Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

[LaTe_Show]

Toki se media on, mutta jos joku oikein kunnolla halutaan jeesustella, niin niin ihan yhtälailla jääkiekon valtamedia se tämä Jatkoajan keskustelu-palstakin on ja se ei ole millään tavalla ketään koskaan estänyt heittämästä kaikenlaista paskaa kenen tahansa niskaan (ei minuakaan).

Niin, itse lasken toimittaja-Sihvosen kommentteja Urheilulehden nettisivuilla nimenomaan mediana. Joku nimimerkki "dana77":n kommentointi Jatkoajan keskustelupalstalla ei sellaisenaan ole uutismediaa. Esimerkkinä vaikka, että Julkisen sanan neuvosto ei tietääkseni ottaisi käsittelyyn nimimerkki dana77:n kirjoituksia, vaikka hän kuinka heittäisi paskaa jonkun niskaan.

Mutta toki ymmärsin kirjoituksesi pointin.

 

[TosiFani]

Voisiko sen viivelähdön määritellä yksinkertaisesti sillä, että kiekko pelataan alaspäin? Muistaakseni Sihvonen joskus aukoi noita termejä niin, että nopea lähtö pelataan suoraan ylöspäin ja puolinopea on yksi levityssyöttö (pakki-pakki) ennen eteenpäin annettavaa syöttöä. Näin ollen sitten kysymyksessä olisi joko alaspäin syöttö tai useampi pakki-pakki...

Nyt tietysti herää kysymys, onko tarpeen eritellä näin tarkasti lähtönopeudet? Onko se levityssyöttö se ratkaiseva?

Aika vähän on Kalpan tyylisiä ääripään joukkueita, joiden pelitapa voidaan laittaa selvään lokeroon eli Kalpa pelaa selvästi viivelähdöillä. Suurin osa joukkueista on näitä "kolmen rytmin" joukkueita, koska se on normaalitapa pelata jääkiekkoa.

Rytmitys syntyy luonnollisesti, koska suurin osa valmentajista antaa valtaosalle pelaajista vaihtoehtoja. Pelaaja määrittelee, antaako nopean syötön ylöspäin, levittääkö peliä vai viekö hän kiekkoa alaspäin, rauhoittaen peliä. Nämä ratkaisumallit ovat käytössä normipelaajalla, joka pystyy käsittelemään kiekkoa kohtuullisesti. Jos kyseessä on taas "puukäsi", hänelle on annettu yksinkertaisemmat ohjeet eli "kiekko syvälle" tai "lasien kautta ykkösellä ulos". Hyvä esimerkki näistä puukäsistä on Atte "Lasi" Pentikäinen, jonka lempinimi jo viittaa hänen ohjeisiinsa.

Täällä puhutaan pelin evoluutiosta, vaikka todellisuudessa peli on pysynyt samankaltaisena sen syntymästä lähtien. Ehkä pitäisi puhua enemmänkin jääkiekkosanaston evoluutiosta. Jääkiekko on pelattu aina viidellä kenttäpelaajalla kaukalossa ja pelaajien henkilökohtainen taito on ratkaissut sen millä lähdöllä joukkue on toiminut. Puukädet lähtevät nopealla lähdöllä ja taitavammat hitaammalla.

 

[choose_life]

Viivelähdöt ovat viisasta nykyaikaista pelaamista. Tämä kaikkien tulisi tunnustaa on sitten kuinka Sihvos vihaaja tahansa.

Niin viisasta, ennenkuulumatonta ja nykyaikaista, että ne opetettiin omalle juniorijoukkueelle muiden pelaamisen perusasioiden tavoin 1980-luvun lopulla - kuten tuhansille ja tuhansille muillekin pelaajille ja joukkueille, ennen sitä ja sen jälkeen. Mitä nyt jossain 90-luvun puolivälissä tuli tärkeämpiä ja "tieteellisempiä" metodeja, joista ja joiden tuloksista voi halutessaan käydä lukemassa vaikka Nuori Suomi -ketjusta. Jos joskus on sattunut käymään kaukalon sisäpuolella, niissä(kään) jorinoissa ei tosin ole mitään uutta (muutamat tämän ketjun lukijat ovat kyllä selkeästi viettäneet aikaansa jossain ihan muualla).

Ko. kaltainen innostus "Pelikirja vallan kumouksista" (joista voi kaikessa rauhassa perustaa ikioman ketjun tälle nettinörttihiekkalaatikolle ja siellä hehkuttaa esim. pakin syöttöä sentterille valmentajaneron mullistavana oivalluksena) ei toki kiekkoilun reaalimaailmassa, muusta elämästä puhumattakaan, ole vahingollista. Näiden danojen käsitykset siitä, mikä journalismissa ja ihmisten välisessä kanssakäymisessä on oikein, vastuullista, suoraselkäistä tai edes alkeellisten ammatti- ja käytöstapojen mukaista, on sitten toinen juttu. No, enää ei tarvitse ihmetellä bigbrothereiden, martinaeskojen ja vastaavien pikku nykyilmiöiden suosiota.

Kuitenkin UL:n nettisivuilla oleva videonpätkä ei nyt ihan illan pääuutislähetys ole. Toki se media on, mutta jos joku oikein kunnolla halutaan jeesustella, niin niin ihan yhtälailla jääkiekon valtamedia se tämä Jatkoajan keskustelu-palstakin on ja se ei ole millään tavalla ketään koskaan estänyt heittämästä kaikenlaista paskaa kenen tahansa niskaan (ei minuakaan).

Jepjep, ihan yhdenveroista ja verrannollistahan se, jo lakien ja vastuukysymysten nojalla. Yksinkertaisesti mykistävää.

 

[Dee Snider]

Eihän tuo case Erholz ensimmäinen juttu ole, mihin Petteri sekoittaa vaimotkin mukaan. Eikös Petteri "alistanut" myös Sheddenin vaimoa aikanaan, ensiksi jossain baarissa ja sitten loppusavet UL:ssä, vai miten se nyt meni? Sitä episodia en enää ihan tarkalleen muista.

Nämä suomalaisen jääkiekon "väärät" tuntuvat kukin hyökkäilevän kaukaloasioiden ylitse, mikä ei ole mielestäni kovin ammattilaismaista, vaikka en ole itse koskaan valmentanut. Samanhenkistä settiä veti kuulemma Summasen Rami rintamakarkuri-Niinimaalle, jossa mentiin todella pahasti henkilökohtaisuuksiin. Olen Niinimaan kanssa muutaman kerran jutellut festareilla aika pitkäänkin jääkiekosta ja termi rintamakarkuri ei nyt ihan ensimmäisenä mieleen tule. Pelitaidoista voidaankin olla sitten mitä mieltä tahansa.

 

[J.Grönvall]

Nyt tietysti herää kysymys, onko tarpeen eritellä näin tarkasti lähtönopeudet? Onko se levityssyöttö se ratkaiseva?

Ei se varmaan pakollista ole mutta pakkohan noille asioille on jotain termejä kehittää jos niitä haluaa analysoida. Kentällä noita asioita ei mieti niin kauheasti vaikka toki tiedostaa, että koska on kyse hitaasta lähdöstä ja mikä milloinkin on järkevä tapa pelata.

Rytmitys syntyy luonnollisesti, koska suurin osa valmentajista antaa valtaosalle pelaajista vaihtoehtoja. Pelaaja määrittelee, antaako nopean syötön ylöspäin, levittääkö peliä vai viekö hän kiekkoa alaspäin, rauhoittaen peliä. Nämä ratkaisumallit ovat käytössä normipelaajalla, joka pystyy käsittelemään kiekkoa kohtuullisesti. Jos kyseessä on taas "puukäsi", hänelle on annettu yksinkertaisemmat ohjeet eli "kiekko syvälle" tai "lasien kautta ykkösellä ulos". Hyvä esimerkki näistä puukäsistä on Atte "Lasi" Pentikäinen, jonka lempinimi jo viittaa hänen ohjeisiinsa.

Tämäkin on hyvä pätkä. Olen ihan samaa mieltä, toki sillä lisällä, että nostaisin esiin nimenomaan tuon pointin, että valmentaja antaa ne vaihtoehdot oman ideologiansa puitteissa. Toinen sanoo, että jos hyökkäys ei lähde niin ota takaisin ja toinen taas sanoo, että heitä päätyyn. Tottakai pelaajat kentällä sitten viime kädessä ratkaisevat miten tilanteet pelataan ja siinä nouseekin peliälyn merkitys korkeaksi, koska pitää osata tunnistaa tilanteet ja tehdä päätökset nopeasti.

Jääkiekko on pelattu aina viidellä kenttäpelaajalla kaukalossa ja pelaajien henkilökohtainen taito on ratkaissut sen millä lähdöllä joukkue on toiminut. Puukädet lähtevät nopealla lähdöllä ja taitavammat hitaammalla.

Toinen lause on ihan loistava. Mutta ensimmäistä en ihan noin paljoa pelkistäisi. Toki sen taidon on oltava yksi tekijä mutta en usko, että pelkästään se ratkaisisi. Valmentajan tyhmyyttä on toki se, että yrittää väkisin peluuttaa sellaista peliä johon ei vain kertakaikkiaan ole rahkeita.

Sellaista kysyisin, että ostatteko sen ajatuksen, että lähes jokainen harrastejengikin pelaa kiekkoa tällä "modernilla" tavalla ja pelkästään siksi, että lätkää nyt vain pelataan sillä tavalla?

 

[Esa Tikusta-asiaa]

Puukädet lähtevät nopealla lähdöllä ja taitavammat hitaammalla.

Voisihan ajatella asiaa myös toiselta kannalta. Nopeat lähdöt vaatisivat henkilökohtaista taitoa tyyliin- Nummelin ja kun taas perus pakki- pakki syöttö on ensimmäisiä asioita mitä pitäisi oppia, siis pakin. (Että viivelähtöjen idea toimiakseen ei vaadikaan niinkään henk.koht taitoja vaan pelirohkeutta (ja viisikkopeliä)).

Tällä palstalla on eril. lähtöjen ideaa käyty läpi (paremmin kuin itse pystyisin kirjoittamaan), joten eipä siitä sen enempää. (tai no sen voisi lisätä, että oikea-aikaisella pakki-pakki syötöllä voidaan ohittaa vastustajan karvaaja tai laittaa karvaaja vähäksi aikaa pelistä "ulos", jolloin mahdollisuus ylittää keskikenttä, siten kun itse haluaa, kasvaa. Yksi detalji muiden joukossa).

Niin ja kyllä, mitä itse jääkiekkoa olen seuraillut (muutamia vuosikymmeniä), onhan se muuttunut. Kärjistäen paljon, esim. 90- luvulla taitopelaajat oli helppo saada kiinni esim.kahvaamalla, joten siirryttiin voimahyökkääjien- luistelijoiden aikaan. Nollatoleranssi taas 2000- luvulla toi/tuo takaisin taidon mutta koska tuo harmaa massa, nuo 90- luvun huippuunsa treenatut luistelijat jäivät, peli on silti erilaista kuin 80- luvulla. Evoluutiota tämäkin.

Ketjun asiaan. Harmittaa tuo Sihvonen, jo senkin kautta, että oikeita asioitahan hän on puheeksi ottanut esim. huonon jääkiekkojournalismin, (90- luku oli suorastaan tylsää), liittojen johtamiskulttuuri, jopa tuo taktiikka- keskustelujen puutteen (mitä valmentajat meille faneille kertovat) jne. Että kaikki tuo "hyvä" niitattaisiin yhteen Sihvosen kanssa (ihan syyttä), toivottavasti näin ei käy.

Mutta se pointti, Erholtsin perhettä koskeva kommentti oli Sihvoselta niin halpa, ettei sitä voi mitenkään ymmärtää tai selittää.

 

[Wäinö#16]

Täällä puhutaan pelin evoluutiosta, vaikka todellisuudessa peli on pysynyt samankaltaisena sen syntymästä lähtien. Ehkä pitäisi puhua enemmänkin jääkiekkosanaston evoluutiosta. Jääkiekko on pelattu aina viidellä kenttäpelaajalla kaukalossa ja pelaajien henkilökohtainen taito on ratkaissut sen millä lähdöllä joukkue on toiminut. Puukädet lähtevät nopealla lähdöllä ja taitavammat hitaammalla.

Itse sanoisin, että puukädet ennemmin roiskaisevat kiekon ylös ja siitä voi sitten hyvällä tuurilla tulla nopea hyökkäys... Varsinainen nopea hyökkäys vaatii yleensä todella hyvää ja älykästä pelinlukua ja sitä, että taito vielä riittää kiekon nopeaan toimittamiseen vapaalle pelaajalle.

Viivelähdöt/hitaasti pelaaminen vaatii sekin myös taitoa ja hyvää pelin lukemista sen suhteen millainen pelaaminen on tilanteessa järkevää, mutta mielestäni viivelähdön pelaaminen on aina vasta toiseksi paras vaihtoehto. Paras vaihtoehto on tilanteen salliessa aina pyrkiä nopeaan vastahyökkäykseen sillä niistä yleensä tulevat ehdottomasti parhaat maalipaikat.

Sen takia vähän vierastankin Sihvosen viljelemää ajatusta, että aina pitäisi erässä olla tietty optimimäärä viivelähtöjä. Omasta mielestäni vasta pelinkulku kertoo oliko niitä järkevä käyttää. Voi hyvin olla sellaisia vastustajia ja eriä, joissa ei ollut järkevää tehdä yhtään viivelähtöä ja silti pelata erinomainen ja virheetön erä.

 

[TosiFani]

Itse sanoisin, että puukädet ennemmin roiskaisevat kiekon ylös ja siitä voi sitten hyvällä tuurilla tulla nopea hyökkäys... Varsinainen nopea hyökkäys vaatii yleensä todella hyvää ja älykästä pelinlukua ja sitä, että taito vielä riittää kiekon nopeaan toimittamiseen vapaalle pelaajalle.

Viivelähdöt/hitaasti pelaaminen vaatii sekin myös taitoa ja hyvää pelin lukemista sen suhteen millainen pelaaminen on tilanteessa järkevää, mutta mielestäni viivelähdön pelaaminen on aina vasta toiseksi paras vaihtoehto. Paras vaihtoehto on tilanteen salliessa aina pyrkiä nopeaan vastahyökkäykseen sillä niistä yleensä tulevat ehdottomasti parhaat maalipaikat.

Sen takia vähän vierastankin Sihvosen viljelemää ajatusta, että aina pitäisi erässä olla tietty optimimäärä viivelähtöjä. Omasta mielestäni vasta pelinkulku kertoo oliko niitä järkevä käyttää. Voi hyvin olla sellaisia vastustajia ja eriä, joissa ei ollut järkevää tehdä yhtään viivelähtöä ja silti pelata erinomainen ja virheetön erä.

Purku lasien kautta on nopea lähtö, koska tällöin pyritään heti pois omalta alueelta ilman riskejä. Viivelähtö vaatii taas kohtuullista kiekollista taitoa, hyvää pelisilmää ja erinomaista viisikkopelaamista. Kun katseli HPK - Kalpa peliä, itseäni alkoi ihmetyttämään Kalpan ylikiekollisen pelin ylistäminen. Minusta siinä otetaan turhaan riskejä tarjoamalla vastustajalle riisto mahdollisuuksia omissa ja toisaalta se oli tehotonta. Eli ydinkysymys on mitä saavutetaan, kun kiekko kierrätetään pari kertaa alakerran kautta verrattuna nopeaan pelin kääntämiseen.

 

[Mack]

Onhan siinä jotain huvittavaa, että mies jonka kuuppa ei kestä joulupipon vastaanottamista tarjoaa muille hamekangasta.

Nyt ovat ehkä ilmassa elementit että aika on ajamassa ilmiön nimeltä Petteri Sihvonen ohi. Sihvonen jäänee historiaan jonkinlaisena poliittisena toisinajattelijana, jonka vahvat vuodet ajoittuvat vuosiin 2007-2009. Omalla tavallaan yhä viihdyttävä ja paikoin paljon asiaa laukova hahmo, mutta jotain paikallaan junnaamistä tässä myös on.

MACK

 

[asloser]

sta. Kun katseli HPK - Kalpa peliä, itseäni alkoi ihmetyttämään Kalpan ylikiekollisen pelin ylistäminen. Minusta siinä otetaan turhaan riskejä tarjoamalla vastustajalle riisto mahdollisuuksia omissa ja toisaalta se oli tehotonta.

Itse pääsen seurailemaan KalPan peklia harvakseltaan kun en Kuopiossa asu...

Mutta viimeksi kun olivat Espoossa ja pääsin peliin niin mietiskelin hiljaa issekseni että mm. oman sinisen päällä tehtävät jättösyötöt ovat helvetin vaarallisia kunhan vastassa on organisoitu joukkue joka osaa lukea KalPan pelitavan. Bluesista ei tähän ollut.

Kyllähän se oli kivaa katsottavaa kun KalPa kiekotteli vastustajan sekasin, mutta mitenhän käynnee keväällä kun vastaan tullee hyvin organisoitu jengi jolla on paras seitsämästä sarja aikaa opiskella missä on tuon KalPan pelitavan heikko kohta. En henkilökohtaisesti usko että KalPa pelaa finaalissa jos tuota rataa jatketaan. Ellei Virta sitten keksi jotain variaatiota tuohin systeemiin tiukan paikan tullen...

 

[Salama15]

Henk.koht. olen käsittänyt nämä eri "lähdöt" pähkinänkuoressa seuraavasti ja rankasti yleistäen:

1. nopea => syöttö suoraan pakilta ylöspäin menevälle hyökkääjälle (hyökkäys on sellainen "kaikki mukaan jotka ehtii")

2. puolinopea => pakki-pakki levitys ja sitten kuten edellä (hyökkäyksellä on hieman aikaa organisoitua)

3. viive => kiekko pysäytetään maalin taakse tai kulmaan ja sentteri hakee joko kiekon pakin lavasta tai pakki antaa sentterille lyhyen syötön (koko viisikko on valmiina hyökkäämään tasapainoisesti)

Kilpakiekkojoukkueissa touhu viedään sitten valmentajan mieltymysten ja pelaajien ominaisuuksien mukaan enemmän tai vähemmän siihen, että kun pelaajat näkevät jonkin noista numeroista alkavan kehittyä on heillä omat "raiteet" joilla sitten mennään.

 

[LaTe_Show]

Onhan siinä jotain huvittavaa, että mies jonka kuuppa ei kestä joulupipon vastaanottamista tarjoaa muille hamekangasta.

Mikäs juttu tämä joulupipo oiken on?

 

[Mack]

Mikäs juttu tämä joulupipo oiken on?

Se joku kukkahattupipo minkä Hollo antoi haastattelun lopuksi. Sihvosen kasetti tai mikä lie eight-track ei oikein kestänyt sitä.

MACK

 

[Jone29]

Mitä taas joukkueiden osaamistasoon tulee, niin kannattaa varmasti pohtia sitäkin, että paraneeko altavastaajan ja vähemmän taitavan joukkueen mahdollisuudet jos heitetään kiekkoa jatkuvasti vain päätyyn ja päästetään se taitavampi ennakkosuosikki hyökkäämään parikymmentä kertaa enemmän käytännössä aivan "turhaan". Harvemmin. Jos ajatellaan vaikkapa jotain Venäjän tasoista lähtökohtaisesti taitavaa joukkuetta tulevissa Vancouverin kisoissa, niin mielestäni jonkun kädettömämmän joukkueen kannattaisi ehdottomasti karsia viivelähtöjen avulla ne 20-30 Venäjän hyökkäystä ja muuttaa ne sen sijaan omiksi hyökkäyksiksi tai edes niiden yrityksiksi.

Monipiippuinen asia. Toisaalta siellä oman pään "pallottelussa" voidaan hyvinkin menettää kiekko Venäjän tasoiselle joukkueelle. Kun taas kiekko viskataan päätyyn, se toimitetaan samalla mahdollisimman kauas omasta maalista ja riskit ovat näin myös pienet.

Tuomarilinja vaikuttaa asiaan myös. Jos kahvausta sallitaan enemmän, niin kiekon viskaaminen päätyyn voi olla viivelähtöä parempi ratkaisu, sillä vastustajan hyökkäys saadaan suuremmalla todennäköisyydellä pysäytettyä. Nollatoleranssilinja vastaavasti tekisi ehkä siitä viivelähdöstä paremman ratkaisun.

 

[mjr]

Sen takia vähän vierastankin Sihvosen viljelemää ajatusta, että aina pitäisi erässä olla tietty optimimäärä viivelähtöjä. Omasta mielestäni vasta pelinkulku kertoo oliko niitä järkevä käyttää. Voi hyvin olla sellaisia vastustajia ja eriä, joissa ei ollut järkevää tehdä yhtään viivelähtöä ja silti pelata erinomainen ja virheetön erä.

Ylipäänsä Sihvonen ja seuraajansa pitävät taktiikkaa jonain jäykkänä vakiona, taikakaavana, joka itsessään tuottaa menestyksen, mutta tietystihän tilanne on kuvaamasi kaltainen: eli pelitilannetta on osattava lukea joustavasti. Eikä siis laskea, että hetkinen, enää on kaksi minuuttia jäljellä ja meiltä puuttuu vielä erän kiintiöstä seitsemän viivelähtöä... Ja näin laajemminkin: on valtava määrä muuttujia, jotka vaikuttavat taktiikkaan (ja sen noudattamiseen) - pelaajamateriaali, valmentajan johtamistaidot ja pelisilmä, kenttäkoostumukset, vastustajan taktiikka, yksittäisten pelitilanteiden vaihtelu jne. jne. Ehkäpä nämä muut aspektit ovat johtaneet siihen, että liiga- ja NHL-valmentajat valmentavat liigassa ja NHL:ssä ja Petteri ihan vaan kirjoittelee Urheilulehdissä ja lauantai-aamuöiden hämärissä JA:n Sport-ketjuun.

 

[siffa]

Sen takia vähän vierastankin Sihvosen viljelemää ajatusta, että aina pitäisi erässä olla tietty optimimäärä viivelähtöjä. Omasta mielestäni vasta pelinkulku kertoo oliko niitä järkevä käyttää. Voi hyvin olla sellaisia vastustajia ja eriä, joissa ei ollut järkevää tehdä yhtään viivelähtöä ja silti pelata erinomainen ja virheetön erä.

Jukka Jalonen on määritellyt tuon optimimäärän (7) erää kohti viivelähtöjä. HPK pelasi aikoinaan Jalosen johdolla noilla lukemilla. Sehän on vain suuntaa-antava luku, joka muuttuu paljon vastustajan pelitaktiikan mukaisesti. Esim. U20 MM-kisoissa USA pelasi Suomea vastaan 7+7+8=22 viivelähtöä, kun Suomi pelasi niitä 0+1+0=1. Loppuottelussa Kanadaa vastaan tuleva maailmanmestari USA pelasi viivelähtöjä 8+1+0+3 jatkoajalle menneessä ottelussa. Kanadan kova prässipeli ei mahdollistanut toisessa ja kolmannessa erässä USA:n viivelähtöjä, mutta jatkoerässä niitä oli taas pieneen aikaan kolme. Kanada pelasi loppuottelussa 2+3+3+1 viivelähtöä.

Viivelähtömäärät ovat aina pieniä (Kalpaa lukuunottamatta), pääosin kaikki joukkueet pelaavat eniten nopeilla ja sitten puolinopeilla lähdöillä.

 

[Wäinö#16]

Esim. U20 MM-kisoissa USA pelasi Suomea vastaan 7+7+8=22 viivelähtöä, kun Suomi pelasi niitä 0+1+0=1. Loppuottelussa Kanadaa vastaan tuleva maailmanmestari USA pelasi viivelähtöjä 8+1+0+3 jatkoajalle menneessä ottelussa. Kanadan kova prässipeli ei mahdollistanut toisessa ja kolmannessa erässä USA:n viivelähtöjä, mutta jatkoerässä niitä oli taas pieneen aikaan kolme. Kanada pelasi loppuottelussa 2+3+3+1 viivelähtöä.

Kuinka määrittelit viivelähdön noissa peleissä, joissa laskelmat teit?

 

[passenger]

Kun on noista viivelähdöistä nuorten MM-kisoissa noussut lukuja esiin, niin onko näillä viivelähtöjen puuttumisella jotain osaa sellaiseen tilastolliseen asiaan että Suomi voitti jokaisen ottelunsa laukaukset ja maalintekotilanteet selvästi?

 

[Jone29]

Mika Saukkonenkin on näköjään ajan hermolla Sihvosen jutuista. Meneillään olevassa TuTo-Sport -ottelussa Saukkonen kutsui pariin otteeseen Toni Sihvosta nimellä "TS"

 

[siffa]

Kuinka määrittelit viivelähdön noissa peleissä, joissa laskelmat teit?

Lähtökohta oli se, että tilastoin vain tasakentällisin tapahtuneet hyökkäykset. Puolustajien pakki-pakki-pakki (-pakki..) kiekottelu omassa päässä, eli vähintään kaksi syöttöä puolustajien kesken. Puolustajan luistelu maalin taa ja pysähtyminen sinne. Alaspäin syöttäminen, usein uuden hyökkäyksen haku alhaalta. Näin määriteltyinä viivelähdöt on helppo poimia otteluista, varsinkin, kun niitä joka tapauksessa on aina reilusti vähemmän kuin puolinopeita ja nopeita hyökkäyksiä.

 

[Johannes]

http://www.iihf.com/channels0910/wm...html?tx_ttnews[backPid]=2954&cHash=3e2b24ef56
Ruotsalaiset osaavat nämä viivelähdöt, syöttelyn ja taitokiekon eri osa-alueet ilman vaikutteita muiden maiden kiekkokulttuureista. Ruotsin nuorten maajoukkueen päävalmentaja Pär Mårts kertoo 3.1.2010 haastattelussa kuinka he ovat keskittyneet lisäämään osaamiseensa kanadalaisen kiekon voittavia ominaisuuksia, kuten maalinedustapelin taitamisen molemmissa päissä kenttää ja yleensäkin pyrkineet keskittymään niiden asioiden harjoittelemiseen, jotka tekevät kanadalaisista joukkueista voittajia vuodesta toiseen. Nyt Ruotsi voittaa nuorten maajoukkueillaan mitaleita, kun he ovat säilyttäneet omat vahvuutensa ja yhdistäneet siihen osaamiseensa kanadalaisen kiekon voittamisen osaamista, tuloksena pari hopeaa ja pronssi nuorten mm-kisoista 2008-10. Se ei ole Ruotsillekaan vielä kultamitalien voittamista, mutta joukkue on nyt selkeästi vienyt Venäjältä paikan alle 20-vuotiaissa parhaana Euroopan joukkueena ja onhan sekin jo jotain Ruotsin jääkiekolle. Ruotsi ei siis ole hakenut lisäoppia muista Euroopan maista, vaan Kanadasta, kun se on halunnut nousta nuorten mm-kultaa voittavaksi joukkueeksi.

 

[Maple Leaf]

Puolustajan luistelu maalin taa ja pysähtyminen sinne.

Erottelit varmasti näissä tilanteissa myös sen, oliko päällä esimerkiksi lentävä vaihto. Kuinka tämä näkyy tilastoissasi?

 

[dana77]

Erottelit varmasti näissä tilanteissa myös sen, oliko päällä esimerkiksi lentävä vaihto. Kuinka tämä näkyy tilastoissasi?

Ihan turhaa pilkunnussimista. Vaihtojen pituudet ovat joukkueesta riippumatta hyvin vakioita ja jos toisella joukkueella on 10 kertaa enemmän viivelähtöjä kuin toisella, niin ei se millään lentävillä vaihdoilla selity. Se että selittyikkö joku yksittäinen lähtö taktiikalla vai ihan vain sillä, että oli pakko vaihtaa on ihan toisarvoista.

 

[msg]

Onko viivelähtöjen puute syynä siihen, että Vaasan Sport näyttää kohta jäävän rannalle Mestiksen playoff-peleistä?

 

[Fordél]

Onko Sihvoselta kuulunut vielä julkista anteeksipyyntöä tässä tapaus Erholtzissa? Mies puhuu laadukkaan kiekkojournalismin puolesta ja sanoo kuinka häntä ei kiinnosta tällaiset jääkiekon ulkopuoliset asiat. Kuitenkin kaveri möläyttää tuollaisia aivopieruja ja tekee toisin kuin julistaa. Erholtzin perheen mukaan ottaminen tähän jupakkaan oli todella ala-arvoista toimintaa Sihvoselta ja toivottavasti mies kantaa suoraselkäisesti vastuun teoistaan pyytäen julkisesti anteeksi lausuntojansa.