Puolueiden eduskuntavaaligallupit 2015–2019

[dana77]

Meinaan että oliko sitä lainarahaa pakko tunkea alkujaankaan niille miljoonille keillä ei kredibiliteetti ollut kunnossa ja olisiko lainarahan tunkemisen voinut lopettaa edes siinä vaiheessa kun tuosta jo julkisesti tiedettiin varoittaa että rotkoa kohti ollaan menossa ja vauhti vaan kiihtyy.

Olisihan se hyvä ollut ettei olisi alunperin myönnetty näitä luottoja (samoin kuin olisi hyvä Kreikalle ei olisi alunperinkään luottoja annettu), mutta kun nyt puheena oli aika muutamia kuukausia ennen kriisin laukeamista, niin siinä vaiheessa ei lainojen antamisen lopettamisella enää olisi merkitystä ollut. Ne rahat jotka jälkimarkkinoilla oli tehty oli jo juotu.

 

[Tami Talk]

Paljon hyvää keskustelua eduskuntavaalien gallupeista.

Talousromahduksen ennustamisesta pitää lisätä vielä se fakta, että monet ovat jo vuosien ajan osanneet ennustaa, että meidän kotimainen asuntokupla puhkeaa ja asuntojen hintojen on pakko romahtaa. Sanoinko ”vuosien ajan”, tarkoitin tietysti jo parin vuosikymmenen ajan”.

Eittämättä on niin, että jos tämä romahdus tulee, niin nämä henkilöt sanovat, että ”mitä minä sanoin”. Jo vuonna 1998-2018.

Tämän ketjun aiheeseen liittyen veikkaan, että sinisten nousu ei ala, ei ensi viikolla, eikä ensi vuonna. Vaikka hesarin lauantaivieraana ollut Sampo Terho päivän lehdessä uskoikin kannatuksen kasvuun, kun saavat tehtyä ihmiselle selväksi, miksi puolue on olemassa..

 

[Tarinankertoja]

Paljon hyvää keskustelua eduskuntavaalien gallupeista.
Talousromahduksen ennustamisesta pitää lisätä vielä se fakta, että monet ovat jo vuosien ajan osanneet ennustaa, että meidän kotimainen asuntokupla puhkeaa ja asuntojen hintojen on pakko romahtaa. Sanoinko ”vuosien ajan”, tarkoitin tietysti jo parin vuosikymmenen ajan”.

Eittämättä on niin, että jos tämä romahdus tulee, niin nämä henkilöt sanovat, että ”mitä minä sanoin”. Jo vuonna 1998-2018.

Tämän ketjun aiheeseen liittyen veikkaan, että sinisten nousu ei ala, ei ensi viikolla, eikä ensi vuonna. Vaikka hesarin lauantaivieraana ollut Sampo Terho päivän lehdessä uskoikin kannatuksen kasvuun, kun saavat tehtyä ihmiselle selväksi, miksi puolue on olemassa..

Kuten sanoin, tää on OT:ta..

ja kyse ei siis ole siitä, että joku aavistelee jotain talousromahdusta tai joku yksittäinen tyyppi osaa yhdyntää tulevaa olevaa romahdusta, vaan siitä, että romahdusta ei voitu ennustaa talousteorioiden pohjalta.

On eriasia, jos talous sakkaa koska poliittiset päätökset on vääriä, kuten 90 luvun lamassa Suomessa, sen talousteoriat osasivat ennustaa, tehtiin vaan silti pitkään erilaisia päätöksiä. Mutta 29, 73 ja 2077 romahdukset eivät näkyneet teoreettisissa malleissa. That's the point.

Suljetaan OT tässä ketjussa

…ja todetaan, että ei, Sinisten nousu ei ala nyt eikä koskaan.

 

[El Gordo]

Paljon hyvää keskustelua eduskuntavaalien gallupeista.

Talousromahduksen ennustamisesta pitää lisätä vielä se fakta, että monet ovat jo vuosien ajan osanneet ennustaa, että meidän kotimainen asuntokupla puhkeaa ja asuntojen hintojen on pakko romahtaa. Sanoinko ”vuosien ajan”, tarkoitin tietysti jo parin vuosikymmenen ajan”.

Kyllähän ne asuntojen hinnat aina välillä romahteleekin. Viimeisin taisi olla 2009, toki jäi pieneksi alle 10 % dipiksi reaalihinnoissa. Isompi oli 80-luvun lopusta 90-luvun puoliväliin.

 

[dana77]

Kyllähän ne asuntojen hinnat aina välillä romahteleekin. Viimeisin taisi olla 2009, toki jäi pieneksi alle 10 % dipiksi reaalihinnoissa. Isompi oli 80-luvun lopusta 90-luvun puoliväliin.

Persujen ehdokas valtiovarainministeriksi, matematiikkanero ja muutenkin kova panomies ennusti, että asuntojen hinnat tulevat puolittumaan lähivuosina. Ja huom puhe ei ollut kiuruveden hinnoista. Asiasta on ketjukin tällä palstalla jossa käyn aina parin vuoden välein hakkaamassa kuollutta hevosta.

 

[dana77]

Mutta 29, 73 ja 2007 romahdukset eivät näkyneet teoreettisissa malleissa. That's the point.

2007 kriisin kohdalla olet oikeassa. Toki kurssit olivat silloin katossa (kuten ne nytkin ovat), jolloin pienikin epävarmuus voi aiheuttaa myyntireaktion.

1973 johtui sodan vuoksi leikatusta öljyn tuotannosta ja sitä kautta seuranneesta öljyn hinnan voimakkaasta noususta. Tämä voitaisiin laskea poliittiseksi kriisiksi. Ei näkynyt ennusteissa mutta siitä ei nähdäkseni voida ennusteita syyttää.

Suomen 90-luvun lama johtui Neuvostoliiton romahtamisesta. Ei nähnyt ennusteissa eikä väyrysen väikkärissä mutta poliittinen sekin.

1929 on sitten se mielenkiintoisin tapaus. Tahtoisin kuulla, että kuka ja missä siihen maailman aikaan laski ennusteita talouden kehityksestä nykyisillä malleilla? Mihin perustuu näkemys, ettei sitä olisi nykyisillä malleilla osattu ennustaa?

Laman syistä ei mitään konsensusta ole:
1930-luvun lama – Wikipedia
Itse olisin taipuvainen kannattamaan itävaltalaista koulukuntaa asiassa.

 

[bebeto]

Miten tämä yllä käytävä keskustelu liittyy puolueiden eduskuntavaaligallupeihin? Tyypillistä Jatkoaikaa, keskustelu rönsyilee ja eksyy aiheesta kuin suunnistaja Jukolan yö-osuudella.

 

[Tarinankertoja]

1973 johtui sodan vuoksi leikatusta öljyn tuotannosta ja sitä kautta seuranneesta öljyn hinnan voimakkaasta noususta. Tämä voitaisiin laskea poliittiseksi kriisiksi. Ei näkynyt ennusteissa mutta siitä ei nähdäkseni voida ennusteita syyttää.

nope.. tähän johtaneet tapatumaketjut olivat pitkälti talousteoreettisia jatkumoja, ja niissä sota on otettu huomioon. Tätä tapahtuma aiheutti länsimasten talouksien stagnaation, ja se oli Keynsiläisyyden tuho. Stagnaation ei olisi pitänyt olla mahdollista. Siis kriisisodasta huolimatta.. ”paljasti” ettei keynsiläiset teoriat osanneet ennustaa kaikkea… montaristit pääsi esiin

Suomen 90-luvun lama johtui Neuvostoliiton romahtamisesta. Ei nähnyt ennusteissa eikä väyrysen väikkärissä mutta poliittinen sekin.

Ei johtunut vain NL romahduksesta, vaan se oli osansa syventämässä sitä.

Jo 87 ja 88 taloustieteilijät varoittelivat ”kulutusjuhlista" ja "talouden ylikuumenemisesta" joka johtui poliittisista valinnoista avata rahoitusmarkkinoita ilman siirtymäaikoja tai muita rakenteita.

1929 on sitten se mielenkiintoisin tapaus. Tahtoisin kuulla, että kuka ja missä siihen maailman aikaan laski ennusteita talouden kehityksestä nykyisillä malleilla

Tuolloin ei Ollut olemassa tieteellisiä malleja. Siksi se yllätti. Vasta tän jälkeen alkoi talouden tieteellinen mallintamien Keynsin johdolla

 

[dana77]

Miten tämä yllä käytävä keskustelu liittyy puolueiden eduskuntavaaligallupeihin? Tyypillistä Jatkoaikaa, keskustelu rönsyilee ja eksyy aiheesta kuin suunnistaja Jukolan yö-osuudella.

Tyypillistä jatkoaikaa että kun syntyy hyvää keskustelua niin joku alkaa vinkumaan ja itsemoderoimaan. Ihan kun tässä ketjussa joku demarien kannatusprosentin ihmettely estyisi mitenkään. Mutta joo Corey Elkins se vasta on hyvä jääkiekkoilija sillä hän osaa pelata jääkiekkoa hyvin.

Toki en pahastu jos @Moderaattorit siirtävät viimeisimmät viestit esim Talous absoluuttista totuutta etsimässä -ketjuun.

 

[Walrus21]

Tuo vastaavuus nyt vain kun ei millään tavalla päde. Et tunnu hahmottavan menetelmien ja teorian sekä tarinoiden välistä eroa. Harvaa yhteiskunnallista teoriaa voidaan edes tiukassa tieteellisessä mielessä pitää teoriana siten kuin fysiikan teorioita.

Vaikka puhut vain kvantitatiivisista menetelmistä, huomautin jo edellisessä viestissä että myös kvalitatiiviset menetelmät kuuluvat tilastotieteen piiriin. Mitä tulee noihin pakollisiin kursseihin, ne ovat lähinnä vitsinaihe. Sosiaalitieteilijöille suunnatuissa pakollisissa menetelmäopinnoissa rima on valitettavasti laskettu surkean alas ja tämä näkyy opiskelijoiden myöhemmässä osaamattomuudessa. Defenssinä toimii sitten asenne jonka mukaan "ei tarvitse osata". Edelleen tällöin on turha puhua mistään tieteellisten menetelmien osaamisesta.

Sinä puhut tilastotieteestä ja kvantimetodeista aivan kuin ne olisivat ainoat menetelmät, joita akateemisessa maailmassa esiintyy. Näin ei tietystikään ole.

Menetelmiä voi jokainen arvottaa mielensä mukaan. Sinun mielestä kvalimetodit ovat ilmeisesti "tarinankerrontaa", minusta eivät. Olen puhunut metodeista yleiskäsitteenä, jolloin sen sisälle mahtuu alasta riippuen monenlaista.

Huomauttaisin sinulle jälleen ties monettako kertaa, että epävarmuudet eivät johda siihen että kvantitatiiviset menetelmät voidaan heittää romukoppaan ja mutuun luottavien käsienheiluttelijoiden puoleen kääntyminen muuttuu järkeväksi. Minä olen ensimmäisten joukossa huutamassa liiallista ennusteisiin luottamista ja epävarmuuden aliarviointia vastaan juuri talouden ja yhteiskunnallisten tapahtumien ennustamisen suhteen, mutta en kertakaikkiaan pääse samaan johtopäätökseen kuin sinä. Etenkin kun tutkitusti nämä ei-kvantitatiiviset "asiantuntijat" aliarvioivat epävarmuuden vielä pahemmin ja antavat vielä huonompia ennusteita yhteiskunnallisista asioista.

En ole ehdottanut kvantimenetelmien vähentämistä. Ihmettelen vain yksisilmäistä suhtautumistasi. Ovatko historioitsijat, filosofit ja kielitieteilijät näitä kuvailemiasi käsienheiluttelijoita?

Sinällään ei kyllä houkuta jatkaa tätä OT-keskustelua. Alkuperäinen väitteeni oli, että yliopisto tarjoaa valmiudet akateemiseen ajatteluun ja tieteellisten metodien hallitsemiseen. Se ei nähdäkseni muutu miksikään, vaikka kinastelisimme eri metodien arvostuksesta.

Se mitä puhut äänestyskäyttäytymisestä on enimmäkseen höpöä, jota kyllä joka tuutista kuulutetaan. Tuonkin väärinymmärryksen korjaamiseen voisi auttaa se paljon puhuttu menetelmäosaaminen.

Vedonlyöntimarkkina povasi Trumpille parhaimmillaankin ~25% mahdollisuuksia. Äänestyspäivän nurkilla ennusteet olivat vielä heikompia Trumpille.

Aina jälkeenpäin ilmaantuu tahoja, jotka ovat olleet "täysin varmoja" tuloksesta jo ennalta. Luonnollisesti väärin ennustaneet ovat hiljaa.

Vuoden 2007 kriisi oli ilmiselvästi ilmassa, se ei tullut edes Mietaalle yllätyksenä.

Aijaa, näinköhän? Nordea ennusti 2008 vuodeksi lähes muutaman prosentin kasvua, ja tulikin kepeä -8%. Tätä ennustamisen problematiikkaa on ruotinut julkisuudessa mm. Aki Kangasharju.

Tämä ennustamattomuus on oikeasti tutkimukselle iso ongelma tällä hetkellä. 1929 pörssiromahdusta ei ennustanut kukaan ja tämän vuoksi Keynsin johdolla aletiin kehittään talousteorioita ja alettiin kerään dataa, jotta suhdannevaihteluja voitaisiin ennustaa ja poliittisin päätöksin tasoittaa. Homma toimikin WWIIn jälkeen mainiosti länsimaissa kunnes 73 öljykriisi oli shokki jota ei oltu kyetty ennustamaan. Niinpä Keynsiläiset teoriat sai väisty monetarististen teorioiden tieltä poliittisen päätöksenteon apuna. Toki pohjoismaissa keynsiläisyys oli vielä hyvin pitkään vallitseva, mutta 93 siirryttiin meilläkin aika pitkälti monetaristiin oppeihin joita on höystetty sitten aina keynsiläisellä elvytyksellä…

Kriisit sinällään eivät ole mahdottomia ennustaa, mutta niiden ajankohtaa ja syntymekanismia on vaikea arvioida. Voidaan esimerkiksi olettaa, että jatkuva roskalainojen virta kriisiyttää jossain vaiheessa talouden rakenteita, mutta milloin se tapahtuu, on vaikeampi kysymys.

Markkinatalouden syklisen rakenteen havaitsi käsittääkseni neuvostoliittolainen Kondratjev jo 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä.

 

[Walrus21]

Väite sinänsä on tosi. Yliopisto tarjoaa valmiudet akateemiseen ajatteluun ja tieteellisten metodien hallitsemiseen. Toisaalta, kun tunkiota pöyhii hieman, havaitsee, että tarjonta on kirjavaa. Pelkästään yksittäisen yliopiston sisällä, mutta myös yliopistojenkin välillä. Siihen vielä se, että kukin omaksuu preferenssiensä mukaan. Eri metodien arvostuksesta voi kinastella tai keskustella, mutta toiset metodit kuvaavat asioita paremmin, luotettavammin ja todennettavammin kuin toiset.

Tarjonta on kirjavaa ihan hyvästä syystä. Rahaa virtaa kuitenkin enimmäkseen sinne kvantimetodeja hyödyntäville aloille, joilta työllistyy hyvin. Lisäksi on katsottu, että sellaisiakin asioita kuin kirjallisuus, semiotiikka tai kulttuurihistoria, on syytä tutkia heikommasta arvonlisäyksestä huolimatta.

 

[mjr]

Olen aika tavalla humanistinen elitisti: aidosti akateemisina aloina näen lähinnä vain jonkun filosofian, historian, kirjallisuudentutkimuksen, matematiikan ja teoreettisen fysiikan. Kaikki muut ovat enemmän tai vähemmän soveltavia aloja - ja esim. lääkis, oikkis ja kauppis lähinnä amk-tyyppisiä, spesifiin ammattiin kouluttavia oppialoja - toki suuri osa näistä on erittäin tarpeellisia, etenkin lääketieteellinen. Ja tietysti myös insinööritieteistä on valtavan suurta hyötyä, mutta varsinaisesti akateemisia, sivistäviä aloja ne eivät ole. Sitten nämä sosiologiatyyppiset naistutkimukset ja vastaavat voivat olla ihan kiinnostaviakin, mutta suuri osa siellä tehdystä tutkimuksesta vaikuttaa aika lattealta ja irrelevantilta.

 

[BigRedCat]

Veikkonen @Walrus21, sinulla on kadehdittava kyky jättää huomiotta argumenttisi kiusalliseen valoon saattavat osat viesteistäni. Vai miten meni omasta mielestä?

Muistuttaisin myös, että tilastotieteen piiriin kuuluvat laadullisetkin tutkimusmenetelmät.

Vaikka puhut vain kvantitatiivisista menetelmistä, huomautin jo edellisessä viestissä että myös kvalitatiiviset menetelmät kuuluvat tilastotieteen piiriin. Mitä tulee noihin pakollisiin kursseihin, ne ovat lähinnä vitsinaihe. Sosiaalitieteilijöille suunnatuissa pakollisissa menetelmäopinnoissa rima on valitettavasti laskettu surkean alas ja tämä näkyy opiskelijoiden myöhemmässä osaamattomuudessa. Defenssinä toimii sitten asenne jonka mukaan "ei tarvitse osata". Edelleen tällöin on turha puhua mistään tieteellisten menetelmien osaamisesta.

Sinä puhut tilastotieteestä ja kvantimetodeista aivan kuin ne olisivat ainoat menetelmät, joita akateemisessa maailmassa esiintyy. Näin ei tietystikään ole.

Menetelmiä voi jokainen arvottaa mielensä mukaan. Sinun mielestä kvalimetodit ovat ilmeisesti "tarinankerrontaa", minusta eivät.

Mitähän nämä mainitsemasi kvalimetodit ovat jos eivät laadullisia eli kvalitatiivisia metodeja joista puhuin ylle lainatuissa viesteissäni? Minusta on paljonpuhuvaa ettet osannut nimetä yhtään sukupuolentutkimuksen "alakohtaista metodia" jolla voitaisiin tehdä aineistosta päätelmiä tilastotieteen niihin liittymättä. Tulkitseva tanssi kenties?

Minusta myös kvantitatiiviset metodit voivat olla tarinankerrontaa. Usein nämä ovat myös enemmän tai vähemmän huijausta, kuten sijoitustuotteiden markkinoiniti valikoidun "kvantitatiivisen tarinan" säestämänä. Ero tulee tehdä sen mukaan miten tarinat kuvaavat todellisuutta ja miten tämä voidaan "vahvistaa" (lainausmerkit koska tieteellistä teoriaa ei koskaan voida todistaa oikeaksi) yrittämällä falsifioida sitä. Painovoima on vain ihmisen antama nimi jollekin todellisuuden ominaisuudelle, mutta "tarina" painovoimasta on kaikella järjellisellä tarkkuudella sekä tosi että hyödyllinen ja sen käyttäytymisestä voidaan antaa auringontarkkoja ennusteita. On huomattavasti vaikeampi falsifioida jonkun uneksimia ajatuksia sortavista piilevistä rakenteista yms.

Kuitenkin vastauksesi vahvistaa käsitystäni siitä että tietyillä aloilla tämä "yliopiston tuoma tieteellinen ajattelu" on kuvitelmaa siitä että kun on lukenut tarpeeksi monta aihetta x käsittelevää nidettä, mutu muuttuu maagiseksi kyvyksi ymmärtää syvällisesti ja tietää millainen todellisuus on. Ilman häiritsevää matematiikkaa ja tilastotiedettä kvantifioimassa epävarmuutta ja varmistamassa loogista koherenssia.

Väitteesi että jokainen voi arvottaa menetelmiä mielensä mukaan on minusta absurdi ja summaa surullisen hyvin ns. tieteellisen ajattelusi tason. Toki sinullakin on vapaassa maailmassa oikeus pitää raamatuntulkintaa tai korteista povaamistakin tieteellisen metodin veroisena maailmanhahmotuskeinona, mutta eipä tuo mielipide minkään arvoinen ole. Järkevästä nyt puhumattakaan. Minusta metodeja tulee arvioida sen mukaan kuinka ne kuvaavat todellisuutta ja antavat loogisesti päteviä tuloksia, ei sen miltä sinusta, minusta tai satunnaisesta sukupuolentutkijasta tuntuu. En liene ainoa joka tässä huomasi mutu-lähestymistavan alleviivautumisen.

En ole ehdottanut kvantimenetelmien vähentämistä. Ihmettelen vain yksisilmäistä suhtautumistasi. Ovatko historioitsijat, filosofit ja kielitieteilijät näitä kuvailemiasi käsienheiluttelijoita?

En näe suhtautumistani lainkaan yksisilmäisenä. Vastaus kysymykseen on kyllä ja ei. Filosofia ei sinänsä ole tiede, eikä kuulu tämän keskustelun piiriin. Ja kyllä, minusta iso osa filosofeista on käsienheiluttelijoita. Filosofiaa ilman matematiikkaa opiskellessa on vaarana valikoida palasia sieltä täältä ilman vaatimusta loogisesta johdonmukaisuudesta. Tuntuukin että useimmat ei-käsienheiluttelijafilosofit ovat siinä sivussa myös varsin vihkiytyneitä matematiikkaan, jota puhtaimmillaan voi pitää filosofian osana. Tämä lienee osin seurausta halusta päästä kiinni nimenomaan loogisesti perusteltavissa olevaan totuuteen kiinnostavan ja hyvin kerrotun tarinan sijaan joka voi olla totta tai sitten ei. Muutama äkkiä mieleen juolahtanut menneisyyden nimi: Pythagoras, Platon, Aristoteles, Leibniz, Descartes, Berkeley, Beauvoir (feministisen teorian äitihahmoja), Russel...

Historiantutkimus hyödyntää monenlaisia menetelmiä, mutta jotta se ei olisi vain glorifioitua perimätiedon uudelleentulkintaa, siinä todellakin on syytä hyödyntää ja hyödynnetäänkin myös tilastollisia menetelmiä (samoin kuin luonnontieteitä). Tässäpä sinulle luettavaa: Historical method - Wikipedia

Kielitiede ei ehkä tarvitse juurikaan moisia metodeja niin kauan kun se on puhtaasti kuvailevaa/luetteloivaa. Kuitenkin silloin kun halutaan sanoa jotain dynaamisesta todellisuudesta, kuten vaikkapa kielen kehittymisestä tai leviämisestä, tulee ottaa ja otetaankin avuksi niin matemaatikot, tilastotieteiliät, biologit kuin muidenkin alojen osaajat. Onpa laskennallinen kielitiedekin oma ala-alansa.

Sinällään ei kyllä houkuta jatkaa tätä OT-keskustelua. Alkuperäinen väitteeni oli, että yliopisto tarjoaa valmiudet akateemiseen ajatteluun ja tieteellisten metodien hallitsemiseen. Se ei nähdäkseni muutu miksikään, vaikka kinastelisimme eri metodien arvostuksesta.

Kantani oli ja on että erot tieteellisten metodien hallitsemisessa eroavat oppiaineittain paikoin yön ja päivän lailla.

Vedonlyöntimarkkina povasi Trumpille parhaimmillaankin ~25% mahdollisuuksia. Äänestyspäivän nurkilla ennusteet olivat vielä heikompia Trumpille.

Aina jälkeenpäin ilmaantuu tahoja, jotka ovat olleet "täysin varmoja" tuloksesta jo ennalta. Luonnollisesti väärin ennustaneet ovat hiljaa.

Mitähän tähän sanoisi. Ehkä voisit aloittaa perehtymällä todennäköisyyden käsitteeseen sen verran, että käsittäisit 25% mahdollisuuden tarkoittavan että joka neljäs kerta toteutuu. Jos minä ennustan kahden peräkkäisen kruunan heittämiselle todennäköisyyttä 25% mutta onnistutkin ensimmäisellä yrittämällä, olisitko yhtälailla ilkkumassa typerästä ennusteestani? Aiemmassa viestissäni annoin jo todisteita siitä että gallupit ovat pitkässä juoksussa olleet hyviä tuloksen ennustajia ja niiden epävarmuus on melko hyvin kvantifioitavissa.

Lisälukemisena aiheesta esim. seuraava artikkeli: The Media Has A Probability Problem

Alaotsikko kuuluu seuraavasti: The media’s demand for certainty — and its lack of statistical rigor — is a bad match for our complex world. Kirjoittamasi perusteella sanan media kohdalle voisi hyvin vaihtaa @Walrus21.

PS. Olen itsekin kritisoinut monia ennusteita USA:n pressanvaalien tapauksessa ja kritiikille on perusteita - onhan ennusteitakin valtava kirjo. Tuo sinun vihjauksesi on kuitenkin lähinnä tahallista tai tahatonta asioiden sotkemista ja väärinymmärrystä. Etenkin ottaen huomioon että en muista näiden ihailemiesi "laadullisten" asiantuntijoiden olleen sankoin joukoin ennustamassa Trumpin valintaa etukäteen. Jälkikäteen osataan kyllä kertoa hienon kuuloinen tarina siitä mitä "oikeasti" tapahtui ja miksi.

 

[Moderaattorit]

No niin. Keskustelu on rönsyillyt sen verran pahasti ja kauas aiheesta, että nyt olisi hyvä hetki lopettaa, tai ainakin jatkaa jossain toisessa ketjussa.

Moderaattorit

 

[penaz]

Alma Media gallup 1.12

SDP 21,4%
KOK 19,8%
KESK 15,1%
VIHR 13,6%
VAS 9,3%
PS 8,4%
RKP 4,5%
KD 3,7%
SIN 2,2%
Muut 2,5%

Merkittävin muutos edelliseen mielipidekyselyyn on Pekka Haaviston johtaman Vihreiden 0,7 prosentin kannatuksen nousu. Vihreiden on mahdollisuus vaaleissa ohittaa kepu kannatuksessa. Varsinkin kun vaalitenteissä vastakkain ovat miellyttävä ja rauhallinen Pekka Haavisto sekä Juha Sipilä, jonka pelkän naaman näkeminen ärsyttää monia äänestäjiä.

 

[Creed Bratton]

Alma Media gallup 1.12

SDP 21,4%
KOK 19,8%
KESK 15,1%
VIHR 13,6%
VAS 9,3%
PS 8,4%
RKP 4,5%
KD 3,7%
SIN 2,2%
Muut 2,5%

Merkittävin muutos edelliseen mielipidekyselyyn on Pekka Haaviston johtaman Vihreiden 0,7 prosentin kannatuksen nousu. Vihreiden on mahdollisuus vaaleissa ohittaa kepu kannatuksessa. Varsinkin kun vaalitenteissä vastakkain ovat miellyttävä ja rauhallinen Pekka Haavisto sekä Juha Sipilä, jonka pelkän naaman näkeminen ärsyttää monia äänestäjiä.

Vihreiden kannatuksen kasvu on toivottavaa, koska itsellä on ainakin mielikuva, että Vihreiden kannatuksen nousu syö eläkeläispuolueen kannatusta, joka toivottavasti tarkoittaa sitä ettei spagettihirviöstä tule pääministeriä. Kokoomus Orpon johdolla saisi nyt ryhdistäytyä ja herätä siihen tosiasiaan, että keväällä on vaalit ja eläkeläispuolue suunnittelee jo hallitusohjelmaansa ja ministereitään.

 

[Jesus Shaves]

Alma Media gallup 1.12

SDP 21,4%
KOK 19,8%
KESK 15,1%
VIHR 13,6%
VAS 9,3%
PS 8,4%
RKP 4,5%
KD 3,7%
SIN 2,2%
Muut 2,5%

Merkittävin muutos edelliseen mielipidekyselyyn on Pekka Haaviston johtaman Vihreiden 0,7 prosentin kannatuksen nousu. Vihreiden on mahdollisuus vaaleissa ohittaa kepu kannatuksessa. Varsinkin kun vaalitenteissä vastakkain ovat miellyttävä ja rauhallinen Pekka Haavisto sekä Juha Sipilä, jonka pelkän naaman näkeminen ärsyttää monia äänestäjiä.

Tuo Vihreiden nousu mennee virhemarginaalin sisään? Eittämättä Haavisto kyllä vaikuttaa Vihreiden kannatukseen positiivisesti - jäänee sitten nähtäväksi kuinka paljon kun pätkä-pj. kuitenkin on.

 

[DAF]

Tuo Vihreiden nousu mennee virhemarginaalin sisään? Eittämättä Haavisto kyllä vaikuttaa Vihreiden kannatukseen positiivisesti - jäänee sitten nähtäväksi kuinka paljon kun pätkä-pj. kuitenkin on.

Menee virhemarginaalin sisään kuten moni muukin asia (ja esimerkiksi kärjen järjestys koko ajan) - ei se silti merkityksetön ole, vaan todennäköisyys kannatuksen kasvusta tuon suuntaisesti on suuri. Virhemarginaalia tulkitaan usein siten, että tulos voi liikkua missä tahansa sen sisällä yhtenäisellä todennäköisyydellä - näinhän ei ole.

 

[Jesus Shaves]

Menee virhemarginaalin sisään kuten moni muukin asia (ja esimerkiksi kärjen järjestys koko ajan) - ei se silti merkityksetön ole, vaan todennäköisyys kannatuksen kasvusta tuon suuntaisesti on suuri. Virhemarginaalia tulkitaan usein siten, että tulos voi liikkua missä tahansa sen sisällä yhtenäisellä todennäköisyydellä - näinhän ei ole.

Ei tietenkään ole merkityksetöntä eli antaahan tuo luonnollisesti suuntaa missä liikutaan. Vielä ei kuitenkaan voi sanoa mikä on suurin puolue - eikä voi sanoa mikä on edes kolmanneksi suurin puolue. Jännäksi menee ja katsellaaan mielenkiinnolla millaisia lupauksia pöytään lyödään äänestäjiä kosiskellessa.

Käsittääkseni nuo gallupit tehdään yleisesti "normiksi" muodostuneen 95% luottamusvälin mukaan - eli 5 kertaa sadasta ei osu virhemarginaalin sisään ja 95 kertaa taas osuu.

 

[BigRedCat]

Tuo Vihreiden nousu mennee virhemarginaalin sisään? Eittämättä Haavisto kyllä vaikuttaa Vihreiden kannatukseen positiivisesti - jäänee sitten nähtäväksi kuinka paljon kun pätkä-pj. kuitenkin on.

Menee virhemarginaalin sisään kuten moni muukin asia (ja esimerkiksi kärjen järjestys koko ajan) - ei se silti merkityksetön ole, vaan todennäköisyys kannatuksen kasvusta tuon suuntaisesti on suuri. Virhemarginaalia tulkitaan usein siten, että tulos voi liikkua missä tahansa sen sisällä yhtenäisellä todennäköisyydellä - näinhän ei ole.

On se silti hieman huvittavaa kun virhemarginaaliin mahtuvaa, siis tilastollisesti ei merkitsevää, muutosta hehkutetaan jotenkin merkittävänä. Todennäköisyyksistä on vähän ongelmallista puhua "virhemarginaalin sisällä", kun periaatetasolla luottamusvälien takana oleva teoria kieltää moisen. Siksi nollahypoteesi tilastollisesti merkitsevän tuloksen tapauksessa hylätäänkin 5% merkitsevyystasolla, ei esim. 95% todennäköisyydellä. Nythän päinvastoin todettaisiin että nollahypoteesi jonka mukaan vihreiden kannatus ei ole muuttunut jää voimaan sillä sen hylkäämisessä epäonnistutaan.

Hyvä visualisointi luottamusväleistä löytyy tämän linkin takaa: Interpreting Confidence Intervals
Luulen että avaa monellekin silmiä sen suhteen kuinka todellinen tilanne voi olla ja joskus onkin myös selvästi luottamusvälin ulkopuolella. Suosittelen katsomaan tuon niin että keskiarvoa esittävä katkoviiva on mielessänne vihreiden kannatus ja kunkin luottamusvälin pituus siihen liittyvä virhemarginaali. Jokainen voi todeta että näitä "merkittäviä" ja "asiantuntijoiden" ylianalysoimia muutoksia tulee aivan jatkuvasti silkan sattuman seurauksena.

 

[Jesus Shaves]

On se silti hieman huvittavaa kun virhemarginaaliin mahtuvaa, siis tilastollisesti ei merkitsevää, muutosta hehkutetaan jotenkin merkittävänä. Todennäköisyyksistä on vähän ongelmallista puhua "virhemarginaalin sisällä", kun periaatetasolla luottamusvälien takana oleva teoria kieltää moisen. Siksi nollahypoteesi tilastollisesti merkitsevän tuloksen tapauksessa hylätäänkin 5% merkitsevyystasolla, ei esim. 95% todennäköisyydellä. Nythän päinvastoin todettaisiin että nollahypoteesi jonka mukaan vihreiden kannatus ei ole muuttunut jää voimaan sillä sen hylkäämisessä epäonnistutaan.

Eipä näistä muuten saisi revittyä hyviä otsikoita - tiedä sitten onko tuo tahallista vai tahatonta toimittelijoiden osalta? On myös huomattavasti varmempaa, että kannatus on siinä keskellä reunojen sijaan: eli jos kannatus on 20.5% ja virhemarginaali on 2.5 prosenttiyksikköä, niin on varmempaa että tulos on 20-21% kuin 22-23%. Tästä ei kuitenkaan niitä otsikoita saa.

Käsittääkseni näissä gallupeissa kysytään myös mitä puoluetta vastaaja äänesti edellisissä vaaleissa. Tämä pienentää otannan harhaisuutta koska edellisten vaalien tulos on tiedossa.

 

[dana77]

Voiko jossain lyödä vetoa eduskuntavaalien voittajasta? Unibetin politicsilta ei löytynyt suomea listoilta ainakaan vielä.

 

[Jesus Shaves]

Voiko jossain lyödä vetoa eduskuntavaalien voittajasta? Unibetin politicsilta ei löytynyt suomea listoilta ainakaan vielä.

Ei taida vielä olla missään? Pinnacle, bwin, betfair eivät Unipaffin lisäksi tarjonneet ko. vetoa vielä.

 

[dana77]

Ei taida vielä olla missään? Pinnacle, bwin, betfair eivät Unipaffin lisäksi tarjonneet ko. vetoa vielä.

Minä tässä vaiheessa - toki kertoimista riippuen - olisin kiinnostunut lyömään kokoomuksen voiton puolesta. Tässä luonnollisesti oletuksena että kerroin on kohtuullisen iso.

 

[BigRedCat]

Käsittääkseni näissä gallupeissa kysytään myös mitä puoluetta vastaaja äänesti edellisissä vaaleissa. Tämä pienentää otannan harhaisuutta koska edellisten vaalien tulos on tiedossa.

Tähän vielä sellainen kommentti että otannan harhattomuushan vasta takaa tilanteen jossa yllä esitettyä virhemarginaalipäättelyä voidaan soveltaa. Jos otos on harhainen, tarkoittaa se vain että odotusarvoisesti arvio esim. vihreiden kannatuksesta on systemaattisesti joko liian suuri tai liian pieni, harhasta riippuen. Luottamusväliin se ei vaikuta muuten kuin että harhan läsnäollessa luottamusväli on systemaattisesti "väärässä paikassa".