1) Mikä ja kuinka merkittävä ero sillä on tekeekö treenin normaaliajassa normitauoilla versus että jakaa sarjat jonain päivänä päivän mittaan?
2) Tarvitseeko keho lepopäiviä ihan kaikesta treenistä vai voiko käytännössä joka päivä treenata jotain lihasta? Onko keho niin mulkku ettei se jaksa korjata itseään joka päivä?
3) Mitä jos tekisi joka toisen treenin lihakselle isoilla painoilla ja joka toisen pienillä pitkää sarjaa. Syntyykö tästä supermies, tyhjä arpa vai jokeri?
4) Millä korvata tonnikala?
1.
Meinaatko tuolla ekalla siis esim. 100 etunojaa normitauoilla vai sitten päivän mittaan? Tuostahan yksi koulukunta sanoo, että kun tekee ne päivän aikana vaikkapa kymmenen tai 20:n seteissä, niin viikkotasolla volyymi on ihan eri luokkaa, koska periaatteessa voit joka päivä tehdä sen sata toistoa. Yksi "treeni" ei niin kovasti kuormita kerrallaan. Tosin tuossa kai olisi järkevää myös sitten lämmitellä aina ennen jokaista sarjaa, joten saahan siihenkin aikaa menemään.
2.
Kyllä se aika mulkku on tuo keho mutta itse sanoisin, että kyse on enemmänkin peruskunnon tasosta ja siitä miten harjoittelee ja tuntee oman kroppansa. Minä en ehkä treenaisi kuin korkeintaan kolme päivää putkeen sellaista kuormittavaa harjoittelua ja siinäkin vähän vaihdellen.
Raskaiden perusliikkeiden kanssa lähtisin aina siitä, että treeni-lepo-treeni-lepo jne. Ja lepopäivinä voi tehdä jotain muuta, esim. lihashuoltoa, aerobista, kahvakuulaa yms. Pyrkisi kuitenkin siihen, että jää runsaasti voimia taas treenipäivälle, eli vähän sellaista "aktiivisen palautumisen" tyyppistä hikoilua.
Pelkkä sohvalla makoilukaan ei tee meinaan kovin hyvää :)
3.
Voi kait tuotakin koittaa mutta mitä sillä tavoittelet? Jos nyt sanot yhden taikasanan niin kohta saat tämän ketjun taas liekkeihin, kun koulukunnat alkavat taistelun eräästäkin ikuisuusaiheesta.
Jos täällä on crossfit-janareita, niin he varmaan osaavat vastata parhaiten tähän.
4.
Tonnari on kyllä hyvää mutta eettinen puoleni ärähti kun kuulin siitä lapsityövoiman käytöstä, joten olen taas jättänyt purkit kauppaan. Itse vetelen kananmunia raakana, keitettynä ja paistettuna, maitoa jne. ja tietysti lihaa ja kalaa.
Oivalle muuten terveisiä, että saamari taisit olla oikeassa niiden palkkareiden kanssa, mutta ihan vielä en suo sinulle voittoa ;) Toisinaan otan vielä mitallisen, jos tuntuu, että päässä vippaa mutta ilmankin hoituu kyllä nätisti.
Ruokapuolesta tuota hiilarien käyttöä on tullut pohdittua ja luulen, että se on ikuinen taistelutanner ainakin itselleni. Onneksi kehoa oppii kuuntelemaan ja kyllähän kunnon hiilaritankkaus on paikallaan etenkin, kun tuntee ettei ihan kunnolla ole palautunut edellisestä harjoituksesta. Silloin voi siis syödä huoletta, vaikka pottuja ja lihaa ja jopa riisiä.
Se on nimittäin yllättävän hankala syödä tarpeeksi paljon, ennemmin sitä syö liian vähän ja sekään ei pidemmän päälle ole järkevää. Siinä pitäisi olla järjestelmällinen mutta aina ei jaksa, ja täytyyhän Guinnessiakin joskus juoda.
Ottakaahan lungisti siellä puntilla ja koittakaa mennä "luonnollisesti" eli siten miten se keho sanoo. Kokeilemalla nämä asiat parhaiten oppii. Terveisin 102 kg.
PS. Tässä on muuten pätevä liikkuvuus/peruskuntoharjoitus kaikille:
Range of motion exercises. Tuo ottaa aikaa sellaisen 30-45 minuuttia, voi tehdä periaatteessa joka päivä.
Minulla on tuohon täyteen tonniin vielä matkaa jonkin verran, kiitos lähinnä nuorempana laiminlyödyn vatsalihastreenin. Mutta kyllä ne sataset sieltäkin vielä saadaan, prkl.