Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

[K.Pylkkänen]

Tai jokainen voi miettiä, miten päästään iholle ja luomaan painetta, jos pelisysteemi on perseellään ja tilanteisiin tullaan pääsääntöisesti sen ratkaisevan hetken myöhässä. .

Hyvä näkökulma tähän keskusteluun.
Mutta jos tästä vedetään yksioikoinen johtopäätös Leijonien hieman, sanottakoon nyt, haluttomaan peliesitykseen tsekkipelissä, niin se asettaa Jalosen valmennuskyvyt kyllä hyvin huonoon valoon, koska hänestähän on nimenomaan puhuttu termillä pelitapavalmentaja.
Mutta ei olla niin yksioikoisia.
Käsikädessä kulkevat tunne ja pelitavan toteutus. Siitä painotuksesta olen forkan kanssa samaa mieltä, että kyllä jo ennen matsia pitää olla tunnetta (ja näissä kekkereissä myös kansallis-sellaista) kehissä, ei se pelkästään pelitavan kautta synny. Eikä kukaan nyt niin ole väittänytkään.

 

[Mace]

Hyvä näkökulma tähän keskusteluun.
Mutta jos tästä vedetään yksioikoinen johtopäätös Leijonien hieman, sanottakoon nyt, haluttomaan peliesitykseen tsekkipelissä, niin se asettaa Jalosen valmennuskyvyt kyllä hyvin huonoon valoon, koska hänestähän on nimenomaan puhuttu termillä pelitapavalmentaja.
Mutta ei olla niin yksioikoisia.
Käsikädessä kulkevat tunne ja pelitavan toteutus. Siitä painotuksesta olen forkan kanssa samaa mieltä, että kyllä jo ennen matsia pitää olla tunnetta (ja näissä kekkereissä myös kansallis-sellaista) kehissä, ei se pelkästään pelitavan kautta synny. Eikä kukaan nyt niin ole väittänytkään.

Joo, siis jos asiaa ajatellaan tuon aiemman viestini pohjalta, niin jotain pelitapaan liittyen meni pieleen. Minua harmitti eilisessä matsissa eniten se, että Suomi ei mielestäni pelannut sitä peliä, johon se oli ymmärtääkseni pyrkinyt koko turnauksen ajan. Ja jota se oli ainakin pyrkinyt toteuttamaan turnauksen aiemmissa otteluissa. Eilen kiekosta sen sijaan luovuttiin hämmästyttävän helposti ja annettiin Tsekille ohjat. Jalonen sanoi, että Suomelta loppui fysiikka ja homma kaatui siihen. Itselläni ei riitä kompetenssi sanomaan, mikä sai Suomen pelaamaan eri tavalla kuin aiemmin, mutta kovin harmillista se oli. Minä olisin paljon mieluummin nähnyt tappion tulevan siten, että Suomi olisi sinnikkäästi pyrkinyt pitämään kiinni omasta pelistään, mutta se ei vaan olisi riittänyt. Nyt lähdettiin lipsumaan omasta pelisysteemistä ratkaisevassa paikassa ja se oli tuhon tie. Lukemat mairittelivat Suomea.

 

[Mace]

Tunne syntyy hyvin monesta lähteestä. Siihen vaikuttaa tottakai pelitapa, josta hyvänä esimerkkinä käy menneen kauden HIFK:n pudotuspelaaminen, joka oli kaukana siitä tunteesta ja intohimosta, jota HIFK:lta on yleensä nähty. Tunne syntyy kuitenkin monista muista osa-alueista kuten joukkuehengestä, valmentajan johtamistaidoista ja motivoinnista ja kuten Westerlundin haastattelusta kävi ilmi: kaikki lähtee kotiasioista, myös tunne.

Itse näen toimivan pelitavan välineenä, jonka kautta voidaan tunnetta kanavoida oikeisiin kohteisiin, mutta se ei itsessään synnytä mitään tunnetta. Tunne ja intohimo pitää olla olemassa ennen pelitapaa.

Joukkuehengestä yleisesti sen verran, etten usko siinä kyllä olleen Suomen osalta mitään ongelmia. Päinvastoin uskoisin, että kun Suomen joukkue oli nyt vielä poikkeuksellisen homogeeninen (eli joukkueessa ei ollut juuri tähtipelaajia vaan materiaali oli tasaista), se vain entisestään yhdisti joukkuetta. Toisaalta ehkä ainoan tunnetta potentiaalisesti syövän seikan näkisin tuossa samassa asiassa eli Venäjää vastaan ei uskottaisi omiin mahdollisuuksiin, kun materiaaliero oli niin hurja, vaikka ulkoisesti kuinka toitotettaisiin joukkuepelaamisen merkitystä. En kuitenkaan usko, että Tsekkiä vastaan tuollaista alemmuskompleksia olisi ollut, vaan aivan varmasti joukkue uskoi kykenevänsä Tsekin kaatamaan. Jalosen johtamis- ja motivointitaidoista en osaa sanoa mitään, koska en tapausta tunne.

Leipätyön osalta ymmärrän sen, että myös esim. kotiasiat vaikuttavat, mutta maajoukkueympyröissä toivoisin, että tuo asia ei ainakaan merkittävään rooliin nousisi. Maajoukkueottelut eivät ole kenenkään pelaajan leipätyötä vaan ne ovat kauden päätteeksi tuleva huipennus, jossa itse näen mielelläni vain ne pelaajat, jotka kokevat kykenevänsä sitoutumaan ja antamaan kaikkensa kaukalossa. Jos tuohon ei kotiasioiden (ta minkä tahansa muun syyn takia) kykene, olisi mielestäni reilua tunnustaa se itselleen jo hyvissä ajoin, jotta tilalle voitaisiin valita joku, joka on siinä tilanteessa valmis remmiin.

 

[K.Pylkkänen]

Itselläni ei riitä kompetenssi sanomaan, mikä sai Suomen pelaamaan eri tavalla kuin aiemmin, mutta kovin harmillista se oli. .

Joo ei riitä täälläkään.
Mutta nyt jälkikäteen ajateltuna, oli kyllä outo esitys Suomelta, mikä jätti paljon kysymysmerkkejä jälkeensä.
Tsekeiltä on otettu pataan ennenkin ja myös pelillisesti ollaan oltu alatavastaajia ennenkin, mutta minun mielestä Suomi oli koko ottelun poikkeuksellisen altavastaaja. Lukemat todellakin mairittelevat Suomea.
Hyvää alkua en laske sen enempää taktiseksi kuin tunteenkaan voitoksi, vaan hyvien pelaajien yksilösuorituksiksi.

Ja vielä siihen, että joutuvatko palaajat liikaa miettimään taktisia kuvioita pelitilanteessa, niin ei Suomen peli miettimiseen kaatunut, mutta jos Sihvosen ajatuksen juoksua seurataan, niin Kukkosenhan olisi nimenomaan pitänyt miettiä viivelähtöä, eikä toimia selkärangasta. Eli jos pelaajat, jotka ovat seurajoukkueissa tottuneet pelaamaan hyvin erilaisilla systeemeillä, pyritään samaan turnauksessa vahällä harjoittelulla pelaamaan esim. näitä neljää eri rytmiä, niin onhan siinä riski, että miettimiseksi menee.

 

[siffa]

Käsikädessä kulkevat tunne ja pelitavan toteutus. Siitä painotuksesta olen forkan kanssa samaa mieltä, että kyllä jo ennen matsia pitää olla tunnetta (ja näissä kekkereissä myös kansallis-sellaista) kehissä, ei se pelkästään pelitavan kautta synny. Eikä kukaan nyt niin ole väittänytkään.

On hyvä, että tunteesta keskustellaan täällä. Summasen valmentaessa maajoukkuetta Urheilulehti kirjoitti Summasen joukkueiden pelaavan korkealla lataustasolla. Myös Sheddenin karismaattista johtamistaitoa ja kykyä ladata joukkueen tunne korkeaksi on Urheilulehdessä kehuttu. Ero Summasen ja Sheddenin välillä on ollut Urheilulehden kirjoituksissa se, että Summanen peluuttaa UL:n mukaan modernimmalla pelikirjalla kuin Shedden.

Olympiakisojen neljä parasta maata ovat jokainen ulkona MM-kisojen mitalitaisteluista. Tunteesta puheen ollen yleinen käsitys on ollut, että Kanada ja USA pelaavat aina korkealla tunnetasolla pienetkin pelin yksityiskohdat. MM-kisoissa ei kuitenkaan korkeakaan pelaamisen tunnetaso riittänyt USA:lla kuin karsintasarjaan joutumiseen ja Kanadakin tippui mitalien ulkopuolelle. Jotkin muut peliin liittyvät osa-alueet pettivät näillä joukkueilla. Siinä on analyysin paikka niinkuin silläkin, miksi olympiakisojen paras eurooppalainen maa, Suomi, hävisi Tshekille tärkeän 7. ottelun.

Katsoin muuten eilisistä otteluista joukkueiden kulmapelaamisia. Tshekki mm. sijoitti häviötilanteessa kaksi hyökkääjää maalin edustalle painimaan Suomen puolustajien kanssa. Kulmapelissä oli usein vain yksi tshekkipelaaja. Jagrille jäi vahvana vääntäjänä helppo työ punnertaa toistuvasti maalipaikkoihin tai hän heitti kiekkoa maalille taisteltavaksi. Aiemmin kuvaamieni kulmapelaamisten lisäksi löysin eilen joukkueilta takamieheksi jääneen kolmannen pelaajan maalin takaa, jonne kulmapelaajat tai viivapakit antoivat syöttöjä. Niinkuin oli jo puhetta, niin kulmapelaaminen ja sen variaatiot on kirjattu tarkoin valmentajien pelikirjoihin ja pelin aikana pelaajat toteuttavat valmentajien ohjeita.

 

[siffa]

Hyvää alkua en laske sen enempää taktiseksi kuin tunteenkaan voitoksi, vaan hyvien pelaajien yksilösuorituksiksi.

Maalia edelsi joukkueen pelitavan mukainen hidas hyökkäyksiinlähtö. Nummelin sai kiekon, vei sen maalin taa ja odotti koko viisikon organisoitumisen ja nosti jalalla ylös ja syötti Niskalalle, joka syötti keskelle Kontiolalle. Yllätys oli, että Tshekki teki alkeellisen virheen ja jätti Kontiolalle avoimet ovet luistella keskeltä läpi kentän aina maalin tekoon asti. Toista kertaa Tshekki ei tähän virheeseen enää syyllistynyt.

 

[K.Pylkkänen]

Maalia edelsi joukkueen pelitavan mukainen hidas hyökkäyksiinlähtö. .

Joo oli siinä viive toki, mutta kyllä minä lasken sen ns. läpisyötöksi. En varsinaiseksi viisikkohyökkäykseksi. Mutta joo, viive oli tarpeen.

 

[Fordél]

Maalia edelsi joukkueen pelitavan mukainen hidas hyökkäyksiinlähtö. Nummelin sai kiekon, vei sen maalin taa ja odotti koko viisikon organisoitumisen ja nosti jalalla ylös ja syötti Niskalalle, joka syötti keskelle Kontiolalle. Yllätys oli, että Tshekki teki alkeellisen virheen ja jätti Kontiolalle avoimet ovet luistella keskeltä läpi kentän aina maalin tekoon asti. Toista kertaa Tshekki ei tähän virheeseen enää syyllistynyt.

Oliko Suomella tilanteessa vaihto kesken?

En tilastoinut viivelähtöjen määrää, mutta aika monesti niitä käytettiin kun vaihto oli kesken. Näin tapahtui varsinkin jatkoajalla.

 

[Isaskar]

Kun kirjoitit että Ruutun kommentti oli hyvä, niin tarkoititko sillä sitä että sisällöllisesti sillä oli arvoa, vai sitä että se oli hyvä suhteessa siihen millaista kompetenssia häneltä voidaan olettaa, vaikka esimerkiksi edelleen kiinnostaisi tietää mitä tämä peli on johon pitäisi keskittyä ilman taktiikkaa?

Et varmasti saa tuohon kysymykseen vastausta, koska kukaan ei väitä ettei taktiikkaan pitäisi lainkaan keskittyä. Ruutukin puhuu painotuksista, ei mistään mustavalkoisesta yhteen asiaan keskittymisestä.

Itse tulkitsen Ruudun sanomisia niin, että hän tuo julki monen muunkin pelaajan mielipiteen Suomen valmennusjohdosta. En jaksa uskoa, että Ruutu olisi niin kovin kiinnostunut siitä, mitä eri toimittajat lehtiinsä kirjoittavat ja kuinka kuinka paljon energiaa siihen tuhlaavat.

 

[TosiFani]

No nämä ovat puhdasta lässytyskamaa, en edes ymmärrä mitä sillä tarkoitetaan että ei pitäisi kiinnittää huomioita taktiikkaa vaan peliin, mitä tämä peli sitten on, eikä peli juurikin koostuu taktiikoista/pelitavoista ja vastaavista. Nenhän sen pelin muodostavat, tai ainkin organisoidun jääkiekon, vai miten keskitytään peliin ilman taktiikkaan tai ilmeisesti ilman mitään yhteistyömallia pelin pelaamisesta.

En väitä että Sihvosen analyysit olisivat jotain kaiken kattavia, eivät olekaan, tai oikeassa, mutta ei tälläinen Wallinheimolainen/Ruutulainen kiekko pussiin/enemmän tunnetta analyysi anna yhtään sen enempää...

Mielestäni Sihvonen oli oikeassa analysoidessaan Kukkosen toimintaa, mutta hänen analyysinsä johtopäätös oli mielestäni väärä. Kukkonen ei pelannut tilannetta väärin, koska ei osaa lukea peliä tai on puukäsi vaan koska ei osannut käsitellä henkistä painetta. Kukkosen kohdalla tämä näkyi koko pelin jatkuvana ränniin lyömisenä ja lähes muulla joukkueella pelaamisen arkuutena.

Pelirohkeus ja kiekollinen peli vaatii... niin, rohkeutta pelata. Nyt pelin tärkeys ja vastustajan pelin kääntäminen teki Suomen pelistä liian varovaista ja tätä kautta pelin kontrolli annettiin Tsekille. Mielestäni tässä pelissä pelikirjalla ei ollut merkitystä, se oli aivan yhtä hyvä kuin aikaisemminkin, vaan joukkueen kokemattomuus tuli näkyviin.

 

[siffa]

Oliko Suomella tilanteessa vaihto kesken?
En tilastoinut viivelähtöjen määrää, mutta aika monesti niitä käytettiin kun vaihto oli kesken. Näin tapahtui varsinkin jatkoajalla.

En ole varma, mutta maalin tekoaika 0,55 viittaa siihen, että kyseessä oli vaihto meneillään ja viisikko kerättiin kasaan viiveehyökkäykseen. Kyse oli tyypillisestä viivelähdöstä, joita kiekkokontrollijoukkueet tekevät. Tilastoin pelin viivelähdöt: Suomi 6+3+7=16 ja Tshekki 3+5+5=13. Viivelähdöt tilastoin vain 5vs5-pelissä, joten yv/av:llä enkä jatkoajalla niitä tilastoi.

 

[Fordél]

En ole varma, mutta maalin tekoaika 0,55 viittaa siihen, että kyseessä oli vaihto meneillään ja viisikko kerättiin kasaan viiveehyökkäykseen. Kyse oli tyypillisestä viivelähdöstä, joita kiekkokontrollijoukkueet tekevät. Tilastoin pelin viivelähdöt: Suomi 6+3+7=16 ja Tshekki 3+5+5=13. Viivelähdöt tilastoin vain 5vs5-pelissä, joten yv/av:llä enkä jatkoajalla niitä tilastoi.

Eli tehdäänkö viivelähtö siksi, että saadaan vaihto suoritettua rauhassa vai siksi, että saadaan kontrolloitu hyökkäys vai sekä että?

 

[tant gredulin]

Eli tehdäänkö viivelähtö siksi, että saadaan vaihto suoritettua rauhassa vai siksi, että saadaan kontrolloitu hyökkäys vai sekä että?

Ja aatteleppa, jos pelaajan pitää miettiä sitä :)Ettei vaan olisi Kukkonen sortunut tähän...

 

[siffa]

Eli tehdäänkö viivelähtö siksi, että saadaan vaihto suoritettua rauhassa vai siksi, että saadaan kontrolloitu hyökkäys vai sekä että?

Viivelähtöjä omasta päästä tehdään kaikista oman pään pelitilanteista lähtien sen takia, että saadaan kontrolloitu hyökkäys aikaiseksi. Viivelähtöjä (esim. pakki-pakki-pakki syöttöketjua) tehdään kovan karvauksen alta aina rauhallisiin vaihtotilanteisiin saakka. Viivelähdöt erottaa muista hyökkäyksiinlähdöistä se, että ne eivät ole nopeita eivätkä puolinopeita (pakki-pakki) hyökkäyksiinlähtöjä. Hitaisiin lähtöihin viivelähtöjen lisäksi kuuluu kiekottelu, jota pakit ja hyökkääjät tekevät keskenään syötellen omalla puolustusalueella. Kun pelaajat palauttavat kiekon taaksepäin omalle pelaajalle tai hakevat volttaamalla uuden vauhdin, niin merkitsen ne hitaiksi lähdöiksi.

 

[siffa]

Ja aatteleppa, jos pelaajan pitää miettiä sitä :)Ettei vaan olisi Kukkonen sortunut tähän...

Pelaaja, useimmiten puolustaja, päättää aina sen, milloin lähdetään viiveellä, puolinopeasti tai nopeasti omasta päästä. Näin pelaaja toimii silloin, kun valmentaja on antanut käskytyksen siitä, että peliä rytmitetään esim. kolmella rytmillä. Pelaajat ovat fiksuja ihmisiä ja oppivat ja pystyvät tähän päätöksentekoon helposti. Kun kiekko riistetään vastustajalta ja, kun nopealla hyökkäyksellä päästään iskemään organisoitumatonta vastustajaa vastaan, pelaaja reagoi aina niin, että käynnistää nopean hyökkäyksen.

Kun valmentaja antaa käskyn pelata jatkuvasti vain nopeasti tai puolinopeasti, niin pelaajat toteuttavat tätä pelitapaa. Silloin ei hitaita hyökkäyksiä ole edes pelaajien vaihtotilanteissa.

 

[Gags]

Ero Summasen ja Sheddenin välillä on ollut Urheilulehden kirjoituksissa se, että Summanen peluuttaa UL:n mukaan modernimmalla pelikirjalla kuin Shedden.

UL:hän on todettu käräjäoikeuden päätöksellä kirjoittavan valheita, joten ehkä nämä viittaukset ko. lehteen olisi syytä jättää kokonaan tekemättä?

 

[tant gredulin]

Kun valmentaja antaa käskyn pelata jatkuvasti vain nopeasti tai puolinopeasti, niin pelaajat toteuttavat tätä pelitapaa. Silloin ei hitaita hyökkäyksiä ole edes pelaajien vaihtotilanteissa.

No itse asiassa mä yritin vaan olla hauska ja vähän keventää kalkkunalla tätä joukkueen rillaamista. Se ei ilmeisesti teillä päin ole tapana.

 

[Pappa1]

Olen huono kirjoittamaan ajatuksiani, mutta kokeillaan.

Jalonen on hyvä valmentaja, seurajoukkueelle. Pelitapa saadaan iskostettua kesän aikana ja hioa loppuun syksyn aikana. Nyt käy niin, että muutamassa viikossa pitäisi oppia aivan uusi pelitapa (suurimmalle osalle pelaajista käy näin). Esimerkkinä juuri vaikkapa Kukkonen, useita vuosia pelannut seurajoukkueessa aivan erisysteemillä ja sitten pitäisi alkaa kiekottelemaan etc. Sihvosta tähän väliin sen verran, hän mainitsi, että joukkueen pitäisi pystyä pelaamaan omalla alueella 5vs2 peliä (eli kiekottelemaan), mutta nyt selkäytimestä tulee perus hätäripurku, vaikka vieressä olisi kaveri, koska ollaan oltu alakynnessä viimeiset 5min. Eli sikäli voisin jopa sanoa, että Shedden oli jossain mielessä parempi valmentaja, lyhyeen rypeämään. Todistihan Pietiläkin (Ilveksessä), että hetkellisesti ja yksittäisissä peleissä tunteella voitetaan pelejä. Pitkässä juoksussa ilman pelitapaa kävi miten kävi.

Eipä tässä oikein syyttävää sormea kenenkään voi osoittaa, mutta kaikkien eduksi olisi, jos Jalonen lähtisi pois. Hankittaisiin joka vuosi uusi tunteen nostattaja. Mutta jos Jalosen haluttaisiin onnistuvan niin pitäisi melkein lähteä Latvia linjalle. Valmentaa kovaa seurajoukkuetta ja sieltä valita kaksi - kolme ketjullista äijiä kisakoneeseen ja pakolliset nhl-vahvistukset mediaa rauhoittamaan. Ei tästä muuten tule mitään.

E. Gagsille sen verran, että kolmesta pääsyytteestä kaksi meni UL:n hyväksi ja joku haamukirjoitus juttu Harkimolle.

Harkimo myönsi itse oikeudessa, että hänellä on paha lukihäiriö, hän on sanasokea ja äidinkieleltään ruotsalainen

 

[Maple Leaf]

Gagsille sen verran, että kolmesta pääsyytteestä kaksi meni UL:n hyväksi ja joku haamukirjoitus juttu Harkimolle.

Päätoimittaja Jukka Rönkä, UL:n nettisivut 21.5.2010:

"Raskain syyte koski sitä, että Hjallis Harkimo olisi ripittänyt pelaajat lauantain 10. tammikuuta 2009 pelatun SaiPa-ottelun jälkeen. Tältä osin meillä oli jutussa selkeä asiavirhe: tämä kuvattu episodi ei tapahtanut SaiPa-ottelun jälkeen, vaan muutama tunti sitä ennen samaisena lauantaina. Sen lisäksi episodi tapahtui valmentajien kopissa, joka on pelaajien pukuhuoneen perällä, ja paikalla tässä tilaisuudessa oli vain valmennusjohto ja urheilutoimenjohtaja Matti Virmanen."

Urheilulehdessä olivat väärin vain siis tapahtuneen paikka, aika ja osallistujat. Ihan luotettavaa uutisointia siis.

 

[siffa]

UL:hän on todettu käräjäoikeuden päätöksellä kirjoittavan valheita, joten ehkä nämä viittaukset ko. lehteen olisi syytä jättää kokonaan tekemättä?

Kun nyt oikein kysymysmerkin kanssa kysyt, niin vastaan tämän kerran. Viittaan Suomessa käynnistetyssä ja nyt hyvin vilkkaana käyvässä jääkiekon pelikirjakeskustelussa aina Urheilulehteen, jonka päätoimittaja Jukka Rönkä näki Suomen suosituimman urheilulajin osalta mustan aukon jääkiekon pelikirjakeskustelussa ja mahdollisti sen aloittamisen Urheilulehdessä.

Tänään on STT jakanut tietoa tuosta Harkimo/UL käräjöinnistä. STT kirjoittaa asiasta:" Langettava tuomio tuli kohdasta, joka koski haamukirjoittajaa. Sen sijaan oikeus hylkäsi syytekohdan, joka koski perättömäksi osoittautunutta tietoa pelaajien haukkumisesta. Se viittasi tässä kohdin tietolähteen kiihtymykseen ja väärinkäsityksen mahdollisuuteen. Urheilulehden päätoimittaja oli pääasian osalta helpottunut: Pidän tätä merkittävänä linjauksena siinä mielessä, että tämä mahdollistaa sen, että voidaan tarvittaessa hyvinkin kriittisesti ja suoraan puhua asioista. Siinä mielessä tämä ei millään tavalla ainakaan kavenna sananvapautta."

Edit: Rönkä kirjoittaa oikeusjutusta Urheilulehden nettisivuilla. Kysymykseen, että vaikuttaako käräoikeuden päätös Urheilulehden kirjoittamiseen Harkimosta, hän vastaa:"Ei millään tavoin".

 

[siffa]

No itse asiassa mä yritin vaan olla hauska ja vähän keventää kalkkunalla tätä joukkueen rillaamista. Se ei ilmeisesti teillä päin ole tapana.

Et kai kuitenkaan pannut pahaksi, kun kerroin sinullekin opiksi hieman pelin rytmityksestä?

 

[Fordél]

Viivelähtöjä omasta päästä tehdään kaikista oman pään pelitilanteista lähtien sen takia, että saadaan kontrolloitu hyökkäys aikaiseksi. Viivelähtöjä (esim. pakki-pakki-pakki syöttöketjua) tehdään kovan karvauksen alta aina rauhallisiin vaihtotilanteisiin saakka. Viivelähdöt erottaa muista hyökkäyksiinlähdöistä se, että ne eivät ole nopeita eivätkä puolinopeita (pakki-pakki) hyökkäyksiinlähtöjä. Hitaisiin lähtöihin viivelähtöjen lisäksi kuuluu kiekottelu, jota pakit ja hyökkääjät tekevät keskenään syötellen omalla puolustusalueella. Kun pelaajat palauttavat kiekon taaksepäin omalle pelaajalle tai hakevat volttaamalla uuden vauhdin, niin merkitsen ne hitaiksi lähdöiksi.

Teeppä vielä tilastoja siitä, että mistä viivelähtö johtuu? Väitän, että aika paljon niihin ajaudutaan vaihtojen takia.

Ja jos Suomellakin oli viime pelissä alle 20 viivelähtöä, mutta pelin aikana keskimäärin tulee lähemmäs 120 hyökkäystä niin aika pientä osaa nuo näyttelevät pelissä. Tuosta 120 lähtee puolustusalueelta keskimäärin 75 hyökkäystä, joten siihenkin nähden ei puhuta mitenkään erityisen merkittävästä asiasta. Ja varsinkin maalinteon suhteenhan niiden rooli ei ole läheskään yhtä merkittävä kuin vastahyökkäysten, joista syntyy paljon todennäköisemmin maali kuin organisoiduista hyökkäyksistä. Mutta tietysti kiekkokontrollin ja pelin hallinnan kannalta niillä on oma merkityksensä.

 

[tant gredulin]

Et kai kuitenkaan pannut pahaksi, kun kerroin sinullekin opiksi hieman pelin rytmityksestä?

En tietenkään, oppia ikä kaikki. Mutta jatkan kuitenkin tällä valitsemallani siipikarjalinjalla ja vastaan, että osa kuitenkin valuu kuin vesi hanhen selästä :)

 

[steepler]

Ruutu puhuu minusta ihan asiaa. Toki asia ei ole ihan noin yksinkertainen, mutta televisiossa ja lyhyessä kommentissa on pakko tiivistää.

Toki onhan tuo lähtökohtaisesti asiaa, itsekin tiedän sen varsin hyvin, kestävyysurheilua harrastaneena, että henkisellä tilalla on mieletön merkitys urheilusuoritukseen. Jos esimerkiksi jossain juoksussa keskittyminen ei ole kunnossa niin suoritus saattaa olla selvästi huonompi mitä kunto edellyttäisi. Joku Michael Jordan, vaikka oli toki mielettömän lahjakas fyysisesti, pystyi silti henkisillä ominaisuuksillaan vaikka väkisin puristamaan joukkueelleen voittoja, toki siinäkin taustalla oli pelikirja ja Jacksonin valmennusta, mutta silti Jordanin henkinen panos oli äärimmäisen suuri.

Tässä tavallaan Ruutu on niin monimutkaisen asian kanssa tekemisissä että hän luo mielestäni väärää mielikuvaa esimerkiksi koko henkisen valmennuksen prosessista yliyksinkertaistamalla asiaa. Miten siihen esimerkiksi reagoitaisiin jos joku kommentaattori heittäisi että, pelikirja kuntoon ja se on siinä, tämäkin olisi liian yksinkertainen juttu, mutta tietyssä määrin huomattavasti helpommin toteutettavissa kuin tämä Ruudun esittämä asia.

Ruutu luo mielestäni tälläisillä kommenteilla valmennusjohdon suuntaan jopa epärealistisia odotuksia. Oikeasti tuo aihe on niin vaikea ja monimutkainen käsiteltäväksi, maailmasta tuskin löytyy ketään jolla siihen on joku valmis sapluuna olemassa, että voi olla kohtuutonta edes vaatia valmennusjohdolta asian kovinkaan varmaa hallitsemista. Ruutu kuitenkin luo enemmän tai vähemmän sellaista mielikuvaa että ei tuo mitenkään erityisen vaikea homma ole. Toki tässä on mukana vahvaa tulkintaa sanomisista, mutta jos ajatellaan että Ruutu tuossa kritisoi valmennusjohtoa siitä että Suomi ei ollut tietyssä henkisessä tilassa.

 

[siffa]

Teeppä vielä tilastoja siitä, että mistä viivelähtö johtuu? Väitän, että aika paljon niihin ajaudutaan vaihtojen takia.

Kun joukkue pelaa nopeaa pystysuunnan kiekkoa, ei se ajaudu viivelähtöihin edes vaihtotilanteissa. Olen katsonut paljon pelejä, joissa viivelähtöjä on ollut 1. erässä, mutta 3. erän loppukiritilanteessa häviöllä oleva joukkue on alkanut pelata vain nopeita hyökkäyksiinlähtöjä kaikissa pelitilanteissa. Peliä myös viivelähdöillä rytmittävät joukkueet eivät ajaudu vaihtojen takia viivelähtöihin vaan käyttävät vaihtotilanteita hyväkseen saadakseen kontrolloidun koko tiiviin viisikon hyökkäyksen aikaan.

Ja jos Suomellakin oli viime pelissä alle 20 viivelähtöä, mutta pelin aikana keskimäärin tulee lähemmäs 120 hyökkäystä niin aika pientä osaa nuo näyttelevät pelissä. Tuosta 120 lähtee puolustusalueelta keskimäärin 75 hyökkäystä, joten siihenkin nähden ei puhuta mitenkään erityisen merkittävästä asiasta. Ja varsinkin maalinteon suhteenhan niiden rooli ei ole läheskään yhtä merkittävä kuin vastahyökkäysten, joista syntyy paljon todennäköisemmin maali kuin organisoiduista hyökkäyksistä. Mutta tietysti kiekkokontrollin ja pelin hallinnan kannalta niillä on oma merkityksensä.

Tätä samaa asiaa olen muistuttanut jo useaan kertaan. Kaikki joukkueet hyökkäävät eniten nopeasti ja puolinopeasti. Viivelähtöjen optimaalisen määrän on Jukka Jalonen määritellyt 7/erä. Viivelähdöt päättyvät hyvin usein kiekon menetykseen, mutta tiivis viisikko on valmiina riistämään kiekon takaisin, jolloin syntyy nopean hyökkäyksen tilaisuus organisoitumatonta vastustajaa vastaan. Nopeat hyökkäykset organisoimatonta vastustajaa vastaan ovat tehokkain tapa tehdä maali 5vs5 pelissä.