi romahdus tuskin ollut niin totaalinen kuin sitten oli.) Ylipäätään talouden ylikuumeneminen tuntuu tulevan ihmisille yhtä yllättäen kuin talvi autoilijoille, vaikka näkeehän sen sokea otsallaan että jos yksiöstä joutuu maksamaan 20 kertaa keskivuosiansion, on jossain pahanlainen vinouma.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Eikös jenkkien asuntovelkakuplasta ollut liikkeellä melkoisen huolestuneita kannanottoja jo kuukausia ennen romahdusta?

Olihan siitä tietoa. Kun jotain 10 000 vuodessa tienaava Meksikosta Ämerikkoihin muuttanut omenien kerääjä sai vajaan 1 000 000 lainan talon ostoon, kaikki vähänkään fiksummat ennusteet olivat punaisella. Toinen asia on, mitä julkisesti kerrottiin. Pankki suojasi talolainan ja pilkkoi sen osiin, jotka myytiin eteenpäin. Markkinoilla oli tietoa, että tämä ei voi päättyä kuin yhdellä tavalla ja osa sijoittajista teki tiedolla omaisuuksia. Osa taisi aloittaa liian aikaisin vastapalloon vetelyn, mutta se on eri asia.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Eikös jenkkien asuntovelkakuplasta ollut liikkeellä melkoisen huolestuneita kannanottoja jo kuukausia ennen romahdusta? (Toki kuukausia ennen on helvetin myöhään kun siinä vaiheessa oli point of no return ohitettu jo roimasti, toisaalta jos paskalainat olisi lopetettu, olisi romahdus tuskin ollut niin totaalinen kuin sitten oli.)
Millä rahalla ja kenen toimesta nuo miljoonien ihmisten useiden kymmenien tI satojen miljardien dollaria asuntolainat olisi lopetettu?
Eikö tämä ole ratkaisuna sana kuin kreikan kriisi olisi ratkaistu lopettamalla lainat?
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Millä rahalla ja kenen toimesta nuo miljoonien ihmisten useiden kymmenien tI satojen miljardien dollaria asuntolainat olisi lopetettu?
Eikö tämä ole ratkaisuna sana kuin kreikan kriisi olisi ratkaistu lopettamalla lainat?
Meinaan että oliko sitä lainarahaa pakko tunkea alkujaankaan niille miljoonille keillä ei kredibiliteetti ollut kunnossa ja olisiko lainarahan tunkemisen voinut lopettaa edes siinä vaiheessa kun tuosta jo julkisesti tiedettiin varoittaa että rotkoa kohti ollaan menossa ja vauhti vaan kiihtyy. Ei tämä trumppilainen lainarahalla kasvua -politiikkakaan mitenkään hirveän hyvää lupaa lähivuosille, jossain vaiheessa lainoittaja ns. "calls bullshit" ja sitten ollaankin taas ihmeissään että mitenkäs se nyt jälleen näin pääsi käymään.

Taitaa olla talousjärjestelmällekin ainoa pitkäaikainen mahdollisuus siinä että tuottaminen siirretään kokonaisuudessaan automaattien vastuulle, jolloin ihmiset olisivat lähinnä päivähoidossa planeetallaan. Pitää toivoa että keksivät jonkun keinon aiheuttaa näennäistä jatkuvaa kasvua ilman faktuaalista maapallon paskomista ja tyhjäksi louhimista (tai jos on pakko louhia tyhjäksi niin hyödyntäisivät edes tekniikat joilla se kulutettu paska ei päädy luontoon), mutta kovin skeptinen olen tämän suhteen. Ei ole ihminen lajina onnellinen jos ei pysty peilaamaan omaa hyväänsä johonkin muuhun ja jos ei voi ihastella omaa erinomaisuutta starvin' Marvineihin verrattuna niin onhan se kiva sentään katsoa että "kattokaa nyt miten hölmöjä ja onnettomia nuo sarvikuonot ovat kun sukupuuttoon kuolevat, kyllä meillä vaan menee lujaa".

Eipä sillä että liittyisi mitenkään eduskuntavaaligallupeihin. Tavallaan jonkunlaista pientä muutosta toivoisi tästä kepuvetoisesta hallinnosta, kun ei tuo vatuloinnin maailmanennätysväki oikein ole asioita aikaan saanut, toisaalta melko yksi ja sama sen suhteen mikä väki siellä on lehmänhännänvetoa harrastamassa. Kaikki lupaavat paljon hyviä asioita ja jokaista nyt hetkellisesti ympäristön tilakin kiinnostaa, käytännössä ei kuitenkaan tule kiinnostamaan kuin hallituspaikat mehiläisissä kunhan pääsee omalle eturyhmälle kansalaisten yhteistä omaisuutta lahjoittamaan, jos ei sitten lahjoita ulkolaiselle suuryritykselle.

T: Mahdollisesti kyyninen
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös