Jotenkin luulen, että tuo kiekkokontrolli pelitapa on ruotsalaisten keksimä ylivarovainen ja passiivinen tapa pelata jääkiekkoa ja se perustuu seuraaviin asioihin: pidetään kiekkoa hallussa mahdollisimman paljon ja pitkään, jolloin peli hidastuu ja maalipaikat ottelussa vähenevät huomattavasti, joka taas tasoittaa joukkueiden taitoeroja ja antaa huonommallekin joukkueelle mahdollisuuden voittoon.
Otetaan esimerkiksi kuvitteellinen erä joukkueiden A ja B välillä, jossa joukkue A kerätään huippuyksilöistä ja joukkue B sitten,no, b-luokan pelaajista.
Joukkueet pelaavat ensin 20 minuuttia pohjoisamerikkalaiseen tyyliin, jossa molemmat joukkueet lähtevät heti kiekon saatuaan hyökkäämään ja laukovat joka paikasta, laukaukset sitten jakaantuvat jotakuinkin joukkue A 25-30 laukausta ja ehkä 3-4 maalia, joukkue B noin 10-15 kutia ja 1-2 maalia. Eli ihan peruspelillä eroa tulee erässä noin 2 maalia, joten ero on melko selkeä.
Sitten pelataan uudestaan erä tällä modernilla kiekkokontrolli nysväys tyylillä jossa joukkueet hautovat kiekkoa maalin takana ja syöttelevät taaksepäin omalla alueella sekä vyöryttävät pitkiä kulmaralleja ilman kummempaa näkyvää tulosta, tuloksena joukkueelle A 7-14 laukausta ja ehkä 0-1 maalia ja joukkueelle B 1-5 laukausta ja todennäköisesti ei maaleja, mutta voihan noista kudeista yksi vaikka lipsahtaakin maaliin. Nyt sitten ero onkin erässä vain ehkä maali jos sitäkään joukkueelle A, joten yllätyksen mahdollisuus kasvaa, eikö?
No joo, melko kärjistettyjähän nuo minun esimerkit oli, mutta ehkä Jalosen pelikirja kiekko onkin sitten sidottu siihen tosiasiaan, että Suomen materiaalilla ei voi pelata suoraviivaista ja nopeaa kiekkoa, koska se olisi lähes itsemurha todellisia huippumaita vastaan, ikävä kyllä. Eli mainostettu pelirohkea tyyli onkin pohjimmiltaan hyvinkin varovainen tapa pelata lätkää, näin minä sen näen.