Toki se media on, mutta jos joku oikein kunnolla halutaan jeesustella, niin niin ihan yhtälailla jääkiekon valtamedia se tämä Jatkoajan keskustelu-palstakin on ja se ei ole millään tavalla ketään koskaan estänyt heittämästä kaikenlaista paskaa kenen tahansa niskaan (ei minuakaan).
Voisiko sen viivelähdön määritellä yksinkertaisesti sillä, että kiekko pelataan alaspäin? Muistaakseni Sihvonen joskus aukoi noita termejä niin, että nopea lähtö pelataan suoraan ylöspäin ja puolinopea on yksi levityssyöttö (pakki-pakki) ennen eteenpäin annettavaa syöttöä. Näin ollen sitten kysymyksessä olisi joko alaspäin syöttö tai useampi pakki-pakki...
Viivelähdöt ovat viisasta nykyaikaista pelaamista. Tämä kaikkien tulisi tunnustaa on sitten kuinka Sihvos vihaaja tahansa.
Kuitenkin UL:n nettisivuilla oleva videonpätkä ei nyt ihan illan pääuutislähetys ole. Toki se media on, mutta jos joku oikein kunnolla halutaan jeesustella, niin niin ihan yhtälailla jääkiekon valtamedia se tämä Jatkoajan keskustelu-palstakin on ja se ei ole millään tavalla ketään koskaan estänyt heittämästä kaikenlaista paskaa kenen tahansa niskaan (ei minuakaan).
Nyt tietysti herää kysymys, onko tarpeen eritellä näin tarkasti lähtönopeudet? Onko se levityssyöttö se ratkaiseva?
Rytmitys syntyy luonnollisesti, koska suurin osa valmentajista antaa valtaosalle pelaajista vaihtoehtoja. Pelaaja määrittelee, antaako nopean syötön ylöspäin, levittääkö peliä vai viekö hän kiekkoa alaspäin, rauhoittaen peliä. Nämä ratkaisumallit ovat käytössä normipelaajalla, joka pystyy käsittelemään kiekkoa kohtuullisesti. Jos kyseessä on taas "puukäsi", hänelle on annettu yksinkertaisemmat ohjeet eli "kiekko syvälle" tai "lasien kautta ykkösellä ulos". Hyvä esimerkki näistä puukäsistä on Atte "Lasi" Pentikäinen, jonka lempinimi jo viittaa hänen ohjeisiinsa.
Jääkiekko on pelattu aina viidellä kenttäpelaajalla kaukalossa ja pelaajien henkilökohtainen taito on ratkaissut sen millä lähdöllä joukkue on toiminut. Puukädet lähtevät nopealla lähdöllä ja taitavammat hitaammalla.
Puukädet lähtevät nopealla lähdöllä ja taitavammat hitaammalla.
Täällä puhutaan pelin evoluutiosta, vaikka todellisuudessa peli on pysynyt samankaltaisena sen syntymästä lähtien. Ehkä pitäisi puhua enemmänkin jääkiekkosanaston evoluutiosta. Jääkiekko on pelattu aina viidellä kenttäpelaajalla kaukalossa ja pelaajien henkilökohtainen taito on ratkaissut sen millä lähdöllä joukkue on toiminut. Puukädet lähtevät nopealla lähdöllä ja taitavammat hitaammalla.
Itse sanoisin, että puukädet ennemmin roiskaisevat kiekon ylös ja siitä voi sitten hyvällä tuurilla tulla nopea hyökkäys... Varsinainen nopea hyökkäys vaatii yleensä todella hyvää ja älykästä pelinlukua ja sitä, että taito vielä riittää kiekon nopeaan toimittamiseen vapaalle pelaajalle.
Viivelähdöt/hitaasti pelaaminen vaatii sekin myös taitoa ja hyvää pelin lukemista sen suhteen millainen pelaaminen on tilanteessa järkevää, mutta mielestäni viivelähdön pelaaminen on aina vasta toiseksi paras vaihtoehto. Paras vaihtoehto on tilanteen salliessa aina pyrkiä nopeaan vastahyökkäykseen sillä niistä yleensä tulevat ehdottomasti parhaat maalipaikat.
Sen takia vähän vierastankin Sihvosen viljelemää ajatusta, että aina pitäisi erässä olla tietty optimimäärä viivelähtöjä. Omasta mielestäni vasta pelinkulku kertoo oliko niitä järkevä käyttää. Voi hyvin olla sellaisia vastustajia ja eriä, joissa ei ollut järkevää tehdä yhtään viivelähtöä ja silti pelata erinomainen ja virheetön erä.
sta. Kun katseli HPK - Kalpa peliä, itseäni alkoi ihmetyttämään Kalpan ylikiekollisen pelin ylistäminen. Minusta siinä otetaan turhaan riskejä tarjoamalla vastustajalle riisto mahdollisuuksia omissa ja toisaalta se oli tehotonta.
Onhan siinä jotain huvittavaa, että mies jonka kuuppa ei kestä joulupipon vastaanottamista tarjoaa muille hamekangasta.
Mikäs juttu tämä joulupipo oiken on?
Mitä taas joukkueiden osaamistasoon tulee, niin kannattaa varmasti pohtia sitäkin, että paraneeko altavastaajan ja vähemmän taitavan joukkueen mahdollisuudet jos heitetään kiekkoa jatkuvasti vain päätyyn ja päästetään se taitavampi ennakkosuosikki hyökkäämään parikymmentä kertaa enemmän käytännössä aivan "turhaan". Harvemmin. Jos ajatellaan vaikkapa jotain Venäjän tasoista lähtökohtaisesti taitavaa joukkuetta tulevissa Vancouverin kisoissa, niin mielestäni jonkun kädettömämmän joukkueen kannattaisi ehdottomasti karsia viivelähtöjen avulla ne 20-30 Venäjän hyökkäystä ja muuttaa ne sen sijaan omiksi hyökkäyksiksi tai edes niiden yrityksiksi.
Sen takia vähän vierastankin Sihvosen viljelemää ajatusta, että aina pitäisi erässä olla tietty optimimäärä viivelähtöjä. Omasta mielestäni vasta pelinkulku kertoo oliko niitä järkevä käyttää. Voi hyvin olla sellaisia vastustajia ja eriä, joissa ei ollut järkevää tehdä yhtään viivelähtöä ja silti pelata erinomainen ja virheetön erä.
Sen takia vähän vierastankin Sihvosen viljelemää ajatusta, että aina pitäisi erässä olla tietty optimimäärä viivelähtöjä. Omasta mielestäni vasta pelinkulku kertoo oliko niitä järkevä käyttää. Voi hyvin olla sellaisia vastustajia ja eriä, joissa ei ollut järkevää tehdä yhtään viivelähtöä ja silti pelata erinomainen ja virheetön erä.
Esim. U20 MM-kisoissa USA pelasi Suomea vastaan 7+7+8=22 viivelähtöä, kun Suomi pelasi niitä 0+1+0=1. Loppuottelussa Kanadaa vastaan tuleva maailmanmestari USA pelasi viivelähtöjä 8+1+0+3 jatkoajalle menneessä ottelussa. Kanadan kova prässipeli ei mahdollistanut toisessa ja kolmannessa erässä USA:n viivelähtöjä, mutta jatkoerässä niitä oli taas pieneen aikaan kolme. Kanada pelasi loppuottelussa 2+3+3+1 viivelähtöä.
Kuinka määrittelit viivelähdön noissa peleissä, joissa laskelmat teit?
Puolustajan luistelu maalin taa ja pysähtyminen sinne.
Ihan turhaa pilkunnussimista. Vaihtojen pituudet ovat joukkueesta riippumatta hyvin vakioita ja jos toisella joukkueella on 10 kertaa enemmän viivelähtöjä kuin toisella, niin ei se millään lentävillä vaihdoilla selity. Se että selittyikkö joku yksittäinen lähtö taktiikalla vai ihan vain sillä, että oli pakko vaihtaa on ihan toisarvoista.Erottelit varmasti näissä tilanteissa myös sen, oliko päällä esimerkiksi lentävä vaihto. Kuinka tämä näkyy tilastoissasi?
