Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

[Johannes]

Minulla on jotenkin hukkunut fokus tässä pelikirja-keskustelussa. Neuvokaa tyhmää. Ensin sanotaan, että siihen kuuluu kaikki mahdollinen, mutta kuuluuko siihen:
- mv-peli
- av-peli
- yv-peli
- peli neljällä neljää vastaan
- peli kolmella kolmea vastaan

Kuuluuko pelikirjaan kaikki vai kuuluuko siihen vain 5-5 pelaaminen. Kysyn tätä ihan vilpittömästi, koska välillä lasketaan ainaoastaan syöttöketjujen pituuksia ja välillä viivelähtöjen määriä. Jos yv-peli kuuluu pelikirja-keskusteluun, niin miksi siitä ei ikinä keskustella. Tämä nyt ihan esimerkkinä.

 

[Fordél]

Minulla on jotenkin hukkunut fokus tässä pelikirja-keskustelussa. Neuvokaa tyhmää. Ensin sanotaan, että siihen kuuluu kaikki mahdollinen, mutta kuuluuko siihen:
- mv-peli
- av-peli
- yv-peli
- peli neljällä neljää vastaan
- peli kolmella kolmea vastaan

Kuuluuko pelikirjaan kaikki vai kuuluuko siihen vain 5-5 pelaaminen. Kysyn tätä ihan vilpittömästi, koska välillä lasketaan ainaoastaan syöttöketjujen pituuksia ja välillä viivelähtöjen määriä. Jos yv-peli kuuluu pelikirja-keskusteluun, niin miksi siitä ei ikinä keskustella. Tämä nyt ihan esimerkkinä.

Eihän tähän ole selkeää vastausta, mutta uskoisin, että suurimman osan valmentajista "pelikirjoihin" nuo kuuluvat. No maalivahtipelistä en ole varma, mutta neljä alinta kohtaa kylläkin.

Se on ihan totta, että aika suppeaa on keskustelu tällä hetkellä kun se joissain analyyseissa painottuu lähinnä hyökkäysten rytmittämiseen. Mutta täytyy muistaa, että tämä kaikki on osa tätä meidän sivistymättömien kiekkojunttien sivistystä, jota PS harrastaa. Vuonna 2025 olemme ehkä käyneet läpi kaikki hyökkäämisen osa-alueet ja pääsemme siirtymään puolustuspelaamiseen. Vuonna 2087 on vuorossa pelin muut osa-alueet.

 

[K.Pylkkänen]

Se on ihan totta, että aika suppeaa on keskustelu tällä hetkellä kun se joissain analyyseissa painottuu lähinnä hyökkäysten rytmittämiseen. Mutta täytyy muistaa, että tämä kaikki on osa tätä meidän sivistymättömien kiekkojunttien sivistystä, jota PS harrastaa. Vuonna 2025 olemme ehkä käyneet läpi kaikki hyökkäämisen osa-alueet ja pääsemme siirtymään puolustuspelaamiseen. Vuonna 2087 on vuorossa pelin muut osa-alueet.

Suppeaahan tämä on ..johtuen ketjusta, jonka päähenkilön viitoittamaa tietä tässä mennään. Se on minulle kyllä mysteeri, että miksi Sihvonen toistelee näissä pelikirjajutuissaankin koko ajan samaa. Edes Urheilulehden myynnin tai klikkaustenkaan perusteella ei oikein voi perustella tätä jauhamista.
Tammisen näkökulma pelikirjaan oli aikoinaan kolmikohtainen: mitä tehdään kun vastustajalla on kiekko, mitä tehdään kun se on itsellä ja mitä silloin kun se on vapaana. Noh ei se sen vallankumouksellisempi ole kuin nämä "hyökkäykseenlähtörytmitykset" Sihvosella, mutta kuitenkin yksi esimerkki hieman erilaisesta lähestymistavasta samaan asiaan. Ja voisi kuvitella, että näitä lähestymistapoja on vaikka kuinka paljon. Miksi johtava on sitten jumiutunut tähän yhteen, on arvoitus? Mies kuitenkin omien sanojensa mukaan tutkii peliä.

 

[Ramchester]

Minulla on jotenkin hukkunut fokus tässä pelikirja-keskustelussa. Neuvokaa tyhmää. Ensin sanotaan, että siihen kuuluu kaikki mahdollinen, mutta kuuluuko siihen:
- mv-peli
- av-peli
- yv-peli
- peli neljällä neljää vastaan
- peli kolmella kolmea vastaan

Kuuluuko pelikirjaan kaikki vai kuuluuko siihen vain 5-5 pelaaminen. Kysyn tätä ihan vilpittömästi, koska välillä lasketaan ainaoastaan syöttöketjujen pituuksia ja välillä viivelähtöjen määriä. Jos yv-peli kuuluu pelikirja-keskusteluun, niin miksi siitä ei ikinä keskustella. Tämä nyt ihan esimerkkinä.

Siffa on postittanut tänne parikin pelikirjan sisällysluetteloa, ja sen mukaan pelikirjaan kuuluu kaikki mahdollinen jääkiekkoon liittyvä. Ja esimerkiksi pelaajien motivointi kuuluu pelikirjaan.

Jääkiekko on pelikirjapeli. Sihvonen vaan ei tunnu ymmärtävän, että pelikirjassa on KAIKKI ja että viivelähdöt on ihan vitun pieni ja merkityksetön osa pelikirjaa. Niillä voi kikkailla ja yrittää päteä, mutta niillä ei ole paskankaan merkitystä kokonaisuuden kannalta.

Pelikirjassa on pelaajien motivointi, joten Jukka Jalosen pelikirja oli perseestä, koska joukkue ei ollut motivoitunut yhteen hiillen puhaltava porukka, joka olisi pistänyt tsekkiä vastaan kaikkensa peliin, vaan suurin osa pelaajista oli haluttomia lapasia.

 

[steepler]

Kyllä minä ainakin näen pelikirjan aika laajana käsitteenä johon kuuluvat ainakin kaikki pelilliset asiat, yv:t, av:t, 4-4, 5-5 jne., maalivahtipeli esimerkiksi maalivahdin peluutuksen suhteen, voi olla että päävalmentajalla ei expertiisiä ole itse maalivahtivalmennuksen suhteen jolloin voidaan ajatella että se on ulkoistettu tähän erikoistuneelle valementajalle, tämäkin on tavallaan osa päävalmentajan pelikirjaa että mitä tehtäviä delekoi muille, harjoituspankki kuuluu ja tämä kautta ihan yksilönkin kehittäminen, myöskin mahdollinen suunnitelma henkisestä valmennuksesta.

Eli aika paljon minä näen että pelikirja asioita sisältää, se on tavallaan se valmentajan koko repertuaari millä joukkueen valmistaa pelaamiseen ja se taustatyö mitä tähän sisältyy. Jääkiekossa ja niin monessa muussakin asiassa kuitenkin niin monet asiat ovat toisistaan riippuvaisia että vaikea näitä on toisitaan erottaa.

 

[K.Pylkkänen]

Kyllä minä ainakin näen pelikirjan aika laajana käsitteenä johon kuuluvat ainakin kaikki pelilliset asiat,....

Vaikuttaa siltä, että tässä keskustelussa pelikirjan määritelmä paisuu niin laajaksi, että koko sana menettää käyttötarkoituksensa. Tosin joidenkin mielestähän sillä ei alunperin mitään virkaa ollutkaan..

Noh sanokaapa nyt onko joitain sellaisia asioita, jotka kuuluvat jääkiekkoon, mutta eivät pelikirjaan? Onko niitä..

 

[Finnhopper]

Noh sanokaapa nyt onko joitain sellaisia asioita, jotka kuuluvat jääkiekkoon, mutta eivät pelikirjaan? Onko niitä..

Vasemman pakin maila. Tosin kohta tulee joku sanomaan että hänen pelikirjaansa kuuluvat myös mailat sekä se miten ne lavat teipataan ja minkä mittaisilla mailoilla pelataan...

 

[Fordél]

Vaikuttaa siltä, että tässä keskustelussa pelikirjan määritelmä paisuu niin laajaksi, että koko sana menettää käyttötarkoituksensa. Tosin joidenkin mielestähän sillä ei alunperin mitään virkaa ollutkaan..

Noh sanokaapa nyt onko joitain sellaisia asioita, jotka kuuluvat jääkiekkoon, mutta eivät pelikirjaan? Onko niitä..

Niinpä. Eli legendaarinen lausahdus: "jääkiekko on pelikirjapeli" pitää kyllä paikkansa, mutta sen sisältö on sama kuin lauseen jääkiekko on jääkiekkopeli.

 

[peruspata]

Alkaa olla sellainen tilanne, että suomalaisessa jääkiekkoilussa voimakkaasti kaipaan aikaa ennen tätä pelikirjakeskustelua. Loppuvat voimat kesken. Pelitapoja on ollut erilaisia kauemmin kuin minä olen ollut, nyt en enää jaksa kiinnostua näistä uusvanhoista termikikkailuista.

Kiitos ja anteeksi.

 

[Morgoth]

Se on ihan totta, että aika suppeaa on keskustelu tällä hetkellä kun se joissain analyyseissa painottuu lähinnä hyökkäysten rytmittämiseen. Mutta täytyy muistaa, että tämä kaikki on osa tätä meidän sivistymättömien kiekkojunttien sivistystä, jota PS harrastaa. Vuonna 2025 olemme ehkä käyneet läpi kaikki hyökkäämisen osa-alueet ja pääsemme siirtymään puolustuspelaamiseen. Vuonna 2087 on vuorossa pelin muut osa-alueet.

Tuli ihan mieleen, että millaista 'pelikirja' keskustelua käydään esim. Kanadassa? Itse en ole ollenkaan tietoinen, joten ihan utelaisuudesta kysyn. Vai onko Petteri seuraava ristiretki lähteä Kanadaan opettamaan tätä maagisesta 'modernia pelikirjaa'?

Sihvosen pelikirja kuulostaa yhtä loistavalta kuin Maon punainen kirja.

 

[JTX]

Tuli ihan mieleen, että millaista 'pelikirja' keskustelua käydään esim. Kanadassa?

Termihän lienee suora käännös playbookista, mutta epäilen vahvasti että Kanadassa keskustelu ei lipsu metakeskusteluksi vaan siellä keskustellaan ihan asiasta ilman tarvetta mainita pelikirja-termiä.

Eli aivan kuten Suomessakin tehtiin ennen termin esiinmarssia :)

 

[scholl]

Heh, mitähän PS sanoo Kekäläisen ja Jokereiden tuoreesta liitosta?

Tuskin oli kutsuttu sinne lentokentän tilaisuuteen. Hjallis on oppinut lätkäliiton Shedden-tilaisuudesta sen, ettei sitä yhtä spedeä takuulla kutsu fiaskoa huutamaan.

 

[dana77]

Tuli ihan mieleen, että millaista 'pelikirja' keskustelua käydään esim. Kanadassa?

Kuten Teemu Selänne todisti Vancouverin Olympialaisten aikaan, niin NHL:ssä joukkueiden pelityylit ovat huomattavasti homogenisempiä kuin Euroopassa (tarkka ilmaisu oli, että kaikki joukkueet pelaavat samalla tavalla, joka tosin sinänsä ei aivan totta ole). Kapeassa kaukalossa ei hienouksia nähdä, vaan paahdetaan pääsääntöisesti päästä päähän, joten luonnollisesti tällaista keskusteluakaan ei juuri käydä.
Petteri Sihvonen (kun nyt hänen ketjussaan ollaan) joskus haukkui pohjois-amerikkalaisen median pystyyn juuri tästä syystä, mutta mielestäni siinä kritiikki ei oikein osu.

 

[Johannes]

Lloyd Percival kirjoitti Kanadassa v. 1951 "Hockey Handbook"-nimisen teoksen ja jokaisen valmentajan tai wannabe-valmentajan pitäisi lukea myös Sun Tzun: "Sodankäynnin taito".

Minustakin NHL-kiekossa on pelaajilla enemmän rooleja kuin joukkueilla pelitapoja. Kun pelaajaa ohjeistetaan, että nyt hoidat kakkosketjun laidan tai agitaattorin tehtäviä, hänen täytyy itse ymmärtää mitä häneltä odotetaan sillä kertaa pelin aikana tekevän. Pelataan tavallaan yksilöurheilijoina, joista muodostuu joukkue, kun kaikki tietävät työtehtävänsä vaatimukset. Näin minä näen asian, mutta kyllä siellä välillä esim. Babcock Detroitissa yritteli jotain pelikirjan tyylistä meininkiä ja siksi hän on varmaan suosittu valmentaja, kun Kanadalle valitaan valmentaja esim. olympiakisoihin.

 

[steepler]

Tuli ihan mieleen, että millaista 'pelikirja' keskustelua käydään esim. Kanadassa? Itse en ole ollenkaan tietoinen, joten ihan utelaisuudesta kysyn.

Käydäänhän siellä monenlaista pelikirjakeskustelua, CBC:n lähetyksissä ainakin käydään. Don Cherry puhuu usein pelikirjaasioista, tosin puhuu palon muistakin asioista, jopa ulkojääkiekkoilullisista, mutta myös pelikirjasta, yksi lempiteemoista, vastaavasti kun vaikka Sihvosella viivelähdöt, on ollut puolustuspelikirjan suhteen siniviivan puolustaminen. Hänen mukaansa liikaa tulee maaleja siniviivalta laukauksista kun joukkueet eivät puolusta siniviivaa hyvin. Puhuu paljon myös puolustajien sijoittumisesta suhteessa maalivahtiin.

Kelly Hrudey ja Mike Milbury puhuvat myös jonkun verran CBC:n erätaukoohjelmissa pelikirjaasioista, Hrudey varsinkin operoi isoa screeniä josta esimerkkejä ottaa.

Harvoin CBC:llä mainitaan sanaa playbook, tosin joissain amerikkalaisissa urheilulähetyksissä on inserttejä esimerkiksi erätaolla, nimeltään inside the playbook, eli termi on kyllä ihan käytössä oleva Pohjois-Amerikassa.

 

[siffa]

Jääkiekko on pelikirjapeli. Sihvonen vaan ei tunnu ymmärtävän, että pelikirjassa on KAIKKI ja että viivelähdöt on ihan vitun pieni ja merkityksetön osa pelikirjaa. Niillä voi kikkailla ja yrittää päteä, mutta niillä ei ole paskankaan merkitystä kokonaisuuden kannalta.

Viivelähtöjen merkityksen voi tarkistaa tulevissa NHL:n finaaliotteluissa. Olen seurannut erityisesti Philadelphia Flyersin hyökkäysten rytmittämistä. Philadelphia pelaa viivelähtöjä pelitilanteen ja vastustajan pelitavan mukaisesti. Erityisesti kannattaa seurata pakkiparien Timonen-Coburn ja Pronger-Carle viivelähtöpelaamista. Molemmat pakkiparit pystyvät avaamaan nopeasti, puolinopeasti ja viiveellä. Viime yönä Montrealia vastaan 3. erässä johtotilanteessa 3-1 olivat käytössä lisäksi purkukiekot omalta puolustusalueelta sekä kuusi pitkää kiekkoa Montrealin päätyyn. Viivelähtöjä ei Philadelphia valmentajan ohjeiden mukaisesti enää 3. erässä pelannut.

Pronger pelaa paljon ja hänen johdollaan Philadelphia rytmittää hyökkäyksiään. Viivelähdöt on helposti poimittavissa Prongerin ollessa jäällä. Timonen-Coburn pari pelaa myös muutaman viivelähdön/erä tyylikkäästi silloin, kun valmentajan ohje on rytmittää hyökkäyksiä viivelähdöillä.

Kun NHL:n vähintään toiseksi paras jääkiekkojoukkue pelaa kolmen rytmin jääkiekkoa, sisältäen viivelähdöt, niin en pitäisi viivelähtöjen merkitystä ihan v...n pienenä ja merkityksettömänä osana jääkiekon pelikirjaa.

 

[TosiFani]

Viivelähtöjen merkityksen voi tarkistaa tulevissa NHL:n finaaliotteluissa. Olen seurannut erityisesti Philadelphia Flyersin hyökkäysten rytmittämistä. Philadelphia pelaa viivelähtöjä pelitilanteen ja vastustajan pelitavan mukaisesti. Erityisesti kannattaa seurata pakkiparien Timonen-Coburn ja Pronger-Carle viivelähtöpelaamista. Molemmat pakkiparit pystyvät avaamaan nopeasti, puolinopeasti ja viiveellä. Viime yönä Montrealia vastaan 3. erässä johtotilanteessa 3-1 olivat käytössä lisäksi purkukiekot omalta puolustusalueelta sekä kuusi pitkää kiekkoa Montrealin päätyyn. Viivelähtöjä ei Philadelphia valmentajan ohjeiden mukaisesti enää 3. erässä pelannut.

Pronger pelaa paljon ja hänen johdollaan Philadelphia rytmittää hyökkäyksiään. Viivelähdöt on helposti poimittavissa Prongerin ollessa jäällä. Timonen-Coburn pari pelaa myös muutaman viivelähdön/erä tyylikkäästi silloin, kun valmentajan ohje on rytmittää hyökkäyksiä viivelähdöillä.

Kun NHL:n vähintään toiseksi paras jääkiekkojoukkue pelaa kolmen rytmin jääkiekkoa, sisältäen viivelähdöt, niin en pitäisi viivelähtöjen merkitystä ihan v...n pienenä ja merkityksettömänä osana jääkiekon pelikirjaa.

Niin, taas näitä nolla tason juttuja eli Philly pelaa kolmella rytmillä ja voittaa. Mitä tästä voimme päätellä? Onko se ratkaiseva tekijä viivelähdöt vai joku muu?

 

[Johannes]

http://www.nhl.com/ice/playerstats.htm?fetchKey=20103ALLSASAll&sort=timeOnIce&viewName=timeOnIce
Pronger, Timonen, Carle ja Coburn pelaavat todella isoja minuutteja. Tekeeköhän ne viivelähtöjä vai onko niillä ohjeistus välillä vähän hengähtää kiekon kanssa oman maalin takana, että Flyers saa vaihdettua ketjut, koska pakkipareja vaihdetaan paljon harvemmin kuin ketjuja. Silloin on turvallisinta, että yksi puolustaja on kiekon kanssa oman maalin takana aika usein.

Kun katsoo pelkkää Flyersin tilastoa jääajasta, niin Pronger, Timonen, Carle ja Coburn pelaavat melkein neljään "pekkaan" koko pelin, puolustuksen osalta. Minusta se vaikuttaa siihen, että mennään usein kiekon kanssa oman maalin taakse, odottelmaan uutta ketjua jäälle.

Onko viivelähtöjen merkitys suurempi pienessä vai suuressa kaukalossa vai onko se yhtä suuri. Tämä on mietityttänyt minua.

 

[Morgoth]

Kun NHL:n vähintään toiseksi paras jääkiekkojoukkue pelaa kolmen rytmin jääkiekkoa, sisältäen viivelähdöt, niin en pitäisi viivelähtöjen merkitystä ihan v...n pienenä ja merkityksettömänä osana jääkiekon pelikirjaa.

Tässä on vähän sama logiikka kuin siinä että Sakari Orava rukoilee ennen leikkausta ja leikkaa David Beckhamin jalan kuntoon, niin voimme päätellä että Jumala on olemassa? Ja Sakari Orava on arvostelun yläpuolella?

Oletko sä nyt ihan kassalla?

 

[Johannes]

NHL:ssä yleensä kaksi pakkiparia pelaa paljon ja ketjuja on neljä. Eikö ole aika luonnollista, että paljon pelaavat puolustajat vetäytyvät usein oman maalin taakse odottamaan ketjujen vaihtamista. Ei tämä ole minusta mitään viivelähdöillä hyökkäämistä, vaan minimoidaan riskiä kiekon menettämiseen ketjujen vaihtamisen aikana. Se on pienen kaukalon ja NHL:n tyyli pelata. Sm-liigassa on iso kaukalo ja puolustajiakin peluutetaan paljon tasaisemmin. Silloin voidaan puhua viivelähdöistä tarkoituksellisesti, osana pelitapaa, paljon enemmän kuin NHL-tyylisessä pienen kaukalon pelissä.

 

[LaTe_Show]

Syyttäjä pelasi omaa viivelähtöä ja vie Harkimo-jutun hovioikeuteen: IL.

 

[Robin Big Snake]

No aika harvassa ovat ne tilanteet, jossa peliväline annetaan vastustajalle. Jos näin tapahtuu, pelataan kiekko yleensä tyhjään tilaan vastustajan selustaan, jossa se ei ole kummankaan hallussa vaan sieltä kiekko hankitaan itselleen kaksinkamppailu voittamalla. Taas kerran tässä korostuu se mistä kiekossa on kyse: kaksinkamppailujen voittamisesta niin fyysisellä kuin henkisellä tasolla ja niin vastustajaa kuin itseään vastaan. Aika harvassa ovat tilanteet, jossa kiekko annettaisiin tarkoituksella vastustajalle.

Oli ehkä huono sanavalinta "annetaan vastustajalle", mutta paremminkin luovutaan pelivälineestä vapaaehtoisesti. En millään saa päähäni toista joukkuelajia missä näin toimitaan, joku voi toki kertoa kun en niin tarkasti tunne Euroopan ulkopuolisia merkittäviä joukkuelajeja. Ei oikein voi vedota siihenkään että jääkiekko on niin vahvasti kaksinkamppailulaji, koska mitähän nyky NBA on missä joukkuepelaaminen on melkein täysin kadonnut. Vanha universaali totuushan on että kun hallitset pelivälinettä, vastustajan on mahdoton tehdä tulosta. Muuten kuin telepaattisesti.

 

[siffa]

NHL:ssä yleensä kaksi pakkiparia pelaa paljon ja ketjuja on neljä. Eikö ole aika luonnollista, että paljon pelaavat puolustajat vetäytyvät usein oman maalin taakse odottamaan ketjujen vaihtamista. Ei tämä ole minusta mitään viivelähdöillä hyökkäämistä, vaan minimoidaan riskiä kiekon menettämiseen ketjujen vaihtamisen aikana. Se on pienen kaukalon ja NHL:n tyyli pelata. Sm-liigassa on iso kaukalo ja puolustajiakin peluutetaan paljon tasaisemmin. Silloin voidaan puhua viivelähdöistä tarkoituksellisesti, osana pelitapaa, paljon enemmän kuin NHL-tyylisessä pienen kaukalon pelissä.

Siellä on viivelähtöjä pysähtymällä maalin taakse sekä pakki-pakki-pakki hyökkäyksiä. Coburn syöttää omassa päässä toiselle puolelle Timoselle, Timonen nostaa jalalla ylöspäin, Coburn siirtyy omalla puolella lähelle keskustaa ja jää Timosen luistelulinjan taakse, Timonen syöttää takaviistoon Coburnille, joka avaa lyhyellä tai pitkällä syötöllä ylöspäin hyökkääjille. Tämä tapahtuu myös toisinpäin. Samoin Pronger kiekottelee kulloisenkin pakkiparinsa kanssa usein vastaavasti, jolloin kyse on viivelähdöstä. Philadelphian pakeilla ei ole mitään kunto-ongelmia, joiden vuoksi joutuisivat pysähtymään maalin taakse, vaan kyse on hitaan hyökkäyksen avaamisesta. Kun Philadelphia alkaa pelata vain nopeasti ja puolinopeasti, eivät pakit seisahdu maalin taakse missään tilanteessa vaan avaavat välittömästi nopean tai puolinopean hyökkäyksen, vaikka peliaika olisi ollut miten suuri tahansa.

Anaheimissä ja Kanadan olympiajoukkueessa pelatessaan Scott Niedermayer ja Chris Pronger pelasivat paljon pakki-pakki-pakki viivelähtöjä.

 

[dana77]

Oli ehkä huono sanavalinta "annetaan vastustajalle", mutta paremminkin luovutaan pelivälineestä vapaaehtoisesti. En millään saa päähäni toista joukkuelajia missä näin toimitaan, joku voi toki kertoa kun en niin tarkasti tunne Euroopan ulkopuolisia merkittäviä joukkuelajeja.

Ymmärtääkseni aussi-futiksessa potkaistaan joskus vaan sellainen korkea potku ja toivotaan, että omat saavat sen haltuun. Ja tietenkin myös jenkkifutiksessa puntataan säännöllisesti eli ihan oikeasti annetaan pallo vastustajalle.

 

[scholl]

Oli ehkä huono sanavalinta "annetaan vastustajalle", mutta paremminkin luovutaan pelivälineestä vapaaehtoisesti. En millään saa päähäni toista joukkuelajia missä näin toimitaan, joku voi toki kertoa kun en niin tarkasti tunne Euroopan ulkopuolisia merkittäviä joukkuelajeja.

Jos toinen puolustaa hyvin niin silloin koripallossa peliväline on ikäänkuin pakko antaa vastustajalle. Hyökkäysaika kuluu loppuun ja joudutaan ottamaan huono heitto, jolla ei ole toivoakaan mennä sisään. Joskus jopa hyökkäysaika kuluu kokonaan loppuun ennen heittoa. Osittain sen takia Euroopan liigan peleissä tehdään vain jotain 50-60 pistettä per joukkue. Aika iso ero verrattuna Drazen Petrovicin ja Oscar Smithin ja Nikos Gallisin aikoihin.