Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

[Fordél]

Jos Sihvosen väittämä olisi: "Noin 6-8 viivelähtöä/erä on optimaalinen määrä viivelähtöjä, niin se olisi älyllinen väittämä". Tasan 7 kpl on hassun täsmällinen määritelmä, jos Petteri Sihvonen on oikeasti noin väittänyt.

Niin Sihvonenhan määrittelee noin seitsemän, joten se voi hyvinkin olla 6-8 viivelähtöä, mutta edelleen, mihin sekin perustuu?

 

[Fordél]

En ola varma onko Sihvosella joku henkilökohtainenkin kanta asiaan, mutta Jalonen ainakin tuon 7 per erä on sanonut. Ilmoitti sen kun oli Sihvosen vieraana Urheilukanavalla Kaksi Sormea Pelikirjalla ohjelmassa.

Varmasti se perustuu keskiarvolaskelmiin siitä että kuinka paljon kiekkokontrollia tietty määrä viivelähtöjä tuottaa ja millainen pelin rytmityksestä tulee keskimäärin kun on tietty määrä viivelähtöjä. Jalonen ei kyllä sitä ohjelmassa avannut sen tarkemmin mutta tuskin hän tuota määrää ihan hatusta on vetänyt.

Eli se on siis ihan vain keskimääräinen luku, joka antaa suuntaa pelin rytmittämisestä Jalosen pelitavan mukaan. En kuitenkaan tämän perusteella lähtisi väittämään, että "hyvä joukkue lähtee noin seitsemän kertaa per erä viiveellä". Voimme kyllä todeta vaikka, että "Jalosen Leijonat lähtevät keskimäärin noin seitsemän kertaa per erä viiveellä".

 

[Keltainen Jaffa]

Niin, Jukka Jaloseltahan tämä numero 7 on alunperin lähtöisin ja pätee hänen pelitapaansa ja hänen joukkueeseensa.

Tosin pitäähän se yleinen ohjeluku viivelähtöjen määrästä joku numero olla, kun puhutaan kiekkokontrollijoukkueesta. Kannatan 6-8 tai 5-9, mutta periaatteessahan se on sama asia kuin "noin seitsemän".

Edit. Aivan, nyt puhutaan "hyvästä" joukkueesta. Hitto mitä lukijoiden ärsyttämistä ja aliarvioimista taas.

 

[steepler]

Eli se on siis ihan vain keskimääräinen luku, joka antaa suuntaa pelin rytmittämisestä Jalosen pelitavan mukaan. En kuitenkaan tämän perusteella lähtisi väittämään, että "hyvä joukkue lähtee noin seitsemän kertaa per erä viiveellä".

Jalonen ei tosiaan lukua käynyt mitenkään tarkasti läpi joten tämä keskiarvo on oma tulkintani, mutta pakko luvun on liittyä keskiarvoihin koska tuskin Jalonenkaan minään itseisarvona viivelähtöjen määrää pitäisi.

No tiedä sitten mitä Sihvonen tarkoittaa mutta jos ajatellaan hyvää kiekkokontrolliin pyrkivää joukkuetta niin silloin varmaan voidaan lukua 7 pitää jonkun tason ohjeellisena määränä.

 

[Pullamössö]

Katsokaapa hyvikseen, kun tilaistoitte nuita viivelähtöjä muna pystyssä, että kuinka monessa viivelähdössä on ns. vaihto päällä. Hyökkäävän tai puolustavan joukkueen osalta. Viivelähtö ei todellakaan ole mikään kiekkokontrollia pelaavan joukkueen maaginen taktinen oivallus. Sekä kiekkokontrollia ja ns. pystysuunnan jääkiekkoa pelaavat joukkueet sitä harjoittavat.

Ja miten esim. jos vastustaja pelaa agressiivista 2-1-2:sta, jossa laiturin tehtävä on paineistaa(ei ohjata) kiekollista puolustajaa jatkuvasti, mikä on viivelähtöjen määrä ?

Henkilökohtaisesti jonkun tietyn viivelähdön määrän määrittäminen per erä on silkkaa paskaa. Ihan sama, mitä Jalonen tai Sihvonen tai Scotty Bowman on sanonut.

Kaikki joukkueet haluavat pelata kiekkokontrollia, koska se on ylivoimaisesti paras tapa puolustaa. Ja jos mietitään pelaajia, pysyä pelissä kiinni. Jokainen, joka on joskus joukkuepallopelejä pelannut, tietää että on mukavempi, kuin pallo on omilla. Jokainen jalkapalloseura haluaa pelata kuin Barca. Mutta sitten tullaan siihen kysymykseen, että riittääkö yksilötaito. Ei ole mitään järkeä lähteä pelaamaan paskalla joukkueella kiekkokontrollia.

Mielestäni ei voida edes puhua "Meidän Pelistä", jossa nostetaan jalustalle liian pelitaktiset ominaisuudet. Kanadalla on oma peli-identiteetti, Venäjällä on oma, Ruotsilla oma, Suomella oma. Pelillinen identiteetti on paljon syvempi asia, kuin joku valmentajan määrittelemä 1-3-1 puolustus tai aktiivinen alivoima neliö. Pelaisiko KalPa kiekkokontrollia jos vastassa olisi New York Rangers? Miten SaiPa pelaisi, jos vastassa olisi Peräsuolen Supistukset? Taktisia muutoksia = aivan varmasti, pelillinen identiteetti = varmasti sama.

Jos mietitään Suomen maajoukkueetta, on täysin typerää sihvosmaisesti väittää, että Teemu Selänne ei mahtuisi joukkueeseen, koska ei osaa pelata Jalosen määrittelemällä tavalla. "Joku laituri heittää pakan ihan sekaisin". Mitä vittua?

No sitä vittua, että Suomessa ollaan liian valmennuskeskeisiä, tai ainakin sellaisen kuvan saa keskusteluista. Roudataan mestiksestä parikytä jätkää SM-liigaan Kai Suikkasen alaisuuteen, ja jos he noudattavat täydellisesti Suikkasen pelikirjaa, he voittavat mestaruuden. Mutta ei se vaan niin mene. Tai vaihtoehtoisesti parikytä pistepörssin kärkinimeä Mika Toivolan alaisuuteen, ja voitetaan mestaruus. Höpö Höpö.

Vaikka joku Mixu Paatelainen olisi mikäkin nero ja joulukuusien valmistaja, ei Suomi tule pääsemään mihinkään kisoihin hänen aikakaudellaan. Miksi? Koska pelaajat ovat paskoja. Siitä ei pääse yli, eikä ympäri. Vaikka hän keksisi taktiikan, jossa pelaajat pomppisivat päällän nurmella ja potkisivat palloa ilmassa täydellisesti, siitä ei tulisi lasta eikä paskaa.

Valmentajan täytyy aina ottaa huomioon, millaisella pelaajamateriaalilla hän toimii. Jos kiekkokontrollia ei voida pelata, OK, pelataan sitten jotain muuta. Tottakai jokaisessa seurassa tai maajoukkueessa, johon pelaajia valitaan, mietitään heidän sopivuuttaan joukkueeseen ja pelitaktiikkaan. Se on päivänselvä asia ; halutaan paras pelaaja tietylle osa-alueelle. Mutta on typerää alkaa muovaamaan pelaajaa johonkin tiettyyn lokeroon, jossa hän ei voi käyttää omia vahvuuksiaan parhaiten. Valmentajan tehtävä on ulosmitata pelaajista täydellinen potentiaali. Yksilöt tekevät joukkueen, Hyvä Joukkue tuo Hyvät Yksilöt esille.

Pelitaktiikka ja pelaajamateriaali on oltava tasapainossa. On typerää jättää Selänne ulos joukkueesta, on typerää lokeroida häntä johonkin tiettyyn pelitaktiseen muutokseen, jos hänestä ei silloin saada parasta irti. On järkevää antaa hänen pelata omilla vahvuuksillaan, mutta ei tietenkään kurittomasti. Pelaajien ei voida antaa tehdä ihan mitä he haluavat, mutta heitä pitää kannustaa tekemään ihan mitä he haluavat. Valmentajan dilemma.

Sihvonen on sanonut, että puolella NHL-valmentajista on pelikirja hukassa. Minä sanon, että Sihvosella on pelikirja hukkunut jo ajat sitten. NHL-valmentajat tietävät tasan tarkkaan mitä tekevät. Jokaisella valmentajalla on oma käsitys, millaista jääkiekkoa he haluavat pelata. Jokaisella on oma raami, mutta se ei ole ehdoton. Vaihtuvuus on suurta joka kausi, täytyy adaptoitua joka kausi uudestaan. Kilpailu on kovaa ja pelaajia vaihtuu. Loukkaantumiset, pelaajasiirrot yms. Jokainen pelaaja pitää ajaa sisään, jokaisen pelaajan pitää tuntea olevansa osa joukkuetta. Valmentaminen on ennenkaikkea erilaisten ihmisten kanssa työskentelyä, joista kaikista pitää saada mahdollisimman paras tulos ulos. Valmentajan täytyy mukautua tilanteeseen, kuten pelaajien. Ei ole olemassa tiettyä yhtä tapaa, joiden kaikkien pitäisi kulkea.

Arvostan kovasti Sihvosta siinämielessä, että hän on avannut uusia ovia meille tavallisille jääkiekon suurkuluttajille. Mutta tuntuu kuin hän yrittäisi keksiä pyörää uudestaan. Pelikirja, kolme kaistaa, lyhytsyöttöpeli, ristipisto... Puhuu modernista jääkiekosta, mutta tuntuu kuin hän ei olisi ikinä edes seurannut koko lajia ja sen kehitystä. En tiedä mikä on taustalla, oman egon pönkittäminen vaiko lajin avaaminen "idiooteille".

Jääkiekko on pelaajien peli, nyt, aina ja ikuisesti. Valmentaja ei ole jumala, jeesus eikä messias.

 

[Keltainen Jaffa]

tekstiä.

Melkein jo sanoin, että pelitapaketjun viesti, mutta tämähän onkin avoin kirje Sihvoselle. Hienoja pointteja ja noinhan se asia menee.

 

[siffa]

Melkein jo sanoin, että pelitapaketjun viesti, mutta tämähän onkin avoin kirje Sihvoselle. Hienoja pointteja ja noinhan se asia menee.

Olen myös sitä mieltä, että Pullamössö tyrmää viesteissään useita Petteri Sihvosen esille ottamia pelikirja-asioita, joten niistä voidaan keskustella tässä viestiketjussa. Voisitko tarkentaa, mitkä asiat ja hienot pointit menevät sinun mielestäsi niinkuin Pullamössö niistä kirjoittaa. Pullamössön viesti on arvokas sen takia, että sen sisältö aiheuttaa keskustelua täällä. Itse olen valmis kommentoimaan Pullamössön tuomia näkökantoja sen jälkeen, kun kerrot omat, yksilöidyt, käsityksesi niihin.

 

[Johannes]

Olen myös sitä mieltä, että Pullamössö tyrmää viesteissään useita Petteri Sihvosen esille ottamia pelikirja-asioita, joten niistä voidaan keskustella tässä viestiketjussa. Voisitko tarkentaa, mitkä asiat ja hienot pointit menevät sinun mielestäsi niinkuin Pullamössö niistä kirjoittaa. Pullamössön viesti on arvokas sen takia, että sen sisältö aiheuttaa keskustelua täällä. Itse olen valmis kommentoimaan Pullamössön tuomia näkökantoja sen jälkeen, kun kerrot omat, yksilöidyt, käsityksesi niihin.

Miksi et kommentoi jo nyt Pullamössön viestiä. Menikö ns. "pullamössö" kurkkuun ja vieläkin kakistellaan, että mitä nyt kirjoittaisi.

Siinä Pullamössön viestissä on esim. se osa omaa ajatustani, jos käsitin Pullamössön viestin oikein, että HIFK-Kärpät pelissä (28.1.2012) HIFK muovasi pelitapaansa yksinkertaisempaan suuntaan, kun HIFK:lta oli 50% kokeneista puolustajista pois pelistä loukkaantumisten takia. Täällä visioitiin jotain ihme HIFK:n pelitavan muutosta, kun HIFK vain reagoi oman pelaajamateriaalin kokemattomuuteen puolustuksen osalta, ainakin yhden pelin ajaksi ja pelasi enemmän pystysuunnan lätkää kuin ehkä haluaisi tehdä.

 

[Fordél]

Siinä Pullamössön viestissä on esim. se osa omaa ajatustani, jos käsitin Pullamössön viestin oikein, että HIFK-Kärpät pelissä (28.1.2012) HIFK muovasi pelitapaansa yksinkertaisempaan suuntaan, kun HIFK:lta oli 50% kokeneista puolustajista pois pelistä loukkaantumisten takia. Täällä visioitiin jotain ihme HIFK:n pelitavan muutosta, kun HIFK vain reagoi oman pelaajamateriaalin kokemattomuuteen puolustuksen osalta, ainakin yhden pelin ajaksi ja pelasi enemmän pystysuunnan lätkää kuin ehkä haluaisi tehdä.

Itse en usko, että kyse on tästä. Muistaakseni ihan samanlaista lätkää nähtiin pari päivää aikaisemmin Lukko - HIFK-pelissä, jossa pakisto oli kuitenkin muotoa:

Söderholm - Fernholm
Tuohilampi - Jokela
Melart - Kousa

Kyllä tollakin pakistolla voi ottaa peliin mukaan enemmän levityksiä, viiveitä ja palautuksia jos on halua. Uskon, että jengi olisi pelannut samalla tavalla vaikka pakisto olisi ollut kokonaan terve. Nopealla pelin kääntäminen oli reaktio Kärppien peliin eikä oman pakiston kokoonpanoon.

 

[Johannes]

Itse en usko, että kyse on tästä. Muistaakseni ihan samanlaista lätkää nähtiin pari päivää aikaisemmin Lukko - HIFK-pelissä, jossa pakisto oli kuitenkin muotoa:

Söderholm - Fernholm
Tuohilampi - Jokela
Melart - Kousa

Kyllä tollakin pakistolla voi ottaa peliin mukaan enemmän levityksiä, viiveitä ja palautuksia jos on halua. Uskon, että jengi olisi pelannut samalla tavalla vaikka pakisto olisi ollut kokonaan terve. Nopealla pelin kääntäminen oli reaktio Kärppien peliin eikä oman pakiston kokoonpanoon.

En olisi ihan varma asiasta, kun ei ole parempaa tietoa, jota ei voi tietysti saada kuin HIFK:n valmennukselta tai pelaajilta, että miten heidät ohjeistettiin Lukko- ja Kärpät-peleihin, jotka pelattiin päivän välein pe-la. On aika iso ero kuitenkin, jos vielä Lukko-pelissä pelasi EH-tasoinen Jokela puolustuksessa ja Kärpät-pelissä Slfver pelasi uransa ensimmäisen liigapelin Jokelan paikalla.

Ette voi olla tosissanne, jos väitätte, ettei sillä ole mitään merkitystä pelitapaan kumpi pelaa maajoukkue-Jokela vai tulokas-Silfver siihen, että miten paljon omassa päässä oletetaan pelaajien kykenevän reagoimaan edessä näkyvään muodostelmaan pelaajia ja miettivän avaustapaa ja samaan aikaan HIFK:n puolustuksessa pelasi myös toinen tulokaskauden pelaaja, Tuohilampi ja melko kädetön Melart. Kaikissa pakkipareissa oli toinen puolustaja kokenut ja toinen melko uusi puolustaja ja ei mitään vaikutusta sillä asialla pelitapaan. Joo-joo. Nyt vähän realismia peliin, kiitos, eikä teorioita lisää.

 

[Tarinankertoja]

Kaikki joukkueet haluavat pelata kiekkokontrollia, koska se on ylivoimaisesti paras tapa puolustaa. Ja jos mietitään pelaajia, pysyä pelissä kiinni.

Et taida käydä Ilveksen peleissä?

Kaikki joukkueet EI tahdo pelata kiekkokontrollia, vaikka se on ylivoimaisesti paras tapa puolustaa.

kävisit peleissä

 

[Fordél]

Ette voi olla tosissanne, jos väitätte, ettei sillä ole mitään merkitystä pelitapaan kumpi pelaa maajoukkue-Jokela vai tulokas-Silfver siihen, että miten paljon omassa päässä oletetaan pelaajien kykenevän reagoimaan edessä näkyvään muodostelmaan pelaajia ja miettivän avaustapaa ja samaan aikaan HIFK:n puolustuksessa pelasi myös toinen tulokaskauden pelaaja, Tuohilampi ja melko kädetön Melart. Kaikissa pakkipareissa oli toinen puolustaja kokenut ja toinen melko uusi puolustaja ja ei mitään vaikutusta sillä asialla pelitapaan. Joo-joo. Nyt vähän realismia peliin, kiitos, eikä teorioita lisää.

Tottakai kaikki lähtee pelaajista eli pelaajamateriaalin tulee olla sopusoinnussa pelitavan kanssa. Jos HIFK:ssa olisi kuusi Rafalskia kokoonpanossa niin varmasti Petu lisäisi merkittävästi myös puolustuspään kiekkokontrollia. Kiekkoa ei pelattaisi koko ajan nopeasti ylös vaan alhaalla syöteltäisiin enemmän.

Uskon kuitenkin, että HIFK:n pelitapa Kärppiä vastaan ei ollut vain pakiston koostumuksesta johtuvaa. Ehkä vähän liian kärkkäästi yllä totesin sen olevan vain Kärppien peliin reagoimista. Kyse oli varmasti monen jutun summasta. Petu haluaa nopeuttaa peliä ja päästä omista nopeammin pois, jossa yhtenä syynä lienee sitten pakiston koostumus tohon peliin.

Uskon kuitenkin HIFK:n pitäytyvän tällä nopeammalla pelitavalla eikä se mene enää takaisin siihen mitä nähtiin alkukaudesta. Tuntui, että silloin lähes joka toinen hyökkäys käynnistyi viivelähdöllä oman maalin takaa. Tai kenties Petu on niin kova jätkä, että muuttelee radikaalisti pelitapoja pelistä toiseen myös loppukaudestakin. Aika näyttää mihin HIFK:n peli kehittyy ja itse toivoisin ratkaisua näiden kahden väliltä sekä parempaa reagoimista pelin sisällä. Eli ei ihan koko aikaa pelattaisi nopeasti ylös vaan tunnistettaisiin vieläkin paremmin tilanteet jolloin näin kannattaa tehdä.

 

[Fordél]

Kaikki joukkueet EI tahdo pelata kiekkokontrollia, vaikka se on ylivoimaisesti paras tapa puolustaa.

Onko se todellakin sitä?

Tottakai lähtökohtaisesti näin on jos kiekko on sulla niin silloin kaverin on mahdotonta tehdä maalia. Kaikki riippuu kuitenkin pelaajamateriaalista. Jollekin jegille kiekkokontrolli on paras tapa puolustaa. Näin on esim. KalPalla, joka on päästänyt vähiten maaleja sarjassa (toki veskapelillä on tässä iso merkitys).

Toisaalta taas puolustaa voi toisellakin tavalla. Toisille kiekokontrolli omassa päässä voi aiheuttaa ongelmia, jolloin on hyvä päästä nopeasti omista pois ja saada pelin painopiste vastustajan päätyyn. Tästä hyvä esimerkki on esim. JYP, joka on päästänyt yhdessä KalPan kanssa vähiten maaleja sarjassa. Toki JYP:lläkin on hyvä maalivahtipeli, mutta koko homma rakentuu toimivaan pelitapaan, joka ei kuitenkaan nojaa vahvaan kiekkokontrolliin vaan kovaan paineeseen vastustajan päässä, hyvään riistopeliin etc.

Itse kartan edelleen näitä yleistyksiä, että tietty juttu on ehdottoman hyvä, kuten noin seitsemän viivelähtöä, kiekkokontrollin hyvyys puolustuspelaamisesa jne. Tällainen ajattelumalli yksinkertaistaa aivan liikaa kaikkea. Hyvää peliä voi pelata hyvin monella tapaa ja lopulta se toimivuus on hyvin monen asian summa. On myös hienoa, että on olemassa eri tapoja pelata lätkää, kuten vaikka JYP tai KalPa. Nämä eroavaisuudet tuovat tähän lajiin aimoannoksen lisää mielenkiintoa.

 

[siffa]

Miksi et kommentoi jo nyt Pullamössön viestiä. Menikö ns. "pullamössö" kurkkuun ja vieläkin kakistellaan, että mitä nyt kirjoittaisi.

Jäin odottamaan kommentteja Pullamössön väittämiin, joista kaikista ollaan jo keskusteltu laajasti täällä JA:ssa. Keltainen Jaffa oli koko Pullamössön tekstistä samaa mieltä. Halusin vaan vielä, että Keltainen Jaffa yksilöisi vielä tarkemmin sen, mistä asioista hän on Pullamössön kanssa samaa mieltä. Tarinankertoja jo torpedoi tuon yhden Pullamössön väittämän, josta Keltainen Jaffa oli samaa mieltä, että kaikki joukkueet haluaisivat pelata kiekkokontrollilla rytmitettyja hyökkäyksiinlähtöjä, mutta materiaali ei antaisi siihen aina mahdollisuuksia. Hiitelän Ilves on siitä hyvä esimerkki.

Nopeat pystysuunnan joukkueet eivät pelaa tarkoituksellisesti viivelähtöjä missään pelitilanteessa. Tästä olen tilastointini perusteella raportoinut täällä jo useasti NHL-, SM-liiga- Mestis- ja maajoukkueiden osalta. Meidän Pelin pelitapa ei ole riippuvainen pelaajamateriaalista niinkuin ei myöskään nopea pystysuunnan pelitapa riipu mitenkään pelaajamateriaalista. Tuossa nyt pari vastaväittämää Pullamössölle ja Keltainen Jaffalle, menkööt ne tiedoksi myös Johannekselle. Odotan edelleen Keltaisen Jaffan yksilöityjä väittämiä Pullamössön kirjoituksesta, josta hän oli samaa mieltä.

 

[Fordél]

Meidän Pelin pelitapa ei ole riippuvainen pelaajamateriaalista niinkuin ei myöskään nopea pystysuunnan pelitapa riipu mitenkään pelaajamateriaalista.

Mikään pelitapa ole riippuvainen pelaajamateriaalista. Mitä tahansa pelitapaahan voi lähteä toteuttamaan millä tavalla pelaajamateriaalilla. Eri asia on kuintekin kuinka hyvin ko. pelitapa toimii kyseiselle pelitavalle. Siinä tuleekin sitten se riippuvuussuhde.

 

[Tarinankertoja]

Onko se todellakin sitä?

no ei välttämättä, kuhan vastasin "Pullamössö"n omalla termillä.

Täytyy aika vähän pelejä katsoa, jos kuvittelee, että edes SM liigassa kaikki pelais kontrollin kautta. Ilves toki räikeimpänä esimerkkinä...

 

[Johannes]

Nopeat pystysuunnan joukkueet eivät pelaa tarkoituksellisesti viivelähtöjä missään pelitilanteessa. Tästä olen tilastointini perusteella raportoinut täällä jo useasti NHL-, SM-liiga- Mestis- ja maajoukkueiden osalta. Meidän Pelin pelitapa ei ole riippuvainen pelaajamateriaalista niinkuin ei myöskään nopea pystysuunnan pelitapa riipu mitenkään pelaajamateriaalista. Tuossa nyt pari vastaväittämää Pullamössölle ja Keltainen Jaffalle, menkööt ne tiedoksi myös Johannekselle. Odotan edelleen Keltaisen Jaffan yksilöityjä väittämiä Pullamössön kirjoituksesta, josta hän oli samaa mieltä.

Teoriaherran foliohattu päässä asia menee juuri näin. "Meidän pelin pelitapa ei ole riippuvainen pelaajamateriaalista". Ei pelitapa katoa, vaikka joukkue ei sitä aina käyttäisi, sen myönnän. Se on vähän niin kuin, jos käyn Louvren taidemuseossa ja en käy katsomassa "Mona Lisa"-taulua, niin siellä se silti on. Kertokaa nyt jo, että mitä pelitapaa HIFK käyttää 2.2.2012 ja 4.2 2012 peleissä, kun se kerran on muuttanut pelitapaansa, jota en kiellä, että ainakin hetkellisesti HIFK on muuttanut pelitapaansa. Vaikuttaako ulkopeli pelitapaan ja nuoret puolustajat. Mikä saa valmentajan reagoimaan pelitapaan vai eikö mikään saa, hetkellisesti.

 

[Fordél]

Kertokaa nyt jo, että mitä pelitapaa HIFK käyttää 2.2.2012 ja 4.2 2012 peleissä, kun se kerran on muuttanut pelitapaansa, jota en kiellä, että ainakin hetkellisesti HIFK on muuttanut pelitapaansa. Vaikuttaako ulkopeli pelitapaan ja nuoret puolustajat. Mikä saa valmentajan reagoimaan pelitapaan vai eikö mikään saa, hetkellisesti.

Tähän ei pysty kukaan vastaamaan. Jos kyse olisi oikeastaan ihan mistä jengistä vaan niin pystyisi antamaan jotain viitteitä, mutta Petun HIFK:n kohdalla se on ainakin mulle mahdotonta: sen verran erilaista lätkää jengi on tällä kaudella pelannut.

Pelitavan valintaan vaikuttaa tottakai oman kokoonpanon lisäksi mm. vastustaja, kaukalo, pelin merkitys. Esimerkiksi ulkoilmaottelu Jokereita vastaan vaikuttaa varmasti myös HIFK:n pelitapaan, mutta miten niin vaikea sanoa. Uskoisin, että HIFK tulee pelaamaan siellä suht samanlaista nopeaa pystysuunnan kiekkoa kuin Kärppiä vastaan.

 

[siffa]

Mikään pelitapa ole riippuvainen pelaajamateriaalista. Mitä tahansa pelitapaahan voi lähteä toteuttamaan millä tavalla pelaajamateriaalilla. Eri asia on kuintekin kuinka hyvin ko. pelitapa toimii kyseiselle pelitavalle. Siinä tuleekin sitten se riippuvuussuhde.

Jukka Jalonen ja Pekka Virta kehittivät omat kiekkokontrollipelitapansa pienseuroissa, joiden pelaajamateriaalit olivat heikompia kuin suurten seurojen pelaajamateriaalit. Pelitavalla piti kompensoida materiaaliero. Ei ole sattuma, että niin Jukka Jalonen kuin Pekka Virtakin tekivät saman johtopäätöksen eli sen, että nopealla pystysuunnan jääkiekolla heidän joukkueensa eivät pärjää, vaan on kehitettävä pelitapa, jossa kiekkoa pidetään oman joukkueen hallinnassa enemmän. Kiekkokontrollipelitapa soveltuu kaikille joukkueille, pelaajamateriaalista riippumatta.

Jukka Jalonen peluuttaa myös maajoukkueessa Meidän Peliä, vaikka esim. viime kevään MM-kisajoukkueessa Suomen pakisto ei ollut pelaajamateriaaliltaan parhaiden maiden tasoa.

 

[Fordél]

Jukka Jalonen ja Pekka Virta kehittivät omat kiekkokontrollipelitapansa pienseuroissa, joiden pelaajamateriaalit olivat heikompia kuin suurten seurojen pelaajamateriaalit. Pelitavalla piti kompensoida materiaaliero. Ei ole sattuma, että niin Jukka Jalonen kuin Pekka Virtakin tekivät saman johtopäätöksen eli sen, että nopealla pystysuunnan jääkiekolla heidän joukkueensa eivät pärjää, vaan on kehitettävä pelitapa, jossa kiekkoa pidetään oman joukkueen hallinnassa enemmän. Kiekkokontrollipelitapa soveltuu kaikille joukkueille, pelaajamateriaalista riippumatta.

Mielestäni vahvaan kiekkokontrolliin nojaavat pelitavat korostavat kuitenkin pelaajalan tiettyjä ominaisuuksia, jotta pelitapaa voidaan menestyksekkäästi toteuttaa. Täytyy olla esimerkiksi riittävä peliäly- ja käsitys sekä taitotaso (syöttäminen ja syötönvastaanotto jne). KalPalla on eittämättä paljon pelaajia, joilla nämä ominaisuudet korostuvat kuten Kiiskinen, Salminen, Kauppinen, Masuhr, Kapanen, Rissanen, Saarinen jne. Tuokkolan KalPalla peli kulkee kun pelaajamateriaali ja pelitapa ovat sopusoinnussa.

Sen sijaan jos katsoo Pekka Virran TPS_ä niin siellä on ongelmia. Osaksi siksi, että pelitapaa vasta sisäistetään, mutta myös siksi, että pelaajamateriaali ei ole Virran pelitapaan ideaali. Materiaalissa on paljon jäänteitä edellisen pelitavan ajoilta. TPS:ssä tulee varmasti tapahtumaan paljon vaihtuvuutta tämän kauden jälkeen, kun rakennetaan Pekka Virran pelitapaan sopivaa materiaalia.

 

[siffa]

Fordél, tarkoitin Jukka Jalosen 2000-luvun alun HPK:ta ja Pekka Virran 2000-luvun puolen välin jäkeistä KalPaa. HPK ja KalPa nousivat pikkuseuroina SM-liigan eliittiin Jukka Jalosen ja Pekka Virran joukkueilleen kehittämien pelitapojen ansiosta ohi monien suurseurojen, joissa pelaajamateriaalit olivat parempia. KalPa oli kolme vuotta SM-liigan hännillä, kunnes se alkoi pärjätä Pekka Virran ylikiekottelevalla pelitavalla. Pointti on se, että huonommilla pelaajamateriaaleilla Jukka Jalonen ja Pekka Virta joutuivat kehittämään joukkueidensa pelitapoja pärjätäkseen SM-liigassa. Molemmat valitsivat kiekkokontrollipelitavat nopean pystysuunnan pelitavan sijasta.

 

[basswood]

Fordél, tarkoitin Jukka Jalosen 2000-luvun alun HPK:ta ja Pekka Virran 2000-luvun puolen välin jäkeistä KalPaa. HPK ja KalPa nousivat pikkuseuroina SM-liigan eliittiin Jukka Jalosen ja Pekka Virran joukkueilleen kehittämien pelitapojen ansiosta ohi monien suurseurojen, joissa pelaajamateriaalit olivat parempia. KalPa oli kolme vuotta SM-liigan hännillä, kunnes se alkoi pärjätä Pekka Virran ylikiekottelevalla pelitavalla.

Molemmat saivat myös rakentaa joukkuettaan vähintään muutaman vuoden ajan pelitavalleen optimiksi, ennen kuin menestys konkretisoitui.

Lisäksi isompi budjetti ei automaattisesti tarkoita että on paremmat pelaajat (etenkään pelitapaan sopivimmat!) kuten mm. Jokereissa Virmasen aikoina usein on todistettu.

 

[dana77]

Pekka Virta tuli päävalmentajaksi kesken kauden ja keräsi jo ensimmäisellä puolikkaalla sarjapisteitä paremmalla keskiarvolla kuin Pieniniemi. Tällöin joukkueessa ei tietenkään ollut ensimmäistäkään pelaajaa joka olisi hankittu pelikirjaan sopivaksi. Enkä suoraan sanottuna usko, että olisi vielä toisellakaan kaudella ollut. Toki tunnettu tosiasia on että Kalpassa hyökkäävään kiekkoon oli ajattelu perustettu sitä ennenkin.

 

[Fordél]

Fordél, tarkoitin Jukka Jalosen 2000-luvun alun HPK:ta ja Pekka Virran 2000-luvun puolen välin jäkeistä KalPaa. HPK ja KalPa nousivat pikkuseuroina SM-liigan eliittiin Jukka Jalosen ja Pekka Virran joukkueilleen kehittämien pelitapojen ansiosta ohi monien suurseurojen, joissa pelaajamateriaalit olivat parempia. KalPa oli kolme vuotta SM-liigan hännillä, kunnes se alkoi pärjätä Pekka Virran ylikiekottelevalla pelitavalla. Pointti on se, että huonommilla pelaajamateriaaleilla Jukka Jalonen ja Pekka Virta joutuivat kehittämään joukkueidensa pelitapoja pärjätäkseen SM-liigassa. Molemmat valitsivat kiekkokontrollipelitavat nopean pystysuunnan pelitavan sijasta.

Jep, mutta tästäkin selvennyksestä huolimatta, en allekirjoita väitettäsi, että

"Meidän Pelin pelitapa ei ole riippuvainen pelaajamateriaalista niinkuin ei myöskään nopea pystysuunnan pelitapa riipu mitenkään pelaajamateriaalista".

Väite on aivan liian yksinkertaistava. Näen, että mainisemissasi esimerkeissä oli paljon kyse siitä, että ko. valmentajat pääsivät kehittämään rauhassa omaa pelitapaansa, johon pelaajat myös sitoutuivat (tämä on aivan keskeinen pointti). Siihen päälle vielä oikeanlaisen pelaajamateriaalin kasaaminen niin menestystä alkoi tulla.

Eli, kyllä pelitavan menestyksekäs toteuttaminen on riippuvainen myös pelaajamateriaalista.

 

[Keltainen Jaffa]

Näköjänsä pitää olla hyvin tarkka sanavalinnoissaan, kun kannustaa muiden kirjoituksia. Väärin kehuttu.

No eritellään sitten peukalo ylös -asiat: Selänne maajoukkueeseen ehdottomasti, kiekkokontrolli on paras tapa puolustaa, Suomessa ollaan liian valmennuskeskeisiä, pelaajamateriaali määrää millä pelitavalla pärjää parhaiten, kohdat: "Arvostan kovasti Sihvosta siinämielessä, että hän on avannut uusia ovia meille tavallisille jääkiekon suurkuluttajille. Mutta tuntuu kuin hän yrittäisi keksiä pyörää uudestaan." sekä "valmentaja ei ole jumala, jeesus eikä messias".

Peukalo alas: viivelähtöjen laskeminen ei kannata (kaikki kannattaa laskea; laukaukset, taklaukset, aloitusvoitot, maalit jne.), raaka yleistys siitä, että "kaikki joukkueet haluavat pelata kiekkokontrollia".

Ei tarkkaa mielipidettä: Sihvosen mielipiteet NHL-valmentajista vääriä (osittain totta, osittain ei, en seuraa NHL:ää tarpeeksi ottaakseni sen kummemmin kantaa), kohta: "jääkiekko on pelaajien peli" (osittain joo, osittain ei).