Tuli mieleen että olisi ollut mielenkiintoista lukea kommenttejasi 1800-luvun Wanhasta Iatcoaijasta, kun ajettiin yleistä äänioikeutta ja naisille edes alkeellista tasa-arvoa - kun tuntuu vähän siltä, ettei maailmassa olekaan sellaista liberaalia uudistusta jota sinä vahingossakaan kannattaisit... Eli missä kohtaa yhteiskunnassa vallitsi hyvä tila, jonka et olisi soinut ikinä muuttuvan, v. 1800, 1950 vai ehkä 1980?
Mielenkiintoinen näkökulma, kun huomioi, että olen markkinatatalousvastainen vasemmistoliberaali, joka yrittää edes jotenkin pitää ohjenuoranaan tiedollista lähestymistapaa, johon kuuluu oletus siitä, että ihmisellä ei ole tahtoa.
Koska tahtoa ei ole vaan ihminen on perimänsä ja ympäristönsä vaikutteiden luoma tuote, myönteinen suhtautuminen kannabikseen tulee johtamaan vain heikko-osaisuuden kasvuun. Ajatus, että huumeongelmat kuuluvat terveydenhuollon piiriin, on oikean suuntainen, koska ongelmaisia mätkiminen ei auta, mutta markkinatalousmaailmassa emme tule pääsemään tilanteeseen, jossa heikko-osaisista oikeasti välitettäisiin. Päinvastoin palveluita ajetaan jatkuvasti alas ja jo nyt mielenterveysongelmaiset on jätetty suurilta osin heitteille.
Kun nykyisillekään ongelmaisille ei pystytä tarjoamaan hoitoa, miten ihmeessä myönteisen päihdekulttuurin aiheuttamat ongelmat pystyttäisiin ratkaisemaan? Jos poliittinen ilmapiiri olisi voimakkaiden veronkorotusten ja merkittävästi suuremman julkisen sektorin puolesta, suhtautuisin kannabismyönteisyyteen ymmärtävämmin, mutta suunta on juuri päinvastainen. Veroja tahdotaan alas, minkä myötä katoavat julkiset palvelutkin.
Koska apua ei tulla tarjoamaan, on tärkeää pitää yllä kulttuuria, jossa käyttäjien määrä saadaan pidettyä mahdollisimman matalana. Siinä vaiheessa, kun ihminen on ajautunut ongelmiin, peli on menetetty, koska halua tai rahaa hänen hoitamiseensa ei suomalaisessa yhteiskunnasa ole.
Sinusta on kaiketi mukavaa olla liberaali, koska liberaaliuteesi ei kuulu seurausten huomiointi. Kun myöhemmin huomataan, että kannabis on taas yksi syrjäytymistä kiihdyttävä lisä, sinä vain kohauttelet olkiasi, koska sinua eivät yksilöiden kohtalot kiinnosta. Tämä keskiluokkainen nimbyily on oikein perinteistä vihreyttä. Asioita katsotaan hyväosaisten näkökulmasta ja aatteellisesti, mutta ihmisten käytännön kohtalot eivät kiinnosta.