Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

[steepler]

Mielestäni siinä otettiin kantaa siihen keskusteluun, mitä Sihvonen käy koskien sm-liigajoukkueiden pelitapoja.

Ei otettu, tai jos otettiin niin vähintäänkin erikoisella ja piilotetulla tavalla. Kekäläinen sanoi tarkasti että, "Pelitapakeskustelussa on Suomessa ja muun muassa Sihvoselta unohtunut sellainen asia että kentällä on myös vastustaja ja jääkiekko on vaistopeli."

Eli kantaa otettiin siihen millaista keskustelua Suomessa käydään, ei ollekaan oikeastaan niihin teemoihin mitä juurikin tuossa keskustelussa muuten käsiteltiin. Tämä oli Kekäläisen joku oma patoutuma, liittyen suomalaiseen keskusteluun, minkä tässä yhteydessä halusi ilmoittaa.

Tuo on sitten tavallaan täysin eri asia että pitäisikö liigassa pelattavan pelin tukea maajoukkueen pelitapaa, ei tuo nyt ihan hullu ajatus ole, koska maajoukkueen menestys kyllä tukee liigaakin. Tosin siellä on eri toimijoita joilla on omia agendojaan joten tosiasiallinen toteuttaminen voi olla vaikeaa tai epärealistista ja jopa käytännön tasolla mahdotonta.

Jos kuitenkin ajatellaan esimerkiksi eurooppalaisia isoja jalkapallomaita niin siellä on jossain määrin havaittavissa sellaista että jossain tietyssä liigassa pääsääntöisesti pelattavaa pelitapaa on myös noudatettu maajoukkueessa. Ainakin tietyillä aikajaksoilla, tosin sielläkin on nykysin paljon ulkomaalaisia vaikutteita isoissa liigoissa, mutta noin isompana ajatuksena kyllä se havaittavissa on.

 

[tant gredulin]

Jos kuitenkin ajatellaan esimerkiksi eurooppalaisia isoja jalkapallomaita niin siellä on jossain määrin havaittavissa sellaista että jossain tietyssä liigassa pääsääntöisesti pelattavaa pelitapaa on myös noudatettu maajoukkueessa. Ainakin tietyillä aikajaksoilla, tosin sielläkin on nykysin paljon ulkomaalaisia vaikutteita isoissa liigoissa, mutta noin isompana ajatuksena kyllä se havaittavissa on.

Ymmärrettävää kyllä, ja onhan Suomessakin käytetty jääkiekkomaajoukkueessa nk. 'seuraketjuja' ainakin aikaisemmin. Minkälaisiksi muodostuvat samanlaista pelitapaa toteuttavien joukkueiden keskinäiset ottelut ko. maan liigassa?

 

[Fordél]

Tuo on sitten tavallaan täysin eri asia että pitäisikö liigassa pelattavan pelin tukea maajoukkueen pelitapaa, ei tuo nyt ihan hullu ajatus ole, koska maajoukkueen menestys kyllä tukee liigaakin. Tosin siellä on eri toimijoita joilla on omia agendojaan joten tosiasiallinen toteuttaminen voi olla vaikeaa tai epärealistista ja jopa käytännön tasolla mahdotonta.

Jos kuitenkin ajatellaan esimerkiksi eurooppalaisia isoja jalkapallomaita niin siellä on jossain määrin havaittavissa sellaista että jossain tietyssä liigassa pääsääntöisesti pelattavaa pelitapaa on myös noudatettu maajoukkueessa. Ainakin tietyillä aikajaksoilla, tosin sielläkin on nykysin paljon ulkomaalaisia vaikutteita isoissa liigoissa, mutta noin isompana ajatuksena kyllä se havaittavissa on.

Mielestäni pelitapa näyttelee Suomen menestymisessä nyt ja tulevaisuudessa hyvin pientä roolia. Okei, Vancouverissa se taisi olla suuremmassa roolissa, koska kaikki pelaajat eivät sitä omaksuneet, mutta esim. MM-tasolla täytyisi vain yksinkertaisesti olla parempia yksilöitä. En usko, että tulemme jatkossakaan katuamaan pelitavan ongelmiin vaan edelleen yksilöiden kyvyttömyyteen ratkaista pelejä niin vastustajan maalin edessä (maalinteko ja ylivoimapeli) ja oman maalinedustalla (pakkien pelaaminen). Joukkuepelaaminen ja yhteispelaaminen sekä maalivahtipeli tulevat jatkossakin olemaan Suomen vahvuuksia. Nyt pitäisi keskittyä vahvuuksien vahvistamisen sijasta heikkouksien korjaamiseen.

En siis näe, että täytyisi liigassa olla jotenkin yksi pelitapa, jolla kaikki vetäisivät. Sitä varten on olemassa EHT-turnee, jolla voidaan ajaa parhaimpiin liigapelaajiin sisään maajoukkueen pelitapaa. Jos siihen ei neljä turnausta ja muut leiritykset riitä niin sitten vika on jo pelaajien ja valmennuksen laadussa.

Kaikista tärkeintä on nostaa juniorituotannon tasoa, josta PS toi hyviä asioita esiin ollessaan YLE:n kisastudiossa vieraana. En laita siinäkään asioita Nuoren Suomen piikkiin, koska homma on aika pitkälle kiinni valmennuksesta ja sen kyvykkyydestä. Joka tapauksessa kuten Ruotsi on osoittanut, nousu lähtee juniorituotannon kehittämisestä eikä mistään yhden pelitavan juurruttamisesta. Jääkiekkoa voidaan edelleen pelata monella eri tavalla ja annetaan sillä puolella kaikkien kukkien kukkia ja kehityksen mennä eteenpäin ilman että ruvataan laittamaan eri valmentajien osaamista samaan muottiin. Kuten Suhonen sanoi: kaikki alkaa yksilöistä ja päättyy yksilöihin. Nyt on keskistyttävä jatkossa juuri näihin yksilöihin ja heidän kehittämiseen!

 

[J.Grönvall]

Mitä uutta ja vallankumouksellista P. Virta on jääkiekkoon keksinyt?

Pekka Virta yksinkertaisesti käytti omia aivojaan. KalPan pelaaminen on/oli täysin erilaista kuin oikeastaan kaikilla muilla joukkueilla. Virran vallankumouksellisuus tulee esiin siinä, että hän uskalsi ja osasi ajatella täysin eri lailla kuin muut huippukoutsit. Hän ei siis lähtenyt siihen pystysuunnan lätkän junaan vaan oli sitä mieltä, että lätkää pitää pelata toisella tavalla. Ja nyt KalPa onkin yhtäkkiä kaikkien esimerkkinä.

Sillä ei ole merkitystä, että puhutaan vanhoista asioista pelillisesti ajatellen. Sen sijaan sillä on merkitystä, että ne vanhat periaatteet oli unohdettu ja kaikki menivät enemmän tai vähemmän sen Westerlundin teorian jatkumossa. Virta on yksi niistä jotka tajusivat, että nollatoleranssikiekossa kiekonhallinta on ensiarvoisen tärkeää, tämä johtuu siitä, että rikkominen on vaikeampaa ja kentällä on tavallaan enemmän tilaa pelata. Lisäksi se haastaa vastustajien ominaisuudet tosissaan ja jopa aika raa'alla tavalla osoittaa puutteet luistelussa ja pelinluvussa.

Tänään tajusin muuten sen, että jääkiekkoilijat ovat aivan helvetin tyhmää porukkaa. Haastatteluissa vaan puhutaan aina oman pelin pelaamisesta, luistelun parantamisesta tai kiekon toimittamisesta maalille, eikä sekaan mahdu sanaakaan pelikirja-asioista.

Vaikka tässä taitaa olla jotain sarkasmiviritelmää mukana, niin halusin vain tarttua tuohon oman pelin pelaamiseen. Sehän on pelikirja-asia! Pelaajat puhuvat myös tietämättään pelikirja-asioista lähes jatkuvalla syötöllä.

Jos eilen satuitte katsomaan YLEn lähetystä, kun paikalla olivat Sihvonen, Nurminen ja Peltonen niin olette onnellisia. Yhteen varttituntiin onnistuttiin pakkaamaan taas niin paljon asiaa, että YLE pelasti kasvonsa pelkästään tällä. Pasi Nurmisen vastaus Sihvosen kysymykseen koskien tuota maajoukkueen pelitapaa oli tyhjentävä ja varmasti tukki muutaman jatkoaikalaisen turvan siinä samalla. Täällä kun aina jaksetaan muistuttaa kuinka kahvilla PS on jääkiekon sisältöasioista. Peltonen taas puhui kuten Westerlund aiemmin Veikkaajassa. Intohimoisia kiekkomiehiä, joilta löytyy myös osaamista ja halua, Suomen jääkiekko ei olekaan kuolemassa!

 

[Johannes]

Ymmärrettävää kyllä, ja onhan Suomessakin käytetty jääkiekkomaajoukkueessa nk. 'seuraketjuja' ainakin aikaisemmin. Minkälaisiksi muodostuvat samanlaista pelitapaa toteuttavien joukkueiden keskinäiset ottelut ko. maan liigassa?

Jos valitaan suomalaiseksi pelitavaksi wanha kunnon HIFK:n "tutina ja tötinä" ja kavennetaan kaukaloa, niin kannatan PS:n ehdotusta yhtenäisestä pelitavasta lämpimästi. Muuten idea on suunnillleen yhtä järkevä kuin P-Korean Kim Il-Sungin joku järjenvälähdys. PS:n ajatus on kuin entinen vitsi insinöörin ajatuksista, jossa ensin välähtää ja sitten korjataan vahinkoja.

Kai PS tajuaa, että esim. Pekka Virta vei kiekottelullaan sm-liigakiekkoa eteenpäin, eikä taaksepäin. Jukka Jalonen halusi eilen varmaan vajota maan alle, jos kuuli Tohtorimme ideasta, että "kaikki pelaa" jatkossa Jalosen kiekkoa. Voisiko tämä puppugeneraattori-Petteri pitää välillä omat ajatuksensa omina ajatuksinaan... : )

 

[J.Grönvall]

Joka tapauksessa kuten Ruotsi on osoittanut, nousu lähtee juniorituotannon kehittämisestä eikä mistään yhden pelitavan juurruttamisesta. Jääkiekkoa voidaan edelleen pelata monella eri tavalla ja annetaan sillä puolella kaikkien kukkien kukkia ja kehityksen mennä eteenpäin ilman että ruvataan laittamaan eri valmentajien osaamista samaan muottiin.

Toisaalta Ruotsi on Suomelle loistava esimerkki siitä, miten junnuja tuotetaan huipulle. Ja yksi iso tekijä siinä on nimenomaan ruotsalainen pelitapa tai ajattelutapa. Kaikissa merkittävissä palloilukulttuureissa on omanlaisensa ajattelumalli pelistä, oli kyseessä sitten lätkä, futis, käsipallo tai tennis. Ruotsilla on oma pelitapansa jonka pelaajat oppivat jo nuorena ja sitä kautta heistä jalostuu muiden tekijöiden ohella loistavia pelaajia aikuisten tasolle. Ihan sama koskee Kanadaa, Venäjää, Tshekkiä ja viimeisimpänä USA:ta.

Nähdäkseni Sihvonenkin viittaa juuri tähän sanomalla, että Suomeen pitäisi saada oma suomalainen pelitapa. Se on eri keskustelu onko se pelitapa kiekkokontrollia vai vastahyökkäämistä, pääasia, että se on jotain. Jalkapallon puolella tämä ihan sama keskustelu nousee myös pintaan vähän väliä ja alkoi aikanaan jo Antti Muurisen päävalmentaja-aikana.

Jos tällainen oma identiteetti löydettäisiin, niin se parantaisi myös nuorten pelaajien kehittämistä. Kun on tiedossa mitä halutaan niin silloin myös tiedetään mitä pitää opettaa ja miten. Se lähtee fysiikasta ja pelitaidoista päättyen aina pienimpiin detaljeihin peliä koskien. Tällöin pelaajat ovat aina valmiita kentällä vastaan tuleviin tilanteisiin ja osaavat ratkaista ne opitulla tavalla. Jos junnuja valmennetaan joka paikassa erilailla niin ainakin teoriassa ongelmat nousevat pintaan maajoukkueessa.

Ruotsi pelaa samaa kiekottelupeliä joka paikassa ja on pelannut sitä jo ties kuinka kauan. Siellä viivelähtö tai alaspäin pelaaminen on selkärangassa ja peliä osataan rytmittää paljon paremmin kuin Suomessa. Ruotsin ja Tshekin välierässä oli etenkin se yksi alivoima jossa Tre Kronor näytti mitä se kiekkokontrolli on, kun se toteutetaan oikein. Tshekki ei ollut lähelläkään kiekkoa ja Ruotsi dominoi siinä tilanteessa täydellisesti pelitapahtumia. Sen sijaan suomalainen olisi rykäissyt kiekon päätyyn ja antanut näin vastustajalle uuden mahdollisuuden yrittää.

 

[Johannes]

Toisaalta Ruotsi on Suomelle loistava esimerkki siitä, miten junnuja tuotetaan huipulle. Ja yksi iso tekijä siinä on nimenomaan ruotsalainen pelitapa tai ajattelutapa. Kaikissa merkittävissä palloilukulttuureissa on omanlaisensa ajattelumalli pelistä, oli kyseessä sitten lätkä, futis, käsipallo tai tennis. Ruotsilla on oma pelitapansa jonka pelaajat oppivat jo nuorena ja sitä kautta heistä jalostuu muiden tekijöiden ohella loistavia pelaajia aikuisten tasolle. Ihan sama koskee Kanadaa, Venäjää, Tshekkiä ja viimeisimpänä USA:ta.

Ruotsin tuleva päävalmentaja Pär Mårts antoi muistaakseni 3.1.2010 U20-kisojen aikana haastattelun, että Ruotsin nuorten viimeaikainen kehitys on tullut sillä, että he ovat pyrkineet säilyttämään vanhan ruotsalaisen lätkän vahvuudet ja hakeneet vahvasti lisämausteita pelaajien koulutukseen P-Amerikasta, esim. maalinedustojen pelaamisessa ja yksinkertaisesti voittamisessa. Ruotsi ei siis ole tyytynyt pelkästään omaan pelitapaansa juniorityössään, vaan hakeneet parhaita vaikutteita pelin emämaasta, Kanadasta.
http://www.iihf.com/channels0910/wm...html?tx_ttnews[backPid]=2954&cHash=3e2b24ef56

 

[Rautapohkeet]

http://yle.fi/urheilu/lajit/jaakiekko/mm_jaakiekko_2010/2010/05/studiokeskustelu_mihin_menet_suomi-kiekko_1703644.html

Tuossa yllä linkki tuohon Suomi-kiekko keskusteluun, jos joku sitä ei ole nähnyt.

Huvittavaa tuossa on se, että Sihvonen varastaa Niikolta studioisännän paikan :D, muuten keskustelu on todella mielenkiintoinen.

 

[Fordél]

Olen Philadelphian pudotuspelejä katsomalla huomannut sellaisen jutun, että Ville Leino on erottunut muista pelaajista siinä, että hän on usein vetänyt jarrut kiinni ja kääntynyt hakemaan vauhtia alempaa, mikäli vapaita syöttö paikkoja ei ole löytynyt. Suuri osa muista pelaajista on vastaavissa tilanteissa vain heittänyt kiekon päätyyn. En tiedä mitä tämä todistaa Philadelphian pelikirjojen puolesta tai vastaan, että osa pelaajista pelaa eri tavoin kuin toiset ja silti joukkue menestyy.

Leino sanoi haastattelussa, että hänen on helpompi pelata kun valmentaja ei hengitä niskaan vaan antaa hänelle vapauksia pelata. Ehkä tämä näkyy Leinon pelaamisessa mahdollisuutena reagoida paremmin peliin.

 

[Wäinö#16]

Tilastoin pelin viivelähdöt: Suomi 6+3+7=16 ja Tshekki 3+5+5=13. Viivelähdöt tilastoin vain 5vs5-pelissä, joten yv/av:llä enkä jatkoajalla niitä tilastoi.

Millaisia johtopäätöksiä voit vetää näistä tilastoista? Tsekki vei peliä lähestulkoon miten tahtoi ja Suomen kiekkokontrolli oli todella heikkoa. Eli taitaa olla niin, että viivelähtöjen määrä ei korreloi edes kiekkokontrolliin juuri millään tavalla.

 

[K.Pylkkänen]

Perkeles, tällä palstalla sitä onkin näköjään viikonlopun aikana puhuttu monta asiaa ns. halki. Tuli oltua kalassa koko vkl, joten jäi MM-kisojen huipentuma lieveilmiöineen väliin.
Joo voi olla totta, että jos sm-liigassa pelattaisiin yhtenäisempää ja jaloslaisempaa kiekkoa, niin maajoukkuekin voisi olla lyhyemmässä ajassa iskukykyinen, mutta ompa suoraan sanoen karmea ajatus, että Suomikiekkoa ruvettaisiin jotenkin tietoisesti yhtenäistämään. Erkan johdolla vaan komitea pystyy, miten saadaan Suomi pelaamaan niin kuin Ruotsi..

Kyllä minäkin olen tällä "antaa kaikkien kukkien kukkia" linjalla. Kyllä se "evoluutio" sitten karsii sieltä mutantit ja mädät hedelmät pois.
Ja nyt etenkin, kun on puhuttu, että Suomen kaikki palaajat ovat "kolmoskentän työmyyriä", tuntuisi oudolta, että uusia Selänteitä odotettaisiin syntyvän joltain liukuhihnalta.

 

[LaTe_Show]

Joo voi olla totta, että jos sm-liigassa pelattaisiin yhtenäisempää ja jaloslaisempaa kiekkoa, niin maajoukkuekin voisi olla lyhyemmässä ajassa iskukykyinen, mutta ompa suoraan sanoen karmea ajatus, että Suomikiekkoa ruvettaisiin jotenkin tietoisesti yhtenäistämään.

Toinen vaihtoehto olisi tehdä tämä kerralla kunnolla siten, että tämä maajoukkue pelaisi yhtenä joukkueena vaikka "armeijanjoukkueena" kansallista sarjaa ja sitten tämä sama joukkue pelaisivat maajoukkueena kansainvälisissä kisoissa.

Luonnollisesti pelaajat eivät saisi siirtyä NHLään tai muualle.

 

[Fordél]

Heh, mitähän PS sanoo Kekäläisen ja Jokereiden tuoreesta liitosta? Varmaan täysin väärä valinta, joka tuhoaa suomalaisen kiekkokulttuurin...Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, mitä johtavan anaalilyytikon tässä kohdin suoltaa pihalle...

 

[Kaukosäädin]

Petteri on täysin oikeassa: Pelikirja > Materiaali.

Tshekki pyöritteli tiiviiseen viisikkopelaamiseen, keskialueen trappiin, hurjaan puolustukseen ja vastaiskupelaamiseen pohjautuvalla pelikirjalla nurin pitkin poikin kaukaloa täysillä sinkoilevat Venäjän supertähdet. Eli millintarkka pelikirja + keskinkertainen materiaali otti voiton ylivoimaisesta materiaalista joka ryntäili kentällä ilman pelikirjaa.

Eli tiivistettynä voisi todeta, että Venäjä ei hyökännyt tiiviisti viisikkona (joka toisi valtavan edun siinä kohtaa jos kiekko menetetään) ja tästä seurasi se, että puolustusvalmius oli kuraa Tshekin vastaiskuja vastaan.

 

[Viljuri]

Petterin "viivelähtökin" on muuten mitä ilmeisemmin peräisin Röngän ideahautumosta. Jalkapallo ja Arsenal tuoksahtavat vahvasti. Hockey handbookit jäävät kuitenkin Röngän ajattelussa toiseksi.

Takavuosien Arsenal tunnettiin joukkueena, jonka pelityyliä voitaisiin kuvata termillä "keep ball". Tällä tarkoitettiin sitä, että Arsenal ei pelannut ihan jokaiseen tilanteeseen pitkää palloa, siis ainakaan samoissa määrin kuin monet muut englantilaisjoukkueet, mutta ei se toisaalta ollut myöskään mitään etelä-eurooppalaista lyhytsyöttöpeliä.

1-0 tulokset ja "boring, boring Arsenal"-chantit alleviivat sitä, että mistä hommassa on kysymys.

 

[K.Pylkkänen]

Petteri on täysin oikeassa: Pelikirja > Materiaali.

Tshekki pyöritteli tiiviiseen viisikkopelaamiseen, keskialueen trappiin, hurjaan puolustukseen ja vastaiskupelaamiseen pohjautuvalla pelikirjalla nurin pitkin poikin kaukaloa täysillä sinkoilevat Venäjän supertähdet. Eli millintarkka pelikirja + keskinkertainen materiaali otti voiton ylivoimaisesta materiaalista joka ryntäili kentällä ilman pelikirjaa.
.

Petterin oikeassa olemisesta en tiedä, mutta muutama pointsi tähän:

Tsekki ei kyllä minun mielestä pyöritellyt ketään, vaan oli kaksi erää itse täysin purjeessa. Mutta pelitavalla oli kylläkin osuutta tsekkien henkiinjäämisessä totta kai ja siinä mielessä peli on hyvä esimerkki pelikirjan merkityksestä. Pitää kuitenkin muistaa, että pelikirja oli erityisesti kirjoitettu Venajää varten, eli siinä oli huomioitu selkeästi Venäjän vahvuudet ja heikkoudet. Tsekin peli oli kuitenkin aika lailla erilaista kuin Suomea vastaan. Tässä pelissä todella iskettiin vastaan, kun taas Suomea vastaan Tsekkikin pyrki kiekkokontrolliin.

Sitten vielä jos laajennetaan katsontakantaa yhdestä pelistä ja ajatellaan, että Tsekki ja Venajä pelaisi näillä materiaaleilla ja pelikirjoilla 10 peliä, veikkaisin että Venäjä veisi niistä ainakin maagiset 7.

 

[Robin Big Snake]

Petterin "viivelähtökin" on muuten mitä ilmeisemmin peräisin Röngän ideahautumosta. Jalkapallo ja Arsenal tuoksahtavat vahvasti. Hockey handbookit jäävät kuitenkin Röngän ajattelussa toiseksi.

Takavuosien Arsenal tunnettiin joukkueena, jonka pelityyliä voitaisiin kuvata termillä "keep ball". Tällä tarkoitettiin sitä, että Arsenal ei pelannut ihan jokaiseen tilanteeseen pitkää palloa, siis ainakaan samoissa määrin kuin monet muut englantilaisjoukkueet, mutta ei se toisaalta ollut myöskään mitään etelä-eurooppalaista lyhytsyöttöpeliä.

1-0 tulokset ja "boring, boring Arsenal"-chantit alleviivat sitä, että mistä hommassa on kysymys.

Röngän ihannoimat Arsenalit ovat Wengerin ensimmäinen ja toinen. Missä rääkättiin puolustukset rikki kauhealla tam-tam tempolla sovituin juoksusuunnin. Tämä Wengerin kolmas on ollut sitä vanhaa espanjalaista pallonkiillotusta keskikentällä vailla tuloksia. Ja tuloksistakin päätellenkin ei ole Röngän mieleen.

Täytyy muistaa toki että jääkiekko on siitä varsin erikoinen joukkuepeli että muissa pyritään kontroilloimaan pelivälinettä, toisin kuin kiekossa missä heitetään päätyyn koska riistämällä saadaan hyviä tilanteita. 90-luvulla vielä parhaita, senhän Westerlund ja Summanen purkivat auki. Mutta voisiko joku kuvitella että esim. koripallossa tai jalkapallossa peliväline annettaisiin tarkoituksella vastustajalle.

 

[Fordél]

Täytyy muistaa toki että jääkiekko on siitä varsin erikoinen joukkuepeli että muissa pyritään kontroilloimaan pelivälinettä, toisin kuin kiekossa missä heitetään päätyyn koska riistämällä saadaan hyviä tilanteita. 90-luvulla vielä parhaita, senhän Westerlund ja Summanen purkivat auki. Mutta voisiko joku kuvitella että esim. koripallossa tai jalkapallossa peliväline annettaisiin tarkoituksella vastustajalle.

No aika harvassa ovat ne tilanteet, jossa peliväline annetaan vastustajalle. Jos näin tapahtuu, pelataan kiekko yleensä tyhjään tilaan vastustajan selustaan, jossa se ei ole kummankaan hallussa vaan sieltä kiekko hankitaan itselleen kaksinkamppailu voittamalla. Taas kerran tässä korostuu se mistä kiekossa on kyse: kaksinkamppailujen voittamisesta niin fyysisellä kuin henkisellä tasolla ja niin vastustajaa kuin itseään vastaan. Aika harvassa ovat tilanteet, jossa kiekko annettaisiin tarkoituksella vastustajalle.

Taas tuli muuten esiin laji, johon termi pelikirja sopii erinomaisesti eli golf. Mikko Ilosen selviydyttyä historiallisesti US Openiin, antoi hän seuraavan lausunnon: "Vielä en osaa tehdä pelikirjaa Pebble Beachiin, mutta kaikki aikanaan". Tässä lajissa pelikirjalla on varmasti selkeämpi sisältö, mutta jääkiekossa se on mielestäni edelleen turha ja keinotekoinen käsite kun voidaan yhtä hyvin puhua pelitavasta, ylivoima- ja alivoimapelaamisesta jne. jolloin kaikki tietää tarkasti mistä puhutaan.

 

[Johannes]

Minulla on jotenkin hukkunut fokus tässä pelikirja-keskustelussa. Neuvokaa tyhmää. Ensin sanotaan, että siihen kuuluu kaikki mahdollinen, mutta kuuluuko siihen:
- mv-peli
- av-peli
- yv-peli
- peli neljällä neljää vastaan
- peli kolmella kolmea vastaan

Kuuluuko pelikirjaan kaikki vai kuuluuko siihen vain 5-5 pelaaminen. Kysyn tätä ihan vilpittömästi, koska välillä lasketaan ainaoastaan syöttöketjujen pituuksia ja välillä viivelähtöjen määriä. Jos yv-peli kuuluu pelikirja-keskusteluun, niin miksi siitä ei ikinä keskustella. Tämä nyt ihan esimerkkinä.

 

[Fordél]

Minulla on jotenkin hukkunut fokus tässä pelikirja-keskustelussa. Neuvokaa tyhmää. Ensin sanotaan, että siihen kuuluu kaikki mahdollinen, mutta kuuluuko siihen:
- mv-peli
- av-peli
- yv-peli
- peli neljällä neljää vastaan
- peli kolmella kolmea vastaan

Kuuluuko pelikirjaan kaikki vai kuuluuko siihen vain 5-5 pelaaminen. Kysyn tätä ihan vilpittömästi, koska välillä lasketaan ainaoastaan syöttöketjujen pituuksia ja välillä viivelähtöjen määriä. Jos yv-peli kuuluu pelikirja-keskusteluun, niin miksi siitä ei ikinä keskustella. Tämä nyt ihan esimerkkinä.

Eihän tähän ole selkeää vastausta, mutta uskoisin, että suurimman osan valmentajista "pelikirjoihin" nuo kuuluvat. No maalivahtipelistä en ole varma, mutta neljä alinta kohtaa kylläkin.

Se on ihan totta, että aika suppeaa on keskustelu tällä hetkellä kun se joissain analyyseissa painottuu lähinnä hyökkäysten rytmittämiseen. Mutta täytyy muistaa, että tämä kaikki on osa tätä meidän sivistymättömien kiekkojunttien sivistystä, jota PS harrastaa. Vuonna 2025 olemme ehkä käyneet läpi kaikki hyökkäämisen osa-alueet ja pääsemme siirtymään puolustuspelaamiseen. Vuonna 2087 on vuorossa pelin muut osa-alueet.

 

[K.Pylkkänen]

Se on ihan totta, että aika suppeaa on keskustelu tällä hetkellä kun se joissain analyyseissa painottuu lähinnä hyökkäysten rytmittämiseen. Mutta täytyy muistaa, että tämä kaikki on osa tätä meidän sivistymättömien kiekkojunttien sivistystä, jota PS harrastaa. Vuonna 2025 olemme ehkä käyneet läpi kaikki hyökkäämisen osa-alueet ja pääsemme siirtymään puolustuspelaamiseen. Vuonna 2087 on vuorossa pelin muut osa-alueet.

Suppeaahan tämä on ..johtuen ketjusta, jonka päähenkilön viitoittamaa tietä tässä mennään. Se on minulle kyllä mysteeri, että miksi Sihvonen toistelee näissä pelikirjajutuissaankin koko ajan samaa. Edes Urheilulehden myynnin tai klikkaustenkaan perusteella ei oikein voi perustella tätä jauhamista.
Tammisen näkökulma pelikirjaan oli aikoinaan kolmikohtainen: mitä tehdään kun vastustajalla on kiekko, mitä tehdään kun se on itsellä ja mitä silloin kun se on vapaana. Noh ei se sen vallankumouksellisempi ole kuin nämä "hyökkäykseenlähtörytmitykset" Sihvosella, mutta kuitenkin yksi esimerkki hieman erilaisesta lähestymistavasta samaan asiaan. Ja voisi kuvitella, että näitä lähestymistapoja on vaikka kuinka paljon. Miksi johtava on sitten jumiutunut tähän yhteen, on arvoitus? Mies kuitenkin omien sanojensa mukaan tutkii peliä.

 

[Duvel]

Minulla on jotenkin hukkunut fokus tässä pelikirja-keskustelussa. Neuvokaa tyhmää. Ensin sanotaan, että siihen kuuluu kaikki mahdollinen, mutta kuuluuko siihen:
- mv-peli
- av-peli
- yv-peli
- peli neljällä neljää vastaan
- peli kolmella kolmea vastaan

Kuuluuko pelikirjaan kaikki vai kuuluuko siihen vain 5-5 pelaaminen. Kysyn tätä ihan vilpittömästi, koska välillä lasketaan ainaoastaan syöttöketjujen pituuksia ja välillä viivelähtöjen määriä. Jos yv-peli kuuluu pelikirja-keskusteluun, niin miksi siitä ei ikinä keskustella. Tämä nyt ihan esimerkkinä.

Siffa on postittanut tänne parikin pelikirjan sisällysluetteloa, ja sen mukaan pelikirjaan kuuluu kaikki mahdollinen jääkiekkoon liittyvä. Ja esimerkiksi pelaajien motivointi kuuluu pelikirjaan.

Jääkiekko on pelikirjapeli. Sihvonen vaan ei tunnu ymmärtävän, että pelikirjassa on KAIKKI ja että viivelähdöt on ihan vitun pieni ja merkityksetön osa pelikirjaa. Niillä voi kikkailla ja yrittää päteä, mutta niillä ei ole paskankaan merkitystä kokonaisuuden kannalta.

Pelikirjassa on pelaajien motivointi, joten Jukka Jalosen pelikirja oli perseestä, koska joukkue ei ollut motivoitunut yhteen hiillen puhaltava porukka, joka olisi pistänyt tsekkiä vastaan kaikkensa peliin, vaan suurin osa pelaajista oli haluttomia lapasia.

 

[steepler]

Kyllä minä ainakin näen pelikirjan aika laajana käsitteenä johon kuuluvat ainakin kaikki pelilliset asiat, yv:t, av:t, 4-4, 5-5 jne., maalivahtipeli esimerkiksi maalivahdin peluutuksen suhteen, voi olla että päävalmentajalla ei expertiisiä ole itse maalivahtivalmennuksen suhteen jolloin voidaan ajatella että se on ulkoistettu tähän erikoistuneelle valementajalle, tämäkin on tavallaan osa päävalmentajan pelikirjaa että mitä tehtäviä delekoi muille, harjoituspankki kuuluu ja tämä kautta ihan yksilönkin kehittäminen, myöskin mahdollinen suunnitelma henkisestä valmennuksesta.

Eli aika paljon minä näen että pelikirja asioita sisältää, se on tavallaan se valmentajan koko repertuaari millä joukkueen valmistaa pelaamiseen ja se taustatyö mitä tähän sisältyy. Jääkiekossa ja niin monessa muussakin asiassa kuitenkin niin monet asiat ovat toisistaan riippuvaisia että vaikea näitä on toisitaan erottaa.

 

[K.Pylkkänen]

Kyllä minä ainakin näen pelikirjan aika laajana käsitteenä johon kuuluvat ainakin kaikki pelilliset asiat,....

Vaikuttaa siltä, että tässä keskustelussa pelikirjan määritelmä paisuu niin laajaksi, että koko sana menettää käyttötarkoituksensa. Tosin joidenkin mielestähän sillä ei alunperin mitään virkaa ollutkaan..

Noh sanokaapa nyt onko joitain sellaisia asioita, jotka kuuluvat jääkiekkoon, mutta eivät pelikirjaan? Onko niitä..

 

[Finnhopper]

Noh sanokaapa nyt onko joitain sellaisia asioita, jotka kuuluvat jääkiekkoon, mutta eivät pelikirjaan? Onko niitä..

Vasemman pakin maila. Tosin kohta tulee joku sanomaan että hänen pelikirjaansa kuuluvat myös mailat sekä se miten ne lavat teipataan ja minkä mittaisilla mailoilla pelataan...