Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

  • 2 839 883
  • 13 121
Kannattaa lukea muistaakseni tässä ketjussa muutama sivu sitten ollut linkki jonkun maakuntalehden haastatteluun, jossa Sihvonen kertoo hyvinkin suorasti sen miten Urheilulehden ''Sihvonen'' on oikeasti Röngän ja Sihvosen luomus. Tämän Urheilulehden ''Sihvosen'' ainoa tavoite on herättää mahdollisimman suurta huomiota jutuillaan ja nostaa ihmisten kiinnostusta Urheilulehteä kohtaan. Journalismin tasosta välittämättä.

Sihvonen kertoi nämä samat asiat joskus yli 2 vuotta sitten. Eikä ole tarvinut ruudinkeksijä olla että pystyy ne myyntimielessä tehdyt jutut jo pitkään erottamaan siitä mihin Sihvonen itse aidosti uskoo. Ja yksi niistä on J. Jalonen sekä Jalosen pelikirja/pelitapa. Mihin ollaan hirttäydytty hamaan loppuun (jos sellainen on tullakseen). Rönkähän ne pahimmat koukut sinne joka tapauksessa pistää.
 

Ouninpohja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Sihvonen ui tänäänkin tarkoituksellisesti valtavirtaa vastaan toteuttaen näin omaa - ja Röngän - missiota.

Nurminen heitti piikin Sihvoselle eilisessä lähetyksessä, johon Sihvonen typilliseen tapaansa ylimielisesti, jopa pilkallisesti, vastasi. Sekin kuuluu Sihvosen maneereihin. Toivoa sopii, että se on hänen rooliminänsä, joka tuollaisia heittelee. Aika elämää se olisi, mikäli hän oikeasti olisi noin ilkeä ihminen muita kohtaan.

Koska Sihvonen on pelikirja-ajattelun puolestapuhuja, hän tarkoituksellisesti unohtaa sen oleellisen seikan, joka näkyi tällaisen maallikonkin silmään: tunne puuttui pelaajilta, ja tuolloin pelikirjoilla (sisältäen siis tässä yhteydessä pelitapa-asiat) ei ole paljonkaan virkaa.
 

scholl

Jäsen
Herää kysymys, että onko pelikirja vain häviäjiä varten? Sihvonenhan on sanonut, ettei pidä urheilusta ja saattaa sen takia tarvita jotain pelikirjaa. Urheilusta pitävät eivät sellaista tarvitse, vaan menevät sata lasissa lahjakkuudella ja työnteolla, todellisella intohimolla sekä voittamisenhalulla loppuun saakka samanaikaisesti, kun urheilua inhoavat pelikirjajannut valittavat jossain peräkammarissa.
 

taunohnd

Jäsen
Tämä ammattipelle joka "johtava" myös tunnetaan on tekemässä melkoista karhunpalvelusta kaverilleen Mika Toivolalle alkamalla nokittelukilpailun Nurmisen kanssa. Sihvonen oli tyrkyllä myös Pelicansin valmennukseen mutta Nurminen joka oli asiasta päättämässä ei asille lämmennyt johtuen läheisestä suhteestaan Pasi Räsäseen joka jatkoi valmennustiimissä huolimatta Sihvosen pyyteettömästä suosituksesta vaihtaa maisemaa.
Toivola tietenkin halusi Sihvosen mukaan ja tämä juopa oli iso syy Pelicansin heikkoon viime kauteen. Räsänen ei arvosta Toivolaa ja hänen olisi kuulunut omasta mielestään saada päävalmentajan paikka Aravirran jälkeen, Räsänen koki myös asemansa uhatuksi Toivolan alaisena.
Nurminen tunnetaan kuumapäisenä kaverina ja hänellä on kaikki langat käsissään Pelicansissa, mahtaa Toivolalla olla mukavaa kun esimies hengittää niskaan valmentajakopissa ja petterrieri puskee kiinni Nurmisen jalkaan katkerana saamastaan kohtelusta.
TPS on mestari tehtyään oikean valmentajavalinnan 2008, Sihvosella höystetty tiimi olisi ollut sijoilla 12-14. Sihvonen ei tule antamaan tätä anteeksi turkulaisille vaan tulee räksyttämään hamaan loppuun asti milloin mistäkin asiasta mikä Turussa on pielessä.
Toivola vaikutti ok valinnalta Pelicansin päävalmentajaksi valintahetkellä, nyt hänen osaamisensa on nähty ja ennen kaikkea typeryytensä ihmisjohtajana.
Petteri Sihvonen, pidä kieli keskellä suuta jotta kaverisi saa jatkaa edes lokakuuhun asti Pelicansin päävalmentajana.
 

Kaukosäädin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves 365 ja Real Madrid
Jos unohdetaan hetkeksi, että Suomen eilinen tappiollinen peli oli Tanskaa vastaan niin itse ainakin ymmärrän Sihvosen tämän päivän kirjoituksen. Ja se on ihan tosi puhetta. Peruspeli, eli 5 vs. 5 oli siinä mielessä kunnossa, että Tanskan alueelle päästiin suht helpolla ja sielä saatiin aiheutettua runsaasti jäähyjä vastustajalle. Ylivoimalla tämän päivän pelit ratkaistaan ja Suomi hävisi ottelun totaalisen paskan ylivoiman ansiosta. Pelitapa sen sijaan oli kunnossa ja pelaajat toteuttivat sitä loistavasti. (Puhun siis hyökkäyspelistä puuttumatta puolustuksen alue/miesvartiointiin millään tavalla.) Jos ylivoima saadaan kuntoon on Suomen tulevaisuuden näkymät mainiot. Asenne on varmasti ensi pelissa Suomella kohdallaan.
 

Stürmer

Jäsen
Luin vasta äsken Petterin uusimman ja tekstin ja olin jopa yllättynyt siitä, kuinka sokeasti hän jaksaa Jalosta hehkuttaa.

Mielestäni on hyvä, että Suomi hyökkää myös viiveellä eikä heti kiekon saatuaan juokse "laput silmillä" kohti päätyä, MUTTA...Eilistä ottelua katsoessa tuntui käsittämättömältä ettei hyökätty millään muulla tavalla kuin viiveellä. Voisi kai sanoa Suomen hyökänneen yhdellä rytmillä. Kuten jo moni on kirjoittanutkin, Tanskan oli helppo pelata tätä vastaan ja sumputtaa rauhassa keskialue varsinkin kun ei tarvinnut odottaa muuta vaihtoehtoa.

Olin katsomassa Suomi-Venäjä ottelun ja mielestäni Vatasen pelissä parasta oli hänen loistava liikkeensä. Onko Jalonen kieltänyt Vatasta tuomasta kiekkoa nopeasti jalalla alueelle heti riiston jälkeen ja käskenyt menemään maalin taakse odottelemaan vai miksi tämä puuttui eilen hänen pelistään kokonaan. Kun se onnistui Venäjää vastaan luulisi Vatasen painavan heittämällä ohi myös Tanskalaisista.

Eilisestä maalin takana odottelusta ei olisi enää kovinkaan pitkä matka kilpikonnapuolustamiseen, eiköhän kaadeta Saksa sillä. Mitä sanoo Petteri?

Pelissä ihmetytti myös Lehterän sijoittaminen maalinedusmieheksi 5-3 ylivoimapelissä.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Odottelenkin Siffan kommenttia koskien tuota Petterin uusinta virtuaalioksennusta...

Täällä on näköjään haastettu keskusteluun. Sehän sopii oikein hyvin, koska kyseessä on nyt pelikirjakeskustelu.

Suomi pelasi hitaita lähtöjä paljon Tanskaa vastaan. Niitä oli poikkeuksellisen paljon eli 9+8+9=26 viivelähtöä koko ottelussa. Pasi Nurminen arvosteli studiossa Suomen suuria viivelähtömääriä. Keskustelusta on puuttunut syy siihen, miksi Suomi pelasi viivelähtöjä normaalia enemmän. Kun muistetaan, että Jukka Jalonen on viitteellisesti määritellyt viivelähtöjen "ihannemäärän" 5vs5-pelissä eli 7+7+7=21 ottelua kohden. Lukuhan on viitteellinen, koska jäähyjen määrä pelissä ratkaisee sen, paljonko pelataan 5vs5-peliä.

Syy suureen Suomen viivelähtöjen määrään oli kisojen tähän mennessä kurinalaisimmin pelanneen, Saksan lisäksi, Tanskan pelitavassa. Ruotsalais-valmentajakolmikon laatiman pelitavan kurinalainen ja taisteleva noudattaminen mahdollisti Tanskan yllätysvoiton. Tanska ei pelannut viivelähtöjä niinkuin ei Saksakaan USA:ta vastaan. Tanska ei karvannut hyökkäyspäätyyn vaan organisoitui hyvissä ajoin puolustusasemiin ohjaamaan peliä ja antoi Suomen vyöryttää hyökkäyksiään rauhassa koko ottelun ajan. Tanska pyrki pitämään jatkuvasti koko viisikon pelin alla.

"Pelin rytmittäminen perustuu aina vastustajan pelaamiseen. Jokaiselle joukkueelle nopeat hyökkäykset ovat tehokkain ja toivotuin hyökkäystapa. Nopeasti lähdetään kiekon riiston jälkeen organisoitumatonta vastustajaa vastaan, jolloin vastustajan pelaajia jää taakse". Lainaus on viimeisestä UL/Petteri Sihvosen Jukka Jalosen pelikirjaa koskevasta jutusta. Siis nopeat ja puolinopeat hyökkäykset ovat jääkiekossa tehokkain tapa hyökätä organisoitumatonta vastustajaa vastaan. Nopeiden ja puolinopeiden hyökkäysten määrä on 5vs5-pelissä aina, myös Suomella oli Tanskaa vastaan, paljon suurempi kuin viivelähtöjen määrä.

Pasi Nurminen arvosteli Tanska-ottelun Suomen hitaiden lähtöjen suurta määrää (Sakke Pietilähän ei siedä viivelähtöjä ollenkaan miltään joukkueelta), mutta jätti kertomatta, miten Tanskan kurinalaista ja taistelevaa puolustuspelitapaa vastaan olisi pitänyt hyökätä.

MM-kisoissa on nähty pelin rytmityksessä jo monia pelitapoja. Saksa ja Tanska eivät ole pelanneet viivelähtöjä vaan ovat pelanneet ainoastaan nopeasti ja puolinopeasti ylöspäin ja tulos on ollut tähän mennessä hyvä. Voitot USA:sta ja Suomesta ovat todellisia pelikirjavoittoja parhaimmillaan. Ne ovat kurinalaisen puolustuspelitavan voittoja. Niinkuin Tanskan ruotsalainen valmentaja Per Bäcman totesi voitto-ottelun jälkeen:"Minun aikanani ei Tanska ole koskaan pystynyt noin kurinalaiseen peliesitykseen". Kurinalaisuus tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että joukkue noudatti koko ottelun ajan valmentajan laatimaa puolustuspeli- ja vastaiskutaktiikkaa. Tanskan NHL-pelaajat näyttivät esimerkillään muille eteen, miten pelataan valmentajan laatimaa, NHL:ssä harvoin nähtyä, kurinalaista puolustuspeliä. NHL-miehille on helppo omaksua nopeasti erilaiset pelitavat, ovathan he parhaita jääkiekkoilijoita maailmassa.
 

LaTe_Show

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Rockies: 1980-1981.
Tanskan NHL-pelaajat näyttivät esimerkillään muille eteen, miten pelataan valmentajan laatimaa, NHL:ssä harvoin nähtyä, kurinalaista puolustuspeliä.

Tanska pelasi hienon pelin ja noudatti pelikirjaansa ja Sihvosen mukaan Suomi teki saman. Eli kaikenkaikkiaan lauantaina saimme nähdä erinomaisen hienon kiekko-ottelun.

NHL-miehille on helppo omaksua nopeasti erilaiset pelitavat, ovathan he parhaita jääkiekkoilijoita maailmassa.

Kun taas olympialaisten aikaan puhuttiin siitä miten Suomen NHL-miehillä oli vaikeuksia ymmärtää miten tulisi pelata... Vancouverissa NHL-primadonnamme eivät jostain syystä vain tahtoneet toteuttaa pelitapaa.
 

Sateentekijä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Anaheim Ducks - pelaajista: Joe Sakic
Jos unohdetaan hetkeksi, että Suomen eilinen tappiollinen peli oli Tanskaa vastaan niin itse ainakin ymmärrän Sihvosen tämän päivän kirjoituksen. Ja se on ihan tosi puhetta. Peruspeli, eli 5 vs. 5 oli siinä mielessä kunnossa, että Tanskan alueelle päästiin suht helpolla ja sielä saatiin aiheutettua runsaasti jäähyjä vastustajalle. Ylivoimalla tämän päivän pelit ratkaistaan ja Suomi hävisi ottelun totaalisen paskan ylivoiman ansiosta. Pelitapa sen sijaan oli kunnossa ja pelaajat toteuttivat sitä loistavasti. (Puhun siis hyökkäyspelistä puuttumatta puolustuksen alue/miesvartiointiin millään tavalla.) Jos ylivoima saadaan kuntoon on Suomen tulevaisuuden näkymät mainiot. Asenne on varmasti ensi pelissa Suomella kohdallaan.

Juuri näin itsekin tuon Tanska-pelin näin. Tappion hetkellä tuijottelee helposti liikaa tulosta. Tuloksen taakse on nähtävä.

Psykologisella puolella ei voi olla näkymättä se, kun Tanska oli noin kahdessa minuutissa!!!! kahden maalin johdossa. Henkisesti Suomi nousi ja Tanskan 0-2 -maalin jälkeen Suomi sai otetta juuttien päätyyn ja Tanska joutui ottamaan jäähyjä. Sitten peli vähän myöhemmin kuitenkin puuroutui.

Se mitä vielä haluan nähdä, on raaka tunne. Sitä ei pelikirjalla opeteta, se on fakta. Miettikääpä muuan Hannu Jortikkaa, jolla lepää kuusi poikaa kaapissaan. Jortsu ei ole hiljainen mies, vaan palaute on välittömästi vittumainen, kun virheitä tulee kentällä. Siis totta kai jokaisen pelaajan vastuulla on vastata omasta tunteestaan ja tahtotilastaan, mutta lisäkipinää tuollainen huutelu antaa. Ja vielä maajoukkueessa siitä voisi olla hyvinkin apua, koska mj:stähän ei liksaa tule, joten jotkut voivat vetää ihan valmentajan kiusaksi ykkösvaihteella. Jääkiekkojoukkueen johtaminen ei ole mitään päiväkotitätien/setien toimintaa.

Suomen pelitapa on hyvä, se oli melkein kunnossa Tanskaa vastaan. Yksilöt ovat taitavia ja jalkanopeus on hyvää luokkaa. Tästä vain uutta verta suoneen, täydellinen tappion nollaus (mikä on varmasti jo tehty) ja sotailmeellä kaatamaan Saksa, joka on hyvin puukätimäinen joukkue.

Eli toivoa on jäljellä.

Viimeistelytehokkuus kun paranee, niin meillä on mahdollisuudet hamaan loppuun saakka maalivahtien johdolla.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Kun taas olympialaisten aikaan puhuttiin siitä miten Suomen NHL-miehillä oli vaikeuksia ymmärtää miten tulisi pelata...

Tästä asiasta tekivät isoja otsikoita ja kirjoittivat sivutolkulla Suomen iltapäivälehdet ja Avun Vancouverissa ollut toimittaja. Kirjoittelu loukkasi mielestäni NHL-pelaajien ammattitaitoa. NHL-pelaajille Jalosen pelitavan noudattaminen ei tuota mitään ongelmaa, senhän ymmärtää jokainen. Toinen juttu on sitten se, että haluaako sitä noudattaa. Yksikään Vancouverissa ollut NHL-pelaaja ei ole todistanut iltapäivälehtien väitteitä pelitapaongelmista olympialaisissa, vaikka Vesa Rantanen ja Tuomas Nyholm videotuomareissa vetosivat heidän ulostuloonsa. Ymmärtäähän sen, että kaikkien aikojen kovimman jääkiekkoturnauksen pronssimitalin saavuttamisen jälkeen ei yksikään järkevä pelaaja lähde arvostelemaan valmentajien toimintaa kisojen jälkeen. Väitetty NHL-pelaajien taholta tullut kova arvostelu valmentajakolmikkoa kohtaan iltapäivälehtien toimittajille tapahtui kisojen aikana, mikä on käsittämätöntä, jos pitää yhtään paikkaansa.
 

LaTe_Show

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Rockies: 1980-1981.
NHL-pelaajille Jalosen pelitavan noudattaminen ei tuota mitään ongelmaa, senhän ymmärtää jokainen. Toinen juttu on sitten se, että haluaako sitä noudattaa. Yksikään Vancouverissa ollut NHL-pelaaja ei ole todistanut iltapäivälehtien väitteitä pelitapaongelmista olympialaisissa, vaikka Vesa Rantanen ja Tuomas Nyholm videotuomareissa vetosivat heidän ulostuloonsa.

Minun mielestä iltapäivälehden saavat kirjoittaa pelikirjaongelmista, sekä siinä tapauksessa että itse pelikirja kusee kuin siinä tapauksessa että pelaajat eivät halua noudattaa sitä. Molemmissa tapauksissa joku mättää pahasti.

Kirjoittelu loukkasi mielestäni NHL-pelaajien ammattitaitoa.

Petteri Sihvonen itse kyseenalaisti pelaajien ammattitaitoa että -ylpeyttä:

Vancouverissa NHL-primadonnamme eivät jostain syystä vain tahtoneet toteuttaa pelitapaa. Se on eräiden pelaajien osalta minun silmin ikuisesti anteeksiantamatonta.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Minun mielestä iltapäivälehden saavat kirjoittaa pelikirjaongelmista, sekä siinä tapauksessa että itse pelikirja kusee kuin siinä tapauksessa että pelaajat eivät halua noudattaa sitä. Molemmissa tapauksissa joku mättää pahasti.

Vancouverista Suomi saavutti Jalosen pelikirjalla olympiapronssin. Se oli eittämättä pelaajien ja Jalosen sekä koko valmentajakolmikon pelikirjavoitto Suomelle. Minä odotan, että edes yksikin Vancouverissa pelannut NHL-pelaaja todistaa iltapäivälehdille kertomansa ongelmat Suomen joukkueen sisällä.Yksikään ei ole avannut vielä suutaan jo senkään vuoksi, että minkään joukkueen sisäisistä ongelmista ei kertoilla kesken kisojen varsinkaan iltapäivälehti-tasoisille jääkiekkotoimittajille.

Vancouverissa mätti sen verran, että Suomi ei päässyt finaaliin. Huippunhl-pelaajista kootut Venäjä ja Ruotsi eivät päässeet edes mitaliotteluihin. Siihen nähden Suomen pronssimitali oli minun mielestäni loistosuoritus. Vielä, jos osoittautuu todeksi iltapäivälehtien ja UL:n väittämät siitä, että jotkut NHL-pelaajat nousivat valmentajakolmikkoa vastaan, niin Suomen pronssi Jukka Jalosen johdolla on todella kova suoritus.
 

LaTe_Show

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Rockies: 1980-1981.
Minä odotan, että edes yksikin Vancouverissa pelannut NHL-pelaaja todistaa iltapäivälehdille kertomansa ongelmat Suomen joukkueen sisällä.

MTV3:

- Pelitapa maajoukkueessa on ihan erilainen mihin olemme NHL:ssä tottuneet. NHL:ssä kaikki joukkueet pelaavat melkein samalla tavalla. Se pelitapa on meillä kaikilla selkäytimessä ja tulee automaattisesti, 39-vuotias Selänne selvitti.

- Jos jäällä pitää vähänkin miettiä mitä tekee, on heti myöhässä tilanteesta, Selänne sanoi.

Karvauspeli oli ainakin Saku Koivun johtamalle kentälle ongelma Ruotsi-matsissa.

- Meidän ketjulle passiivinen karvauspeli on vierasta. Olimme koko ajan "no man´s landilla", ja Ruotsin sentterit tulivat helposti keskeltä läpi, Selänne sanoi.


Ainakin tuosta saa sen käsityksen, että joukkueella oli ongelmia pelitavan toteuttamisessa turnauksen alkuvaiheessa.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Se oli eittämättä pelaajien ja Jalosen sekä koko valmentajakolmikon pelikirjavoitto Suomelle.

Olet ihan höpsö. Suomella kaikesta päättäen oli ongelmia asennetasolla syystä tai toisesta, mitkä näkyivät huonoina otteina jäällä. Kysymys ei ollut spesifistä pelikirjasta vaan siitä, että pelaajat eivät pystyneet sitoutumaan pelitapaan täydellä sydämellään. Huipputasolla pelikirjoilla ei ole mitään valtaisaa eroa, mutta joukkueen tahtotaso ja kurinalaisuus vaihtelevat paljonkin. Puolivälierät ja pronssiottelu olivat Suomen taistelutahdon ja kurinalaisuuden voittoja, tähän on tietysti merkittävä osuus niin valmentajalla kuin pelaajilla itselläänkin, eikä pidä unohtaa tiettyjä taktisia nyanssejakaan vaikka ne eivät tietenkään kovin keskeisiä ole.
 

Jazerman19

Jäsen
Suosikkijoukkue
Masan Massiivinen, sympatiat Leafs
Jalonen teki olympialaisissa karmaisevan virheen, kun yritti lähteä ajamaan pelaajille vierasta ja aikaa vievää pelitapaa läpi turnauksessa, jossa oli kenties aikaa kaksiin treeneihin ennen kisojen alkua! Tämä jos mikä on mielestäni amatöörimäistä valmentamista. Hän ei suhteuttanut pelitapaa pelaajien mukaan, eikä ottanut huomioon aikaa, joka on käytettävissä. Eihän edes kukaan huippupelaaja voi oppia täysin uutta palettia muutamien treenien perusteella niin, että peleissä se sitten tulisi kuin sormia naupsauttamalla selkärangasta.

Jalosen heikkous on se, että hän ei välttämättä ole erityisen loistava turnaus-valmentaja, vaan nimenomaan loistava seurajoukkuevalmentaja, sillä siinä hänellä on tarpeeksi aikaa ajaa tuota omaa pelitapaa läpi kymmenien ja satojen harjoitteiden kautta. Tästä syystä monet eht-pelaajat toteuttivatkin Jalosenkin sanoin paremmin hänen pelikirjaansa kuin nhl-pelaajat, heillä oli nähkääs enemmän harjoitteita takana, joten heillä tämä pelikirja tuli jo selkärangasta. Tuo Sihvosen kirjoittelu olympialaisista oli täysin ala-arvoista, jopa hänen standardeillaan.

Erkka tulee aina saamaan itseltäni pisteet siitä, kun ymmärsi mistä turnausvalmentamisessa on kysymys. Kun aikaa on vähän, niin pidetään pelikirja sellaisena mihin valtaosa pelaajista on seurajoukkueissaan tottunut. Ei söhlätä liikaa, vaan lyödään muutamia omia juttuja sinne, ja katsos niin menestystä tuli nimenomaan olympialaisissa tällä metodilla. Varsinkin pelaajat olivat Torinon jälkeen äärimmäisen tyytyväisiä juuri näihin perusohjeisiin, jotka Erkka oli kasannut muistitikulle.

Sen sanon vielä, että Timo Lehkonen on erotettava välittömästi kisojen jälkeen tuosta tiimistä. Duffa ei missään nimessä ole tämän porukan heikoin lenkki. Lehkosen touhuille naureskellaan vieläkin pelaajien toimesta ja viimeaikaiset kommentit koskien mm. pakkien koon merkitystä ovat vain vahvistaneet käsitystäni siitä, että Timolla on pahemman luokan LSD-trippi menossa.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Ainakin tuosta saa sen käsityksen, että joukkueella oli ongelmia pelitavan toteuttamisessa turnauksen alkuvaiheessa.

Siitä saa sen käsityksen, että Selänteellä ja Saku Koivulla oli ongelmia toteuttaa Jukka Jalosen pelitapaa. Ongelma oli Selänteen lausuman mukaan muutamalla NHL-pelaajalla, mitä pidän lähes käsittämättömänä lausuntona. Selänne ja Saku Koivu olivat Torinossa mukana. Westerlundin ja Jalosen olympiakisoissa käyttämät pelitaktiikat olivat lähes identtiset. Westerlund kiisti tv:ssä kisojen alussa, että Suomen pelitavassa olisi NHL-pelaajilla ongelmia. Saman kertoi Studiossa myös Sakke Pietilä.

I-S Veikkaajan haastattelussa pantiin Marko Lempiäinen tekemään Jukka Jaloselle 50 kysymystä Vancouverin tapahtumista. Videotuomareissa Rantanen ja Nyholm antoivat ymmärtää, että he olivat myös kysymysten takana. Lempiäinen:"Miksi et suostunut tuunaamaan pelitapaa, vaikka monet pelaajat sitä toivoivat ja ehdottivat?" Jalonen:"Ei meille kukaan ehdottanut, että pelitapa olisi pitänyt muuttaa. En olisi kyllä sitä tuunannutkaan. Valmentajana joko elän tai kuolen tällä pelisysteemillä."

Mistä iltapäivälehtien toimittajat saivat tietonsa siitä, että monet pelaajat olisivat ehdottaneet Vancouverin kisojen aikana Jaloselle pelitavan muuttamisesta? Tämä on se olennainen kysymys, koska Jalosen mukaan yksikään pelaaja ei sitä kisojen aikana hänelle esittänyt. Toivoisi, että tämä ristiriita tulisi Selänteen tai Saku Koivun toimesta selvitettyä. Nyt on I-S:n väittämä ja Jalosen väittämä vastakkain. Jalonen on puhunut, mutta väitetyt NHL-pelaajat ovat olleet hiljaa Jalosen haastattelun jälkeen.
 

LaTe_Show

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Rockies: 1980-1981.
Siitä saa sen käsityksen, että Selänteellä ja Saku Koivulla oli ongelmia toteuttaa Jukka Jalosen pelitapaa. Ongelma oli Selänteen lausuman mukaan muutamalla NHL-pelaajalla, mitä pidän lähes käsittämättömänä lausuntona.

Niin, itse nimenomaan sanoit, että yksikään Vancouverissa ollut NHL-pelaaja ei ole todistanut iltapäivälehtien väitteitä pelitapaongelmista olympialaisissa...
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Niin, itse nimenomaan sanoit, että yksikään Vancouverissa ollut NHL-pelaaja ei ole todistanut iltapäivälehtien väitteitä pelitapaongelmista olympialaisissa...

Kirjoitin minusta varsin selvästi, että odotan, että yksikin NHL-pelaaja todistaa Vancouverin kisoissa iltapäivälehtien väitetyistä pelitapaongelmista. Jalonen todisti kisojen jälkeen, että yksikään pelaaja ei esittänyt hänelle pelitavan muuttamista, vaikka I-S väitti, että monet pelaajat olisivat esittäneet Jaloselle pelitavan tuunaamista.
 

LaTe_Show

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Rockies: 1980-1981.
Kirjoitin minusta varsin selvästi, että odotan, että yksikin NHL-pelaaja todistaa Vancouverin kisoissa iltapäivälehtien väitetyistä pelitapaongelmista.

Samaan aikaan haluat, että yksikin NHL-pelaaja todistaa pelitapaongelmista, kun samalla tunnustat että NHL-pelaaja Teemu Selänteen medialle antamasta lausunnosta saa sen käsityksen, että Selänteellä ja Saku Koivulla oli ongelmia toteuttaa Jukka Jalosen pelitapaa?
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Huipputasolla pelikirjoilla ei ole mitään valtaisaa eroa, mutta joukkueen tahtotaso ja kurinalaisuus vaihtelevat paljonkin.

Kova väite mjr:ltä. Saattavathan ne pelikirjat huipputasolla sisältää erilaisia pelitapoja. Uwe Krupp ja Per Bäckman vetivät viisaasti pelikirjoistaan puolustamiseen ja vastaiskuihin perustaneet pelitavat. USA:n ja Suomen valmentajat lähtivät hyökkäysvoittoisilla pelikirjan pelitavoillaan pelaamaan MM-kisojen avausotteluitaan. Tällä kertaa erittäin kurinalaisesti valmentajien pelitapoja noudattaneet Saksa ja Tanska ottivat ansaitut pelikirjavoitot huomattavasti heikoimmilla pelaajamateriaaleillaan.

Eli, jos väitteesi on, että huipputasolla ei pelikirjoilla ole eroa, niin huipputasolla pelikirjoista pyritään ottamaan aina optimaalisen oikea kulloiseenkin otteluun sopiva pelitapa. Pelikirjojen sisältämillä pelitavoilla on huomattavia eroja. Nyt on mielenkiintoista nähdä Saksa-Tanska ottelun pelitavat. Itse odotan, että Uwe Krupp peluuttaa tuossa ottelussa hyökkäävämpää pelitapaa ja Per Bäckman pysyy Suomi-ottelun kurinalaisessa puolustus- ja vastaiskupelitavassaan.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Samaan aikaan haluat, että yksikin NHL-pelaaja todistaa pelitapaongelmista, kun samalla tunnustat että NHL-pelaaja Teemu Selänteen medialle antamasta lausunnosta saa sen käsityksen, että Selänteellä ja Saku Koivulla oli ongelmia toteuttaa Jukka Jalosen pelitapaa?

Aivan oikein. Haluan, että yksikin NHL-pelaaja todistaa kisojen jälkeen Vancouverissa esiintyneistä pelitapaongelmista. Jukka Jalonenhan ei tälläisistä väittämistä ollut tietoinen. MTV3:lle kisojen aikana antamassa lausunnossaan Selänne kertoo Saku Koivun ketjulla olleen vaikeutta toteuttaa identtisesti lähes samaa kuin Torinonossa ollutta Suomen pelitapaa Vancouverissa. Tämäkin tulisi selväksi, jos Selänne tai Saku Koivu kertovat kisojen jälkeen, että heillä oli ongelmia Jalosen yksinkertaisen pelitavan toteuttamisen suhteen kisojen alussa. Itse en usko hetkeäkään, että Jalosen pelitavan toteuttamisessa olisi ollut missään vaiheessa näillä Suomi-kiekon todellisilla ikoneilla minkäänlaista ongelmaa. Eri asia on sitten se, jos he eivät halunneet noudattaa Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentajan pelitapaa, mikä olisi kyllä lähes ennenkuulumatonta suhtautumista maajoukkueessa pelaamiseen kaikkien aikojen kovimmassa jääkiekkoturnauksessa.
 

LaTe_Show

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Rockies: 1980-1981.
Eri asia on sitten se, jos he eivät halunneet noudattaa Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentajan pelitapaa, mikä olisi kyllä lähes ennenkuulumatonta suhtautumista maajoukkueessa pelaamiseen kaikkien aikojen kovimmassa jääkiekkoturnauksessa.

Minun on vaikea uskoa, että tässä olisi kyseessä se, että kovan luokan ammattilaiset eivät olisivat halunneet noudattaa pelitapaa. Mutta jos näin todellakin on tilanne, niin sittenhän Jalosen pelikirja on totaalisesti kussut. Ainakin jos käytetään tätä sinun määritelmää:

Pelikirjoihin on kirjattu pelitapojen lisäksi paljon muitakin asioita, esim. pelaajien motivoiminen on tärkeä yksityiskohta pelikirjoissa.

Eli loppujen lopuksi tässä on ollut pelikirjaongelma...
 

Mänizeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, New York Rangers
"Ei meille kukaan ehdottanut, että pelitapa olisi pitänyt muuttaa. En olisi kyllä sitä tuunannutkaan. Valmentajana joko elän tai kuolen tällä pelisysteemillä."

Sinänsä mielenkiintoinen lausahdus, että jos tänään tulee Saksalta kuonoon ja samalla varmistuisi paikka karsintasarjaan, niin on suuren luokan ihme jos J. Jalonen saa jatkaa maajoukkueen päävalmentajana. Lyhyessä turnauksessa olennaisinta on tulos, ja jos valmentaja ei ensimmäisen viikon aikana saa joukkueen peliä kulkemaan, niin hän on väärässä paikassa. Jos materiaali on mitä on (kuten tänä vuonna terävimmän kärjen puuttuessa), voi tulla ongelmia jos odottaa, että palaset loksahtavat pitkässä juoksussa. Valitettavasti juoksu voi tällä kertaa jatkua karsintasarjassa.

Mutta onneksi kaikki on vielä omissa käsissä.

Se mikä tarkoittaa Jalosen kohdalla tuota "toimimista" ja sitä kautta hyvää tulosta,on omasta näkökulmastani varsin selkeää:

1. Hyvällä kiekollisella pelillä vastustajalle jäähyjä
2. Kiekot reppuun ylivoimalla

Tämä näkyy jo pelaajavalinnoissakin, tosin sillä erotuksella, että maskimieheen Suomi ei panosta ikinä. Kiekollisesti taitavia pelaajia riittää, sen sijaan jos vastustaja sulkee maalinedustan, ongelmia tulee.

Jos noista kohta 2. epäonnistuu, niin noutaja tulee. Tämä nähtiin jo Olympiakisoissakin. Pelit jotka Suomi voitti, maalit tulivat pääasiassa yv:llä.
 

Wäinö#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Ducks, Red Wings, Griffins
Myös omasta mielestäni Suomi pelasi Tanskaa vastaan aivan liikaa ns. viivehyökkäyksiä. Tanskan tasoisia maita vastaan parhaat tilanteet saadaan, kun kiekko pelataan nopeasti pystyyn ja käännetään peliä nopeasti. Nyt Suomi helpoissakin tilanteissa pelasi varmistellen ja lähti pelaamaan hitaita hyökkäyksiä, jotka eivät johtaneet mihinkään. Toki silti Tanska joutui ottamaan paljon jäähyjä, koska heidän keskimääräinen taitotasonsa oli huomattavasti Suomea heikompi ja ylivoimalla ottelu olisi pitänyt pystyä kääntämään Suomelle. Mutta joka tapauksessa Suomen olisi pitänyt pystyä haastamaan kiekollisena Tanskaa rohkeammin 5vs5 -pelissä ja nimenomaan pisti silmään kuinka monessa tilanteessa, jossa olisi ollut paikka nopeaan hyökkäykseen pelattiin turhaan varmistellen.

Sellainen olo tuli, että pelaajilla oli pelitapa jälleen kerran liikaa mielessä, eikä sitten osattu pelata nopeaa selkäydinkiekkoa. Tämä menee minusta selkeästi Jukka Jalosen piikkiin ja samoja ongelmia oli Vancouverin alkusarjassa. Tähän varmasti aikoinaan mm. Koivu ja Selänne viittasivat kun kommentoivat Suomen vaisuja otteita Vancouverissa.

Mitä tulee Sihvoseen, niin naurettavaa kritiikittömyyttä Jalosta kohtaan suurinpiirtein kehua Suomea tuollaisen nöyryyttävän tappion takia, joka ajoi Suomen selkä seinää vasten kotijoukkue Saksaa vastaan. Sihvosella on selvästi puurot ja vellit sekaisin, kun yrittää samalla olla ns. analyytikko ja samalla petailee itselleen kulisseissa kaikenmaailman valmennussopimuksia. Tapaus Toivola, TPS, Pelicans kertoo missä mennään Sihvosen kohdalla ja kuinka puolueetonta kritiikkiä sieltä tulee. Varmaan Jalosen kanssa on sovittu tulevat kuviot jo valmiiksi.
 

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
Westerlundin ja Jalosen olympiakisoissa käyttämät pelitaktiikat olivat lähes identtiset.

Jos taktiikat olivat samat, niin sitten on erittäin suuri ero valmentajien muissa ominaisuuksissa?

Ketjun aiheeseen liittyen ihmetyttää kovasti se, että PS hyökkäsi voimakkaasti Westerlundin kimppuun kesken kisojen ja vastaavasti PS nyt samalla innokkuudella puolustaa Jalosta. Ja kuten tuossa itsekin toteat, niin taktiikkojen erilaisuudesta ei tämä PS:n toiminta voi johtua, kun ne ovat lähes identtiset.

Ja jos uskomme ketjun aihetta, niin pelihän näyttää kaiken. Puhuttiin sitten siitä miltä peli näyttää tai lopullisesta tuloksesta, niin EW pärjäsi molemmilta kannoilta katsottuna paremmin kuin JJ.

Itse katsoisin, että olleellinen ero EW:n hyväksi tulee taidosta myydä oma pelikirjansa pelaajille. Jos ja kun sinunkin mielestäsi taktiikat olivat lähes identtiset.

Voiko valmentaja olla kokonaisuudessaan erinomainen valmentaja, jos hän ei omaa pelikirjaansa saa myytyä pelaajille? Siis niille samoille pelaajille, joille EW myi oman lähes identtisen pelikirjan neljä vuotta aiemmin.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös