Punttisalilla kävijät/bodausta harrastavat

  • 907 725
  • 4 643

MPN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Kyse ei ollut siitä etteikö kroppa kestäisi vaan, että se kestäisi pitkään. Noiden välineiden avulla pystyy vähentämään sitä vuosien saatossa tulevaa kulumaa kropalle.

Nuo kaikki on tarkoitettu ihan päivittäiseen tekemiseen, eikä pelkästään maksimitoistoille. Polvilämppäreistä saat polvelle tukea ja ne lämmittää polven nivelsiteitä. Tuota lämmitystä et muuten saa. Vyöllä saat corelle sen tarvitseman tuen ja tekniikka pysyy kunnossa alusta loppuun asti. Rajoittuneeseen liikkuvuuteen saa kyllä kyykkykengillä apua aika paljon, että en ymmärrä oikein tuota, että varusteilla ei asiat korjaantuisi kyykystä.

Noiden varusteiden haittapuolista voisit vähän valaista, kun äkkiseltään ei sellaisia tule mieleen?
Polvilämppäreistä ja kengistä samaa mieltä. Ne painonnostokengät ovat lisäksi pohjaltaan erittäin jämäkät. Jollain sisäpelitossuilla tai lenkkareilla taas jalka liikkuu kengän sisällä huomattavasti enemmän, koska ne kengät on suunniteltu joustamaan. Eli kyykyssä mieluiten kunnon painonnostokengät, converset (jämäkkä pohja niissäkin) tai jopa paljasjalkakengät.

Jos joku kyykkää lenkkareissa tai sisäpelitossuissa ja kehtaatte mennä seuraamaan läheltä, niin katsokaa jalan liikettä sivuttaissuunnassa, usein siinä on pientä heilumista kun se kenkä joustaa ja ei luo jämäkkää tukea kuten kunnon kengät.

Vyöstä sitten kaksijakoiset fiilikset, mieluummin käyttöön juuri isoilla romuilla tai enintään työsarjoihin mukaan. Ettei lämmitellä myös sen kanssa. Se tekniikka olisi kyllä hyvä opetella ilman vyötäkin, vaikka sitten käyttäisi vyötä kuitenkin.
 

Crank

Jäsen
Vyöllä saat corelle sen tarvitseman tuen ja tekniikka pysyy kunnossa alusta loppuun asti.
Luultavasti et tarkoita ihan näin yksioikoisesti, et "vyö kiinni ja coren tuki on kunnossa", mut moni luulee asian olevan just noin. Ei se vyö itsessään auta yhtään mitään, jos ei ylipäätään osaa edes jännittää keskivartaloa.
 

Jeffrey

Jäsen
Noiden varusteiden haittapuolista voisit vähän valaista, kun äkkiseltään ei sellaisia tule mieleen?

Lisävarusteiden ja tukien pääasiallinen tarkoitus on aina viedä pois joku haittaliike siitä varsinaisesti työn alla olevasta liikkeestä - eli toisin sanoen kompensoida jotain. Rannetuet vievät pois ranteen epästabiiliutta, eli kompensoi ranteen heikkoutta. Painonnostovyö taas vie pois keskivartalon epästabiiliutta. Eli vyön avulla saat jännitettyä keskivartalosi vyötä vasten, jolloin teet liikkeen tuettuna. Liike helpottuu ja pystyt nostamaan isompia painoja, ja mikäli se on sinun tavoitteesi niin mikäs siinä.

Molemmissa näistä tapauksista tulet kuitenkin tilanteeseen jossa kompensoimalla jotain viet myös pois jotain, viet pois sitä luontaista kehitystä keskivartalon tuen tai rannevoiman suhteen. Jalkaliikkeissä monesti puhutaan keskivartalon aktivoimisesta tuen saadaksesi, mutta sekin keskustelu on ollut nyt jo muutaman vuoden ns. laskukannalla - eli keskivartalon tukea on alettu kyseenalaistamaan esimerkiksi kyykyssä. Peruste on siinä, että eihän se nostettava kuorma siitä mihinkään muutu. Jos kyykkäät 100 kiloa vyön kanssa ja ilman vyötä niin se vaadittu työmäärä pisteestä A pisteeseen B ja takaisin pisteeseen A on sama. Kyse on siis treenattavasta lihaksesta. Haluatko treenata jalkoja vai harjoitella keskivartalon jännittämistä. Usein kyykyssä pyritään lähtökohtaisesti liikkuvuusharjoitteluun ja samalla jalkojen vahvistamiseen, jotka molemmat kärsivät jos otat kompensoit liikkuvuutta tuella ja vyön avulla nostat suuremman osan kuormasta sillä vyöllä ja keskivartalolla. Toki tässä taas, jos sinulla on joku tarve nostaa isompi kuorma mitä kykenet jaloilla nostaa niin mikäs siinä. Suurin osa salilla kävijöistä ja varsinkin aloittelijoista taas haluavat kehittää jotain muuta aspektia, kuten liikkuvuutta ja jalkojen lihaksia.

Polvilämppärit taas on pitkälti henkinen vaikutin. Okei sillä kompressiolla on joku suoritusta ja suorituskykyä nostava vaikutus, mutta valtaosalla lämppärit ovat liian löysiä jolloin kompressiovaikutus jää saamatta. Itsekin kyllä tykkään kompressorituotteita käyttää ja kompressorikalsarit yleensä jalkapäivänä jalassa on. Nämä taas menee vähän näiden nenälaastareiden kanssa samaan katekoriaan välineurheilussa. Jälleen kerran, kyykkyharrastusta tai saliharrastusta aloittelevalla on miljoona kysymystä mielessä ja mielestäni ei kannata missään nimessä suunnata energiaa ja resursseja lämppäripohdinnalle - pohdinnalle on tärkeämpiäkin kohteita.

Painonnostokenkien suhteen oleellinen on edellisen kappaleen loppuosa, eli ei niiden pohdintaan kannata energiaa tai resursseja laittaa varsinkaan harrastuksen alkuvaiheessa. Tässä tulee myös nyt se kehon harjoittaminen itse liikkeeseen. Painonnostokenkien yksi tehtävä on kompensoida liikkeen epästabiiliutta ja toisaalta nilkan vajavaista liikerataa. Jälleen tullaan siihen, että liike helpottuu ja jos haluat nostaa mahdollisimman isot painot niin mikäs siinä. Harrastusta aloittelevan tulisi kuitenkin mielestäni harjoitella liike kunnolla ja samalla panostaa nilkanseudun liikkuvuuteen. Tuo vaiva on nykypäivänä lähes meitä kaikkia koskettava ja se aiheuttaa monia monia vaivoja. Eli jos kyykkyyn et pääse ja kompensoit sitä painonnostokengillä jotta voit nostaa isompia rautoja on riskit ihan valtavat - tai ainakaan et kehitä sitä aluetta mitä sinun kannattaisi kehittää.

All-in-all, salitreenin ja kyykkytreenin aloittavalla on miljoona asiaa mielessä - tai ainakin tulisi olla. Alkuun pitäisi ehdottomasti treenata ne oleelliset asiat kuntoon ja keskittää energia niihin. Jos harrastuksen kehittyessä tulee mieleen näitä hifistelyjuttuja niin toki niistä voi hyvin hakea motivaatiota. Sitten se absoluuttinen haittapuoli, eli se että kaikkien näiden värkkien tehtävänä on kompensoida jotain heikkoutta. Meidän keho toimii siten, että kaikki sen osaset on linkitetty toisiinsa. Tässä pätee vanha sanonta heikoimmasta lenkistä ja kehostasi yleensä tämä meneekin jossain vaiheessa rikki. Lisävälineillä kompensoit tämän heikoimman lenkin sitä the-most heikointa lenkkiä, jolloin asetat oman kehon riskialttiiksi sitten jossain muussa tilanteessa. Koko hyvinvointinäkökulmasta kannustaisin ihmisiä ennen kaikkea sen heikoimman lenkin kehittämiseen oli se sitten ranteen tai keskivartalon heikkous tai nilkanalueen liikkuvuus. Kaikissa tilanteissa pyrkisin olemaan kompensoimatta näitä välineurheilulla. Tämä varsinkin silloin kun ihminen on aloittamassa jotain uutta harrastusta tai tavoitteena on jokin muu kuin maksimiraudat välineiden avulla.
 

Juteeni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche ja Tappara
Lisävarusteiden ja tukien pääasiallinen tarkoitus on aina viedä pois joku haittaliike siitä varsinaisesti työn alla olevasta liikkeestä - eli toisin sanoen kompensoida jotain. Rannetuet vievät pois ranteen epästabiiliutta, eli kompensoi ranteen heikkoutta. Painonnostovyö taas vie pois keskivartalon epästabiiliutta. Eli vyön avulla saat jännitettyä keskivartalosi vyötä vasten, jolloin teet liikkeen tuettuna. Liike helpottuu ja pystyt nostamaan isompia painoja, ja mikäli se on sinun tavoitteesi niin mikäs siinä.

Molemmissa näistä tapauksista tulet kuitenkin tilanteeseen jossa kompensoimalla jotain viet myös pois jotain, viet pois sitä luontaista kehitystä keskivartalon tuen tai rannevoiman suhteen. Jalkaliikkeissä monesti puhutaan keskivartalon aktivoimisesta tuen saadaksesi, mutta sekin keskustelu on ollut nyt jo muutaman vuoden ns. laskukannalla - eli keskivartalon tukea on alettu kyseenalaistamaan esimerkiksi kyykyssä. Peruste on siinä, että eihän se nostettava kuorma siitä mihinkään muutu. Jos kyykkäät 100 kiloa vyön kanssa ja ilman vyötä niin se vaadittu työmäärä pisteestä A pisteeseen B ja takaisin pisteeseen A on sama. Kyse on siis treenattavasta lihaksesta. Haluatko treenata jalkoja vai harjoitella keskivartalon jännittämistä. Usein kyykyssä pyritään lähtökohtaisesti liikkuvuusharjoitteluun ja samalla jalkojen vahvistamiseen, jotka molemmat kärsivät jos otat kompensoit liikkuvuutta tuella ja vyön avulla nostat suuremman osan kuormasta sillä vyöllä ja keskivartalolla. Toki tässä taas, jos sinulla on joku tarve nostaa isompi kuorma mitä kykenet jaloilla nostaa niin mikäs siinä. Suurin osa salilla kävijöistä ja varsinkin aloittelijoista taas haluavat kehittää jotain muuta aspektia, kuten liikkuvuutta ja jalkojen lihaksia.

Polvilämppärit taas on pitkälti henkinen vaikutin. Okei sillä kompressiolla on joku suoritusta ja suorituskykyä nostava vaikutus, mutta valtaosalla lämppärit ovat liian löysiä jolloin kompressiovaikutus jää saamatta. Itsekin kyllä tykkään kompressorituotteita käyttää ja kompressorikalsarit yleensä jalkapäivänä jalassa on. Nämä taas menee vähän näiden nenälaastareiden kanssa samaan katekoriaan välineurheilussa. Jälleen kerran, kyykkyharrastusta tai saliharrastusta aloittelevalla on miljoona kysymystä mielessä ja mielestäni ei kannata missään nimessä suunnata energiaa ja resursseja lämppäripohdinnalle - pohdinnalle on tärkeämpiäkin kohteita.

Painonnostokenkien suhteen oleellinen on edellisen kappaleen loppuosa, eli ei niiden pohdintaan kannata energiaa tai resursseja laittaa varsinkaan harrastuksen alkuvaiheessa. Tässä tulee myös nyt se kehon harjoittaminen itse liikkeeseen. Painonnostokenkien yksi tehtävä on kompensoida liikkeen epästabiiliutta ja toisaalta nilkan vajavaista liikerataa. Jälleen tullaan siihen, että liike helpottuu ja jos haluat nostaa mahdollisimman isot painot niin mikäs siinä. Harrastusta aloittelevan tulisi kuitenkin mielestäni harjoitella liike kunnolla ja samalla panostaa nilkanseudun liikkuvuuteen. Tuo vaiva on nykypäivänä lähes meitä kaikkia koskettava ja se aiheuttaa monia monia vaivoja. Eli jos kyykkyyn et pääse ja kompensoit sitä painonnostokengillä jotta voit nostaa isompia rautoja on riskit ihan valtavat - tai ainakaan et kehitä sitä aluetta mitä sinun kannattaisi kehittää.

All-in-all, salitreenin ja kyykkytreenin aloittavalla on miljoona asiaa mielessä - tai ainakin tulisi olla. Alkuun pitäisi ehdottomasti treenata ne oleelliset asiat kuntoon ja keskittää energia niihin. Jos harrastuksen kehittyessä tulee mieleen näitä hifistelyjuttuja niin toki niistä voi hyvin hakea motivaatiota. Sitten se absoluuttinen haittapuoli, eli se että kaikkien näiden värkkien tehtävänä on kompensoida jotain heikkoutta. Meidän keho toimii siten, että kaikki sen osaset on linkitetty toisiinsa. Tässä pätee vanha sanonta heikoimmasta lenkistä ja kehostasi yleensä tämä meneekin jossain vaiheessa rikki. Lisävälineillä kompensoit tämän heikoimman lenkin sitä the-most heikointa lenkkiä, jolloin asetat oman kehon riskialttiiksi sitten jossain muussa tilanteessa. Koko hyvinvointinäkökulmasta kannustaisin ihmisiä ennen kaikkea sen heikoimman lenkin kehittämiseen oli se sitten ranteen tai keskivartalon heikkous tai nilkanalueen liikkuvuus. Kaikissa tilanteissa pyrkisin olemaan kompensoimatta näitä välineurheilulla. Tämä varsinkin silloin kun ihminen on aloittamassa jotain uutta harrastusta tai tavoitteena on jokin muu kuin maksimiraudat välineiden avulla.

Nyt on ihan pakko kysyä, että oletko koskaan kyykännyt kunnollisilla varusteilla, kun viestisi väitteistä ei oikein mikään tue omaa empiria varusteiden osalta?

Sen verran salilla on tullut käytyä, että ne kaikkein rumimmat ja teknisesti heikoimmat kyykyt ovat järjestäen niillä ilman varusteita kyykkäävillä.
 

Jeffrey

Jäsen
Nyt on ihan pakko kysyä, että oletko koskaan kyykännyt kunnollisilla varusteilla, kun viestisi väitteistä ei oikein mikään tue omaa empiria varusteiden osalta?

Sen verran salilla on tullut käytyä, että ne kaikkein rumimmat ja teknisesti heikoimmat kyykyt ovat järjestäen niillä ilman varusteita kyykkäävillä.

Olen kyykännyt.

Mihin perustuu ajatus siitä, että nämä teknisesti heikoimmat kyykyt jollain tavalla paranisi jos näille kyykkääjille löisi lisävarusteet päälle?
 

tombraider

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Tappara
Lisävarusteiden ja tukien pääasiallinen tarkoitus on aina viedä pois joku haittaliike siitä varsinaisesti työn alla olevasta liikkeestä - eli toisin sanoen kompensoida jotain. Rannetuet vievät pois ranteen epästabiiliutta, eli kompensoi ranteen heikkoutta. Painonnostovyö taas vie pois keskivartalon epästabiiliutta. Eli vyön avulla saat jännitettyä keskivartalosi vyötä vasten, jolloin teet liikkeen tuettuna. Liike helpottuu ja pystyt nostamaan isompia painoja, ja mikäli se on sinun tavoitteesi niin mikäs siinä.

Molemmissa näistä tapauksista tulet kuitenkin tilanteeseen jossa kompensoimalla jotain viet myös pois jotain, viet pois sitä luontaista kehitystä keskivartalon tuen tai rannevoiman suhteen. Jalkaliikkeissä monesti puhutaan keskivartalon aktivoimisesta tuen saadaksesi, mutta sekin keskustelu on ollut nyt jo muutaman vuoden ns. laskukannalla - eli keskivartalon tukea on alettu kyseenalaistamaan esimerkiksi kyykyssä. Peruste on siinä, että eihän se nostettava kuorma siitä mihinkään muutu. Jos kyykkäät 100 kiloa vyön kanssa ja ilman vyötä niin se vaadittu työmäärä pisteestä A pisteeseen B ja takaisin pisteeseen A on sama. Kyse on siis treenattavasta lihaksesta. Haluatko treenata jalkoja vai harjoitella keskivartalon jännittämistä. Usein kyykyssä pyritään lähtökohtaisesti liikkuvuusharjoitteluun ja samalla jalkojen vahvistamiseen, jotka molemmat kärsivät jos otat kompensoit liikkuvuutta tuella ja vyön avulla nostat suuremman osan kuormasta sillä vyöllä ja keskivartalolla. Toki tässä taas, jos sinulla on joku tarve nostaa isompi kuorma mitä kykenet jaloilla nostaa niin mikäs siinä. Suurin osa salilla kävijöistä ja varsinkin aloittelijoista taas haluavat kehittää jotain muuta aspektia, kuten liikkuvuutta ja jalkojen lihaksia.

Polvilämppärit taas on pitkälti henkinen vaikutin. Okei sillä kompressiolla on joku suoritusta ja suorituskykyä nostava vaikutus, mutta valtaosalla lämppärit ovat liian löysiä jolloin kompressiovaikutus jää saamatta. Itsekin kyllä tykkään kompressorituotteita käyttää ja kompressorikalsarit yleensä jalkapäivänä jalassa on. Nämä taas menee vähän näiden nenälaastareiden kanssa samaan katekoriaan välineurheilussa. Jälleen kerran, kyykkyharrastusta tai saliharrastusta aloittelevalla on miljoona kysymystä mielessä ja mielestäni ei kannata missään nimessä suunnata energiaa ja resursseja lämppäripohdinnalle - pohdinnalle on tärkeämpiäkin kohteita.

Painonnostokenkien suhteen oleellinen on edellisen kappaleen loppuosa, eli ei niiden pohdintaan kannata energiaa tai resursseja laittaa varsinkaan harrastuksen alkuvaiheessa. Tässä tulee myös nyt se kehon harjoittaminen itse liikkeeseen. Painonnostokenkien yksi tehtävä on kompensoida liikkeen epästabiiliutta ja toisaalta nilkan vajavaista liikerataa. Jälleen tullaan siihen, että liike helpottuu ja jos haluat nostaa mahdollisimman isot painot niin mikäs siinä. Harrastusta aloittelevan tulisi kuitenkin mielestäni harjoitella liike kunnolla ja samalla panostaa nilkanseudun liikkuvuuteen. Tuo vaiva on nykypäivänä lähes meitä kaikkia koskettava ja se aiheuttaa monia monia vaivoja. Eli jos kyykkyyn et pääse ja kompensoit sitä painonnostokengillä jotta voit nostaa isompia rautoja on riskit ihan valtavat - tai ainakaan et kehitä sitä aluetta mitä sinun kannattaisi kehittää.

All-in-all, salitreenin ja kyykkytreenin aloittavalla on miljoona asiaa mielessä - tai ainakin tulisi olla. Alkuun pitäisi ehdottomasti treenata ne oleelliset asiat kuntoon ja keskittää energia niihin. Jos harrastuksen kehittyessä tulee mieleen näitä hifistelyjuttuja niin toki niistä voi hyvin hakea motivaatiota. Sitten se absoluuttinen haittapuoli, eli se että kaikkien näiden värkkien tehtävänä on kompensoida jotain heikkoutta. Meidän keho toimii siten, että kaikki sen osaset on linkitetty toisiinsa. Tässä pätee vanha sanonta heikoimmasta lenkistä ja kehostasi yleensä tämä meneekin jossain vaiheessa rikki. Lisävälineillä kompensoit tämän heikoimman lenkin sitä the-most heikointa lenkkiä, jolloin asetat oman kehon riskialttiiksi sitten jossain muussa tilanteessa. Koko hyvinvointinäkökulmasta kannustaisin ihmisiä ennen kaikkea sen heikoimman lenkin kehittämiseen oli se sitten ranteen tai keskivartalon heikkous tai nilkanalueen liikkuvuus. Kaikissa tilanteissa pyrkisin olemaan kompensoimatta näitä välineurheilulla. Tämä varsinkin silloin kun ihminen on aloittamassa jotain uutta harrastusta tai tavoitteena on jokin muu kuin maksimiraudat välineiden avulla.
Tässähän tämä on hyvin avattu. Tuentaan ja helpottavaan välineistöön tartutaan sitten kun jo jotain ongelmaa on tai jos niitä väen vängällä haluaa. Toki sitten kun romua on tangolla paljon, niin silloin noista on apua. Toki lähes poikkeuksetta isojen romujen nostajat eivät ole niitä ihan notkeimpia vaikka polvistaan ja iltaisin jotain rasvaa pyöritellään polville kun särkee.
Itse tulee kuitenkin käytettyä Versoja muutamissa liikkeissä ja varsinkin Mavessa tuomaan "helpostusta". Kun ote pitää takuullqa niin ei tarvii yhtään keskittyä käsiin vaan kaikki keskittyminen menee jalkoihin, keskivartaloon ja pään asentoon. Ja tämä kikkailuni ei edesauta yhtään ranteita ja puristusvoimaa. Olen vaan jäänyt nalkkiin ja siitä ei oikein millään pääse irti, koska mentaalisesti olen valmiimpi vetämään versat kädessä. Yritän irti tuosta apuvälineestä terapiaistunnossa "hei olen tombraider ja käytän versoja"
 

MPN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Tässähän tämä on hyvin avattu. Tuentaan ja helpottavaan välineistöön tartutaan sitten kun jo jotain ongelmaa on tai jos niitä väen vängällä haluaa. Toki sitten kun romua on tangolla paljon, niin silloin noista on apua. Toki lähes poikkeuksetta isojen romujen nostajat eivät ole niitä ihan notkeimpia vaikka polvistaan ja iltaisin jotain rasvaa pyöritellään polville kun särkee.
Jos nyt vaikka painonnostajia katsotaan, niin ovat kyllä harvinaisen notkeita. Ja en tiedä mitä haet tuolla polvien särkemisellä takaa, sitä että se johtuu välineiden käytöstä? Yleensä se kyllä johtuu niistä tuhansista toistoista, isoilla painoilla, eikä siitä että oli polvilämppärit tai vyö käytössä.

Painonnostokenkien suhteen oleellinen on edellisen kappaleen loppuosa, eli ei niiden pohdintaan kannata energiaa tai resursseja laittaa varsinkaan harrastuksen alkuvaiheessa. Tässä tulee myös nyt se kehon harjoittaminen itse liikkeeseen. Painonnostokenkien yksi tehtävä on kompensoida liikkeen epästabiiliutta ja toisaalta nilkan vajavaista liikerataa. Jälleen tullaan siihen, että liike helpottuu ja jos haluat nostaa mahdollisimman isot painot niin mikäs siinä. Harrastusta aloittelevan tulisi kuitenkin mielestäni harjoitella liike kunnolla ja samalla panostaa nilkanseudun liikkuvuuteen. Tuo vaiva on nykypäivänä lähes meitä kaikkia koskettava ja se aiheuttaa monia monia vaivoja. Eli jos kyykkyyn et pääse ja kompensoit sitä painonnostokengillä jotta voit nostaa isompia rautoja on riskit ihan valtavat - tai ainakaan et kehitä sitä aluetta mitä sinun kannattaisi kehittää.
Kyllä itse kyykkään mieluummin vakaalta alustalta, kuin vaikka BOSU-pallon päältä. Yleensäkkin suurimmassa osassa liikkeissä tykkään vakaudesta, enkä pyri ehdointahdoin tekemään liikettä epävakaammaksi, kuten käyttämällä lenkkareita. Toki askelkyykky tai vastaava on sitten valittu liikkeiksi suurilta osin tuon epävakauden perusteella, mutta mieluummin teen penkkiä jalat maassa, pienellä kaarella että kropalla on mahdollisimman hyvä tuki. Sama asia sitten kyykyssä, tosin kyykyssä lisäisin tuon turvallisuus-aspektin. Jos kyykätään lenkkareilla, joissa jalkapohja heiluu hieman sivuttaissuunnassakin (ainakin jos painopiste vähänkin muuttuu), niin en millään näe että tämä olisi haluttu ominaisuus.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Itselläni löytyy salikassistani (Taffer) rannetuet (Taffer), vetoremmit (Taffer), painonnostokengät (Adidas) ja vyö (en muista, nahkainen paksu ja tukeva kuitenkin).

Näistä kengät ovat joka treeneissä jalassani, olipa kädet, penkki tai kyykky. Mave sukkasillaan. Tuo MPN:n mainitsema vakaus on kyykyssä ehdoton vaatimus mulle, lenkkareissa en kyykkää missään tapauksessa. Helpottavat ne toki nilkan liikkuvuuttakin ja alussa varsinkin se oli isossa roolissa, nykyään ei enää niin suuressa, kun liikeradat ovat vuosien mittaan parantuneet.

Vetoremmejä käytän puhtaissa selkäliikkeissä, koska mulla on vasemman olkapään/lavan alueella hermovaurio, joka aiheuttaa sen, että lihas- ja voimatasapainosta huolimatta vasen käsi tukkeutuu muutaman raskaan toiston jälkeen eikä pysy oikean tahdissa.

Vyötä käytän maven ja kyykyn aivan raskaimmissa lyhyissä sarjoissa ja ykkösissä, mutta harvoin niitä tulee tehtyä lopulta. Rannetukia on viimeaikoina tullut käytettyä lähinnä nyrkkeilyssä.
 

Hagi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Edistyneemmälle treenaajalle minusta peruslisävarusteet: Kunnon leveä vyö (raskaat kyykyt, vedot). Rannesiteet (raskaat punnerrukset). Painonnostokengät / koroke kantapäille (kyykky). Versat (vedot, soudut, selkätreeni).

Lämmittelysarjat aina ilman varusteita ja sitten työsarjoihin varusteet käyttöön.
Noilla pärjää minusta hyvin ja muita lämmittimiä/tukia sitten, jos on vaivoja tai kokee niitä kaipaavansa.

Jos on haluja treenata myös näppivoimaa tai kipua forkuissa, niin niitä voi treenata erikseen.

Se on minusta aivan paskapuhetta, ettei keskivartalo vahvistu vyön kanssa tai, ettei lisävarusteita kannata käyttää. Kyllä niistä apua saa myös harrastelija. Aloittelijan ei kannata minusta stressata varusteista tai proteiinipirtelöistä, ensin isojen liikkeiden tekniikat kuntoon ja siitä progressiolla nousuun.

Lisäravinteista minusta ovat tärkeimmät heraproteiini ja kreatiini. Herasta saa näppärästi välipalan ja/tai palautusjuoman. Usein ainakaan itsellä ei tee mieli syödä heti treenin jälkeen. Kreatiini toimi ainakin itsellä niin, että sai edistyneempänä sen pari toistoa lisää sarjoihin, pientä pöhöä tuo kyllä. Voi käyttää jatkuvasti. Nuo ovat ainakin hyvin tutkittuja lisäravinteita ja jatkuva käyttö ok.
 

MPN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Ne polvilämppärit on myös kätevät, ihan 3mm neopreenia ja löysähköt itsellä käytössä. Muutama sarja vähemmän riittää lämmittelyksi ja polvet pysyvät paljon paremmassa kunnossa. Versoja en ole koskaan käyttänyt tai edes kokeillut, ihan perinteisiä remmejä käytän itse.

Mavessakin on kuitenkin ristiotteella aina pienen pieni riski siihen hauiksen "repeämiseen", kun en kisoihin tähtää, niin en näe järkeä sitä edes koittaa. Eli myötäotteella lämmittelyt, kunnes otevoima ei riitä ja siitä eteenpäin remmeillä.

Yksi iso apu vyöstä muuten on pystypunnerrus, itsekin yllätyin siitä, tuo samanverran kiloja lisää kuin mavessa, eli prosentuaalisesti paljon isompi vaikutus,.
 

Jakedeus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Yksi iso apu vyöstä muuten on pystypunnerrus, itsekin yllätyin siitä, tuo samanverran kiloja lisää kuin mavessa, eli prosentuaalisesti paljon isompi vaikutus,.

Tässä vain tulee mieleen, että miksi varsinaisesti kuitenkaan käyttää.. Siis pystypunnerruksessahan keskikropan kontrolli toki pienentää painoja, mutta eikös tuo ole tuossa myös se pointti. Jos haluaa vain nostaa isoja painoja yksinomaan olkapäillä, niin sit kannattaa tehdä liike istualtaan..

Samaten kyykyssä en vain ihan ymmärrä, että miksi vyötä käyttää... Jos keskikropan kontrollissa on ylitsepääsemättömiä haasteita, niin eikö kyykyn voi tehdä smithissä?

Ja tämä ei toki päde, jos on todellinen tarve välineille esim. loukkaantumisten tähden.
 
Viimeksi muokattu:

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Versat (vedot, soudut, selkätreeni).
Tafferilla on paremmat ja kokonaan kotimaiset.

En ole ko. lafkassa töissä.
---
Mutta siis niiden laukku on kyllä hyvä myös metallivahvikkeineen! Paitoja löytyy myös ja yksi pipokin, parantaa pään kompressiota kovissa sarjoissa.
 

MPN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Tässä vain tulee mieleen, että miksi varsinaisesti kuitenkaan käyttää.. Siis pystypunnerruksessahan keskikropan kontrolli toki pienentää painoja, mutta eikös tuo ole tuossa myös se pointti. Jos haluaa vain nostaa isoja painoja yksinomaan olkapäillä, niin sit kannattaa tehdä liike istualtaan..

Samaten kyykyssä en vain ihan ymmärrä, että miksi vyötä käyttää... Jos keskikropan kontrollissa on ylitsepääsemättömiä haasteita, niin eikö kyykyn voi tehdä smithissä?
Itse ainakin käytän eri liikkeinä istuen tehtyä pystäriä (usein smithissä), jolloin en käytä vyötä. Sekä smith-kyykky että vapaa kyykky on myös mielestäni aivan eri liikkeitä. Liikkeissä itselläni on tarkoitus treenata niitä lihaksia joihin liike pääasiassa kohdistuu, eli vaikka pystärissä juuri olkapäitä (toki ojentajia siinä sivussa), ei keskikroppaa. Sama homma kyykyssä. Mavessa myös tarkoitus ei ole treenata otevoimaa, sen voi sitten tehdä akseli-tangolla.

Toki itselläni on pitkät raajat kroppaan nähden, joten perus takakyykky menee enemmän keskikropalle kuin suhteellisesti lyhyemmillä reisillä varustetulla yksilöllä. Myös ilman vyötä keskikroppa antaa periksi selvästi ennen jalkoja. Jokainen saa toki treenata miten haluaa, mutta itselläni juurikin kyykyn tarkoitus on treenata ensisijaisesti jalkoja, ei keskikroppaa. Ja kyllä vyönkin kanssa se keskikroppa treenaantuu. Itseäni ihmetyttää että miksi pitää väkisin tehdä liikkeestä vaikeampi, muille kuin kohdelihaksille, tälläisillä hieman keinotekoisilla rajoitteilla. Miksei samantien sitten jätä vetämättä kunnolla happea, jottei saa niin paljon tukea keskikroppaan?

Tai miksi pitäisi vaikka (romanialaisessa) mavessa olla käyttämättä remmejä, jos otevoima antaa periksi ensimmäisenä? Vaikkei siis voimanostokisoihin olisi lähdössä, niin jos heittää että kyykkysarja 10x130kg vyön kanssa vs 10x110kg ilman vyötä, niin itse ainakin päättelen että ensimmäinen tuo jaloille enemmän kuormaa ja siten on kehittävämpää (toki palautuminen ja muut asiat pitäisi sitten ottaa huomioon). Toki pidemmät sarjat ovat niitä joissa itsellä vyöstä on enemmän hyötyä.

edit. Ja sitten käytän noita muita liikkeitä ihan siihen tarkoitukseen, eli vaikkapa nyt splitti-kyykyt (joko askelkyykkynä eteen/taakse/paikallaa/sivulle tai sitten etujalka/takajalka nostettuna). Menee myös keskikropalle, vaatii enemmän tasapainoa ja toimii ns. ennaltaehkäisevänä/kuntouttavana liikeenä
 

Weagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
The Red Rockers
Omalla salilla yksi vanhempi ukko roikottaa vyötä lantiollaan. En tiedä mitä tuo auttaa, ehkä lämmittää pakaroita? Ei kyllä myöskään tee mavea tai kyykkyä, lähinnä kovalla heiluriliikkeellä hauista käsipainoilla.

En ole viitsinut mitään sanoa. Oikeastaan en viitsi kymmentä metriä lähemmäksi mennä, koska hän kuuluu myös siihen treenaajien joukkoon, joka pesun sijaan ainostaan tuulettaa wife beaterinsa treenien välissä.
 

smugu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
kuuluu myös siihen treenaajien joukkoon, joka pesun sijaan ainostaan tuulettaa wife beaterinsa treenien välissä.
Tunnistan itseni tästä. Tällä hetkelläkin taitaa hiestä läpimärkä t-paita olla suljetussa salilaukussa odottamassa seuraavaa treeniä. Pitäisi ehkä opetella pois tavasta.
 

Kyle

Jäsen
Itse olen oikeastaan joutunut vähän pakostakin siirtämään omat treenini aamuun. Vähän reilu puolivuotta on takana tällä rytmillä. Kaiken kaikkiaan olen ollut nykyiseen rytmiin tyytyväinen, mutta haluaisin kuulla vähän mitä jengi tankkaa ennen aamusalia?

Itse olen mennyt perus puurolla reilulla täytteillä (marjat, banaani, raejuusto jne) tuntia ennen salia. Vähän tuntunut että energiataso jää monesti vajaaksi. Mitä kannattaa syödä ennen salia jos aikataulu on maksimissaan. 1,5 tuntia tyhjällä mahalla heräämisestä siihen että on salilla?
 

arpa80

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Itse olen oikeastaan joutunut vähän pakostakin siirtämään omat treenini aamuun. Vähän reilu puolivuotta on takana tällä rytmillä. Kaiken kaikkiaan olen ollut nykyiseen rytmiin tyytyväinen, mutta haluaisin kuulla vähän mitä jengi tankkaa ennen aamusalia?

Itse olen mennyt perus puurolla reilulla täytteillä (marjat, banaani, raejuusto jne) tuntia ennen salia. Vähän tuntunut että energiataso jää monesti vajaaksi. Mitä kannattaa syödä ennen salia jos aikataulu on maksimissaan. 1,5 tuntia tyhjällä mahalla heräämisestä siihen että on salilla?
Itsellä aamupala samanmoinen ja aikataulukin. Herään siis 1-1.5h ennen treeniä. Enemmän tuntuu merkitykselliseltä se että on nukkunut hyvin ja lämmittelee riittävän hyvin, muuten tahtoo koneen käynnistämisessä olevan vaikeuksia.
 

Nurangätine

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Itse olen oikeastaan joutunut vähän pakostakin siirtämään omat treenini aamuun. Vähän reilu puolivuotta on takana tällä rytmillä. Kaiken kaikkiaan olen ollut nykyiseen rytmiin tyytyväinen, mutta haluaisin kuulla vähän mitä jengi tankkaa ennen aamusalia?

Itse olen mennyt perus puurolla reilulla täytteillä (marjat, banaani, raejuusto jne) tuntia ennen salia. Vähän tuntunut että energiataso jää monesti vajaaksi. Mitä kannattaa syödä ennen salia jos aikataulu on maksimissaan. 1,5 tuntia tyhjällä mahalla heräämisestä siihen että on salilla?
Tuossa alkuvuodesta tuli aamusalia harrastettua enemmän, niin itsellä toimivin tapa oli laittaa kahvinkeitin päälle heti aamulla, kaksi kuppia kahvia naamariin ja siitä suoraan salille. Aamiainen sitten salilta palaamisen jälkeen. Itsellä ei kulkenut salilla yhtä hyvin kun ensin söi aamiaisen ja lähti salille sen n. tunnin aamiaisen jälkeen.
 

Rinksu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Itse olen mennyt perus puurolla reilulla täytteillä (marjat, banaani, raejuusto jne) tuntia ennen salia. Vähän tuntunut että energiataso jää monesti vajaaksi. Mitä kannattaa syödä ennen salia jos aikataulu on maksimissaan. 1,5 tuntia tyhjällä mahalla heräämisestä siihen että on salilla?

Kannattaisiko kokeilla sitä, että ronttaat vaikka jonkun banaanin mukaan treenille, jos tuntuu siltä ettei energiat oikein riitä.

Kunnon aamupala tietysti naamaan myös.
 

Dustwallow

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Skellefteå AIK, PoPa und Red Wings
Jos aamutreenejä olisi pakko vetää, niin söisin tuhdihkon, hiilaripitoisen iltapalan. Aamulla sitten joku kevyempi setti esim. marja/banaani/kaurahiutale/maito/ proteiinijauhepirtelö. Mahdollisesti sitten jotain itselle toimivaa piristettä, kahvia tai pre-workouttia tilanteen näin vaatiessa.
 

Ruutuässä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Itse olen oikeastaan joutunut vähän pakostakin siirtämään omat treenini aamuun. Vähän reilu puolivuotta on takana tällä rytmillä. Kaiken kaikkiaan olen ollut nykyiseen rytmiin tyytyväinen, mutta haluaisin kuulla vähän mitä jengi tankkaa ennen aamusalia?

Itse olen mennyt perus puurolla reilulla täytteillä (marjat, banaani, raejuusto jne) tuntia ennen salia. Vähän tuntunut että energiataso jää monesti vajaaksi. Mitä kannattaa syödä ennen salia jos aikataulu on maksimissaan. 1,5 tuntia tyhjällä mahalla heräämisestä siihen että on salilla?
Perheellisenä viimeiset reilu 10 vuotta myös joutunut treenaamaan pitkälti aamuisin. Kroppa on siihen jo aika tottunut ja juoksulenkit, sali yms. menee aika samalla kaavalla eli klo 5.00 herätys ja klo 5.30 alkaa treeni. Sali on tien toisella puolella eli siirtymä on aika nopea. Juoksulenkkejä ennen juon lasin vettä, salille mennessä taas latausjuoman, jossa on lähinnä kofeiinia. Treenin aikana sitten aminohappojuomaa ja palkkari heti perään. Aamupalaksi treenin syön puuroa, jossa päällä raejuustoa, mustikoita, mangojogurttia ja mustikkajogurttia, sekä pari palaa leipää.

Salitreeniä on nyt tehnyt noin 5-8 h/vko eikä energioiden kanssa aamuisin ole ollut ongelmia. Vaikeampaa on mennä työpäivän jälkeen, kun tuntuu että voimat loppuu, vaikka mitä olisi päivällä syönyt. Mutta tottumisesta se on varmasti paljon kiinni ja kroppa adaptoituu aika hyvin ihan mihin vaan.
 

Backis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Carolina Hurricanes
Perheellisenä viimeiset reilu 10 vuotta myös joutunut treenaamaan pitkälti aamuisin. Kroppa on siihen jo aika tottunut ja juoksulenkit, sali yms. menee aika samalla kaavalla eli klo 5.00 herätys ja klo 5.30 alkaa treeni. Sali on tien toisella puolella eli siirtymä on aika nopea. Juoksulenkkejä ennen juon lasin vettä, salille mennessä taas latausjuoman, jossa on lähinnä kofeiinia. Treenin aikana sitten aminohappojuomaa ja palkkari heti perään. Aamupalaksi treenin syön puuroa, jossa päällä raejuustoa, mustikoita, mangojogurttia ja mustikkajogurttia, sekä pari palaa leipää.

Salitreeniä on nyt tehnyt noin 5-8 h/vko eikä energioiden kanssa aamuisin ole ollut ongelmia. Vaikeampaa on mennä työpäivän jälkeen, kun tuntuu että voimat loppuu, vaikka mitä olisi päivällä syönyt. Mutta tottumisesta se on varmasti paljon kiinni ja kroppa adaptoituu aika hyvin ihan mihin vaan.
Täältä löytyy kohtuu samantyylinen treeniaikataulu perhe-elämän ja muiden kiireiden takia. Aiemmin treenasin illalla kun lapset saatiin nukkumaan, mutta ongelmana oli usein se, että nukahtamisessa kesti aikaa. Vitutustaso oli korkealla ja väsytti jo valmiiksi kun treeni venyi ja venyi.

Nyt olen muutaman kuukauden herännyt 6:00 ja noin 6:15 alkaa treeni. Ehkä pitäisi vielä vartti aiemmin, jotta herää kunnolla. Syön tukevan iltapalan ennen nukkumaan menoa, joten en tarvitse sen kummempaa syötävää. Runsas aamupala sitten treenin jälkeen. Treenin aikana tulee välillä juotua jotain urheilujuomaseosta. Mutta kaikenkaikkiaan loistava muutos ollut; treenit kerkeää aina tehdä, päivälle saa fressin startin eikä loppupäivän aikana tarvitse miettiä missä välissä kerkeää treenata.
 

Kyle

Jäsen
Itsellä aamupala samanmoinen ja aikataulukin. Herään siis 1-1.5h ennen treeniä. Enemmän tuntuu merkitykselliseltä se että on nukkunut hyvin ja lämmittelee riittävän hyvin, muuten tahtoo koneen käynnistämisessä olevan vaikeuksia.

Aamutreenissä olen huomannut, että tulee paljon niitä päiviä että ei vaan lähde. Ehkä se on sitten enemmän tuo kuinka olen nukkunut.

.....

En ole kokeillut tuota tyhjälle mahalle treeniä. Jaksaako tosiaan vetää? Mitä ennen treeniä juomia käytätte?

Itsellä selkeästi juuri ravinnon suhteen vähän hakemista koska käytännössä aina aikaisemmin se treeni on ollut 3-4 tuntia lounaan jälkeen ja 1h välipalan jälkeen. Jolloin siihen on tottunut, että jaksaa treenata vaikka kuinka kovaa ja energiataso on tapissa.
 

Jeffrey

Jäsen
Eipä ole aamutreeneistä juuri omakohtaista kokemusta. Yleensä oma kroppa vaatii vähintään sen lounaan alle ja kellonviisarit sinne yhteen jotta treenistä saa järkevästi irti.

Aamusyömisen osalta jotkut kovemman luokan harrastajat ovat puhelleet heräävänsä etukäteen syömään. Eli heräävät pari tuntia ennen varsinaista herätystä, syö ja menee takaisin nukkumaan siihen herätykseen saakka.

Tuskin sopisi itselle kun tuskin saisin enää uudelleen unta. Tällä tavoin voisi kuitenkin olla mahdollista syödä järkevä määrä ennen treeniä. Joko reilu ruoka ja heti herättyä salille tai sitten "aamipala" ennen heräämistä ja lounas heti heräämisen jälkeen ennen salia.

Noh, vähän hifistelyksi menee, mutta jos kuullostaa kokeiltavalta ajatukselta niin voihan sitä kokeilla.
 
Täällä oli taannoin puhetta Hesarin mielipidekirjoituksesta, jossa ylipainoisen nuoren kuntosaliharjoittelu oli loppunut salilla tapahtuneen tuijottamisen ja julkean irvailun takia. Hesari oli tutkinut aihetta lisää ja ilmiö on valitettavan todellinen.



Poimintoja:
”Miehet koetaan kuntosalilla ajoittain ehkä pelottaviksi tai heiltä tulee ei-toivottuja katseita. Olen kuullut jopa ahdistavista tilanteista, että on saatettu seurata tai kosketella”
”Kun on käynyt pari–kolme vuotta naisten salilla ja menee sekasalille, eron fiiliksessä kyllä huomaa. Kaikki, jotka käyvät naisten saleilla, varmasti tietävät syyn siihen, miksi naisten saleja on olemassa”
”YLEENSÄ se on tuijottelua, seuraamista ja liian lähellä treenaamista. Joskus nämä tyypit myös etsivät Instasta ja alkavat pommittaa siellä viestein. Tekijät ovat oikeastaan aina miehiä.”

Eihän sitä kukaan kuntosaliharjoittelija myönnä toksisen ilmapiirin olevan totta, varsinkaan jos itse on osa ongelmaa. Jännästi näissä häirintätapauksissa toistuu eräs ryhmä: MIEHET.

Hän muistuttaa myös, että toisten asiakkaiden neuvominen salilla ei kuulu asiakkaiden tehtäviin, ellei neuvoja kysytä.

Tämä pointti osui silmään artikkelista. Noihin törmää aina aika ajoin kuinka joillakin on ihme tarve yrittää opastaa tuntemattomia, tai alkaa selittää jotain omista treeneistä. Joo, kiitti vaan neuvoista, mutta jos mä koen tarvitsevani opastusta, niin kysyn henkilökunnalta. Vielä tuo että jotain naista pitää neuvoa meiningillä että naisten ei pitäisi nostaa liian suuria painoja.

”Saan jatkuvasti kommenttia siitä, miten näin ’hennon tytön’ ei pitäisi nostella suuria painoja”, kertoo 24-vuotias oululaisnainen. Häiritsevää käytöstä tapahtui hänen mukaansa erityisesti silloin, kun salilla ei juuri ollut muita ihmisiä.
”Eräällä kuntosalilla myöhäiseen kellonaikaan tein erilaisia vatsalihasharjoitteita lattialla. Mies, joka oli muutenkin häiritsevästi tuijotellut, tuli seisomaan aivan viereeni ja kommentoi, että treenaamistani on kiva katsoa. Sävy oli seksistinen. Tunsin jopa pelkoa, sillä salilla ei juuri ollut muita ihmisiä”, kertoo lähes 40-vuotias nainen.

Hän pyysi miestä poistumaan. ”Mies ei poistunut, joten lähdin itse”, nainen kertoo.


Itse en koskaan varsinaista häirintää kokenut, mutta sen olen huomannut, kuinka pukuhuoneissa jotkut enemmän tai vähemmän häveliäästi vilkuilevat toisten vaatteiden vaihtoa, taikka viihtyvät sielä hieman tarpeettoman pitkään "kännykkää selaamassa".

Sinne pukuhuoneeseen ei mielestäni myöskään tarvitsisi jumahtaa seurustelemaan kaverin kanssa. Yleensä saleilla on respan vieressä tila jossa voi vaikka ostaa kahvin ja palaveerata, eikä sitä tarvitse tehdä pukeutumistiloissa.

Aivan viimeisimpänä haluan että kukaan tuntematon alkaa juttelemaan kanssani kun olen vaihtamassa vaatteita. Pukuhuone on sellainen välttämätön paha missä haluan viettää mahdollisimman vähän aikaani.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös