Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

[Fordél]

Tuo luku 7 viivelähtöä ottelua kohden on optimaalinen Jukka Jalosen hyökkäyspelitavalle.

Eli uskot tämän vaikka mitään perusteluita tämän luvun oikeellisuudelle ei ole. Hienoa analyyttisuutta!

Valmentajat peluuttavat joukkueitaan eri pelitavoilla myös rytmityksen suhteen johtuen vastustajasta. Olen ymmärtänyt Jalosen puheista, että hän pyrkii jatkossakin peluuttamaan joukkueitaan kiekkokontrollipelitavalla, johon myös pelin rytmittäminen viivelähdöillä tulee kuulumaan. Eli Jalosen joukkueiden teoreettinen viivelukujen optimimäärä tulee olemaan tuo 7/erä.

Eli Jalonen peluuttaa tuota 7/erä viivelähtöjen taktiikkaa vaikka vastustaja pelaisi miten tahansa?

 

[siffa]

Eli uskot tämän vaikka mitään perusteluita tämän luvun oikeellisuudelle ei ole. Hienoa analyyttisuutta!

Uskon, että Jukka Jalosella on tarkat perustelut pelin rytmittämiselle siten, että hänen joukkueidensa optimaalinen viivelähtöjen määrä on 7/erä. Kun tietää Jukka Jalosen perusteellisuuden ja analyyttisen otteen hyökkäyspelitapojen kehittelijänä, niin ei minulla ole mitään syytä epäillä Jalosen puheita. Varsinkaan, kun tiedetään, että Jukka Jalonen on tämän valtakunnan ehdoton ykkönen näissä asioissa. Minähän olen vain tilanteiden toteaja ja analyysini on vain se, että kuuluvatko viivelähdöt joukkueiden pelitapoihin vai eivät. Jos kuuluvat, ovat ne kiekkokontrollijoukkueita.

Muuten seuraan tässä samalla NHL:n välieräottelua Montreal-Philadelphia. Toisessa erässä Philadelphia teki kaksi maalia ja johtaa 0-2. Olen ennenkin kertonut täällä JA:ssa, että Phidelphia pelaa paljon viivelähtöjä. Toisessa erässä niitä oli 9, kun Montreal lähti vain 3 kertaa viiveellä. Philadelphian viivelähtöjen pakki-pakki-pakki syöttelijät ovat puolustajat Pronger, Timonen ja Coburn. Hienoa nähdä, että modernit hyökkäyksiinlähdöt kuuluvat myös NHL:ssä kärkijoukkueiden pelikirjoihin.

Edit: Niinhän siinä sitten kävi, että Philadelphia kaivoi pelikirjasta johtotilanteessa 3. erään nopean pystysuunnan ja purkukiekkojen pelitavan. Se ei pelannut yhtään viivelähtöä, vaan suojeli johtoaan ja teki 0-3 tyhjään maaliin. Ville Leino on muuten elementissään Philadelphian kiekkokontrollipelissä ja teki tänäänkin 0-2 maalin.

 

[axe]

Joo, nää "viivelähdöt" onkin ihan vitun modernia pelaamista. Ei sellaista ookaan tehty kuin sata vuotta ennen kuin PS keksi tehdä siitä tämän kauden teemansa.

 

[Pottakameli]

Joo, nää "viivelähdöt" onkin ihan vitun modernia pelaamista. Ei sellaista ookaan tehty kuin sata vuotta ennen kuin PS keksi tehdä siitä tämän kauden teemansa.

Niin mutta silloin ne ei vain olleet viivelähtöjä, vaan ihan tavallisia pelitilanteita joissa vain odotettiin että rivit saadaan kuntoon. Jääkiekko ei ole entisensä viivelähtöjen keksimisen jälkeen. Elämäni mullistui täysin ja pääsin taivaaseen, Kiitos Siffa ja Kiitos Petteri!

Vähän samanlainen fiilis, kun Jokerit keksi sen Try-outin(?). Aikamme legendat.

 

[peruspata]

Mitä jos se ei olekaan kovin modernia? Mitä jos Sihvonen ei keksinytkään pakki-pakki syöttöjä ensimmäisenä maailmassa? Kekäläinen totesi tänään tärkeän huomion, kentällä on myös vastustaja. Voi olla, että Philadelphia yrittää pelata Montrealia vastaan sopivaa taktiikkaa, eikä mietikään pelatessaan yhtä toimittajaa kaukana Hämeessä. By the way, odottelen kolumnia, jossa Kekäläisen näkemys ja kokemus nollataan, yleensä johtava ei kestä ns. pudottelua.

 

[Maple Leaf]

Joo, nää "viivelähdöt" onkin ihan vitun modernia pelaamista. Ei sellaista ookaan tehty kuin sata vuotta ennen kuin PS keksi tehdä siitä tämän kauden teemansa.

Jatkoaikaa ja sen pelikirjakeskustelua on minunkin kiittäminen siitä, että olen oppinut puolustajan syötön toiselle puolustajalle, laiturille tai keskushyökkääjälle olevan modernia jääkiekkoa. Tätä viestiä olen edelleen levittänyt jääkiekkoa seuraavassa ystäväpiirissäni heidän suureksi riemukseen. Esimerkiksi kanadalaiset kaverini ovat olleet aivan ihmeissään: että näinkin voi asian ajatella!

 

[siffa]

Mitä jos se ei olekaan kovin modernia? Mitä jos Sihvonen ei keksinytkään pakki-pakki syöttöjä ensimmäisenä maailmassa?

Sakari Pietilä puhuu modernina jääkiekkona nopeaa pystysuunnan peliä, jossa lähdetään nopeasti tai puolinopeasti (pakki-pakki) hyökkäyksiin.

Toinen koulukunta pitää mm. pakki-pakki-pakki viivelähtöihin tukeutuvaa hyökkäyksiin lähtöä ja pelin rytmittämistä modernina. SM-liigassa viivelähtöjä tekivät TPS, HPK ja KalPa. Sen sijaan mm. JYP, Lukko, HIFK ja Kärpät olivat nopean pystysuunnan kiekkoilun joukkueita. Käynnissä olevissa MM-kisoissa viivelähdöt kuuluvat mm. Venäjän, Tshekin ja Ruotsin pelitapaan, mutta Saksa on pelannut pääosin nopeasti ylöspäin.

Edit: Minua ei kannata sotkea viivelähtöjen julkisuuteen tuoneihin henkilöihin. Minä kuulin Jukka Jalosen puhuvan niistä innolla ja tosissaan Urheilukanavan ohjelmassa puolisentoista vuotta sitten. Toki olen tilastointejani niistä esitellyt täällä JA:ssa.

 

[steepler]

Kekäläinen totesi tänään tärkeän huomion, kentällä on myös vastustaja.

Enpä tiedä oliko tuo kovinkaan tärkeä huomio, tavallaan tuo oli aika ignorantti kommentti, varsinkaan kun sitä ei tuossa ollut aikaa perustella. Hänhän teilasi koko suomalaisen pelitapakeskustelun ja siihen osallistujat, Jukka Jalonenkin kai kuuluu tähän porukkaan. En sitten tiedä millä perusteella hän tulkitsee että koko suomalaisessa keskustelussa on unohdettu että kentällä on vastustaja, tai mitä tälläinen heitto edes tarkoittaa? Tai mitä juttua tämä vaistopeli on, en osaa sanoa mitä se tarkoittaa.

Jos nyt ajatellaan vaikka kolmen rytmin hyökkäämistä niin sehän juurikin ottaa vastustajan huomioon kun siinä on tilanteeseen sopivia vaihtoehtoja, eli valitaan tilanteeseen sopivasti joko nopea, puolinopea tai hidas hyökkäys. Pelkän pystysuunnan hyökkääminen ottaa tietenkin hieman vähemmän huomioon vastustajan koska siinä pyritään nopeaan hyökkäykseen oli tilanne mikä tahansa, ainakin läjtökohtaisesti. No nyasseja ja pelitapoja on monia, en sitten tiedä mikä on sellainen joka ei ota huomioon vastustajaa.

 

[Johannes]

Edit: Minua ei kannata sotkea viivelähtöjen julkisuuteen tuoneihin henkilöihin. Minä kuulin Jukka Jalosen puhuvan niistä innolla ja tosissaan Urheilukanavan ohjelmassa puolisentoista vuotta sitten. Toki olen tilastointejani niistä esitellyt täällä JA:ssa.

Se, että Jukka Jalonen on puhunut viivelähdöistä 1,5 vuota sitten Urheilukanavan lähetyksessä, ei tarkoita sitä, että hän olisi tuonut ne peliin alkuperäisinä keksintöinään. Ei Pekka Virtakaan keksinyt kiekottelevan KalPan ruotsalaistyylistä pelitapaa, vaan sovelsi sen ruotsalaisen pelitavan oman joukkueensa pelaajamateriaaliin. Jos Jalonen puhui viivelähdöistä 1,5 vuotta sitten, niin silloin sm-liigan menestystä tuova pelitapa oli Dufvan, ilman viivelähtöjä, pelitapa. Kirjoitat menneisyyttä uudestaan samoin kuin entisessä Neuvostoliitossa tehtiin, ilmeisen käsittämättä paradoksia kirjoituksesasi.

Viivelähtö-joukkueet olivat parhaita sm-liigassa menestyksen osalta vasta kaudella 2009-10. Aravirtaakin pidettiin nerona, kun sai Pelicansin menestymään pari kautta sitten syksyllä, vaikka joukkueen menestyksen takana taisi suurelta osin olla nyt Chicagon supermv Antti Niemi ja hyvä yv-peli.

Edit. Näin Sihvosta sen verran TV:ssä tänään, että hän piti Kekäläisen kommentia verrattuna omaansa heti kehnompana, kun Jarmo ei ole koskaan valmentanut jääkiekossa. Taisit joutua nurkkaan PS kommenttisi kanssa ja silloin et ikinä keksi muuta kuin tuon fraasin: "Et voi ymmärtää, kun et ole valmentanut". Et sinäkään PS kykene sitten kirja-arvosteluun, kun et ole koskaan julkaissut omaa kirjaa. Yritä vähän nokkelampia vastauksia TV:ssä PS, kiitos jo etukäteen.

 

[Johannes]

Lisäksi Jukka Jalonen voi olla Suomen paras jääkiekkovalmentaja, mutta osaako hän todennäköisyyslaskentaa. Haluaisin, että Jalonen/PS tai joku muu esittäisi minulle prosentit kuinka paljon järkevämpää prosentuaalisesti on pelata 6 viivelähtöä/erä kuin 7 tai 8 viivelähtöä/erä. Ei nyt mitään lätkäjargonia, vaan prosentit esiin, kiitos. Tämä nyt on ihan minimivaatimus, eikä mikään mahdoton vaatimus, joten vielä kerran. Todistakaa väitteenne prosentteina. eikä sillä, että vetoatte Jukka Jalosen sanomisiin.

PS sanoo usein, että hän on huono ennustaja, mutta hyvä analyytikko. Tunnustat siis todellisuudessa itse PS, että olet hyvä analyytikko, mutta et osaa todennäköisyyslaskentaa ja siksi sinun on turha ennustella kuka menestyy ja kuka ei menesty. Osaat jääkiekon, mutta et niiden takana olevia numeroita. Älä siis sano, "olen huono ennustaja", vaan sano "En osaa laskea todennäköisyyksiä."

Itse en anna vinkkejä, koska se on rahanarvoista tietoa.

Todistin jo aukottomasti joulukuussa 2009, että on todennäköisyyslaskennan menetelmin mieletön väite, että Jalosen Suomi ei voita viiden arvokisan putken aikana yhtään mitalia ja saatiinhaan me se mitali heti Vancouverista, kun perustelut kirjoitti esiin todennäköisyyslaskennan osaava henkilö, eikä mitään viivelähtöjä kappalemääräisesti mietiskelevä lätkäjätkä, joka ei kykene mitenkään muuten perustelemaan kuin, että Jalonen sanoi niin, kun pyydetään perusteluja miksi 7 viivelähtöä/erä tuo parhaan lopputuloksen.

 

[Kersakovi]

Muuten seuraan tässä samalla NHL:n välieräottelua Montreal-Philadelphia. Toisessa erässä Philadelphia teki kaksi maalia ja johtaa 0-2. Olen ennenkin kertonut täällä JA:ssa, että Phidelphia pelaa paljon viivelähtöjä. Toisessa erässä niitä oli 9, kun Montreal lähti vain 3 kertaa viiveellä. Philadelphian viivelähtöjen pakki-pakki-pakki syöttelijät ovat puolustajat Pronger, Timonen ja Coburn. Hienoa nähdä, että modernit hyökkäyksiinlähdöt kuuluvat myös NHL:ssä kärkijoukkueiden pelikirjoihin.

Edit: Niinhän siinä sitten kävi, että Philadelphia kaivoi pelikirjasta johtotilanteessa 3. erään nopean pystysuunnan ja purkukiekkojen pelitavan. Se ei pelannut yhtään viivelähtöä, vaan suojeli johtoaan ja teki 0-3 tyhjään maaliin. Ville Leino on muuten elementissään Philadelphian kiekkokontrollipelissä ja teki tänäänkin 0-2 maalin.

Ööh...Kaiveltiinko sieltä pelikirjasta nyt taas jotain? Tuo otteluhan todisti kiistattomasti sen, että jääkiekko on reagointipeli, jossa taktiset valinnat tehdään vastustajan pelaamisen mukaisesti.

Philadelphia sai pelata viiveellä 1. ja 2. erässä ainoastaan sen takia, että Montrealin ylivarovaisessa pelitavassa pelataan tiukkaa keskialueen trappia, eivätkä hyökkääjät juurikaan ryntäile karvaamaan hyökkäyspäädyssä. Sen sijaan luotetaan tiiviiseen puolustukseen, Halakiin ja pelaajien kykyyn blokata laukauksia hurjia määriä. Philadelphian pelaajat reagoivat tähän siten, että pelasivat paljon hitaita hyökkäyksiinlähtöjä, koska nopeat johtaisivat huonosti organisoituna Montrealin kiekonriistoihin ja vaarallisiin (©Mertsi) vastahyökkäyksiin. Hienoa reagointipeliä Phillyn pelaajilta.

Sitä paitsi Philadelphian kaksi ensimmäistä maalia eivät todellakaan tulleet minkään modernin peli*****n ansiosta, vaan ensimmäisessä petti Gorgesilta luistin ja toisessa Leino pääsi läpi vaihtovirheen seurauksena. Epäsuorastihan tuossa yrität väittää, että 2-0 -johto on viivelähtöjen ansiota, joka tosin onkin totta, jos modernin peli*****n viivelähtöihin kuuluu vastustajan luistimen hajoaminen kriittisellä hetkellä.

Viimeistä kirjoittamaasi kappaletta lukiessa meinaa kyllä päästä jo itku, mutta yritetään nyt kommentoida siihenkin jotain. Meinaat, että Phillyltä oli suorastaan nerokasta kaivella peli*****n lisälehdiltä tuollainen purkukiekkoja sisältävä pelitapa. Mietitkö muuten yhtään ennen kirjoittamista, voisiko tuo pelitapa johtua yksinkertaisesti siitä, että Montreal pyrki tulemaan päälle hullun lailla, eikä mihinkään viivelähtöihin yksinkertaisesti ollut aikaa. Eli Philadelphian pelaajat jälleen kerran reagoivat hienosti vastustajan muuttuneeseen pelitapaan. Ihme kun et kirjoittanut viestin loppuun, että väärin voitettu, kun viivelähtöjä ei pelattu tarpeeksi kolmannessa erässä. Toki tämänkin ottelun lopputulos voidaan helposti selittää peli*****lla, koska sehän tunnetusti sisältää aivan kaiken ja lisäksi vähän päälle sekä myös ylimääräistä.

Mitäköhän johtava analyytikko mahtaa kirjoitella Kekäläisestä ensi torstain Urheilulehdessä. Oma veikkaukseni on se, että Petteri haukkuu jälleen yhden vaikutusvaltaisimmista suomalaisista jääkiekkopersoonista pystyyn, ja täten heikentää entisestään mahdollisuuksiaan päästä minkäänlaisiin valmennustehtäviin huipputasolla. Sääli, sillä suomalaisessa jääkiekossa on tällä hetkellä liian vähän todellisia naurunaiheita.

 

[kananlento]

Haluaisin, että Jalonen/PS tai joku muu esittäisi minulle prosentit kuinka paljon järkevämpää prosentuaalisesti on pelata 6 viivelähtöä/erä kuin 7 tai 8 viivelähtöä/erä.

Todennäköisyyksiin sen enempää puuttumatta, niin vaikka Jalonen täällä tunnutaan mainitsevan vähän väliä, niin ainakin parin vuoden takaisissa MM-kisoissa hän tuntui karsastavan tätä sihvosmaista pelin ylianalysointia.

Miehen kohtalaisen sanatarkka vastaus Sihvosen pelikirja-keskusteluun studiossa taisi olla: "Ei tää mitään avaruustiedettä oo". Hän tuntui lähinnä olevan ärsyyntynyt Sihvosen keskusteluihin. Sitä en toki tiedä, mitä hän on Sihvosen ohjelmassa jutellut. Mutta ymmärtääkseni Jalosen lähestymistapa jääkiekkoon on maanläheinen, mutta toki silti pitää pelitavankin kunnossa

 

[peruspata]

Jos nyt ajatellaan vaikka kolmen rytmin hyökkäämistä niin sehän juurikin ottaa vastustajan huomioon kun siinä on tilanteeseen sopivia vaihtoehtoja, eli valitaan tilanteeseen sopivasti joko nopea, puolinopea tai hidas hyökkäys. Pelkän pystysuunnan hyökkääminen ottaa tietenkin hieman vähemmän huomioon vastustajan koska siinä pyritään nopeaan hyökkäykseen oli tilanne mikä tahansa, ainakin läjtökohtaisesti. No nyasseja ja pelitapoja on monia, en sitten tiedä mikä on sellainen joka ei ota huomioon vastustajaa.

Karu totuus on, että esim. tämä Petterin uusi keksintö, kiekkokontrolli, ei toimi jokaista vastustajaa vastaan. Kyse ei ole siitä, että aina keksitään uusi pelikirja x (joka harvoin edes uusi muille kuin Petterille ja faniryhmälle), ja se x on sitten ainoa oikea. Nyt hehkutetaan kiekkokontrollia, joka sellaisena kaukaisena päämääräänä ja tavoitteena voi olla jopa jossain määrin oikea. Unohtuu vain se, että toisia joukkueita vastaan ei voi lähteä pitämään kiekkoa, koska esim. taitotaso on erilainen.

Nopeista ja viivelähdöistä olen samaa mieltä kanssasi ja hyvin pitkälle jopa Sihvosen kanssa. En vaan siedä sitä, että vanha totuus keksitään uudelleen näin liki sadan vuoden jälkeen, ja sitten se omistetaan itselleen. Lisäksi on turhaa nyanssia vuodattaa, miten Jalosen mielestä niin tai näin monta viivelähtöä per erä on oikein. Juuri tässä mennään metsään, jos pelaajan täytyy miettiä, onko nyt kasassa lähtöjä ja miten monta.

Ei voi määritellä jotain lukumäärää, joka on oikein, muut liikaa tai liian vähän. Juuri tätä on huomio, että kentällä on myös vastustaja. Suomessa yritetään nyt luoda yksi täydellinen pelitapa, jolla voittaa, oli vastassa Nepal tai Kanada.

Edit: Minua ei kannata sotkea viivelähtöjen julkisuuteen tuoneihin henkilöihin. Minä kuulin Jukka Jalosen puhuvan niistä innolla ja tosissaan Urheilukanavan ohjelmassa puolisentoista vuotta sitten. Toki olen tilastointejani niistä esitellyt täällä JA:ssa.

En sotke sinua mihinkään, olethan x kertaa maininnut vain kertovasti Jalosen mietteitä. Mutta kuten yllä sanoin, jääkiekkoon on vaikea luoda pelitapaa x, joka yksin on oikea ja toimii yhtä hyvin Bangladeshin viidakkoliigassa ja Kanadaa vastaan. Ei onnistu, arvaan, että vielä pari vuotta menee, ennen kuin tämä huomataan laajemmin. Pahimmillaan sitä etsiessä tuhlataan yhden maajoukkuevalmentajan aikakausi.

 

[Gags]

Todennäköisyyksiin sen enempää puuttumatta, niin vaikka Jalonen täällä tunnutaan mainitsevan vähän väliä, niin ainakin parin vuoden takaisissa MM-kisoissa hän tuntui karsastavan tätä sihvosmaista pelin ylianalysointia.

Miehen kohtalaisen sanatarkka vastaus Sihvosen pelikirja-keskusteluun studiossa taisi olla: "Ei tää mitään avaruustiedettä oo". Hän tuntui lähinnä olevan ärsyyntynyt Sihvosen keskusteluihin.

Tämä on aivan totta ja onkin valitettavaa että Sihvonen ja Jalonen näissä keskusteluissa yhdistetään toisiinsa tarpeettomasti. Osa Jalosen saamasta kritiikistä on osaksi de facto Sihvoseen kohdistunutta kritiikkiä. Vahviten tämä kuitenkin näkyy näiden sokeiden fanipoikien kommenteissa, joiden mielestä Jalonen on virheetön ja näin myös Sihvosen puheille/kirjoituksille annetaan tarpeetonta painoarvia.

 

[Johannes]

Nin, mikä on oikeastaan Sihvosen kirjoitusten tarkoitus, kun mies ei kuitenkaan ole tyhmä. Hän toistelee Jalosta niin orjallisesti ja on Jalosempi kuin Jalonen itse, että se vaikuttaa jo lähes vihamieliseltä toiminnalta. En minä ainakaan kaipaisi tuollaista perässähiihtäjää itselleni kuin PS, jos olisin maajoukkueen päävalmentaja. Jos Jalonen erehtyy haastattelussa sanomaan, että 7 viivelähtöä/erä on paras määrä, niin sitä sitten nämä perässähiihtäjät pitävät lähes raamatullisena totuutena.

Onko PS/Rönkä Jalosen puolella vai vastaan, en osaa oikein enää sanoa minäkään mielipidettäni tähän asiaan.

Sen verran sanon kuitenkin edelleen numeroista, että jos osaa laskea vain plus/miinus-laskua ja pelien lopputulos on yksioikoisesti 1,X tai 2, niin olisi parempi, ettei kirjoittaisi niistä asioista julkisuuteen yhtään mitään ja Jukka Jalosta en syytä tällaisesta, vaan näitä onnettomia Jalosen perässähiihtäjiä.

 

[siffa]

Ööh...Kaiveltiinko sieltä pelikirjasta nyt taas jotain? Tuo otteluhan todisti kiistattomasti sen, että jääkiekko on reagointipeli, jossa taktiset valinnat tehdään vastustajan pelaamisen mukaisesti.

Kyllä se sen todisti, että valmentaja käskyttää pelaajia pelaamaan aina kulloinkin etukäteen arvellulla parhaimmalla pelitavalla. Niinkuin tuossa alempana ansiokkaasti analysoit peliä sen seuranneena, Philadelphia pelasi kaksi ensimmäistä erää runsaisiin viivelähtöihin perustuvaa kiekkokontrollihyökkäyspeliä. Pronger oli eilisessä pelissä Philadelphian johtava pelaaja omasta päästä lähteneiden hyökkäysten käynnistyksen suhteen. NHL:n kapeassa kaukalossa isokokoinen Pronger pyöritti pakkien syöttörulettia pakki-pakki-pakki ilman suurta vaikeutta, olipa sitten toisena pakkina Carle, Timonen tai Coburn. Aiemmista Philadelphian peleistä olinkin tänne JA:aan kirjoittanut pakkipari Timonen-Coburn taitavan viivelähtöpelaamisen.

Kolmanteen erään Philadelphian valmentaja oli käskyttänyt pelaajia pelaamaan 0-2 johtotilanteessa ainostaan nopeasti ylös. Tämä selvisi heti Prongerin parista ensimmäisestä vaihdosta.

Philadelphia sai pelata viiveellä 1. ja 2. erässä ainoastaan sen takia, että Montrealin ylivarovaisessa pelitavassa pelataan tiukkaa keskialueen trappia, eivätkä hyökkääjät juurikaan ryntäile karvaamaan hyökkäyspäädyssä. Sen sijaan luotetaan tiiviiseen puolustukseen, Halakiin ja pelaajien kykyyn blokata laukauksia hurjia määriä. Philadelphian pelaajat reagoivat tähän siten, että pelasivat paljon hitaita hyökkäyksiinlähtöjä, koska nopeat johtaisivat huonosti organisoituna Montrealin kiekonriistoihin ja vaarallisiin (©Mertsi) vastahyökkäyksiin. Hienoa reagointipeliä Phillyn pelaajilta.

Hyvä analyysi tämä sinulta. Ero meillä on vain siinä, että sinä korostat pelaajien osuutta kulloisenkin pelitavan valitsemisessa. Minä olen taas varma siitä, että valmentaja käskyttää pelitavat ja käskyttää myös pelitavan muutokset pelin aikana. Pelaajat pelaavat sitten reagoimalla pelitilanteisiin, mutta raamit ovat pelaamiselle annettu valmentajan toimesta. Olen samaa mieltä, että Phillyn pelaajat reagoivat hienosti koko ottelun ajan.

Sitä paitsi Philadelphian kaksi ensimmäistä maalia eivät todellakaan tulleet minkään modernin peli*****n ansiosta, vaan ensimmäisessä petti Gorgesilta luistin ja toisessa Leino pääsi läpi vaihtovirheen seurauksena. Epäsuorastihan tuossa yrität väittää, että 2-0 -johto on viivelähtöjen ansiota, joka tosin onkin totta, jos modernin peli*****n viivelähtöihin kuuluu vastustajan luistimen hajoaminen kriittisellä hetkellä.

Philadelphian kaksi ensimmäistä maalia eivät tulleet, niinkuin hyvin kuvaat, viivelähtöjen seurauksina. Sehän on todettu, että parhain ja tehokkain tapa on tehdä maalit nopeista hyökkäyksistä. Viivelähtöjen tarkoitus on kirjoitettu jo moneen kertaan tänne, joten en kertaa sitä enää.

Tuo on aivan sinun oma harhaluulosi, että olisin väittänyt maalien syntyneen viivelähtöhyökkäysten seurauksena.

 

[siffa]

Miehen kohtalaisen sanatarkka vastaus Sihvosen pelikirja-keskusteluun studiossa taisi olla: "Ei tää mitään avaruustiedettä oo". Hän tuntui lähinnä olevan ärsyyntynyt Sihvosen keskusteluihin. Sitä en toki tiedä, mitä hän on Sihvosen ohjelmassa jutellut. Mutta ymmärtääkseni Jalosen lähestymistapa jääkiekkoon on maanläheinen, mutta toki silti pitää pelitavankin kunnossa

Jalonen oli usein vieraana Urheilukanavan Petteri Sihvonen-ohjelmissa. Keskustelijat puhuivat aina lähes pelkästään pelikirja-asioista. Tuntui aina siltä, että aika heiltä loppui kesken. Kun kaksi pelikirja-asiantuntijaa kohtasi, niin oli luonnollista, että pysyttiin koko ajan jääkiekon kovassa asiaytimessä.

Erkka Westerlundin, Raimo Summasen, Jukka Jalosen, Risto Dufvan, Ika ja Timo Lehkosen sekä Jarno Pikkaraisen (vain muutaman jääkiekkovalmentajan mainitakseni) lähestymistavat jääkiekkoon ovat todellakin maanläheiset ja silloin luonnollisesti pelikirjat saavat heidän toimestaan niille kuuluvan huomion jääkiekkokeskusteluissa.

 

[Johannes]

Jalonen oli usein vieraana Urheilukanavan Petteri Sihvonen-ohjelmissa. Keskustelijat puhuivat aina lähes pelkästään pelikirja-asioista. Tuntui aina siltä, että aika heiltä loppui kesken. Kun kaksi pelikirja-asiantuntijaa kohtasi, niin oli luonnollista, että pysyttiin koko ajan jääkiekon kovassa asiaytimessä.

Toivottavasti pysyvät jatkossakin sillä puolella, johon heidän ymmärryksensä riittää ja kyllähän se riittää moneen, en sitä kiellä. Se on vaan huvittavaa, että näissä pelikirja-keskusteluista, jotka kattavat "kaiken", uupuu yleensä mv-, yv- ja av-peli. Puhutaan 5-5 pelistä ja kuinka sitä pelataan mahdollisimman taidokkaasti, vaikka mv on joukkueen tärkein pelaaja ja pelien ratkaisut nähdään usein yli- tai alivoimalla. Ihmettelen, koska "pelikirjakeskustelu" laajenee näihin osa-alueisiin esim. viivelähdöistä.

 

[TosiFani]

Nin, mikä on oikeastaan Sihvosen kirjoitusten tarkoitus, kun mies ei kuitenkaan ole tyhmä. Hän toistelee Jalosta niin orjallisesti ja on Jalosempi kuin Jalonen itse, että se vaikuttaa jo lähes vihamieliseltä toiminnalta. En minä ainakaan kaipaisi tuollaista perässähiihtäjää itselleni kuin PS, jos olisin maajoukkueen päävalmentaja. Jos Jalonen erehtyy haastattelussa sanomaan, että 7 viivelähtöä/erä on paras määrä, niin sitä sitten nämä perässähiihtäjät pitävät lähes raamatullisena totuutena...

Mielestäni Röngän tarkoitus on saada Urheilulehteä myydyksi ja tästä syystä on luotu P. Sihvonen. Sihvonen on epäilemättä älykäs, mutta epäilisin jonkin näköistä narsismin vaivaa, koska hän on uhrannut mm. ammatillisen uskottavuutensa, terveytensä ja ihmissuhteensa sille julkisuudelle, jota saa Röngän marionettina. Perustan tämän Sihvosen julkisiin esiintymisiin ja hänen tapaansa reagoida negatiiviseen palautteeseen.

Kertokaa minulle kuka muu voisi (ok, Tami) nimittää itseään nauramatta johtavaksi analyytikoksi, kun 90% analyyseistä on mennyt metsään? Jonkin muun alan analyytikko olisi saattanut saada jo kenkää... Sihvonen selvästi uskoo olevansa "jääkiekon kovassa ytimessä" ja osaavansa jotain enemmän kuin muut. Lisäksi Sihvonen seisoo suuremman auktoriteetin olkapäillä, tajuamatta painavansa tätä syvemmälle suohon. Tällä hetkellä se auktoriteetti on Jukka Jalonen, joka ei varmasti pidä tästä tilanteesta.

Toisaalta jokainen Sihvoseen kohdistuva arvostelu saa taas heti kovan palautteen, jossa arvostelija leimataan amatööriksi, osaamattomaksi jne., usein täysin ala-arvoisin sanakääntein. Sihvonen ei siedä yhtään arvostelua itseään kohtaan.

Itse asia, mistä Sihvonen kirjoittaa, on jääkiekkoilun perusjuttua, sitä miten jääkiekkoa pelataan. Nyt siitä on vaan kirjoitettu provosoivasti ja kapulakielellä, jotta juttu kuulostaisi uudelta. On lanseerattu uusi termi, pelikirja, joka on vanha juttu uusissa kuorissa. Kuten Siffa paljasti viestissään:

"...Minä olen taas varma siitä, että valmentaja käskyttää pelitavat ja käskyttää myös pelitavan muutokset pelin aikana..."

Eli suuri uutinen on, että valmentaja johtaa joukkueiden peliä??!! No, totta kai näin on, näin on ollut jo vähintään 50 vuotta, mutta nyt siitä on tehty uutta ja ihmeellistä.

Sitten on nämä Siffa yms. kirjoittelijat, jotka kirjoittelevat Jatkoajassa provosoiden, pitäen Sihvosta pinnalla lajiharrastajien piirissä. Itselle on tullut mieleen, että onko tässäkin kyse Röngän suunnitelmasta lisätä lehtensä levikkiä.

Valitettavasti suomalainen jääkiekkojournalismi on valtaosin fanitasolla ja tästä syystä Sihvosta ei pystytä vaikenemaan hiljaiseksi. Päinvastoin, muut toimittajat puhuvat pelikirjoista ja mm. syyttävät Jalosta liian vaikeasta pelikirjasta, vaikka monista lähteistä (pelaajilta, muilta valmentajilta) on tullut täysin päinvastaista kommenttia. Iltapäivälehtien pitää vastata lukijoidensa vaatimuksiin, kahvipöydissä puhutaan pelikirjoista, niistä pitää kirjoittaa. Valitettavasti tämä vie jääkiekkokeskustelua täysin väärään suuntaan, siihen suuntaan mihin Rönkä haluaa. Kun muu media munaa, Urheilulehdestä löydät todellista tietoa.

 

[dana77]

Ei Pekka Virtakaan keksinyt kiekottelevan KalPan ruotsalaistyylistä pelitapaa, vaan sovelsi sen ruotsalaisen pelitavan oman joukkueensa pelaajamateriaaliin.

Väitän että Pekka Virta on vienyt kiekollisen pelityylin pidemmällä kuin Ruotsalaiset koskaan eli hän ei ole matkinut tai soveltanut, vaan kehittänyt uutta ja sikäli hänen kohdallaan vallankumouksellisesta pelityylistä puhuminen on perusteltua. En tietenkään ole kaikkia Ruotsalaisten kautta aikojen pelaamia otteluita nähnyt, joten voi olla, että olen väärässäkin.

 

[choose_life]

Kertokaa minulle kuka muu voisi (ok, Tami) nimittää itseään nauramatta johtavaksi analyytikoksi, kun 90% analyyseistä on mennyt metsään? Jonkin muun alan analyytikko olisi saattanut saada jo kenkää... Sihvonen selvästi uskoo olevansa "jääkiekon kovassa ytimessä" ja osaavansa jotain enemmän kuin muut. Lisäksi Sihvonen seisoo suuremman auktoriteetin olkapäillä, tajuamatta painavansa tätä syvemmälle suohon. Tällä hetkellä se auktoriteetti on Jukka Jalonen, joka ei varmasti pidä tästä tilanteesta.
Toisaalta jokainen Sihvoseen kohdistuva arvostelu saa heti palautteen, jossa arvostelija leimataan amatööriksi, osaamattomaksi jne., usein täysin ala-arvoisin sanakääntein. Sihvonen ei siedä yhtään arvostelua itseään kohtaan.

Kova ydin on ja pysyy tavoittamattomissa, samoin journalismin ammattitaso, ja juuri siitä johtuu kaikki ylläoleva. Kuten joku taisi sanoakin, valheessa on raskasta elää.
Journalismin kanssa "analyyseillä", julkisuushingulla, katteettomalla itsekehulla ja henkilökohtaisilla itkupotkuraivareilla ei ole vuosikausiin ollut mitään tekemistä, ja sen mukainen on painoarvo ammattipiireissäkin.
Kiekon kovassa ytimessä taas ei todellakaan tehdä valmentaja- tai muita päätöksiä seiskapäivien kirjoitusten perusteella, mutta yleisessä kiekkomielipiteessä (joka ei muuten ole kovin "yleinen", vrt. esim. Jatkoaika vs. MM-kisojen seuraajat) sihveröistä kyllä on Jaloselle imagomielessä tiettyä haittaa. Sinänsä tympeää, koska JJ ei puutteistaan huolimatta ole tämän tason perässähiihtäjää ansainnut.

Itse asia, mistä Sihvonen kirjoittaa, on jääkiekkoilun perusjuttua, sitä miten jääkiekkoa pelataan. Nyt siitä on vaan kirjoitettu provosoivasti ja kapulakielellä, jotta juttu kuulostaisi uudelta. On lanseerattu uusi termi, pelikirja, joka on vanha juttu uusissa kuorissa. Kuten Siffa paljasti viestissään:

"...Minä olen taas varma siitä, että valmentaja käskyttää pelitavat ja käskyttää myös pelitavan muutokset pelin aikana..."

Eli suuri uutinen on, että valmentaja johtaa joukkueiden peliä??!! No, totta kai näin on, näin on ollut jo vähintään 50 vuotta, mutta nyt siitä on tehty uutta ja ihmeellistä.

No mutta, onhan se ihmeellistä, jos valmentaja saa pelin perustaktiikat ja niiden muutokset selitettyä silleen maanläheisen ymmärrettävästi (huippu)pelaajille - ja vielä niin, että nämä uskovat puhetta ja kunnioittavat valmentajaa, eivätkä naura tätä paskaisesti pihalle. Joillekin. Ylittää vallankumouksellisuudessa jopa pakin avaussyötön sentterille tai kahden metrin levityksen toiselle pakille.

 

[TosiFani]

Väitän että Pekka Virta on vienyt kiekollisen pelityylin pidemmällä kuin Ruotsalaiset koskaan eli hän ei ole matkinut tai soveltanut, vaan kehittänyt uutta ja sikäli hänen kohdallaan vallankumouksellisesta pelityylistä puhuminen on perusteltua. En tietenkään ole kaikkia Ruotsalaisten kautta aikojen pelaamia otteluita nähnyt, joten voi olla, että olen väärässäkin.

Mitä uutta ja vallankumouksellista P. Virta on jääkiekkoon keksinyt?

Kalpan lähtökohta on kiekon pitäminen ja tätä kautta pelin hallinta. Se, että sallitaan taaksepäin syöttö pari kertaa enemmän kuin ennen, ei ole vallankumouksellista. Esimerkiksi 70 - 80 -luvun huippupelaajat eivät ole koskaan ymmärtäneet kiekosta luopumista, koska se oli heidän aikanaan hölmöä. Tosin peli oli silloin huomattavasti hitaampaa ja pelaajamateriaalin tasoerot olivat huomattavasti suurempia, mikä mahdollisti sen ajan huipuille kiekon hallinnan.

Mielestäni viimeisin todellinen jääkiekon uudistusyritys oli ruotsalaisten torpedotaktiikka, jossa pelaajien roolit uudistettiin täysin.

 

[TosiFani]

...No mutta, onhan se ihmeellistä, jos valmentaja saa pelin perustaktiikat ja niiden muutokset selitettyä silleen maanläheisen ymmärrettävästi (huippu)pelaajille - ja vielä niin, että nämä uskovat puhetta ja kunnioittavat valmentajaa, eivätkä naura tätä paskaisesti pihalle. Joillekin.

Tässähän on se valmentamisen ydin, henkilöjohtaminen.

Nyt puhutaan varsin yksinkertaisesta asiasta, jääkiekon taktiikasta, jossa pelaajan pitää tehdä kentällä ratkaisu käytännössä kahdesta vaihtoehdosta, ylös- vai alaspäin, syöttö vai kuljetus, syöttö vai laukaisu jne eli ei mitään rakettitiedettä. Tärkeintä on pelaajan itseluottamus näiden päätösten kohdalla eli päätökset pitää tulla selkärangasta. Liigajoukkueiden kohdalla tämä vaatii toistoja, koska siellä pelaajamateriaalin taso aiheuttaa arpomista, kun taas maajoukkueessa kyse on enemmänkin pelaajien luottamuksesta valmennuksen osaamiseen. Tähän vaikuttaa tietysti se valmentajan osaaminen, mutta suurelta osin myös valmentajan karsima ja henkilöjohtamiskyky.

 

[dana77]

Ööh...Kaiveltiinko sieltä pelikirjasta nyt taas jotain? Tuo otteluhan todisti kiistattomasti sen, että jääkiekko on reagointipeli, jossa taktiset valinnat tehdään vastustajan pelaamisen mukaisesti.

Vai että siellä on ihan kiistattomasti jotain todistettu...

Philadelphia sai pelata viiveellä 1. ja 2. erässä ainoastaan sen takia, että Montrealin ylivarovaisessa pelitavassa pelataan tiukkaa keskialueen trappia, eivätkä hyökkääjät juurikaan ryntäile karvaamaan hyökkäyspäädyssä. Sen sijaan luotetaan tiiviiseen puolustukseen, Halakiin ja pelaajien kykyyn blokata laukauksia hurjia määriä. Philadelphian pelaajat reagoivat tähän siten, että pelasivat paljon hitaita hyökkäyksiinlähtöjä, koska nopeat johtaisivat huonosti organisoituna Montrealin kiekonriistoihin ja vaarallisiin (©Mertsi) vastahyökkäyksiin. Hienoa reagointipeliä Phillyn pelaajilta.

Minun mielestäni tuo ei ole reagointipeliä ollenkaan, vaan ihan suunnitelmallista pelaamista. Minun ymmärtääkseni reagointipelaaminen on sitä, ettei pelata vaan etukäteen mietityn suunnitelman mukaan vaan pelataan kukin tilanne siten mikä vaikuttaa edullisinta. Helpoin esimerkki tästä on, että pakki ei anna esim pääsääntöisesti avaussyöttöä siniviivan yläpuolelle keskushyökkääjlle, vaan katsoo että kuka hyökkääjistä olisi vapaana ja syöttää hänelle. Muut sitten reagoivat tuohon ratkaisuun.

Tuo että Philaldelphia on säännönmukaisesti pelannut tietyllä osoittaa minun mielestäni, ettei se ole sattumaa tai pelaajien pelinaikaista reagointi, vaan suunnitelmallista pelaamista.

Leinon maali ei muuten syntynyt vaihtovirheestä vaan ihan vastustajan kiekon menetyksestä, johon Leino reagoi loistavasti. Hän luki tilanteen ja oli menossa ylösäpäin jo siinä vaiheessa Sub-urban vastan ihmetteli että tapahtui.

Olen Philadelphian pudotuspelejä katsomalla huomannut sellaisen jutun, että Ville Leino on erottunut muista pelaajista siinä, että hän on usein vetänyt jarrut kiinni ja kääntynyt hakemaan vauhtia alempaa, mikäli vapaita syöttö paikkoja ei ole löytynyt. Suuri osa muista pelaajista on vastaavissa tilanteissa vain heittänyt kiekon päätyyn. En tiedä mitä tämä todistaa Philadelphian pelikirjojen puolesta tai vastaan, että osa pelaajista pelaa eri tavoin kuin toiset ja silti joukkue menestyy.

Tosin minun mielestäni ison ja pienen kaukalon pelaaminen eroaa niin paljon toisistaan, että niiden pelikirjakeskustelut pitäisi pitää erillään toisistaan.

 

[steepler]

Ei voi määritellä jotain lukumäärää, joka on oikein, muut liikaa tai liian vähän. Juuri tätä on huomio, että kentällä on myös vastustaja. Suomessa yritetään nyt luoda yksi täydellinen pelitapa, jolla voittaa, oli vastassa Nepal tai Kanada.

En tiedä voiko vai ei, Jukka Jalonen näin on tehnyt ja uskon että hänellä joku peruste sille on. Uskon että liittyy johonkin laskelmiin siitä että kuinka paljon keskiarvoisesti tulee hyökkäyksiä peliässä ja jos/kun tehdään vaikka se 7 viivelähtöä niin kuin kauan silloin keskimääräisesti on kiekko omalla joukkueella, no Jukka Jalonen tietää perusteen. Siis kuitenkin todennäköisesti tuo on laskennallinen ihanne, ei siis mikään itseisarvo, että kiveen hakattaisiin se että tehdään 7 viivelähtöä vaikka väkisin riippumatta siitä mitä vastustaja tekee, vai onko tälläisestä tulkinnasta jotain näyttöä.

Kekäläinen kuitenkin väitti että koko suomalaisessa keskustelussa ei oteta huomioon vastustajaa, mikä on mielestäni aika paksua. Kommentti oli saatettu tässä yhteydessä osoittaa Sihovelle, mutta siinä selkeästi viitattiin koko suomalaiseen keskusteluun, ei vain Sihvosen käymään.