Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

[choose_life]

Itse olen sitä mieltä, että ei ole olemassa huipputason valmentajaa, jolla ei olisi pelikirjaa, mikä sisältää pelitavan ja taktiikan. Suomessa näin on ollut jo kymmeniä vuosia. Pelikirjat ovat vain jääneet meiltä tavallisilta jääkiekon katsojilta tuntemattomiksi.
Pelikirjojen päivittämisen seuranta on sitä jääkiekon kovaa ydintä.

Lähtötasoissa ts. ymmärryksessä (kuten sivistystasoissa muutenkin) niistä jääkiekossa vuosikymmeniä vaikuttaneista perusjutuista tosiaan on yllättäviä, joiltain osin jopa käsittämättömiltä tuntuvia eroja.
Mikäli pakin avaussyötön sentterille hehkuttaminen 2000-luvun keksintönä ei riitä, saman levyn pyörittäminen ja olematon journalistinen(kin) kehittyminen ja laatu johtavat aika äkkiä niiden tavallisten jääkiekon katsojienkin silmissä uskottavuuden menettämiseen. Toistuvista (ja tihentyneistä) henkilökohtaisiin vendettoihin, omiin epäonnistumisiin ja kaunoihin pohjautuvista, erittäin "kovan ytimen" ulkopuolisista itkupotkuraivareista ja mm. pelaajien perheiden solvaamisesta nyt puhumattakaan. Mutta mitäs: sitä saa mitä tilaa.

 

[tant gredulin]

Pelikirjat ovat vain jääneet meiltä tavallisilta jääkiekon katsojilta tuntemattomiksi. Hieno homma, kun Rönkä näki tässä n. 6 vuotta sitten jääkiekkoväen sivistämisen paikan.

Röngän idea siis syntyi tämä kaikki...Aikamoista.

 

[siffa]

Röngän idea siis syntyi tämä kaikki...Aikamoista.

Yritän ymmärtää, mitä tarkoitat. Rönkä palkkasi jääkiekkotoimittajaksi jääkiekon asiantuntijan, kun näki, että jääkiekon kova ydin (pelikirja) oli jäänyt Röngän ja muiden lehtien jääkiekkotoimittajilta avaamatta jääkiekkoa seuraavalle yleisölle. Rönkä jalkapallon asiantuntijana ja tv:n studiovieraana oli nähnyt, miten jalkapalloasiantuntijoina toimineet huippuvalmentajat analysoivat jalkapalloa pelisysteemien ja pelitapojen kautta. Jääkiekossa tätä ansiokasta työtä oli tehnyt jääkiekkostudioissa ainoastaan Juhani Tamminen.

Rönkä otti riskin, mikä ilmeisesti kannatti ottaa. Pelikirja-analyysien tultua mukaan jääkiekkojuttuihin Urheilulehden myynti nousi huomattavasti. Röngän oli tehtävä myös ikäviä päätöksiä eli poistaa lehtensä toimituksesta aiemmat jääkiekkotoimittajat Sihvosen ja Seppäsen tieltä. Rönkä on koko ajan jääkiekkokeskustelun kovassa ytimessä ja on laajentanut sanomaansa nettikirjoituksiin ja -videoihin.

Kun pelikirjakeskustelu aloitettiin täällä JA:ssa, oli vastustus sitä kohtaa odotetun massiivista. Suurin osa täällä ilmoitti, että jääkiekossa ei muiden pallopelien mukaisia pelikirjoja ole olemassa. Väittely on laantunut sitä mukaa kuin jääkiekon pelikirja-asiantuntemus on lisääntynyt. Harvoin enää kukaan väittää, että jääkiekossa ei pelikirjoja tarvita eikä niitä olisi käytössä.

Tässä yhteydessä vielä Fordélille sen verran, että käsittääkseni kaikilla SM-liiga-, Mestis-, Suomi-sarja-, A- ja B- junioreiden SM-tason ja I disioonatason valmentajilla ovat pelikirjat käytössään.

Dee Sniderilta odotan edelleen kommenttia B-junioreiden SM-sarjan välieräparin Ässät-HPK lopputuloksesta sen takia, koska Dee Snider nosti tuon parin esille siinä vaiheessa, kun Ässät johti sitä 2-1 voitoin.

 

[Maple Leaf]

Rönkä palkkasi jääkiekkotoimittajaksi jääkiekon asiantuntijan, kun näki, että jääkiekon kova ydin (pelikirja) oli jäänyt Röngän ja muiden lehtien jääkiekkotoimittajilta avaamatta jääkiekkoa seuraavalle yleisölle.

Ettei Jatkoajan satunnaisille lukijoille jäisi erheellistä mielikuvaa, lienee tässä yhteydessä syytä muistuttaa, ettei pelikirja ole "jääkiekon kova ydin". Jääkiekon "kova ydin" on itse peli, ja pelikirja on sille alisteinen (mikäli sallitte tässä käytettävän semiautoritäärista sanastoa). Peli olisi olemassa ilman pelikirjaakin, mutta pelikirjaa ei olisi ilman peliä.

Lainattu viesti ei ole tietenkään ainutkertainen termien, niiden merkitysten sekä erilaisten syy-seuraus-suhteiden sotkemisessaan. Olkaa tarkkoina, ystävät, Jatkoajassakin on nimimerkkejä, jotka — vanhaa sanontaa lainatakseni — sotkevat vettä lätäköissään saadakseen ne näyttämään syvemmiltä kuin mitä ne todellisuudessa ovatkaan.

 

[papera]

Dee Sniderilta odotan edelleen kommenttia B-junioreiden SM-sarjan välieräparin Ässät-HPK lopputuloksesta sen takia, koska Dee Snider nosti tuon parin esille siinä vaiheessa, kun Ässät johti sitä 2-1 voitoin.

Minäkin odotan edelleen kommenttia siihen kovaan ytimeen, josta olen yrittänyt täällä keskustella.

 

[siffa]

Lainattu viesti ei ole tietenkään ainutkertainen termien, niiden merkitysten sekä erilaisten syy-seuraus-suhteiden sotkemisessaan. Olkaa tarkkoina, ystävät, Jatkoajassakin on nimimerkkejä, jotka — vanhaa sanontaa lainatakseni — sotkevat vettä lätäköissään saadakseen ne näyttämään syvemmiltä kuin mitä ne todellisuudessa ovatkaan.

Siinä olet oikeassa, että minun asiantuntemukseni jääkiekosta ei ole lähelläkään sitä, mitä se on esim. SM-liigassa pelanneella ja valmentaneella henkilöllä. Olen ollut kiinnostunut Urheilulehden aloittamasta pelikirjakeskustelusta ja olen jopa avannut muutaman jääkiekossa 80-,90- ja 2000 luvuilla esiintyneen todellisen pelikirjan täällä pelikirjoja käsitelleissä viestiketjuissa. Noita Suomi-kiekon pelikirjoja lojuu pilvin pimein mm. poikien ja nuorten maajoukkuepelaajien hyllyissä ja laatikoissa. SM-liigavalmentajat sekä miesten maajoukkuevalmentajat ovat rustanneet pelaajille jaettaviksi pelikirjoja jo ainakin yli 20 vuoden ajan. Jokainen Erkka Westerlundin valmentajakoulutuksia läpikäynyt jääkiekkovalmentaja on törmännyt kiekkoprofessorin pelikirjamaailmaan.

Täällä on sanottu aivan oikein, että jääkiekkko ja siinä käytetyt pelikirjat eivät ole mitään tähtitiedettä. Niihin tutustuminen ja pelien seuraaminen niiden pohjalta käy kyllä jokaiselta, joka niistä kiinnostuu. Esim. tänä iltana Jokipoikien päävalmentaja Pikkarainen oli vetäissyt pelikirjastaan sellaisen pelitavan, jota en aiemmin ollut Jokipojilta nähnyt. Pikkarainen olikin tehnyt tämän illan pelisuunnitelmansa viisaasti tutkimalla vastustajan D Teamin pelejä Sportia ja KooKoota vastaan.

 

[tant gredulin]

Yritän ymmärtää, mitä tarkoitat.

Se on varmasti vaikeaa, kun minulta jäi se -sta pois :) Eli siis Röngän ideasta. Köh.

Rönkä otti riskin, mikä ilmeisesti kannatti ottaa. Pelikirja-analyysien tultua mukaan jääkiekkojuttuihin Urheilulehden myynti nousi huomattavasti.

Tähän on varmasti jotain kättä pitempää tarjolla kuin vain toteamus? Vaikea uskoa että 'pelikirja' olisi ollut se sana tai lause tai lööppi, jonka takia lukijat rynnivät luukulle.

Kun pelikirjakeskustelu aloitettiin täällä JA:ssa, oli vastustus sitä kohtaa odotetun massiivista.

Olisiko vastustus kummunnut enemmänkin tavasta kirjoittaa kuin itse termistä?

Harvoin enää kukaan väittää, että jääkiekossa ei pelikirjoja tarvita eikä niitä olisi käytössä.

Eikös täsätkin ole joku lausahdus - tarpeeksi usein toistettu asia muuttuu totuudeksi ennen pitkää.

 

[siffa]

Kiitos Johannes tästä asiallisesta viestistä. Siinä on otettu esille niitä asioita, joita itsekin olisin halunnut selventää. Kysymykseesi, onko jokainen pakki-pakki hyökkäyksiin lähtö viivelähtö, vastaan, että jokainen pakki-pakki hyökkäyksiin lähtö on puolinopea hyökkäyksiin lähtö. Eli niitä en tilastoi koskaan viivelähdöiksi. Nopea lähtö lienee selvä, pelaaja lähtee kiekon saatuaan heti ylöspäin omaan kuljetukseen tai antaa nopeasti kiekon ylöspäin omalle pelaajalle tai lyö sen vastustajan päätyyn.

Viivelähdöistä käydään keskustelua, mikä on enemmän niille annettavaa nimityskeskustelua. Puhutaan hitaista lähdöistä, kontrolloiduista lähdöistä (Erkka Westerlund) ja viivelähdöistä. Ne ovat kuitenkin hyökkäyksiin lähtöjä, jotka eivät ole nopeita tai puolinopeita lähtöjä. Viivelähtöjen osuus on lähes aina pieni verrattuna nopeisiin lähtöihin, joita nykykiekossa on selvästi eniten, tai puolinopeisiin lähtöihin. Pasi Nurminen mainitsi loppuottelun 1. erätauolla yhden viivelähdön eli pakki-pakki-pakki-kiekottelun, jonka hän oli löytänyt. Näitä oli kuitenkin enemmän kuin se yksi, minkä Nurminen mainitsi. Toinen selvä viivelähtö on, kun puolustaja pysähtyy oman maalin taakse hetkeksi, rauhoittaa tilanteen ja kerää oman viisikon kasaan hyökkäykseen lähtöä varten. Näitäkin oli Kanada-USA loppuottelun 1. erässä muutama. Aina, kun kiekotellaan hyökkäyksissä taaksepäin takaisin pakeille, olen tilastoinut ne viivelähdöiksi. Sen olen huomannut, että kun vastustaja siirtyy pelikirjassaan valmentajan päätöksen ja käskytyksen jälkeen kovaan päätykarvauspeliin, niin luonnollisesti viivelähdöt minimoituvat. Näin kävi niin nuorten kisojen ja olympiakisojen Kanada-USA loppuotteluissa. Viivelähtöjä oli eniten ensimmäisissä erissä ja kolmansissa erissä niitä ei enää näkynyt kuin parisen kertaa/joukkue.

Tarkoitatko, papera, keskustelua pelin rytmityksestä? Sehän on yksi osa jääkiekon kovaa ydintä. Joudun lainaamaan koko aiempaa viestiäni koskien pelin rytmitystä, koska aiemmin olen vain viitannut siitä sinulle, että määritelmäni nopeille, puolinopeille ja viivelähdöille on tänne jo kirjoitettu. Siitähän jo sovittiin, että kevään aikana tulee paljon mielenkiintoisia pelejä Mestiksessä, SM-liigassa, NHL:ssä ja MM-kisoissa, joiden perusteella voidaan todeta tämän hetken pelin rytmittäminen Suomessa ja maailmalla. Hienoa, kun olet kiinnostunut asiasta.

Mikäli minun määrittelyni pelin rytmittämisestä ei tyydytä sinua, voit tehdä oman jakosi sille.

 

[msg]

Tarkoitatko, papera, keskustelua pelin rytmityksestä? Sehän on yksi osa jääkiekon kovaa ydintä. Joudun lainaamaan koko aiempaa viestiäni koskien pelin rytmitystä, koska aiemmin olen vain viitannut siitä sinulle, että määritelmäni nopeille, puolinopeille ja viivelähdöille on tänne jo kirjoitettu.

Kun ketjun aiheena oleva johtava analyytikko Sihvonen on kovasti liputtanut tämän kolmen rytmin puolesta, niin tahtoisi kuulla kantasi siihen olisiko Juhani Tamminen vielä Sportin valmentaja ja Sport liigakarsinnoissa, jos Juhani Tamminen olisi ottanut johtavan analyytikon viisaat sanat rytmityksestä sydämeensä, tarkastellut niitä ja lisännyt ne pelikirjaansa.

 

[siffa]

Olisiko vastustus kummunnut enemmänkin tavasta kirjoittaa kuin itse termistä?

Kyllä kyse oli vuosia sitten ihan termistä pelikirja. Sitä ei täällä hyväksytty jääkiekon termistöön kuuluvaksi. Ratkaisevaa JA:n nimimerkkien pelikirjatermin vastustustuksen hiljentymiselle oli JA:n ison Jokerit-nimimerkki cobolin hihojen kääriminen pelikirjatermin osalta. Cobol alkoi kirjoittaa pelistä pelikirjatermeillä asiantuntevimmin kuin yksikään suomalainen jääkiekkotoimittaja Urheilulehden Sihvosta ja Seppästä lukuunottamatta. Cobolin uraa uurtava työ jatkuu edelleen Jokerit-keskusteluissa. On niitä toki muitakin pelikirja-asiantuntijoita täällä, mutta cobolia uskotaan JA:n auktoriteettina pelikirja-asioissa.

 

[siffa]

Kun ketjun aiheena oleva johtava analyytikko Sihvonen on kovasti liputtanut tämän kolmen rytmin puolesta, niin tahtoisi kuulla kantasi siihen olisiko Juhani Tamminen vielä Sportin valmentaja ja Sport liigakarsinnoissa, jos Juhani Tamminen olisi ottanut johtavan analyytikon viisaat sanat rytmityksestä sydämeensä, tarkastellut niitä ja lisännyt ne pelikirjaansa.

Periaatteessa Tamin 60 minuutin painepeliin eivät viivelähdöt kuulu. Kuten muistat, niin Tamin pelikirjalla oltiin tehdä mahdottomasta mahdollinen viime keväänä, kun Sport oli nousta SM-liigaan. Tamin pelikirjalla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että Tami jäi pois Sportin päävalmentajan tehtävistä.

Itse en ajattele, että toinen pelikirja on toistaan parempi. Katson vain kullonkin peleistä, miten joukkueet pelaavat. Mielenkiintoisen lisän pelikirjatarkasteluihin ovat tuoneet Kalpa ja HPK:n B-juniorit poikkeuksillisilla kiekkokontrolliin (kiekotteluun) perustuvilla pelikirjoillaan.

 

[tant gredulin]

Tamin pelikirjalla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että Tami jäi pois Sportin päävalmentajan tehtävistä.

Näinhän se. Ihmisistä on kuitenkin loppujen lopuksi kysymys.

 

[Fordél]

Tässä yhteydessä vielä Fordélille sen verran, että käsittääkseni kaikilla SM-liiga-, Mestis-, Suomi-sarja-, A- ja B- junioreiden SM-tason ja I disioonatason valmentajilla ovat pelikirjat käytössään.

Ok eli Erkka Westerlund on pelikirjavalmentaja, mutta lähes kaikki muutkin valmentajat, jotka tekevät asiaa tosissaan, ovat pelikirjavalmentajia.

 

[msg]

Periaatteessa Tamin 60 minuutin painepeliin eivät viivelähdöt kuulu. Kuten muistat, niin Tamin pelikirjalla oltiin tehdä mahdottomasta mahdollinen viime keväänä, kun Sport oli nousta SM-liigaan. Tamin pelikirjalla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että Tami jäi pois Sportin päävalmentajan tehtävistä.

Niin oltiin tehdä mutta ei tehty. On huomion arvoista, että kun puhutaan pelikirjasta, niin johtava analyytikko ja huippuvalmentaja ovat valovuoden päässä toisistaan.
Itse uskon vakaasti, että tällä kaudella liigassa olisi pelannut Ässien paikalla Vaasan Sport, jos Juhani Tamminen olisi ottanut Petterin viisaista sanoista opikseen ja hyökännyt kolmella rytmillä.
Itse uskon myös, että pelikirjan sulaminen ja sen aiheuttama pelillinen kriisi johti Tammisen eroon eli tämä viivelähtöjen puuttuminen oli oikeastaan alkusyy siihen, miksi Tammisen terveys paineen alla petti. Komppaan johtavaa analyytikkoa siinä, että peli näyttää kaiken. Valitettavasti johtava analyytikko itsekin unohtaa oman oppinsa ja lähtee sotkemaan omaa perhettään UL:n markkinastrategiaan. Itse pidän tälläistä oman veljen sotkemista markkinointistrategiaan jokseenkin kyseenalaisena toimintana, joka kyllä romuttaa osa johtavan analyytikon omasta Peli näyttää kaiken -ohjenuorasta. Mitä mieltä sinä olet perheen sotkemisesta taisteluun levikeistä?

 

[siffa]

Ok eli Erkka Westerlund on pelikirjavalmentaja, mutta lähes kaikki muutkin valmentajat, jotka tekevät asiaa tosissaan, ovat pelikirjavalmentajia.

Näin se on. Erkka on tosin monien suomalaisten pelikirjavalmentajien oppi-isä. Myönnän, että olen toistanut termejä pelikirja ja pelikirjavalmentaja tarkoituksellisesti niinkuin tant gredulin siitä jo mainitsikin.

 

[Fordél]

Näin se on. Erkka on tosin monien suomalaisten pelikirjavalmentajien oppi-isä. Myönnän, että olen toistanut termejä pelikirja ja pelikirjavalmentaja tarkoituksellisesti niinkuin tant gredulin siitä jo mainitsikin.

Miten Erkka on pelikirjavalmentajien oppi-isä? Tietääkseni ennen Erkkaakin on ollut valmentajilla olemassa pelitapa, erilaiset taktiikat, joukkueella säännöt jne. joten en ihan ymmärrä miten hän on jotenkin isähahmo.

 

[Viljuri]

Miten Erkka on pelikirjavalmentajien oppi-isä? Tietääkseni ennen Erkkaakin on ollut valmentajilla olemassa pelitapa, erilaiset taktiikat, joukkueella säännöt jne. joten en ihan ymmärrä miten hän on jotenkin isähahmo.

Rönkähän nimesi Westerlundin Staliniksi eli "isä aurinkoiseksi", joten se tulee varmaan sieltä?

Petterikin on jo myöntänyt, ettei ollut keksinyt otsikkoaan tekstilleen itse.

 

[siffa]

Rönkähän nimesi Westerlundin Staliniksi eli "isä aurinkoiseksi", joten se tulee varmaan sieltä?

Petterikin on jo myöntänyt, ettei ollut keksinyt otsikkoaan tekstilleen itse.

Raimo Summanen oli leikkimielisesti puhunut Erkasta Stalinina, kun yleisesti luultiin Erkan olevan henkilönä jotenkin lepsu. Rami halusi viestittää sanonnallaan Erkasta, että tosiasiassa kyse on raudanlujasta tahtoihmisestä. Rönkä tietää noista sisäpiiriasioista enemmän kuin kukaan muu.

Fordélin kanssa lähti keskustelu vanhaan malliin kiertämään eli lapasesta. Erkka on kouluttanut Vierumäellä (ollut rehtorina) lähes kaikkia nykyisiä valmentajia ja siitä tuo nimitys oppi-isä Erkan kouluttamille valmentajille. Juhani Wahlsten oli esimerkkiksi oppi-isä Juhani Tammiselle.

 

[Fordél]

Fordélin kanssa lähti keskustelu vanhaan malliin kiertämään eli lapasesta. Erkka on kouluttanut Vierumäellä (ollut rehtorina) lähes kaikkia nykyisiä valmentajia ja siitä tuo nimitys oppi-isä Erkan kouluttamille valmentajille. Juhani Wahlsten oli esimerkkiksi oppi-isä Juhani Tammiselle.

Eihän se mitenkään lapasesta lähtenyt kun sain vastauksen kysymykseeni mistä moinen termi, että Erkka on pelikirjavalmentajien oppi-isä. Tietysti kun valmentajia, taktiikoita ja pelitapoja on ollut ennenkin, olisi kohtuullista tuoda esille ettei Erkka ole ihan näiden kaikkien oppi-isä vaan monen nykyisen valmentajan.

 

[papera]

Siffa, sinä sanot taas täällä etteivät Juhani Tammisen pelikirjaan viivelähdöt kuulu. Ok, siitä olemme samaa mieltä. Mutta samaan aikaan sinä olit saanut laskettua olympiafinaalista, että siinä joukkueet käyttivät viivelähtöjä. Tamminen kertoi, että USA:n peli on pääperiaatteiltaan lähellä kuudenkymmenen minuutin painetta. Pelin rytmityksen suhteen. Tästä olen Tamin kanssa samaa mieltä. Myöskään Kanadan pelisuunnitelmaan eivät olympiafinaalissa kuuluneet viivelähdöt. Siksi kysyin sinulta edellisessä ketjussa esimerkkiä missä tilanteessa olympifinaalin avauserässä nähtiin merkki viivelähtöjen käytöstä. Tätä eroa minä olen halunnut lähteä perkaamaan, koska olen täysin varma että käyttämälläsi tilastoinnilla myös Juhani Tammisen pelikirjasta olisi laskettavissa ne riittävät 7+ viivelähtöä erää kohti.

 

[siffa]

Siffa, sinä sanot taas täällä etteivät Juhani Tammisen pelikirjaan viivelähdöt kuulu. Ok, siitä olemme samaa mieltä. Mutta samaan aikaan sinä olit saanut laskettua olympiafinaalista, että siinä joukkueet käyttivät viivelähtöjä. Tamminen kertoi, että USA:n peli on pääperiaatteiltaan lähellä kuudenkymmenen minuutin painetta. Pelin rytmityksen suhteen. Tästä olen Tamin kanssa samaa mieltä. Myöskään Kanadan pelisuunnitelmaan eivät olympiafinaalissa kuuluneet viivelähdöt. Siksi kysyin sinulta edellisessä ketjussa esimerkkiä missä tilanteessa olympifinaalin avauserässä nähtiin merkki viivelähtöjen käytöstä. Tätä eroa minä olen halunnut lähteä perkaamaan, koska olen täysin varma että käyttämälläsi tilastoinnilla myös Juhani Tammisen pelikirjasta olisi laskettavissa ne riittävät 7+ viivelähtöä erää kohti.

Selvä. Tästä oli siis kyse. Viivelähdöt olen laskenut vain 5vs5 pelissä. Yv/av- ja 4vs4 tilanteissa en viivelähtöjä laske. Varsinkin yv-joukkue kerää useasti koko viisikon kasaan omaan päätyyn ja lähtee sieltä viisikkona yv-hyökkäykseen.

Tilastoin loppuottelun Kanada-USA viivelähdöt (omilla kriteereilläni). Kanadalla niitä oli erittäin 7+3+1 ja USA:lla 5+4+3. En nyt enää muista tilanteita, joissa viivelähtöjä tuli. Joka tapauksessa viivelähtöjen määrä oli pieni loppuottelussa. Yleensäkin viivelähdöt esim USA:lla vähenivät aina ottelun edetessä. Esim. alkusarjan ottelussa 16.2.-10 USA-Sveitsi tilastoin USA:n viivelähdöt 11+2+2.

Sportin pelien 5vs5 viivelähtöjä en ole tilastoinut, mutta sen voin muistaa, että seitsemää viivelähtöä/erä ei niissä esiintynyt missään nimessä. Tamin painepeli alkoi välittömästi, kun oma pelaaja sai kiekon ja joukkue lähti ylöspäin pakin nopealla ensimmäisellä syötöllä tai pakin ylösnousulla tai korkeintaan puolinopealla pakki-pakki syötöllä. Pakki-pakki-pakki tai taaksepäin syöttöjä en muista Sportin pelanneen.

Palataan asiaan vaikka jo SM-liigan pudotuspeleissä ja siitä kevään mittaan eteenpäin.

 

[choose_life]

Yritän ymmärtää, mitä tarkoitat.

Älä suotta. Sitä kutsutaan keskusteluksi.

Röngän oli tehtävä myös ikäviä päätöksiä eli poistaa lehtensä toimituksesta aiemmat jääkiekkotoimittajat Sihvosen ja Seppäsen tieltä.

Sinulla on varmasti faktaa tästä, kuten kaikista muistakin jutuistasi, joihin olet suoraselkäisesti aina kysyttäessä vastannut? Ellei ole, mimoosanhipiäisemmät voivat kokea ylläolevan sinä mitä se onkin: työlainsäädännön ja yksityisyyden suojan vastaisena väärien tietojen levittämisenä ihmisten urasta eli suorana valehteluna ja paskanpuhumisena, josta saattaa joutua vastaamaan lainkin edessä, jos oikein pitkälle mennään (herjauksen tuntomerkit täyttyvät helposti). Mikäli normaalit sivistyneiden ihmisten käytöstavat eivät riitä tajuamaan, että netissäkin on joku raja.

Kun pelikirjakeskustelu aloitettiin täällä JA:ssa, oli vastustus sitä kohtaa odotetun massiivista. Suurin osa täällä ilmoitti, että jääkiekossa ei muiden pallopelien mukaisia pelikirjoja ole olemassa. Väittely on laantunut sitä mukaa kuin jääkiekon pelikirja-asiantuntemus on lisääntynyt. Harvoin enää kukaan väittää, että jääkiekossa ei pelikirjoja tarvita eikä niitä olisi käytössä.

Joskus omia silmiään ja aivojaan käyttämään kykeneville, kaukalossa käyneistä puhumattakaan, ei koskaan ole ollut varsinainen newsflash, että erilaisia pelitapoja on olemassa. Sen sijaan se, että menestyvät tai edes töitä saavat valmentajat sopeuttavat ne vallitseviin reunaehtoihin (jännää, sillä onko ykkösparissa Jermu Pisto vai Brian Rafalski, voi olla merkitystä) ja ymmärtävät pelitavan yhdeksi osaksi pelin ja joukkuedynamiikan kokonaisuutta, johon vaikuttaa ratkaisevasti mm. valmentajan uskottavuus, ei liioin ole uutinen. Useimmille.

 

[mjr]

Joskus omia silmiään ja aivojaan käyttämään kykeneville, kaukalossa käyneistä puhumattakaan, ei koskaan ole ollut varsinainen newsflash, että erilaisia pelitapoja on olemassa. Sen sijaan se, että menestyvät tai edes töitä saavat valmentajat sopeuttavat ne vallitseviin reunaehtoihin (jännää, sillä onko ykkösparissa Jermu Pisto vai Brian Rafalski, voi olla merkitystä) ja ymmärtävät pelitavan yhdeksi osaksi pelin ja joukkuedynamiikan kokonaisuutta, johon vaikuttaa ratkaisevasti mm. valmentajan uskottavuus, ei liioin ole uutinen. Useimmille.

Niinpä. Materiaalin osuus lienee jotakuinkin 70-75%:n luokkaa, valmentajan ja valmennustiimin auktoriteetti ja johtamiskyky epäilemättä ainakin 10-15% ja pelikirjalle jää siten loput. Taktisella kyvyllä ei ole huipputasolla suurta merkitystä, ellei materiaali riitä, eikä sillä ole myöskään silloin merkitystä, ellei valmentajalla ole sellaista auktoriteettia ja henkilöjohtamisen kykyjä, että joukkue seuraisi motivoituneesti ja kurinalaisesti valittua pelisuunnitelmaa. Luulisin että näiden pelitaktiikan ulkopuolisten tekijöiden takia Petteri analysoi pelikirjoja toimittajana ja ammattivalmentajat valmentavat ammattilaisjoukkueita.

 

[papera]

Luulisin että näiden pelitaktiikan ulkopuolisten tekijöiden takia Petteri analysoi pelikirjoja toimittajana ja ammattivalmentajat valmentavat ammattilaisjoukkueita.

Vertailetko kaikkia valmentajia arvostelevia toimittajia ammattivalmentajiin?

 

[choose_life]

Vertailetko kaikkia valmentajia arvostelevia toimittajia ammattivalmentajiin?

Ovatko ammattitoimittajat pakkomielteisen kiinnostuneita toisten toimittajien tekemisistä, bb-henkisestä itsensä tyrkyttämisestä hinnalla millä hyvänsä, alkeellisten ammattinormien jatkuvasta alittamista (tyyliin faktojen tarkistaminen, lähdekritiikki ja taustatyö pitäisi kieltää journalimista...) tai pelaajien perheiden solvaamisesta (selän takaa kotikammarista, totta kai, kuten kaikissa muissakin jutuissa)?
Mutta edelleen: kun on lusikalla annettu niin eipä voi kauhalla vaatia. Tämä ei tarkoita sinua.