Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

[mjr]

Kyllähän Suomen peli ajoittain kolmannessa erässä näytti kuvaamaltasi, mutta aivan tosissasiko meinaat, että Jalosen ohjeet toisella erätauolla olisivat olleet jotain tyyliin: "pakitelkaa ja roiskikaa keskialueelle, jos Saksa painaa päälle" ?

Pahoittelen, siffan henki otti minut valtaansa ja sormillani oli aivan oma suorastaan väyrysmäisen todellisuuspakoinen tahtonsa näppäimistöllä. Nyt kun en enää toimi meediona niin voin sanoa, että eilinen peli oli loistava esimerkki siitä, miten tunnetila, pelitahto ja -kuri ovat olennaisia asioita, eikä ilman niitä millään pelisuunnitelmalla ja -tavalla ole mitään olennaista merkitystä.

 

[choose_life]

Pahoittelen, siffan henki otti minut valtaansa ja sormillani oli aivan oma suorastaan väyrysmäisen todellisuuspakoinen tahtonsa näppäimistöllä.

Priceless:).

Mitä ketjun ns. otsikkoon ja viime viesteihin tulee, asia on lopulta hyvin yksinkertainen. Ihan niin kuin jäähalli on yksinkertainen, tietyllä tavalla raaka ja simppeli ympäristö, jossa jyvät erotellaan akanoista ja paskanpuhujat tekijöistä hyvinkin brutaalisti:
Valmentajalla joko on auktoriteettia, käytännön(kin) osaamista ja munaa osoittaa, että näin kannattaa tehdä, tai ei ole. Jos on, hänen pelaajansa ostavat pelitavan (riippumatta siitä, millainen se kulloinkin on) ja johtajuuden. Jos ei, homma ei toimi ja alkaa esiintyä kaikenlaista ikävää, kuten esim. kustuja "selviä" pelejä, epätietoisuutta ja pian myös sisäistä ja ulkoista kritiikkiä. (Tosin paikan päällähän näkee epäluottamuksen ihan vain katsomalla pari matsia ja ne kuuluisat yhdet treenit, mutta ensin pitää uskaltaa tulla/päästä paikan päälle).
Sitä, että ottaa selvää asioista, käyttää silmiään ja aivojaan, tarkistaa kaman useammasta lähteestä ja vastaa omilla kasvoillaan puheistaan, kutsutaan sitten ammattikielellä toimitustyöksi. Toisilla on sitäkin osaamista enemmän kuin toisilla, mutta helpompi on alkaa rakentaa, kun on ensi alkuun vaikkapa ehjä minäkuva, jonkinlainen kantti kestää paineita ja kohdata tosiasiat, ja kunnollinen kotikasvatus.

 

[K.Pylkkänen]

, että eilinen peli oli loistava esimerkki siitä, miten tunnetila, pelitahto ja -kuri ovat olennaisia asioita, eikä ilman niitä millään pelisuunnitelmalla ja -tavalla ole mitään olennaista merkitystä.

Jeps, samoilla linjoilla ollaan. 1. ja 2. erä sopivat mielestäni ihan hyvin näihin pelikirja-keskusteluihin, mutta siinä, että 3. erän kohdalla PS jankkaa viivelähtöjen merkityksestä mennään mun mielestä metsään, koska nuo mainitsemasi asiat tuntuivat nousevan keskeisempään rooliin.

Se onkin sitten todellista spekulaatiota, miksi kolmas erä meni niin kuin meni. Onko se Jalosen johtajuuden puutetta.. toivottavasti ei. ? Kyllähän ne kuvat, joita vaihtoaitiosta nähtiin, joissa RD ja Jalonen rupattelevat omiaan näyttivät aika pahalta .. Siellä pitäis olla aika ärhäkässä vuorovaikutuksessa pelaajien kanssa, eikä nysvätä jotain "vittu sitä tai tätä". Mutta niin kuin sanottu, muutama kuva vaihtoaitiosta ei kerro välttämättä yhtään mitään..
Täällä täytyy vaan arvuutella niiden havaintojen varassa, mitä on käytettävissä.

 

[BobbyFromMars]

Jukka Rautakorpi kuittailee vähän Sihvosen ja tämän hetkisen yleisen pelikirja- /pelitapakeskusteluiden suuntaan Aamulehden jutussa.

Toinen, ehkä tärkeä pohdiskelun paikka on tämä pelikirja / pelitapakeskustelu. Se vie tämän pelin metsään ihan totaalisesti koska siinä ei yksilölle anneta paljoakaan arvoa enää, aivan kuin pelaajat olisivat joitakin kauko-ohjattavia tunteettomia pelin osia. Heidän urheilulliset, pelilliset ja muuten elämiseen liittyvät erot eivät tunnu olevan tärkeitä tämän keskustelun "asiantuntijoille" ollenkaan.

Linkki koko juttuun: Aamulehden juttu

 

[Jyrla]

Jeps, samoilla linjoilla ollaan. 1. ja 2. erä sopivat mielestäni ihan hyvin näihin pelikirja-keskusteluihin, mutta siinä, että 3. erän kohdalla PS jankkaa viivelähtöjen merkityksestä mennään mun mielestä metsään, koska nuo mainitsemasi asiat tuntuivat nousevan keskeisempään rooliin.

Se onkin sitten todellista spekulaatiota, miksi kolmas erä meni niin kuin meni.

Missä Sihvonen jankkaa kolmannen erän kohdalla viivelähtöjen merkityksestä? Tämä Urheilulehden jutusta:

Olisiko Leijonien sitten hyökätä viiveellä enemmän kolmannessa erässä?

Ei. Se ei olisi ollut sinänsä mahdollista sanan varsinaisessa merkityksessä. Saksalaiset ajoivat Leijonien pakkeja ulos maalin takaa. Mutta kiekotella olisi pitänyt paljon enemmän. Olisi pitänyt syöttää monipuolisempiin syöttösuontiin.

Eikös tuossa nimenomaan myönnetä, ettei sellaista mahdollisuutta olisi edes ollut? Oletko muuten itse sitä mieltä, että kolmannen erän roiskiminen oli paras tapa pelata pois paineen alta? Saksaa vastaan se näytti vielä riittävän, mutta uskon että näissä kisoissa tulee painetta antamaan vielä sellaisiakin joukkueita, joita vastaan roiskiminen on veren kaivamista nenästä ja parempi vaihtoehto olisi syötellä pois paineen alta, kuten Sihvonen ehdottaa.

 

[Sateentekijä]

Olisiko Leijonien sitten hyökätä viiveellä enemmän kolmannessa erässä?

Ei. Se ei olisi ollut sinänsä mahdollista sanan varsinaisessa merkityksessä. Saksalaiset ajoivat Leijonien pakkeja ulos maalin takaa. Mutta kiekotella olisi pitänyt paljon enemmän. Olisi pitänyt syöttää monipuolisempiin syöttösuontiin.

Ei Saksa käynnössä edes karvannut kovinkaan kovalla temmolla. Suomi ja Jalonen teki sen ihan itse. Maalin taakse olisi pitänyt puolustajien mennä ja sieltä kiekottelulla liikkeelle.

Eniten Jalosessa kismittää reagoimattomuus, kun peli tökkii.

 

[Jyrla]

Jukka Rautakorpi kuittailee vähän Sihvosen ja tämän hetkisen yleisen pelikirja- /pelitapakeskusteluiden suuntaan Aamulehden jutussa.



Linkki koko juttuun: Aamulehden juttu

Jukan mielestä pelitapa-asioilla ei ole merkitystä ja HPK:n nousu alkoi joulutauolla, kun Jukalla oli kanttia muuttaa omaa pelitapaansa pelaavampaan suuntaan. Vai oletko sitä mieltä, ettei näin ollut?

 

[Jyrla]

Ei Saksa käynnössä edes karvannut kovinkaan kovalla temmolla. Suomi ja Jalonen teki sen ihan itse. Maalin taakse olisi pitänyt puolustajien mennä ja sieltä kiekottelulla liikkeelle.

Eniten Jalosessa kismittää reagoimattomuus, kun peli tökkii.

Ensimmäisessä ja toisessa erässä Saksa ei karvannut kertaakaan Suomen maalin takaa, kolmannessa erässä jatkuvasti. Tempo ei toki ollut erityisen kovaa, ja siksi kiekottelu olisikin ollut paikallaan. Pakkoa nähdylle roiskimiselle ei ollut. Muutaman kerran Suomen pakit tekivät juttuja jotka olisivat voineet maksaa maalin. Esimerkiksi Kukkosen rännilämäri lopussa, kun Saksa oli ottanut molarin pois. Tilaa ja aikaa oli, mutta mihinkään ei katsonut kun ränniin nykäisi. Siellä oli (on aina kun molari on otettu pois) kaksi saksalaista odottamassa valmiina. Vaihtoehtoja olisi ollut, mikäli olisi ollut kanttia nostaa katse edes sekunnin murto-osaksi.

Tuosta reagoimattomuudesta olen samaa mieltä.

 

[Fordél]

Jukan mielestä pelitapa-asioilla ei ole merkitystä ja HPK:n nousu alkoi joulutauolla, kun Jukalla oli kanttia muuttaa omaa pelitapaansa pelaavampaan suuntaan. Vai oletko sitä mieltä, ettei näin ollut?

Ja missähän Rautakorpi näin sanoo? Kannattaa lukea tuokin juttu kunnolla läpi niin ymmärrät mistä on kyse.

Hyvä ulostulo Rautakorvelta. Nyt ovat monet suomalaiset huippuvalmentajat tuoneet esiin sen kuinka tämä pelitapa-keskustelu on mennyt liian pitkälle ja saanut liian korostuneen aseman keskustelussa. Tätähän on täälläkin moni kirjoittaja toitottanut jo pitkään.

Tottakai pelitavalla on paljon merkitystä, mutta se on vain yksi osa-alue peliä ja nyt on syytä jatkossa tuoda niitä muita pelin osa-alueita analyysiin. Tämä tekee varmasti hyvää suomalaiselle jääkiekkoilulle, jonka ongelmana ei viime vuosina ole ollut pelitaktilliset asiat vaan aivan muut jutut. Niitä analysoimalla eri asiantuntijoiden kesken, päästään asioita muuttamaan ja kehittymään.

Toivottavasti Sihvonenkin osaa laajentaa analyysiensa repertuaaria, koska nykyisellä menolla hän uhkaa jäädä pahasti junasta.

 

[K.Pylkkänen]

Missä Sihvonen jankkaa kolmannen erän kohdalla viivelähtöjen merkityksestä? Tämä Urheilulehden jutusta:

Olisiko Leijonien sitten hyökätä viiveellä enemmän kolmannessa erässä?

Ei. Se ei olisi ollut sinänsä mahdollista sanan varsinaisessa merkityksessä. Saksalaiset ajoivat Leijonien pakkeja ulos maalin takaa. Mutta kiekotella olisi pitänyt paljon enemmän. Olisi pitänyt syöttää monipuolisempiin syöttösuontiin.
Eikös tuossa nimenomaan myönnetä, ettei sellaista mahdollisuutta olisi edes ollut? Oletko muuten itse sitä mieltä, että kolmannen erän roiskiminen oli paras tapa pelata pois paineen alta? .

Hienoa, että täällä on tarkkoja lukijoita, ettei pääse sivuun kirjoittaneellakaan mopo liikaa keulimaan.

Myönnettäköön, että vähän huolimattomasti tuossa yhdistin asioita, vaikka kritiikkini kohdistuikin vähän isompaan kuvaan Sihvosen kirjoittelussa, kuin jonkun hyökkäyslähdön määrittelyyn. En tunne niin tarkasti Sihvosen määrittelemiä eri hyökkäykseen lähtötapoja, että voisin yksiselitteisesti sanoa, mikä ero on kiekottelulla ja viivelähdöllä? Tähän sivistykselliseen tyhjiöön otan mielelläni täytettä valistuneilta nimimerkeiltä, vaikkei asia nyt niin mahdottomasti kiinnostakaan. Ymmärtääkseni molemmat hyökkäystyypit ovat kuitenkin jonkunlaisia vastakohtia nopealle pystysuunnan jääkiekolle vai..?

Se mikä tuossa Sihvosen kirjoittelussa ärsyttää, on tämä pelikirja jankkaaminen (johon alunperinkin viittasin), mikä kaiken lisäksi pelkistyy usein näissä kirjoituksissa hyökkäykseen lähtöihin. Mutta tästä aiheesta täällä on jauhettu toistaiseksi riittävästi, ettei siitä sen enempää.

Siihen, mitä Suomen olisi pitänyt tehdä toisin kolmannessa erässä, on vaikea sanoa mitään, koska ei voida tietää, minkalaista ohjeitusta Jalonen nyt antoi. En usko, että Jalonen roiskimaan käski, enkä usko, että se olisi milloinkaan hyvä taktiikka. Uskon kuitenkin, että pelin muuttuminen roiskivaksi johtui vähintään yhtä paljon vastustajasta kuin Suomen omista pelikirjoista tms.
Vastustaja sai valmennuksen tai yleisön avulla tai ties mistä syystä paremman psyykkisen draivin kolmanteen erään kuin Suomi. Ja tähän reagoimattomuus tai jopa tämän ennakoimattomuus, johon jo viitattiinkin, teki pelin edelleen hankalammaksi. Olisko tarvittu vaikka vanhaa kunnon Jay Tammista huutamassa "mikään ei muutu" korvaan suputtelun sijaan.

Suomella oli paskat housussa ajoittain ja se ei ole mikään taktinen pelikirja -kysymys.

 

[Johannes]

Katsellaan vielä USA-peli ja annetaan PS:n viisastella omat kliseensä sen jälkeen. Jos hävitään, niin syy on "kummolan ja sheddenin" ja jos voitetaan on "JJ" nero tai ainakin hänen pelitapansa.

Ai niin, mutta tuloksellla ei ole merkitystä, joten ihan sama mikä on lopputulos ja sijoitus....

 

[mixu]

70-luvulla oli peli aina pelkkää viivelähtöä. Kaikki hyökkäykset omasta päästä laitettiin oman maalin takaa liikkeelle ja hitaasti. Jos nyt ajatellaan että pelataan samalla tavalla mutta kiekkokontrollia niin miksi joukkue on täynnä puukätisiä rikkojia? Ei se tyyli heille sovi. Itse en henkilökohtaisesti pidä hitaista lähdöistä vaan kiekko päätyyn ja äijää seinälle on ainoa viihdyttävä pelityyli.

 

[fiftyeight]

- - -
Siihen, mitä Suomen olisi pitänyt tehdä toisin kolmannessa erässä, on vaikea sanoa mitään, koska ei voida tietää, minkalaista ohjeitusta Jalonen nyt antoi.
- - -
Suomella oli paskat housussa ajoittain ja se ei ole mikään taktinen pelikirja -kysymys.

Juu, en minäkään voi tietää mitä ohjeita kolmanteen erään JJ antoi, vai antoiko mitään? Tosiasia kuitenkin oli, että Saksa prässäsi päälle aivan erilaisella intensiteetillä kuin esim. toisessa erässä. Eikä Suomen joukue ollut siihen valmis. Miksi, paha sanoa, mutta aika yllätyksenä(?) se näytti tulevan.

Siinä kohdassa todennäköisesti on ainakin kehotettu pitämään vaihdot lyhyinä ja siten säästämään voimia. Käytännössä se yleensä kuitenkin tarkoittaa sitä, että kun kiekko saadaan punaviivalle, se roiskaistaan päätyyn ja kaarretaan vaihtoon. Eli vähän samaa kuin pesäpallossa, että lyödään kolmannella koppilyönti jonka toinen sitten tiputtaa. En ole sitäkään koskaan ymmärtänyt. Siis että annetaan vapaaehtoisesti aseet vastapuolelle. Ei kai kuitenkaan Suomi ollut pakotettu tuohon, esim. väsymisen tms takia?

Ruotsia vastaan olisi tullut 1-6 turpiin, mutta nyt Saksalta loppui maltti.

 

[siffa]

Hyvä ulostulo Rautakorvelta. Nyt ovat monet suomalaiset huippuvalmentajat tuoneet esiin sen kuinka tämä pelitapa-keskustelu on mennyt liian pitkälle ja saanut liian korostuneen aseman keskustelussa. Tätähän on täälläkin moni kirjoittaja toitottanut jo pitkään.

Jukka Rautakorpi ei keskustellut kauden aikana tietenkään pelitapa-asioista. Eihän vastustajille tule kertoakaan sitä, mitä joukkueen pelitavassa muutettiin. Jääkiekkoanalyytikkojen tehtävä on kertoa se muutos, mikä HPK:n pelissä tapahtui. HPK alkoi harjoitella kiekkokontrollipelaamista viivelähtöjen pohjalta joulutaon aikana eli muutti pelitapansa toiseksi, mikä sillä oli ennen joulua. Kevään pelit näyttivät kaiken sen, mitä Rautakorpi oli joukkueelleen harjoituttanut. Rautakorpi puhui pudotuspelien aikana usein viivelähdöistä ja kiekkokontrollista tv:ssä erätauoilla.

Rautakorpi on esimerkki viisaasta valmentajasta, joka ymmärsi muuttaa joukkueen pelitavan sen kaltaiseksi, että sillä oli mahdollisuus nousta aina finaaliin saakka. Suikkanen, Dufva ja Virta pysyivät koko kauden ajan voittavissa pelitavoisssaan, mutta Rautakorpi teki siihen olennaiset muutokset, mikä osoittaa, että hän ymmärsi pelitavan merkityksen joukkueen menestykselle. Rautakorpi nousi lopullisesti valmentajien eliittiin valmentamalla HPK:n SM-liigan finaalijoukkueeksi.

 

[TosiFani]

...Rautakorpi on esimerkki viisaasta valmentajasta, joka ymmärsi muuttaa joukkueen pelitavan sen kaltaiseksi, että sillä oli mahdollisuus nousta aina finaaliin saakka. Suikkanen, Dufva ja Virta pysyivät koko kauden ajan voittavissa pelitavoisssaan, mutta Rautakorpi teki siihen olennaiset muutokset, mikä osoittaa, että hän ymmärsi pelitavan merkityksen joukkueen menestykselle. Rautakorpi nousi lopullisesti valmentajien eliittiin valmentamalla HPK:n SM-liigan finaalijoukkueeksi.

Eli jälleen kerran media valehtelee, niin kuin se teki NHL pelaajien kohdalla kun nämä kommentoivat Vancouverin kisoja, Westerlundin haastattelussa ja nyt Rautakorven kohdalla.

"Toinen, ehkä tärkeä pohdiskelun paikka on tämä pelikirja / pelitapakeskustelu. Se vie tämän pelin metsään ihan totaalisesti koska siinä ei yksilölle anneta paljoakaan arvoa enää, aivan kuin pelaajat olisivat joitakin kauko-ohjattavia tunteettomia pelin osia. Heidän urheilulliset, pelilliset ja muuten elämiseen liittyvät erot eivät tunnu olevan tärkeitä tämän keskustelun "asiantuntijoille" ollenkaan. Pitää muistaa että jääkiekko on ihmisten inhimillistä toimintaa, joka juuri tekee siitä niin mielenkiintoisen ja haastavan. Edelleen pävittäistoiminta on jokaiselle pelaajalle ja valmentajalle ainoa todellinen menestymisen työkalu, johon voi vaikuttaa."

Lainaus Aamulehden Jutusta, Jukka Rautakorven kommentti.

Eli kun Rautakorpi puhuu samaa asiaa kuin Westerlund, media tai hän valehtelee?

 

[siffa]

Eli kun Rautakorpi puhuu samaa asiaa kuin Westerlund, media tai hän valehtelee?

En ole väittänyt, että media valehtelee tai, että Rautakorpi valehtelee. Olen vain kertonut, että Rautakorpi muutti HPK:n pelitavan joulutauolla. Muutos oli nähtävissä HPK:n voimakkaassa viivelähtö- ja kiekkokontrollipelaamisessa kevään aikana. Rautakorpi ei keskustellut pelitavoista vaan toimi työssään niin, että tulos oli erinomainen. Pidän oikeana, että ne erittäin harvat jääkiekkotoimittajat, jotka peliä ymmärtävät, näkivät pelitapamuutoksen heti HPK:n joulun jälkeisistä peleistä ja kirjoittivat siitä, jolloin me amatööritkin saatoimme alkaa seurata tätä HPK-ilmiötä.

 

[TosiFani]

En ole väittänyt, että media valehtelee tai, että Rautakorpi valehtelee. Olen vain kertonut, että Rautakorpi muutti HPK:n pelitavan joulutauolla. Muutos oli nähtävissä HPK:n voimakkaassa viivelähtö- ja kiekkokontrollipelaamisessa kevään aikana. Rautakorpi ei keskustellut pelitavoista vaan toimi työssään niin, että tulos oli erinomainen. Pidän oikeana, että ne erittäin harvat jääkiekkotoimittajat, jotka peliä ymmärtävät, näkivät pelitapamuutoksen heti HPK:n joulun jälkeisistä peleistä ja kirjoittivat siitä, jolloin me amatööritkin saatoimme alkaa seurata tätä HPK-ilmiötä.

Mistä tiedät, että Rautakorpi muutti HPK:n pelitapaa joulutaolla??

"- Oleellinen osa kasvamista kauden aikana oli selkeät roolit ja odotukset jokaiselle pelaajalle vuodenvaihteen jälkeen, olivat kylläkin jo muistiossa ennen kauden alkua mutta kehittymiselle yksilötasolla on annettava syksyllä tilaa."

Lainaus Aamulehden Jutusta, osa Jukka Rautakorven haastattelusta.

Tämän mukaan HPK ei muuttanut pelitapaa vaan suunnitelman mukaiset roolit ja odotukset vaan loksahtelivat kohdalleen. Minusta tässä haisee erään B-junnu valmentajan yritys nostaa omaa häntäänsä.

 

[El Lude]

Rautakorpi nousi lopullisesti valmentajien eliittiin valmentamalla HPK:n SM-liigan finaalijoukkueeksi.

Ai, onko näin? Itse olen pitänyt Rautakorpea huippu/eliittivalmentajana jo pidemmän aikaa, vaikka en pidä miehen pelifilosofiasta/kirjasta. Tapparan valmentaminen kulta- ja hopeamitaleille on mielestäni aika kova saavutus. Puhumattakaan työsulkukaudella NHL-HIFKin pudottaminen p-offeista (Lukkovalmentajana siis)...

 

[steepler]

Hyvä ulostulo Rautakorvelta. Nyt ovat monet suomalaiset huippuvalmentajat tuoneet esiin sen kuinka tämä pelitapa-keskustelu on mennyt liian pitkälle ja saanut liian korostuneen aseman keskustelussa. Tätähän on täälläkin moni kirjoittaja toitottanut jo pitkään.

Niin tai Rautakorpihan tuossa esittää että se että koko pelikirja/tapakeskustelua käydään vie lajin väärille urille, tai metsään kuten hän toteaa. Pidän tätä vähintään ihmeellisenä ajatuksena, tarkoittaako sitten sitä että pelikirjasta ei saisi keskustella ollenkaan, tai missä yhteydessä edes tämän keskustelu on pahasta, tarkoittaako hän mediaa, vai sitä että lajin sisällä ei saisi käydä pelikirjakeskustelua.

No, tuo lausunto on sinänsä niin suppea että perjaatteessa on täysin merkityksetön. Tuota voi tulkita monella tavalla ja vaatisi hieman suurempaa selvitystä mitä hän tarkoittaa, koska syytös tai johtopäätös jonka hän tekee, on aika merkittävä, että peräti koko laji kärsii, tai menee metsään, tästä keskustelusta. Tätä väitettä vastaan se että todetaan vain että tämän aiheuttaa pelikirjakeskustelu, ilman tarkempaa selvitystä millaista, keiden välistä, millä tavalla ilmenevää ja lajiin vaikuttavaa, keskustelua tarkoitetaan, on kohtuullisen suppea.

Tottakai pelitavalla on paljon merkitystä, mutta se on vain yksi osa-alue peliä ja nyt on syytä jatkossa tuoda niitä muita pelin osa-alueita analyysiin.

Jos kerran pelikirjalla on merkitystä, niin miksi siitä keskusteleminen on haitallista kuten Rautakorpi esittää, en ymmärrä tälläistä logiikkaa. Mitä merkitystä sillä on että se on vain yksi alue pelistä, siis eikö pelin eri osaalueista saisi keskustella erillisinä? Keneen, tai mihin tahoon, tässä viittaat sillä että on syytä muita alueita tuoda esille? Tulkitsetko että on olemassa joku tietty määrä kiekkokeskustelua joka saa olla olemassa ja tämä pitää jakaa johonkin prosenttiosuuksiin että miten paljon mistäkin kukakin saa keskustella?

 

[TosiFani]

Niin tai Rautakorpihan tuossa esittää että se että koko pelikirja/tapakeskustelua käydään vie lajin väärille urille, tai metsään kuten hän toteaa. Pidän tätä vähintään ihmeellisenä ajatuksena, tarkoittaako sitten sitä että pelikirjasta ei saisi keskustella ollenkaan, tai missä yhteydessä edes tämän keskustelu on pahasta, tarkoittaako hän mediaa, vai sitä että lajin sisällä ei saisi käydä pelikirjakeskustelua...

Eiköhän tässä ole kysymys Sihvosen luomasta pelikirjahysteriasta, jollaista käydään mediassa ja fanien parissa. Totta kai pelikirjasta pitää keskustella, mutta jos PS kertoo totuutena esimerkiksi sen, että HPK:n nousun syy oli muutettu pelitapa ja unohtaa kaiken muun työn mitä pelaajat tekevät, ollaan hakoteillä. Tällöin unohdetaan pelaajien tekemä työ kokonaan ja väitetään, että muutaman syötön muutoksella jääkiekkojoukkue nousee tai laskee.

Tämä ilmiö näkyy täällä esim. Jalosen haukkumisessa eli hänen pelikirjastaan on tehty vaikea ja mahdoton opittava, vaikka käytännössä kyseessä on Westerlundin käyttämä pelitapa. Eli pelikirjakeskustelusta on tullut liian hallitseva kun puhutaan jääkiekosta.

 

[siffa]

Tämä ilmiö näkyy täällä esim. Jalosen haukkumisessa eli hänen pelikirjastaan on tehty vaikea ja mahdoton opittava, vaikka käytännössä kyseessä on Westerlundin käyttämä pelitapa. Eli pelikirjakeskustelusta on tullut liian hallitseva kun puhutaan jääkiekosta.

Eihän pelikirjakeskustelu ole jääkiekon osalta Suomessa vasta kuin alkutekijöissään. Sitä käydään vielä niin pienen piirin toimesta, että siitä on turha vetää mitään hysterianimitystä. Olen lukenut iltapäivälehtien, Hesarin ja silloin tällöin Aamulehden, Hämeen Sanomien ja Kalevan kirjoituksia jääkiekosta. Ne keskittyvät lähes poikkeuksetta kertaamaan pelien tapahtumat ja tekevät pelaaja- ja valmentajahaastatteluja ottelujen jälkeen. Suomalaisen jääkiekkomedian keskiössä ovat edelleen pelaajat ja valmentajat, eivät pelikirjat. Jukka Rautakorven tyyppiset ammattivalmentajat, jotka tekevät kauden aikana pelitapamuutoksia joukkueelleen, ovat pelikirjakeskustelun avaajia niille, jotka pystyvät noista muutoksista näkemään heti, että valmentaja on ollut innovatiivinen pelin kehittäjä. Erkka Westerlund on viime vuosina käynnistyneen pelikirjakeskustelun alkuunpanija. Tosin kovin hitaasti valtamediaan pelikirjakeskustelu etenee. Rönkä tajusi tämän ja UL on ensimmäinen ja lähes ainut urheilulehti Suomessa, jossa jääkiekon pelikirjakeskustelulle on avattu foorumi.

Netissä pelikirjakeskustelu on laajentunut tämän JA:n ansiosta. Täällä on käyty jääkiekon pelikirjakeskustelua noin viiden vuoden ajan ja ymmärrys pelikirjojen suhteen on noussut alkuaikojen jyrkän vastustuksen jälkeen jo hyvälle tasolle. Täältä löytyisi iltapäivä- ja valtalehtiin asiantuntevia jääkiekkotoimittajia, jotka tuntisivat lajia riittävän hyvin.

 

[Fordél]

Niin tai Rautakorpihan tuossa esittää että se että koko pelikirja/tapakeskustelua käydään vie lajin väärille urille, tai metsään kuten hän toteaa. Pidän tätä vähintään ihmeellisenä ajatuksena, tarkoittaako sitten sitä että pelikirjasta ei saisi keskustella ollenkaan, tai missä yhteydessä edes tämän keskustelu on pahasta, tarkoittaako hän mediaa, vai sitä että lajin sisällä ei saisi käydä pelikirjakeskustelua.

TosiFani tuossa jo hyvin vastasikin. Eiköhän kyseessä ollut aika pitkälle Sihvoselle osoitettu kuitti siitä, kuinka lajissa nimeltä jääkiekko on muitakin ratkaisevia asioita kuin pelitapa. Sen merkitys on nykyisessä kiekkokeskustelussa korostunut jo liiaksi; tämän ovat tehneet selväksi hyvin moni suomalainen huippuvalmentaja.

No, tuo lausunto on sinänsä niin suppea että perjaatteessa on täysin merkityksetön. Tuota voi tulkita monella tavalla ja vaatisi hieman suurempaa selvitystä mitä hän tarkoittaa, koska syytös tai johtopäätös jonka hän tekee, on aika merkittävä, että peräti koko laji kärsii, tai menee metsään, tästä keskustelusta. Tätä väitettä vastaan se että todetaan vain että tämän aiheuttaa pelikirjakeskustelu, ilman tarkempaa selvitystä millaista, keiden välistä, millä tavalla ilmenevää ja lajiin vaikuttavaa, keskustelua tarkoitetaan, on kohtuullisen suppea.

Rautakorven lausunto ei ole todellakaan merkityksetön eikä se ole suppea kun ymmärtää keskustelun johon se liittyi (esim. Veikkaajan taannoinen juttu). Tuolla selkeällä lausunnolla Rautakorpi liittyi niiden huippuvalmentajien joukkoon, joiden mielestä pelitapakeskustelu on saanut liian korostuneen merkityksen suomalaisessa kiekkokeskustelussa.

Tämä ei poissulje sitä, etteikö pelitavalla olisi merkitystä. Varmasti Rautakorvenkin HPK hioi pelitapaansa läpi kauden ja kun roolistukset ja pelitapa alkoi löytää toisensa, tuli tulosta. Ja tämän lisäksi hopeaan vaikuttavia tekijöitä on varmasti vielä lukuisia eli ei vain roolitusten ja pelitavan terävöityminen.

Jos kerran pelikirjalla on merkitystä, niin miksi siitä keskusteleminen on haitallista kuten Rautakorpi esittää, en ymmärrä tälläistä logiikkaa. Mitä merkitystä sillä on että se on vain yksi alue pelistä, siis eikö pelin eri osaalueista saisi keskustella erillisinä? Keneen, tai mihin tahoon, tässä viittaat sillä että on syytä muita alueita tuoda esille? Tulkitsetko että on olemassa joku tietty määrä kiekkokeskustelua joka saa olla olemassa ja tämä pitää jakaa johonkin prosenttiosuuksiin että miten paljon mistäkin kukakin saa keskustella?

Eikait Rautakorpi tai kukaan mukaan ole esittänyt, ettei pelitavasta saisi keskustella? Oikeasti, kannattaa olla tarkkana näiden heittojen kanssa. Kyllähän siitä saa keskustella, mutta se saa nykyisessä keskustelussa liian suuren painoarvon, koska jääkiekossa on muitakin pelin osa-alueita. Kaiken lisäksi ne ovat niitä alueita, joissa suomalaisen kiekkoilun ongelmat ovat (ei niinkään pelitavoissa), joten niistä olisi syytä keskustella. En viittaa tällä erityisesti keneenkään vaan ylipäänsä keskusteluun. Hienoa kuitenkin, että hyvin moni arvostettava valmentaja on nyt tullut esiin tämän saman ajatuksen kanssa, joten eiköhän nämä ulostulot ohjaa keskustelua laajemmille vesille.

 

[Sateentekijä]

Sitä en Petterissä ymmärrä, että miksi hän ei seuraa maailman parasta kiekkosarjaa NHL:ää, kun kuitenkin aina toistelee, että hän seuraa ainoastaan jääkiekkoa.

NHL:stä puheen ollen, pelikirjapeliksi ei voi änärin pelailua kutsua juurikaan. Kun katko tulee, lähdetään heti päätyyn ja tämä on luonnollista. Viivelähtöjä viljellään aina silloin tällöin. Joukkueiden pelitavoissa on aika minimaalisia eroja. Toki, Devilsin trapin ja Capsin lennokkuuden nyt erottaa selkeästi, mutta noin muuten, erot ovat harmonisia ja minimaaleja.

Kukapa ei haluaisi katsoa maailman parhaiden pelaajien yksilösuorituksia? Vastaus: Petteri Sihvonen!

 

[Kersakovi]

Hienoa kuitenkin, että hyvin moni arvostettava valmentaja on nyt tullut esiin tämän saman ajatuksen kanssa, joten eiköhän nämä ulostulot ohjaa keskustelua laajemmille vesille.

Toivottavasti niin tekevät, koska sinällään jääkiekko on pelillisesti erittäin yksinkertainen peli johtuen lajin nopeudesta ja runsaasta fyysisestä kontaktista.

Urheilulehden trollina vaikuttavan Sihvosen kardinaalimunaus oli ylipäätään käydä puhumaan mistään pelikirjasta, koska sellaista ei jääkiekossa yksinkertaisesti ole olemassa. Koko typerä (jääkiekon yhteydessä) termi on ryöstetty amerikkalaisen jalkapallon ja koripallon puolelta, joissa sana pelikirja (playbook) on järkyttävän paljon konkreettisempi kuin jääkiekossa. Vai onko siinä helvetin pelikirjassa piirretty useita kymmeniä tai jopa satoja erilaisia kuvioita hyökkäystä ja puolustusta varten?

Kuten Fordél on useaan kertaan tässäkin ketjussa todennut, olisi jääkiekon kohdalla mielekkäintä keskustella pelitavasta pelikirjan sijaan. Ns. pelikirjakeskustelussa törmää niin erilaisiin määritelmiin pelikirjasta, että ylipäätään järkevään keskusteluun on lähes mahdotonta päästä.

Sitten täällä sanotaan, että pelikirjakeskustelu on Suomessa vasta alkutekijöissään. Toivottavasti se jääkin näihin alkutekijöihinsä, kun kaksi suomalaisen jääkiekon suurinta visionääriä on jo tullut esiin mielipiteillä, jotka korostavat yksilöä pelikirjan sijaan. Siinä vaiheessa ainakin minulla loppuu täysin ymmärrys pelikirjauskovaisia kohtaan, kun Rautakorven ja Westerlundin lausuntojen kohdalla käydään vääntämään mustaa valkoisesta, mutta toki kyseinen menettelytapa taitaa olla suhteellisen yleinen kaikkien lahkolaisten keskuudessa.

Toivottavasti sellaiset suomalaiset kiekkovaikuttajat, joilla todella on valtaa, ymmärtävät jättää nämä pelikirjahölynpölyt omaan arvoonsa ja keskittävät voimavaransa pääasiassa Suomen juniorituotannon kohentamiseen tulevaisuudessa. Tästähän jopa Sihvonenkin on puhunut ja taitaakin olla lähes ainoa järkevä asia, mitä mies on moneen vuoteen saanut kirjoitettua.

 

[Sateentekijä]

Kersakovilta hyvää tekstiä ja itse asiassa kirjoitin tolkuttoman pitkän tekstin tässä muutama sivu sitten, että pelikirja on harhaanjohtava termi.

Pitäisi puhua pelitavasta. Pelitapa on sellainen, jossa ei ole piirretty jokaista luistimen piirtoa jäähän, vaan, että pelaaminen noudattaa tiettyä tyyliä.

Pelitapa (=taktiikka), pelaajien yksilötaito ja valmentaja ovat jääkiekon kulmakivet, joihin menestyminen perustuu, hyvää organisaatiota unohtamatta (Red Wings)