Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

  • 2 759 173
  • 12 920

LaTe_Show

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Rockies: 1980-1981.
Aivan. Eikä se ole kovin pitkä aika urheilun historiassa.

Suomalainen jääkiekkokulttuuri kokonaisuudessaan on vielä lapsen kengissä. Tämä on täysin totta. Mutta tästä huolimatta ei voida sanoa jääkiekkoilun alkaneen vasta pari vuotta sitten kiitos Sihvosen tai Meirän pelin.

Jep. Tosin Suikkanen hallitsee kommunikaation kokonaisuutena erinomaisesti, ei mielestäni mitenkään pakonomaisesti.

Tämä onkin sellainen asia mikä erottaa Suikkasen Raivo-Ramista. Toivon vilpittömästi JypHT-Raimon (vihdoinkin) oppineen läksynsä.

Ihmisjohtaminen > analyyttinen pelikirja.
 

tant gredulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Onko joku noista kolmesta pysynyt muuttumattomana läpi kiekkohistorian?

No Judee Sill on ollut vaineessa jo kolmekymmentä vuotta joten kai sitä muuttumattomana voi pitää :)

Petteri Sihvosen kohdalla taitaa päteä vanha totuus, ettei sanomalla ole loppujen lopuksi väliä, jos ei tule ymmärretyksi. Siitä huolimatta en usko, että kukaan tällä palstalla kieltää Sihvosen merkitystä tämän päivän jääkiekkokeskustelun tasolle.
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
Ihmisjohtaminen > analyyttinen pelikirja.

Jep. Samaan hengenvetoon jälkimmäinen menee ensimmäisen toimesta hyvin perille.

Siitä huolimatta en usko, että kukaan tällä palstalla kieltää Sihvosen merkitystä tämän päivän jääkiekkokeskustelun tasolle.

Yllättävän moni tekee parhaansa kyllä :)

Josta tuli mieleeni Esa Keskinen radiossa, kun kysyttiin pelikirjasta. Ääni kiristyi, ja Keskinen ikäänkuin provosoitui asiasta kärkkäästi, ja intti vastaan kieltäen täysin että mitään pelikirjoja on olemassa, ja että niitä voi käyttää jääkiekossa. Muistutti Jatkoajan keskustelupalstaa.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Niin minustakin. Jääkiekkoa kehittävät ne, jotka sitä pelaavat ja valmentavat. Petteri Sihvosen journalismin ja toimittajan työn yksi osa, pelitapojen analysointi, ei ole jääkiekon kannalta tärkeää. Suomalaisen jääkiekkojournalismin kannalta ehkä.
Westerlundin sanojen vetäminen tähän yhteyteen on melko ontuvaa ja läpinäkyvää rehentelyä - kiltisti sanottuna.

Tässä viestiketjussa käytiin helmikuun aikana läpi Petteri Sihvosen pelaajaura sekä pelaajauran jälkeinen valmentajaura. En nyt muista tarkkaan nimimerkkiä, jolla oli puutteeliset tiedot valmentajauran suhteen, mutta tiedot korjattiin oikeiksi. Petteri Sihvonen aloitti valmentamisen Turussa yliopisto-opiskelujen lomassa kaudella 1997-1998 ja sitä on jatkunut yhtä kautta lukuunottamatta tähän kauteen saakka. Kun tämä kausi on ohi, tulee Petteri Sihvosella 14 valmennuskautta täyteen. Toki päätyönä on ollut vuodesta 2004 lähtien Urheilulehden toimittajan työ, mutta päätyönsä ohella hän on valmentanut kaikkina kausina paitsi juuri tuona kautena 2004-2005, jolloin Rönkä perehdytti hänet jääkiekkotoimittajaksi. Myös työt televisiossa jääkiekon parissa on mahdutettu jääkiekkotoimittajatyön lisäksi. Minusta on hyvä lähtökohta toimia jääkiekkoanalyytikkona, kun takana on 22 pelivuotta ja 14 valmentajavuotta.

Erkka Westerlund on Petteri Sihvosen kirjoitusten mukaan hänen oppi-isänsä jääkiekon pelikirjoihin opettamisessa. Erkka ja Erkan alaiset valmentajakurssien vetäjät tekivät tuon työn Jääkiekkoliiton valmennusjursseilla. Ei ole sattumaa, että pelikirjaprofessori Erkka Westerlund ja Urheilulehden jääkiekkotoimittaja ovat tulleet samoihin johtopäätöksiin Jokereiden menneestä kaudesta. Westerlundin haastattelu löytyy Jokereiden nettisivuilta ja tämä meneillään oleva keskustelu lähti käyntiin tuosta Erkan haastattelun referoinnistani tänne Jatkoaikaan. Petteri Sihvosen kirjoitus Urheilulehteen on tehty ennen Westerlundin haastattelun julkaisemista. Tämän päivän Urheilulehden paperiversiossa Petteri Sihvonen käsittelee kaikkien SM-liigavalmentajien kauden pelikirjat suhteessa Meidän Peliin. Pääsanomana on, että jokainen SM-liigan valmentaja on epäonnistunut tehtävässään suomalaisen jääkiekkoidentiteetin, Meidän Pelin, kokonaisvaltaisessa omaksumisessa. Erkka Westerlundista Petteri Sihvonen kirjoittaa mm. seuraavasti:"Oma lukunsa on Erkka Westerlund. Vanha konna sekoili runkosarjassa mitä sattuu eri pelitapoja joukkueelleen, mutta korjasi kurssinsa Meidän Pelin suuntaan puolivälieräsarjaan HIFK:ta vastaan. Westerlundin kimpoilulle ei ole olemassa loogista ja tolkullista selitystä". Tässä viestiketjussa jotkut nimimerkit ihmettelivät kauden kuluessa Petteri Sihvosen poukkoilua Jokereiden pelianalyysien suhteen. Nyt on Erkka Westerlund todistanut Jokereiden pelitavan poukkoilun sen takia, että pelitavassa pysymisen sijaan siirryttiin kauden aikana tulosorientoituneeseen pelaamiseen. Tästä Erkka otti täyden vastuun ja pohdiskeli sitä, että olisiko ollut lopputuloksen kannalta viisaampaa pysyä koko kausi kiekkokontrollipelitavassa.
 

LaTe_Show

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Rockies: 1980-1981.
Josta tuli mieleeni Esa Keskinen radiossa, kun kysyttiin pelikirjasta. Ääni kiristyi, ja Keskinen ikäänkuin provosoitui asiasta kärkkäästi, ja intti vastaan kieltäen täysin että mitään pelikirjoja on olemassa, ja että niitä voi käyttää jääkiekossa. Muistutti Jatkoajan keskustelupalstaa.

Surullisinta tässä on se, että vaikka pelikirjasta olisi hyvä keskustellakin, niin siitä on tullut kirosana, eritoten kiitos Sihvosen kärjistetyn ulosannin.

Allekirjoitain toveri tant gredulin:n sanoman.
 
Viimeksi muokattu:

Vaughan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Suomen maajoukkueen peli on aina perustunut vahvaan joukkuepelaamiseen (ennenkaikkea puolustuksen kautta) ja tietääkseni tämä on myös tämän uudelleen keksityn pyörän nimeltä Meidän Pelin lähtökohta.
Kyllä ja ei. Vahva joukkuepelaaminen ja puolustuksen korostaminen on ollut lähes jokaisen menestyvän joukkueen lähtökohta viimeistään 80-luvun "hurlumhei-kiekon" jälkeen. Siinä mielessä se on sitä myös "Meidän pelille", koska se on sitä jokaiselle huippumaalle seuraavissa MM-kisoissakin (tai käytännössä kaikki sitä yrittävät, mutta kaikki eivät siinä onnistu).

Kuitenkin joukkupelaamisen ja puolustuksen kautta pelaamisen korostaminen erityisesti "Meidän pelin" kohdalla kuulostaa lähinnä väärinkäsitykseltä - joko tahalliselta tai tahattomalta. Samaan viittaa myös korostamasi asia siitä itsestäänselvyydestä, että "Suomella ei ole parhaita pelaajia..." jne. Sekään tuskin on "Meidän pelin" taktisia ydinasioita, vaan pikemminkin Suomen liki automaattinen strateginen asema kansainvälisen jääkiekon piirissä.

Suomen - ja suomalaisten liigajoukkueiden - pelaamisessa on tapahtunut selvästi havaittava muutos viimeisen kymmenen vuoden aikana. "Meidän peli" ei tietenkään ole mikään vallankumous, mutta se on yritys koota hyväksi havaituista kehitysaskelista yhtenäinen linja, jota voidaan kommunikoida ja opettaa valmentajille ja pelaajille (vaikka yksityskohtien läpikäyminen varmasti vaatiikin sen "viikon Vierumäellä".)

Silläkin uhalla, että Suomi on "yhden totuuden maa", niin näin pienelle kansakunnalle on hyötyä, jos löytyy toimiva malli, jota kaikki halukkaat voivat soveltaa. 90-luvulla sellainen oli. Sitten se vanheni käsiin, kun huomattiin, että maalinteossa ei voida luottaa pelkästään vastahyökkäyksiin ja erikoistilanteisiin.

Väitän kirkkain silmin, että yhteen aikaan Suomessa (ja paljolti muuallakin) väheksyttiin kiekollista pelaamista tasaviisikoin. Erityisesti huippumaita vastaan tasaviisikoin lähinnä välteltiin virheitä:

- purettiin säännöllisesti omalta alueelta roikoilla tai pleksin kautta, jos oli vähänkin painetta
- yritettiin pitkillä avauksilla läpiajoja
- tärkein hyökkäystaktiikka organisoitunutta puolustusta vastaan oli päätykiekko

Samalla odotettiin vastustajan virheitä ja erikoistilanteita. Ja kyllä, silloin myös (ainakin menestyneessä Rautakorven Tapparassa) ihan oikeasti harjoiteltiin purkukiekkoja keskialueelle ja junnattiin treeneissäkin "pitkä päätyyn ja perään -hyökkäyksiä". Myös "painia" (eli kulmavääntöjä) harjoiteltiin ihan konkreettisesti. Ja varsinkin Jursinov, mutta myös Rautakorpi, pitivät syöttämistä riskinä. Jursi korosti jalalla haastamista hyökkäyspelaamisessa, kun taas Rautakorpi kielsi syöttelyn useissa pelitilanteissa omalla alueella.

Pelaamisessa on tapahtunut ihan oikea muutos, kun omalla alueella pyritään pitämään kiekkoa paineenkin alla. Tai kun ryhmittynyttä puolustusta vastaan ei yritetä ainoana vaihtoehtona "ensin punaviivan yli ja sitten päätyyn." Pelitavan nimi ei ole olennainen. Eikä Sihvonen sitä luonut - eikä ole sitä koskaan väittänytkään. Ei sitä Jukka Jalonenkaan luonut, vaikka hän Suomessa konkreettisimmin osoitti HPK:n kanssa, että tällä - sanottakoon sitä vaikka "erilaiseksi" - pelitavalla voi oikeasti pärjätä, vaikkei ole kiekollisesti ylivertainen materiaali.

Kuten aiemmin on mainittu, maailmassa on aina ollut sellaisia joukkueita, jotka ovat uskaltaneet luottaa vahvaan kiekkokontrolliin. Jos jokin asia on muuttunut "Meidän pelin" myötä, niin se, että on tajuttu, ettei kiekkokontrolli vaadi muihin nähden ylivertaista pelaajamateriaalia. Varsin keskinkertaisella materiaalilla voi lähteä hallitsemaan kiekkoa, kunhan se on tarkkaan sovittu ja harjoiteltu joukkueen kesken. Kiekkokontrolli ei ole varattu vain ennakkosuosikille. Se on iso muutos niin ajatuksellisesti kuin ihan konkreettisesti kentän tasolla.
 

Gags

Jäsen
Suosikkijoukkue
Charlestown Chiefs
Siitä huolimatta en usko, että kukaan tällä palstalla kieltää Sihvosen merkitystä tämän päivän jääkiekkokeskustelun tasolle.
Mittaatko jääkiekkokeskustelun tasoa esim. tämän palstan kirjoituksilla? Vai kaikenmaailman Videotuomareilla ja muilla twiittaajilla?
 
Suosikkijoukkue
Leijonat, Jokerit
Kerro nyt esimerkkejä. Minä aloitan ylhäältä: Raimo Summanen. Tällä hetkellä Jalosen ohella kovin suomalainen koutsi. Onko Summasen kehitys ollut mutkatonta, ja onko Summanen onnistunut joka paikassa?

Niin kuin sanoin, kuka tahansa ammattiscoutti kelpaa esimerkiksi analyytikosta, joka saa aikaan konkreettisia muutoksia kaukaloon. Mikä siinä on epäselvää?

Miten valmentaja Raimo Summanen liittyy Sihvosen analyytikon kykyihin?

Todella kapeakatseista ajatella, että kiekkovaikuttaja eläisi ilman niitä, jotka levittävät samaa ilosanomaa, tai ettei se olisi jotain konkreettista. Myös se, mikä saa asiat tavoittamaan yhä uusia ihmisiä, on konkreettista ja asioihin vaikuttavaa.

Ja todella kapeakatseista hehkuttaa Sihvosen suureksi ansioksi sitä, että hän levittää ilosanomaa. Jos minä hihkun Meidän Pelin ilosta foorumilla tai vaikka lehdessä, en näe itseäni suurena kiekkovaikuttajana.

Miksi toimittaja ei saisi yliampua? Toisekseen, onko Sihvonen toimittaja vai analyytikko. Juuri niin.

Onhan hän molempia, mutta kummankaan työn toimenkuvaan ei kuulu yliampuminen, jos puhutaan arvostetusta toimittajasta/analyytikosta. Haukkuuko Arvi Lind uutisissa käsittelemänsä henkilön perhettä? Kuuluuko ajojahti olennaisena osana laadukkaisiin pelianalyyseihin?

Vinkkinä: Minä olen toimittajien suhteen asiallisen kirjoitustyylin ystävä, ja makuasioista ei kannata kiistellä.

Aika typerä kysymys, onko jossain olemassa valmentajia jotka kertovat (julkisesti) valmentavansa lehtijuttujen tai analyytikkojen perusteella? Minä kiinnittäisin huomion esimerkiksi siihen, että Suomen maajoukkuekin on pelaamisessaan sekä henkilövalinnoissaan mennyt samaan suuntaan kuin Sihvonen on "ajokoiraillut".

Kysymys on hyvinkin tärkeä. Jos Petteri on suuri kiekkovaikuttaja, niin kai sitä nyt saa kysyä, missä se näkyy?

Jaahas, jos Sihvonen ampuu vähän joka suuntaan ja vähän sinne päin, minne maajoukkuekin on menossa, niin hänellä on ollut suuri vaikutus tähän asiaan. Just. Eiköhän jääkiekkoliitto ja Jalonen tee itse päätökset. Jos Sihvonen on osapuilleen samoilla linjoilla, niin hyvä hänelle.

*********

Totta kai Sihvosella on ollut omanlaisensa vaikutus jääkiekkomaailmaan, mutta on aika harhaista nostaa häntä suurellekin vaikuttajan pallille. Hän on tehnyt ison pioneerityön jääkiekkomediaan ja vaikka tänne palstalle, mutta ei toimittajana niinkään itse kaukaloon ja sen tapahtumiin ole vaikuttanut. Ei kukaan lehtitoimittajan tai lehden analyytikon ominaisuudessa ole.

******

Sanon pointtini hyvin yksinkertaisesti, ettei tämä keskustelu karkaa käsistä: Petteri Sihvonen ei mielestäni ole suuri jääkiekkovaikuttaja. Jonkinlainen totta kai, mutta ei suuri.

Ei niin suuri, että hänen ansiostaan Westerlund tajuaa kauden aikaiset virheensä. Ei niin suuri, että Jääkiekkoliitto muuttaa henkilövalintakriteerejään hänen takiaan. Sihvonen on osa suurta laumaa, nimeltä fanit. Fanien vaikutus kiekkoon on konkreettinen, mutta oikeasti aika rajallinen.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Leijonat, Jokerit
Teeeekstiääää.

On turha vetää Petterin pelaaja- ja valmentajauraa tähän mukaan, jos minä puhun vain ja ainoastaan hänen Urheilulehteen kirjoittamien analyysien merkityksestä suomalaiseen jääkiekkoiluun.

Ehkä ne vaikuttavat johonkin, ehkä ei, mutta mitään suurta vaikutusta niillä ei ole mihinkään. Polo-Pekat ynnä muutkin kirjoittelevat kausianalyyseja enemmän tai vähemmän niin, kuin asiat sujuivat.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...Yllättävän moni tekee parhaansa kyllä :)

Josta tuli mieleeni Esa Keskinen radiossa, kun kysyttiin pelikirjasta. Ääni kiristyi, ja Keskinen ikäänkuin provosoitui asiasta kärkkäästi, ja intti vastaan kieltäen täysin että mitään pelikirjoja on olemassa, ja että niitä voi käyttää jääkiekossa. Muistutti Jatkoajan keskustelupalstaa.

Tähän sopii laulun sanat, sitä saa mitä tilaa. Sihvonen on haukkunut toistuvasti lähes kaikki suomalaiset jääkiekkovaikuttajat, paitsi Summasen, hyvin ala-arvoisella tavalla ja menettänyt näin kunnioituksen jääkiekkoihmisten parissa.

Hyvä esimerkki oli Hockey Nightin keskustelu, missä P. Sihvonen oli Rantasen kanssa. P. Sihvonen olisi voinut pyyhkiä studion lattiaa Rantasella ylivoimaisen osaamisensa avulla, mutta hän, jälleen kerran, pilasi hyvän keskustelun puuttumalla Rantasen henkilöön ja pilkkasi tämän ammattitaitoa. Ihan sama tapahtui A. Suhosen kanssa Maria! -show:ssa, ylivoimainen osaaminen, mutta täydellinen jäätyminen ja henkilöön jumittaminen. Kuten aikaisemmin sanoi, minulle tulee P. Sihvosen esiintymisistä mieleen hyvin epävarma ihminen, jolla ei ole kaikki ok itsensä kanssa.

Mikäli P. Sihvonen haluaisi kehittää suomalaista jääkiekkoa, hän keskittyisi itse asiaan, antaisi pelin näyttää. Hän ei kirjoittaisi Pekka-Poloista, eikä keskittyisi haukkumaan ihmisiä vaan analysoisi peliä. Mutta tylsä analysointi ei myy, joten Röngän marionetin pitää provosoida.
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
Niin kuin sanoin, kuka tahansa ammattiscoutti kelpaa esimerkiksi analyytikosta, joka saa aikaan konkreettisia muutoksia kaukaloon. Mikä siinä on epäselvää?

Kerro nyt joku tällainen konkreettisia muutoksia aikaan saanut henkilö. Onko yksilöihin keskittynyt kykyjenetsijä sellainen?

Miten valmentaja Raimo Summanen liittyy Sihvosen analyytikon kykyihin?

Summanen on eittämättä suomalaiseen kiekkoon erittäin isosti vaikuttanut henkilö. Ja menestynyt. Sekään ei kuitenkaan tarkoita, ettei hän olisi tehnyt virheitä. Erkka, Jukka Jalonen.

Ja todella kapeakatseista hehkuttaa Sihvosen suureksi ansioksi sitä, että hän levittää ilosanomaa. Jos minä hihkun Meidän Pelin ilosta foorumilla tai vaikka lehdessä, en näe itseäni suurena kiekkovaikuttajana.

Kyllä Sihvonen hieman pidemmälle kun pelkälle hihkumiselle on sen vienyt, ja vaikuttanut myös penkin takana. Osaa Sihvosen b-junnuissa vuosia sitten käytetyistä touhuista näkee nykyisessä maajoukkueessakin.

Toisekseen, sanan valta on mahtava. Esim. Nuori Suomi -kampanjaan on vaikuttanut isosti sen kriittinen käsittely mediassa.

Onhan hän molempia, mutta kummankaan työn toimenkuvaan ei kuulu yliampuminen, jos puhutaan arvostetusta toimittajasta/analyytikosta. Haukkuuko Arvi Lind uutisissa käsittelemänsä henkilön perhettä? Kuuluuko ajojahti olennaisena osana laadukkaisiin pelianalyyseihin?

Edelleen mielelläni kuulen esimerkkejä arvostetuista analyytikoista. Yliampuminen voi olla tyylikeino, jota sinäkin käytät nyt yleistäessäsi perheasiat pelianalyysiin. En minäkään niitä arvosta, mutta enpä ole niitä vähään aikaan nähnyt.

Vinkkinä: Minä olen toimittajien suhteen asiallisen kirjoitustyylin ystävä, ja makuasioista ei kannata kiistellä.

Niin minäkin. Polo-Pekka-termi on kuitenkin hillitön ja osuva! Kumpi tekee enemmän hallaa kirjoittamiselle, ajoittainen yliampuminen vai paikalleen juurtuminen?

Kysymys on hyvinkin tärkeä. Jos Petteri on suuri kiekkovaikuttaja, niin kai sitä nyt saa kysyä, missä se näkyy?

Totta kai Sihvosella on ollut omanlaisensa vaikutus jääkiekkomaailmaan, mutta on aika harhaista nostaa häntä suurellekin vaikuttajan pallille. Hän on tehnyt ison pioneerityön jääkiekkomediaan ja vaikka tänne palstalle, mutta ei toimittajana niinkään itse kaukaloon ja sen tapahtumiin ole vaikuttanut. Ei kukaan lehtitoimittajan tai lehden analyytikon ominaisuudessa ole.
******
Sanon pointtini hyvin yksinkertaisesti, ettei tämä keskustelu karkaa käsistä: Petteri Sihvonen ei mielestäni ole suuri jääkiekkovaikuttaja. Jonkinlainen totta kai, mutta ei suuri.

Alunperin väitit, etteivät Sihvosen analyysit vaikuta suomalaisen jääkiekon kehitykseen. Hyvä, että nyt on jo sinnepäin.

Eihän analyytikon tehtävä, valta tai vastuu olekaan itse valita valmentajia. Analyytikoillakin on kuitenkin iso osa kulttuurin, ilmapiirin ja vaihtoehtojen tuomisessa esille, osana kiekkoevoluutiota.

Ei niin suuri, että hänen ansiostaan Westerlund tajuaa kauden aikaiset virheensä. Ei niin suuri, että Jääkiekkoliitto muuttaa henkilövalintakriteerejään hänen takiaan.

Heh, ei varmaan olekaan olennaista kenen takia Sheddenin jälkeen ehti kokonaan suomalaisvaltainen mies penkin taakse. Sihvonen nosti kuitenkin asiassa olennaisen kissan pöydälle. Kuinka moni muu teki saman?

*****

Tähän sopii laulun sanat, sitä saa mitä tilaa. Sihvonen on haukkunut toistuvasti lähes kaikki suomalaiset jääkiekkovaikuttajat, paitsi Summasen, hyvin ala-arvoisella tavalla ja menettänyt näin kunnioituksen jääkiekkoihmisten parissa.

Minusta kertoo enemmän Keskisestä kuin kenestäkään muusta, jos pelkkä pelikirjan mainitseminen saa aikaan mustavalkoisen primitiivisen reaktion.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...Minusta kertoo enemmän Keskisestä kuin kenestäkään muusta, jos pelkkä pelikirjan mainitseminen saa aikaan mustavalkoisen primitiivisen reaktion.

Ymmärrän Keskisen reaktion täysin. Keskinen on tehnyt jääkiekossa loistavan uran, on maailmanmestaruus, olympiamitaleita, SM-kultaa ja hopeaa, useita pistepörssin voittoja sekä SM-liigassa että Elitserienissä, useita palkintoja samoista sarjoista.

Tällä perusteella voisi kuvitella, että Keskisellä on jonkin näköinen kokemus ja näkemys jääkiekosta. Sitten tulee heikon ja keskikertaisen välillä liikkuva entinen pelaaja/ valmentaja ja väittää, ettei nämä "Keskiset" ymmärrä jääkiekosta mitään. Eräs jääkiekkoleijona kysyi Porissa, "Missä kunnoitus?!". Sihvonen on tehnyt tyylillään myös paljon hallaa pelikirjakeskustelulle, hän on menettänyt kunnioituksen ja sitä kautta asemansa keskustelussa.

Sihvonen on omalla toiminnallaan vienyt pohjan sellaiselta jääkiekkokeskustelulta, jossa hän olisi yksi keskustelija.
 

LaTe_Show

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Rockies: 1980-1981.
Tällä perusteella voisi kuvitella, että Keskisellä on jonkin näköinen kokemus ja näkemys jääkiekosta. Sitten tulee heikon ja keskikertaisen välillä liikkuva entinen pelaaja/ valmentaja ja väittää, ettei nämä "Keskiset" ymmärrä jääkiekosta mitään.

Tästä tulee mieleen kohtaus elokuvasta God Bless America, missä pääosanesittäjä kritisoi miten nykyään asioista uutisoidaan ja pyritään luomaan ihmisiin sitä "Oh My God He Didn't Just Say That"-reaktiota. Tyypillisin kuittaus tälle tulikin sitten tältä sivuosanesittäjältä:

"Who cares about political correctness - it was funny."

Mutta se on puhdasta mancrushia väittää jonkun Sihvosen olevan _ensisijaisesti_ Suomalaisen Jääkiekkoilun Asialla, kun loppujen lopuksi totuus on lähempänä sanontaa: hänen lauluja laulat kenen leipää syöt.

Se on täysin ymmärrettävää, sillä kaikkienhan meidän on saatava elantomme jostain. Mutta toinen tosiasia on se, että Sihvonen saisi huomattavasti enemmän aikaiseksi paremmalla/fiksummalla ulosannilla.

Tämä koskee niin petterisihvosia, ullapyysaloja, helenaerosia kuin muitakin väärin ymmärrettyjä persoonia.

(1)"Myönnän olevani ainakin osin syypää siihen, että tämä voimakas jakolinja on syntynyt. Olen tuota pihtisynnytystä ollut edesauttamassa omilla media-metodeillani. Metodini ytimessä on ensisijaisesti henkilöinti ja toissijaisesti joukkueiden jako hyviksiin ja pahiksiin."

ja

(2)"Ja minä olen sitten mennyt ja luonut koko työurani sille, että olen piruuttani manipuloinut tuota kannattamisesta seuraavaa tunnetta. En voi olla oikein ylpeä itsestäni. Leikin ja teen bisnestä ja herätän lajikeskustelua asialla, jota itse vieroksun sydämeni pohjasta."

-Petteri Sihvonen
 
Viimeksi muokattu:

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
Tällä perusteella voisi kuvitella, että Keskisellä on jonkin näköinen kokemus ja näkemys jääkiekosta. Sitten tulee heikon ja keskikertaisen välillä liikkuva entinen pelaaja/ valmentaja ja väittää, ettei nämä "Keskiset" ymmärrä jääkiekosta mitään. Eräs jääkiekkoleijona kysyi Porissa, "Missä kunnoitus?!". Sihvonen on tehnyt tyylillään myös paljon hallaa pelikirjakeskustelulle, hän on menettänyt kunnioituksen ja sitä kautta asemansa keskustelussa.

Sihvonen on omalla toiminnallaan vienyt pohjan sellaiselta jääkiekkokeskustelulta, jossa hän olisi yksi keskustelija.

Aikamoisen pohjan on vienyt, jos ilman Sihvosen mainitsemista tai läsnäoloa Keskinen menettää malttinsa, tai ilman että kukaan väittää ettei Keskinen ymmärrä mitään. Kävikö nyt samoin?
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Aikamoisen pohjan on vienyt, jos ilman Sihvosen mainitsemista tai läsnäoloa Keskinen menettää malttinsa, tai ilman että kukaan väittää ettei Keskinen ymmärrä mitään. Kävikö nyt samoin?

Teetkö itsestäsi tahallaan tyhmän vai etkö todella ole seurannut P. Sihvosen uraa??

P. Sihvosen tyylin takia pelikirja-termi on yhtä kuin P. Sihvonen, mistä on seurannut pelikirjan-termin täydellinen saastuminen. Eli kun pelikirja mainitaan, P. Sihvonen astuu keskusteluun mukaan ja vastarinta nousee välittömästi pintaan.
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
Teetkö itsestäsi tahallaan tyhmän vai etkö todella ole seurannut P. Sihvosen uraa??

P. Sihvosen tyylin takia pelikirja-termi on yhtä kuin P. Sihvonen, mistä on seurannut pelikirjan-termin täydellinen saastuminen. Eli kun pelikirja mainitaan, P. Sihvonen astuu keskusteluun mukaan ja vastarinta nousee välittömästi pintaan.

Saastuminen...tai esiintulo. Toisille tämä termi on oikein virkistävä tuulahdus yksilösuorituskeskeiseen ajatteluun pelistä. Eikä edelleenkään ole pakko provosoitua termistä jonkun ihmisen takia. Kyllä silloin ongelma on vastaanottajan korvien välissä. Vähän kuin ei luottaisi kiinteistönvälittäjiin jonkun kiinteistökaisan tissien takia. Tai ei voisi suuttumatta puhua hiihtämisestä, koska Mika Myllylä petti meidät.

Toki Yö-termin käyttö tekee hallaa myös vuorokaudenajalle.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Saastuminen...tai esiintulo. Toisille tämä termi on oikein virkistävä tuulahdus yksilösuorituskeskeiseen ajatteluun pelistä. Eikä edelleenkään ole pakko provosoitua termistä jonkun ihmisen takia. Kyllä silloin ongelma on vastaanottajan korvien välissä...

P. Sihvonen on nostanut itsensä Johtavaksi jääkiekkoanalyytikoksi, haukkunut suurimman osan jääkiekkoihmisistä ala-arvoisella tyylillä ja väheksynyt pitkää jääkiekossa mukana olleiden ammattitaitoa. Ja sinusta vika on vastaanottajien korvien välissä ja ihmettelet miksi kommentaattorit eivät voi sietää P. Sihvosta?
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
P. Sihvonen on nostanut itsensä Johtavaksi jääkiekkoanalyytikoksi, haukkunut suurimman osan jääkiekkoihmisistä ala-arvoisella tyylillä ja väheksynyt pitkää jääkiekossa mukana olleiden ammattitaitoa. Ja sinusta vika on vastaanottajien korvien välissä ja ihmettelet miksi kommentaattorit eivät voi sietää P. Sihvosta?

Ööh...en ihmettele yhtään, jos joku ei siedä Sihvosta. Kaikki eivät siedä Paavo Haavistoa, Terhi Kokkosta tai Kylli-tätiäkään. Tai Burger Kingiä, vaikka se on (vittu) Burger King.

En tosin ole samaa mieltä tuosta "suurimman osan ala-arvoisella tyylillä", vai onko tässä joku painotettu arvonta.

Sitä ihmettelen, jos porukka provosoituu itse termistä ja kivenkovaan inttää, että mitään pelikirjaa ei voi olla olemassa.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...Sitä ihmettelen, jos porukka provosoituu itse termistä ja kivenkovaan inttää, että mitään pelikirjaa ei voi olla olemassa.

Väittäisin, että porukka tarkoittaa ettei Sihvosen pelikirjaa ole olemassa. Jokainen jääkiekon parissa toiminut varmasti myöntää, että on olemassa pelitaktiikka, pelitapa jne., mutta Sihvosen kärjistyksillä luoma pelikirja aiheuttaa ongelmia.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Johtava vaikutti aikoinaan tervetulleelta lisältä keskittyessään pelien tietorikkaaseen analysointiin - hän vaikutti jonkinlaiselta inhan Pekka Jalosen tapaisen urheilu"journalismin" vastakohdalta. Sittemmin on käynyt ilmi, ettei se ero Jaloseen nyt niin radikaali ollutkaan.

Pelikirjasta mies on provosoivasti annettu ymmärtää, että taktiikka olisi kaikki kaikessa (sitten on ahtaalle jouduttaessa kätevästi lisännytkin käsitteeseen kaiken mahdollisen, mikä taas on seuraavissa provokirjoituksissa heti iloisesti unohdettu). Eli joukkueen pelaajamateriaali on - tietenkin - se ylivoimaisesti tärkein tekijä, sitten tulee valmentajan henkilöjohtajan kyvyt ja vasta sitten (tilanteen mukaan tarkoituksenmukaisesti) valittu pelitaktiikka. Ilman kunnollista materiaalia taktiikalla ja valmentajalla ei ole väliä, ja hyvä pelitaktiikka ei auta, jos valmentaja ei saa pelaajiaan sitoutumaan siihen.
 
Suosikkijoukkue
Leijonat, Jokerit
Vastailen paremmin Goldenilla, kun ehdin, mutta tuli tuossa mieleen jälleen kerran tämä uusi "Pelikirjakoulu". Siitä voisi oikeasti olla jotain hyötyä jolle kulle. Junnut katsovat, että mitäs se hassu patukkasetä siellä puhuu lennonjohdolle. Pienesti tällaista positiivistakin välillä.
 
Suosikkijoukkue
Arsenal
Tahdon kiittää sinua, Petteri, lisääntyvästä vapaa-ajasta. Maljani täyttyi eilen kirjoituksiisi ja kymmenen vuoden kestotilaus (+ 15 vuotta sitä ennen isäukon lehti) joka lehti kannesta kanteen lukien on nyt päätetty. Perheeni kiittää myös.
 

peruspata

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Pesäkarhut, UP-V, FT Ulvila, Karhut
Tahdon kiittää sinua, Petteri, lisääntyvästä vapaa-ajasta. Maljani täyttyi eilen kirjoituksiisi ja kymmenen vuoden kestotilaus (+ 15 vuotta sitä ennen isäukon lehti) joka lehti kannesta kanteen lukien on nyt päätetty. Perheeni kiittää myös.

Minulla ei varmaan ihan kymmentä vuotta tullut täyteen, mutta marraskuun lopussa 2012 sama tilanne koittaa, että tilaus katkeaa. Ne lehdet kolahtavat vielä, mitkä on jo maksettu, sitten se on tack och adjö, kohti uusia haasteita.

A-lehtien pelikirja perustuu viivelähtöihin, netissä ei pystynyt katkaisemaan kuin tilausjakson loppuun. Välitön katkaisu olisi vaatinut kuunnella jazz-radiota Nokian kännykän välityksellä alehintaan, vain 5 € /min + pvm.

Tästä ketjusta löytyy se, mikä katkaisi kamelin selän. Joku tieto-taitotasoltaan nollatutkimustakin huonompi inside-läppä Ässistä se taisi olla.
 
Suosikkijoukkue
Leijonat, Jokerit
Kerro nyt joku tällainen konkreettisia muutoksia aikaan saanut henkilö. Onko yksilöihin keskittynyt kykyjenetsijä sellainen?

Pikkaisen kiireessä kirjoittelen, mutta pikaisella googletuksella en kyllä meinaa löytää kykyjenetsijöiden tai joukkueiden analyytikkojen nimiä. Hannu Virta Jokereista tietääkseni scouttaa ja analysoi muiden joukkueiden peliä Jokereiden koko valmennusryhmän käytettäväksi. Virta on toki myös valmentaja, mutta kun en ehdi kaivaa joukkueen virallisten scouttien nimiä niin mainitsin hänet. Virran puuha, jos mikä, on käytännönläheistä. Maajoukkueessa käsittääkseni Jere Lehtinen ja Jari Kurri tätä muiden ja Meidän Pelin analyysia tekivät viime kisoissa.

Yksilöihin keskittyvät kykyjenetsijät varsinkin saavat aikaan konkreettisia muutoksia, koska heidän apujaan jääkiekkovaikuttajat oikeasti käyttävät.

Journalistien pelianalyysit on suunniteltu lukijoille, faneille, ja vaikuttavat epäsuorasti tai ei ollenkaan joukkueiden valmennukseen. En siis lähtisi niitä analyyseja suurina vaikuttajina hehkuttamaan kenenkään kohdalla, varsinkaan omalla tavallaan yksipuolisen Sihvosen välillä melkoiseen kiekkokontrollifanittamiseen hukkuvia analyyseja, jotka on suunniteltu Urheilulehden journalistisesti epäilyttävien ohjeiden mukaan.

Summanen on eittämättä suomalaiseen kiekkoon erittäin isosti vaikuttanut henkilö. Ja menestynyt. Sekään ei kuitenkaan tarkoita, ettei hän olisi tehnyt virheitä. Erkka, Jukka Jalonen. .

Väännä rautalangasta tyhmälle. Sihvosen journalismi liittyy Summasen menestykseen ja mokailuihin miten? Vai onko tämä vain glory huntingia?

Toisekseen, sanan valta on mahtava. Esim. Nuori Suomi -kampanjaan on vaikuttanut isosti sen kriittinen käsittely mediassa.... [...] ...Heh, ei varmaan olekaan olennaista kenen takia Sheddenin jälkeen ehti kokonaan suomalaisvaltainen mies penkin taakse. Sihvonen nosti kuitenkin asiassa olennaisen kissan pöydälle. Kuinka moni muu teki saman?

Jaahas, Sihvosen ajojahdit pelastavat maailman. Kiltisti sanottuna olemme eri mieltä. Pieni levikki, hyvin vähän arvostettu lehti ja kiistanalainen ajokoiratoimittaja saa tällä tavalla liian suuren osakunnian siitä, että huono maajoukkuevalmentaja ja huono junnusysteemi korjataan paremmaksi.

Ja totta kai, ihan yhtä vähän Polo-Pekka, Hiitelä tai Rantanen on vaikuttanut noihin asioihin. Tai kuka tahansa niistä kirjoittanut. Valitse suosikkisi ja palvo sitä!

****

Vkloppu menee nettipimennossa, joten vastaan vastapalloon sitten joskus kun pystyn.
 
Suosikkijoukkue
Leijonat, Jokerit
Kyllä Sihvonen hieman pidemmälle kun pelkälle hihkumiselle on sen vienyt, ja vaikuttanut myös penkin takana. Osaa Sihvosen b-junnuissa vuosia sitten käytetyistä touhuista näkee nykyisessä maajoukkueessakin.

Mitä touhuja? Lähde? Onko ne Sihvosen kehittämiä touhuja, vai yleisesti käytössä olevia harjoitteita?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös