Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

[Johannes]

Mietiskelin vielä vähän eilen illalla mikä tekee Sihvosesta niin tökerön ja osaamattoman analyytikon, kokonaisuutena, kuin hän on ja sain ahaa-elämyksen. Sihvonen ei tajua yhtään todennäköisyyslaskentaa. Sihvonen on 1X2-analyytikko. Hän ajattelee, että Suomi voittaa, pelaa tasan tai häviää, piste, mitalin tai yksittäisen pelin. Petteri, pitää aina ajatella, että millä todennäköisyydellä joku asia tapahtuu, eikä mustavalkoisesti kirjoitella ihan pölkkypäisiä juttuja tyyliin:"On jopa mahdollista, ettei koko Jalosen aikakaudella ei tulla voittamaan ainuttakaan arvokisamitalia". Tällä lauseella halveksit erityisesti Jukka Jalosta mitalien voittajana, sitten suomalaisen jääkiekon mitalien voittamisprosenttia Calgaryn kisoista 1988 alkaen (57,1%) ja kolmanneksi ihan yleisesti paljastat täydellisen osaamattomuutesi todennäköisyyslaskennasta. Sen näkee ihan yhdellä vilkaisulla jonkun wannabe-"Suomen paras analyytikko" kirjoituksista ymmärtääkö hän jääkiekon lisäksi yhtään todennäköisyyslaskentaa. Kun ei ymmärrä, niin kirjoitukset jäävät aivan käsittämättömäksi lätkäjätkä-jargoniksi, jotka loukkaavat ihmisiä ja jopa peliä kokonaisuutena, joka sisältää, ei ainoastaan ihmisiä, vaan myös muita asioita, kuten tapahtumien todennäköisyyden. Puhut toisaalla UL:n nettisivulla "pelistä, joka on aina keskiössä", vaikka tarkoitat sillä ainoastaan jääkiekko-ottelua, et "peliä" kokonaisuutena. Nukuttiko silloin lukiossa, kun oli lyhyessä matematiikassa todennäköisyyslaskentaa, taisi tulla uni silmään tai jonkun tytön lettipää.

Otetaan esimerkki:
Suomi pelaa nyt v. 2010 kahdet arvokisat ja historiallinen odotusarvo vuosilta 1988-2009 mitali/ei mitali-vertailulle on ennen isoja kisoja prosenteissa 57/43. Nyt pitää laskea millä todennäköisyydellä Suomi saa perinteisesti kaksista peräkkäisistä isoista kisoista 0,1 tai 2 mitalia. Numerot 57/43 antavat todennäköisyydet 0-1-2 mitalia järjestyksessä n. 18-49-33, prosentteina. Suomi saa nolla mitalia v. 2010 vuosien 1988-2009 tulosten perusteella 18%:n todennäköisyydellä. Suomi saa 1-2 mitalia 82%:n todennäköisyydellä. Sihvonen ei usko, että Suomi saa yhtään mitalia, koska hän on katsellut jääkiekko-pelejä, joissa Suomea valmentaa Jukka Jalonen ja pelitavan toteutus ontuu Sihvosen silmissä liikaa, että olisi mitalitoiveita.

Ok, Sihvonen. Suomi ja Jalonen ovat kehno jengi ja sillä surkea valmentaja, kuten ajattelet. Minä uskon taas Jukka Jaloseen, toisin kuin Sihvonen. Sihvosen Suomi, jota valmentaa Jukka Jalonen, alisuorittaa edelliseen 20 vuoteen verrattuna ja mitalin todennäkäisyys putoaa esim. puoleen vuosista 1988-2009, joten otetaan toinen esimerkki, jossa mitali/ei mitalia on 28,5/71,5, kehnoa eikö totta, vain puolet vuosista 1988-2009. Mitä saadaan kahden kisan todennäköisyyksiksi tarkastelussa 0,1 vai 2 mitalia. Saadaan prosentit 51-41-8. Suomi saa 0 mitalia keväällä 2010 51%:n todennäköisyydellä, jos Jalonen ja hänen joukkueensa ovat pudonneet kansainvälisestä vauhdista jo nyt aika pahasti, mutta 1-2 mitalin mahdollisuus on edelleen lähes yhtä suuri kuin se, että jäädään kevään 2010 aikana ilman mitalia. Yksi mitali tulee 41%:n todennäköisyydellä ja kaksi mitalia kahdeksan prosentin.

Jos mitalittomuus on todennäköisempää kevääseen 2012 saakka kuin se, että voitetaan mitali, niin koko sarjan numeropari on jo aika toivoton. Numerot ovat prosentteina n. 16-84, jolloin lopputulos on n. 50-50 saadaanko neljistä seuraavista kisoista 0 mitalia vs 1-4 mitalia. Jos Sihvonen pidät todennäköisempänä sitä, ettei Suomi saa neljistä seuraavista kisoista yhtään mitalia, uskot Jukka Jalosen tiputtavan Suomen mitalimahdollisuusprosentin 57:stä lukuun 16 tai sen alle, ennen isoja kisoja ja myös tässä vaihtoehdossa mitalin mahdolisuus on n. 50% Jukka Jalosen päävalmennuksen aikana, jos se jatkuu kesään 2012.

Tiedän, että mitalit ratkaistaan pelaamalla jääkiekkoa lätkäkaukalossa, joillakin pelaajilla ja heitä valmentaa joku henkilö, esim. "jukka jalonen". Kun kuitenkin kirjoittelet noita juttujasi Urheilulehteen Petteri Sihvonen, niin numeroita toistuvasti halveksimalla, teet jutuistasi osittain niin tahattoman koomisia, että ne alkavat myös kiukuttaa. Pakotat minutkin esim. ehdottamaan Jukka Jaloselle potkuja kesken valmennuskauden, koska neljistä seuraavista arvokisoista ei saa tulla nolla mitalia Suomen maajoukkueelle, romahdus on silloin täydellinen. Sen asian kertoo todennäköisyyslaskenta täysin armottomasti, että Jalosen potkut ovat erittäin lähellä jo keväällä 2010, jos ei nyt saada yhtään mitalia olympia- tai mm-kisoista ja hänen tulee saada potkut keväällä 2011, jos Suomi ei voita vielä silloinkaan mitalia Jalosen valmennuksessa. Ne mahdolliset Jalosen potkut perustuvat täysin uskoosi Sihvonen siihen, että Jalonen on kykenemätön päävalmentajana voittamaan mitaleita. Suomi on voittanut 16 mitalia 28 arvokisasta vuosina 1988-2009 ja Suomi ei saa nyt pudota ulos mitaleilta vuosiksi 2009-12 Jukka Jalosen valmennuksessa. Se on mahdoton ajatus edes leikillisesti, koska ajatukseen sisältyy tahattoman koomisesti Jukka Jalosen potkut kesken valmennuskauden ja sen ajatusleikin esitit sinä Petteri Sihvonen Urheilulehdessä 17.12.2009.

 

[Isaskar]

Mietiskelin vielä vähän eilen illalla mikä tekee Sihvosesta niin tökerön ja osaamattoman analyytikon, kokonaisuutena, kuin hän on ja sain ahaa-elämyksen. Sihvonen ei tajua yhtään todennäköisyyslaskentaa.

Enpä ole asiaa ajatellut, mutta taidat olla asian ytimessä. Nyt kun asiaa ajattelee laajemmin, niin samaa puutetta on monissa eri urheilulajien asiantuntijoissa, jotka kyllä tuntevat lajia, mutta sortuvat ylireagointiin ja vetävät matemaattisesti järjettömiä johtopäätöksiä.

 

[Ronning]

Mietiskelin vielä vähän eilen illalla mikä tekee Sihvosesta niin tökerön ja osaamattoman analyytikon, kokonaisuutena, kuin hän on ja sain ahaa-elämyksen.

Meni puolet näistä laskelmista ohi mutta tarttuisin tähän lähtöpohdintaasi nähtyäni viimeisimmän U-studion. Petteri Sihvosesta tekee ennen kaikkea tökerön hänen käsittämätön kyky olla arvostamatta kaikkia muita mielipiteitä ja niiden esittäjiä paitsi sen hetkistä omaansa. Haukuttuaan ensin jokin aika sitten Stefan Ikosen Pelicansin analysoimisesta ilman riittävää määrää nähtyjä harjoituksia Sihvonen kosahtaa omaan miinaansa Savolaisen haastattelussa.

Petteri muotoilee puolustuksensa siihen muotoon että viidessä vuodessa kun on jo niin paljon tehnyt ammattimaisesti analyyseja jääkiekosta ja itse lajia pelattuaan on lupa silloin tällöin kirjoitella ihan mitä sattuu eikä esimerkiksi saman julkaisun "tasa-arvoinen" toimittaja saa häneltä aiheesta kysyä ilman että tämä olisi rienausta. Hän näillä puheillaan entistä selvemmin nostaa itseään yli-ihmiseksi, jumala-statukseen. Hitto, Vatikaanissa taisi aikanaan olla sama meininki. Sihvonen myönsi tehneensä virheen, mutta häntä ei saa siitä rankaista eikä muistuttaa. Hän on aiemmin tuominnut samanlaisesta mutta lievemmästä asiasta itseään kokemattomamman (eikö Sihvosen juuri pitäisi tietää paremmin?) ja loppuun hän vielä onnistui kääntämään omat ristiinpuhumisensa epäolennaiseksi syyttelemällä Ikosta ja syylistämällä Savolaista kaverin mainitsemisesta jonka Petteri Sihvonen itse on nostanut ylipäätään kenenkään tietoisuuteen.

Pidin Petteristä kun hän ensi kerran 4-5 vuotta sitten ryhtyi herättämään kiekkokeskustelua ja viemään sitä terävämpään suuntaan. Johtuuko tosiaan Röngästä, muiden toimittajien tason nostosta (Nyholm/Rantanen on journalismin TRuutu/MKoivu, Sihvonen on kai siis OJokinen) vai Petterin kiinnostuksesta showpainin pahisrooleihin mutta peli on kadonnut sieltä keskipisteestä aikoja sitten. Ja keskellä kenttää megafoni kädessä huutelee Sihvonen.

 

[Mace]

"On jopa mahdollista, ettei koko Jalosen aikakaudella ei tulla voittamaan ainuttakaan arvokisamitalia". Tällä lauseella halveksit erityisesti Jukka Jalosta mitalien voittajana, sitten suomalaisen jääkiekon mitalien voittamisprosenttia Calgaryn kisoista 1988 alkaen (57,1%) ja kolmanneksi ihan yleisesti paljastat täydellisen osaamattomuutesi todennäköisyyslaskennasta.

Ottamatta kantaa siihen, miten kujalla Sihvonen vaikuttaa tietyissä asioissa olevan tai siihen, mitkä seikat ja miten vaikuttavat kulloisiinkin todennäköisyyksiin, kysyn sinulta: miten tuo yllä lainausmerkeissä oleva Sihvosen suusta lähtenyt kommentti antaa ymmärtää, että Suomen mitaleitta jääminen olisi hänen mielestään kovin todennäköistä ja että hän siksi olisi pihalla todennäköisyyslaskennasta? En ole tuota Sihvosen kirjoitusta lukenut ja purkautumisesi voi siis hyvinkin olla aiheellinen, mutta minun mielestäsi tuo "on jopa mahdollista.." -rakenne ei mitenkään kauhean todennäköisyyttä uhkuvalta kuulosta vaan on lähinnä provosoimista ja pirujen maalaamista seinille. Ja samalla jätetään takaportti itselle "mitäs minä sanoin" -comebackia varten. Jos oikeasti haluaisi ennustaa moisen tapahtuvan, sanamuodot olisivat varmasti aika toisenlaiset. Näin siis ainakin ulkopuolisen silmin, koko Sihvosen tekstiä lukematta.

 

[Johannes]

Se juttu jatkui:"Mutta siitä huolimatta kiekkoperheen on seisottava rintamana Jalosen takana".
Näen Sihvosen tarkoittavan, että Jalonen saa päävalmentaa 4 kautta ja viidet isot kisat ilman mitalia ja kaikkien on hymistellen tuettava Jalosta päävalmentajana. Minä en näe asiaa näin, koska meillä on 1988-2009 57,1%:n onnistumisprosentti mitalinmetsästyksessä. Sinä aikana on pelattu 28 arvokisat, joista Suomi on saanut 16 mitalia. Kaikki kuusi edellistä päävalmentajaa ovat voittaneet vähintään yhden mitalin, vaikka Jalosen edeltäjäkin sai tähän yhden mahdollisuuden. Kun lasketaan todennäköisyyksiä Suomen maajoukkueen 21 vuoden (1988-2009) menestyksestä, niin Sihvonen hyväksyy ajatuksena Jaloselta täydellisen epäonnistumisen päävalmentajana tulosten osalta ja meidän olisi tästä asiasta välittämättä tuettava Jukka Jalosta päävalmentajana. Minusta jo leikittely ajatuksena mitalittomuudella ja sen hyväksymisellä on niin mahdoton, että minä tuen kyllä Jukka Jalosta päävalmentajana, mutta ymmärrän sen, että Sihvonen kirjoittelee ihan höpöjä ymmärtämättömyyttään miten surkeasti Jalonen oikeasti epäonnistuu, jos päävalmentaa Suomea kesään 2012 saakka ilman yhtään mitalia. Sihvonen oikeastaan halveksii Jukka Jalosta päävalmentajana, kun edes hipaisee ajatusta tuollaisesta ajanjaksosta ilman mitalia Jalosen valmennuksessa.

Saa olla eri mieltä, olen mielipide-kirjoittaja. : )

 

[Maple Leaf]

Sihvonen on onnistunut myös siirtämään keskustelun fokuksen pelaajista valmentajiin. Itse spekuloisin mitaleilla ja mitalittomuuksilla vasta, kun näkisin keitä eri maiden arvokisajoukkueissa on pelaamassa.

 

[Johannes]

On se totta Maple Leaf. Kun esim. seuraavan kerran Venäjä lähtee isoihin kisoihin jollain "KHL-maalivahdilla", ilman Nabokovia tai Bryzgalovia maalissa, on se täysin lyötävissä oleva joukkue Jalosen Suomelle, esim. puolivälierässä mm-kisoissa.

Huippu-urheilu ilman tulosvastuuta, yäk, kuin suutelisi siskoaan olematta mikään pervo. Puistattavaa.

 

[J.Grönvall]

Sihvonen vain jatkaa samaa missiotaan suomalaisen peli-identiteetin puolesta. Sheddenin havumetsäkauden aikana saatiin kuulla siitä kuinka on sietämätöntä rikkoa jatkuvuus Leijonissa yhdellä farmikoutsilla. Suomi sai pronssia ja suurin osa oli tyytyväisiä siihen. Sihvonen ei muistaakseni silloinkaan ottanut suoraan kantaa siihen miten päävalmentajan tulisi menestyä, ja näköjään hän liukuu tälläkin kertaa hiljaa sivuun siitä keskustelusta.

Pelkkä toteamus siitä, että "on mahdollista että Suomi ei saa mitalia..." pitää toki paikkansa siinä mielessä, että mahdollistahan se on. Mikään kannanotto se ei minun mielestäni ole suuntaan eikä toiseen. Se on vähän tuollainen "en myönnä enkä kiellä vaan pikemminkin päinvastoin"-kommentti, eli ei itsessään sano yhtään mitään.

Koko tuon Jalosesta kertovan jutun pointti tiivistetään viimeiseen kappaleeseen. Sihvosen mielestä Jalosen aikana on pystyttävä katsomaan pidemmälle vaikkei mitaleita nyt tulisikaan. Kaikki johtuu yksinkertaisesti siitä, että nyt ovat sekä Jalonen, että Westerlund sellaisilla paikoilla joissa voidaan suomalaista jääkiekkoa muuttaa ja nimenomaan siihen suuntaan mihin esim. Sihvonen haluaa sen muuttuvan.

Kehitystyötä jolla pyritään rimpuilemaan irti tästä Nuori Suomi-vallasta ei siis saisi katkaista vain siksi, että Suomi jää mitaleitta parissa kisoissa. Sehän tietysti sotii kovastikin huippu-urheilun logiikkaa vastaan ja samalla kaikki Sheddenin ajan puolustajat saavat yhden lillukanvarren jota heilutella joka välissä.

En minäkään ihan noin ääripäähän lähtisi Sihvosen mukana vaan olen myös sitä mieltä, että niinikään Jalosen tehtävä on menestyä, ja jossain määrin se on myös "velvollisuus". Mutta samaa mieltä olen siitä, että aikaa täytyy antaa ja myös Jaloselle pitää antaa reilu mahdollisuus tehdä työnsä loppuun asti.

Sihvonen on vähän jopa hurahtanut tuohon "Jaloslaiseen" jääkiekkoon ja hyökkäyksen kolmeen rytmiin ynnä muuhun. Tämä leiri pitää sitä parhaana tapana pelata ja ainakin Sihvonen nostaa sen siihen kuuluisaan modernin pelin evoluution kärkeen. Mutta kyllähän tuo kysymyksiä herättää, että mikseivät liigavalmentajat ole lähteneet kovinkaan voimakkaasti tuohon mukaan? Onko kyse siitä, että he eivät hallitse sitä pelitapaa ja ajatusmaailmaa vai johtuuko se siitä, että tämä modernin kiekon evoluutio kulkee heidän mielestään eri suuntaan -> kiekkoa tulisi pelata toisella tavalla? Sitten tulee näitä "retro-kiekkoja" ja muita.

Se kannattaa Sihvosta seuratessa huomioida, että kehuja saavat lähes poikkeuksetta vain ne valmentajat ja joukkueet jotka yrittävät toteuttaa tätä "modernia" pelitapaa. Se on minusta ihan perseestä suoraan sanottuna ja siksi jopa analyytikon titteli on vähän niin ja näin kun välillä kyse on lähinnä propagandasta.

Jenkkifutista seuraavana olen saanut nauttia jenkkiläisestä kulttuurista myös laji-analyytikoiden osalta ja voin sanoa, että paljon on matkaa sellaiseen asiantuntemukseen ja ihan oikeasti kylmään analyysiin ilman mitään oman kannan tuputtamista. Kerrotaan vain, että miksi joku pärjää ilman, että välttämättä otetaan kantaa siihen onko se oikein vai väärin. Niitä olisi mukava lukea myös SM-Liigasta.

 

[Wäinö#16]

Sihvonen on vähän jopa hurahtanut tuohon "Jaloslaiseen" jääkiekkoon ja hyökkäyksen kolmeen rytmiin ynnä muuhun. Tämä leiri pitää sitä parhaana tapana pelata ja ainakin Sihvonen nostaa sen siihen kuuluisaan modernin pelin evoluution kärkeen. Mutta kyllähän tuo kysymyksiä herättää, että mikseivät liigavalmentajat ole lähteneet kovinkaan voimakkaasti tuohon mukaan? Onko kyse siitä, että he eivät hallitse sitä pelitapaa ja ajatusmaailmaa vai johtuuko se siitä, että tämä modernin kiekon evoluutio kulkee heidän mielestään eri suuntaan -> kiekkoa tulisi pelata toisella tavalla? Sitten tulee näitä "retro-kiekkoja" ja muita.

Se kannattaa Sihvosta seuratessa huomioida, että kehuja saavat lähes poikkeuksetta vain ne valmentajat ja joukkueet jotka yrittävät toteuttaa tätä "modernia" pelitapaa. Se on minusta ihan perseestä suoraan sanottuna ja siksi jopa analyytikon titteli on vähän niin ja näin kun välillä kyse on lähinnä propagandasta.

Jenkkifutista seuraavana olen saanut nauttia jenkkiläisestä kulttuurista myös laji-analyytikoiden osalta ja voin sanoa, että paljon on matkaa sellaiseen asiantuntemukseen ja ihan oikeasti kylmään analyysiin ilman mitään oman kannan tuputtamista. Kerrotaan vain, että miksi joku pärjää ilman, että välttämättä otetaan kantaa siihen onko se oikein vai väärin. Niitä olisi mukava lukea myös SM-Liigasta.

Hyvää tekstiä. Sihvosen itsestään käyttämä analyytikkotermi on koko ajan vääristynyt, koska hän ei tyydy analysoimaan vaan aina on mukana oma missio, josta näkökulmasta hän juttujaan kirjoittaa. Huippuna on oikeastaan se, että Sihvonen tietää tai ainakin on tietävinään millä tavalla Suomen maajoukkueen tulee pelata. Samoin Jalosen pelitavan hän on tuntevinaan jopa paremmin kuin Jalonen itse. Tällaisen ns. analyysin ongelmat tulee karulla tavalla esille, kun homma ei toimikaan niin kuin on ajateltu. Milloin on vika päävalmentajassa, milloin se yhtä äkkiä onkin kakkosvalmentaja jonka pelikirjalla onkin vuosikaudet menty ykkösen vetäessä jotain pukukoppijargonia. Näinhän on kärjistetysti käynyt esim. Babcockin tapauksessa kun pelikirja olikin yhtäkkiä sulanut.

Mitä tulee Sihvosen toitottamaan kolmen rytmin ja kiekkokontrollin autuullisuuteen, niin näen siinäkin paljon ongelmia. Ensinnäkään kiekkokontrolliin perustuva pelitapa ei sovellu kovinkaan hyvin, jos joukkueessa ei ole riittävästi kiekollista taitoa. Haluaisin nähdä Sihvosen valmentamassa tällä tyylillä kun oma joukkue on täynnä puukäsiä ja vastustaja luistelee jalat alta. Tähän ehkä saattaakin tarjoutua mahdollisuus jossain vaiheessa B-junnujen SM-sarjaa, jossa taitoerot ovat välillä isojakin.

Toki jos on mahdollista rakentaa joukkue siten, että taitoa on riittävästi kulloinkin pelattavaan sarjaan nähden niin toki se on hyvä tapa pelata. Pidetään itse kiekkoa ja tehdään maalit niin eipä siinä paljoa jää muille mahiksia. Mutta sitten kun vastaan asettuu nopea ja taitava joukkue tyyliin Venäjä parhaimmillaan, niin eipä siinä ole sitten enää aikaa alkaa omalla alueella syöttelemään kun Venäjän parhaat karvaajat antavat kunnolla painetta. Juuri pelatussa Moskovan turnauksessa oli jo vähän esimakua millaiseen pyöritykseen Suomi pahimmillaan joutuu oman alueen kiekonmenetyksen jälkeen.

Ylipäänsä Sihvonen nostaa pelitavat aivan liian kovaan asemaan. Toki yhtenäinen pelitapa on erittäin tärkeä ja, että peli toimii ilman turhia viiveitä. Mutta ihan yhtä tärkeää on reagoiminen pelin sisällä muuttuneisiin tilanteisiin ja erilaisten pelityylien osaaminen näissä tilanteissa.

 

[peruspata]

Käsittelen vaikka huomenna muutamaa kysymystä, kun olen taas koneen äärellä. Puhelimella ei viitsi runoteosta tänne kirjoittaa, laiskuutta on sen verran. Nyt vaan hiljalleen alkaa ärsyttää Sihvosen ainainen tarve palata vuoteen 2004 ja ErkkaRamiin päätyen havumetsiem kautta Jaloseen. Ihan sama kysytäänkö Leijonien hyökkäyspelistä vai Lauantaiseuran perinteinen kysymys: Miten aamu sujui? ...

 

[Jone29]

Sihvosen ja kukkahatusetä Hollon odotettu kaksintaisto piti julkaista Urkkalehden sivuilla tänään... Eipä ole kuulunut, tässähän väkisinkin tulee mieleen, että suuri ja mahtava on ottanut pataan.

 

[Dee Snider]

Sihvosen ja kukkahatusetä Hollon odotettu kaksintaisto piti julkaista Urkkalehden sivuilla tänään... Eipä ole kuulunut, tässähän väkisinkin tulee mieleen, että suuri ja mahtava on ottanut pataan.

Jep, eikä edes kaksintaistelun peruuntumisesta ole mitään syytäkään ilmoitettu, huonot kelit ym...

Muuta tavaraa on kyllä tullut ulos, muttei tätä. Onko mennyt lyömiseksi....?..:)


Syksyn valmentaja-videosta jäi kyllä niin järjestetyn "kiehumisen" maku, että jos tuo oli ihan spontaania kuvaa, niin voi Petteri-parkaa...

 

[H.Incandenza]

Sihvosen ja kukkahatusetä Hollon odotettu kaksintaisto piti julkaista Urkkalehden sivuilla tänään... Eipä ole kuulunut, tässähän väkisinkin tulee mieleen, että suuri ja mahtava on ottanut pataan.

Nyt se on ilmestynyt Urheilulehden nettisivuille

Linkki Urheilulehden sivulle

 

[Johannes]

Oli vähän kuin olisi katsonut n. kolme-eräisen nyrkkeilymatsin Sihvonen vs Hollo. Aluksi näytti, että Sihvonen suorastaan tyrmää Hollon, viimeistään 2. erässä, mutta Hollo sitoi ja nyhjäsi toisen ja kolmannen erän tasan. Selkeä pistevoitto koko keskustelusta kuitenkin Petteri Sihvoselle, joka hyvin puolusti lajia.
Hassua vaan miten kehnosti Sihvonen oikeasti tuntee historiaa ja se sisältää myös jääkiekon historian. Voitit kuitenkin tämän matsin Sihvonen ja Johannes arvostaa voittamista, onnitteluni.

Edit.
http://en.wikipedia.org/wiki/Fighting_in_ice_hockey
Täällä on Petteri (ja muut) vähän tappelemisen historiallista taustaa. Aluksi puuttui säännöt rajoittamaan tappelemista, sitten esim. MSG:n 20-luvun promoottori Tex Rickard näki tappelemisella lätkämatseissa mahdollisuuden tehdä rahaa jne. Lukekaa itse.
Edit. Edit.
Kun lukee tuon wikipedian tekstin, niin tappelemisen evoluutio NHL-jääkiekossa on ainakin kolmiportainen ennen kuin päästään nykymääritelmään koodeista:
1. Ei rangaistuksia tappelemisesta ennen vuotta 1922.
2. Säännöt v. 1922, mutta tappelemisella tehdään hyvin rahaa, joten peli suosii tappeluita sen takia. Jopa tähdet tappelevat 60-luvulle saakka.
3. Puolustetaan mieskunniaa, kuten Gordie Howe Lou Fontinatoa vastaan ja tappelemiseen kehittyy vähitellen meidän tuntema koodisto.
4. V. 1977 rajoitetaan tappelemista koko joukkueiden välillä "Third man inn"-säännöllä. (kiitos, Broad Street Bullies 74-76 ??)

 

[H.Incandenza]

Oli vähän kuin olisi katsonut n. kolme-eräisen nyrkkeilymatsin Sihvonen vs Hollo. Aluksi näytti, että Sihvonen suorastaan tyrmää Hollon, viimeistään 2. erässä, mutta Hollo sitoi ja nyhjäsi toisen ja kolmannen erän tasan. Selkeä pistevoitto koko keskustelusta kuitenkin Petteri Sihvoselle, joka hyvin puolusti lajia.
Hassua vaan miten kehnosti Sihvonen oikeasti tuntee historiaa ja se sisältää myös jääkiekon historian. Voitit kuitenkin tämän matsin Sihvonen ja Johannes arvostaa voittamista, onnitteluni.

Aiheeseen liittyen kannattaa käydä lukemassa Hollon Ismo Lehkosesta tekemä haastattelu. Mielestäni Ismo puhuu haastattelussa paljon asiaa ja sivuaa myös kaukaloväkivaltaa ja Petterin "lätkäjätkä" termiä.

Hollon piinapenkissä Ismo Lehkonen

 

[Lauri]

Aika tasainen keskusteluhan tuo loppuviimein oli. Hollokin vaikutti yllättävän fiksulta kaverilta kommentteineen, vaikka en miehen ajatusmaailmasta samaa mieltä olekaan.

Taisi muuten Petterillä pinna palaa tuossa lopussa, kun veti ihan kunnon nyrkin iskun Hollon rystysiin :D

 

[Johannes]

Saako Jalosen Suomi mitalin, korttipeli:

Jos palataan pelaamiseen yleisesti ja todennäköisyyksiin, niin yritän selventää laskelmiani niin, että jopa Sihvonen voi jouluna pelata "Saako Jalosen Suomi mitalin kesään 2012 mennessä"-peliä, jos omistaa korttipakan. Ensin poistetaan pakasta kaikki kortit, joiden numero on välillä 8-13, jää 4 kasaa kortteja väliltä 1-7. (Ässä on ykkönen). Sitten jaotellaan kortit neljään kasaan niin, että yhdessä kasassa on padat 1-7, toisessa ruudut 1-7, kolmannessa hertat 1-7 ja neljännessä ristit 1-7. Sitten ajatellaan, että patakasa on Vancouver 2010, ruutukasa kevään 2010 mm-kisat, herttakasa v. 2011 mm-kisat ja ristikasa kevään 2012 mm-kisat. Sotketaan kortteja rajusti, niin että ne ovat nurinpäin ja ei kurkita kortteja.

1. Leikitään mitalileikki niin, että jokaisesta kasasta satunnaisesti mistä kohtaa hyvänsä nostettu kortti numerolla 4-7 on mitali ja 1-3 on, ei mitalia. Tämä 1. vaihe vastaa Suomen maajoukkueen menestystä isoissa kisoissa 1988-2009. Kirjoitetaan mitalien määrä ylös. 0 mitalia toteutuu kerran, kun pelaa tämän osan 30 kertaa. 4 mitalia voitetaan, kun pelataan n. 10 peliä. Nämä ovat keskiarvoja ja pitää tehdä paljon toistoja, että saa luotettavan tuloksen tai se ainakin lähenee keskimääräistä todennäköisyyttä.

2. Puolitetaan mahdollisuus, koska puistelemme päätämme epäuskoisena mitaliin kesään 2012 mennessä. Peli "jäällä" on niin surkeaa, että pakko tehdä puolitus mitalin voittamisen todennäköisyyteen. Taas sotketaan pakat, mutta enää numerot 6 ja 7 ovat mitali ja 1-5 ei mitalia. Pelataan peli ja kirjoitetaan mitalien määrä ylös. Suomi voittaa 0 mitalia, kun pelataan n. 4 kertaa tämä osavaihe, (26%) ja 4 mitalia voitetaan, kun pelataan peli n. 150 kertaa (0,666%).

3. Lopuksi leikitään Sihvosta, esim. jouluna tonttulakki päässä. Esitetään mahdollisuus ajatusleikkinä, että pitää hyväksyä mitalittomuus kesään 2012 saakka. Tämä vaatii, että poistetaan jokaisesta kasasta kortti numero 7 ja pelataan peli niin, että numero 6 on mitali ja 1-5 on ei mitalia. 0 mitalin todennäköisyys on n. 50% eli mitalittomuus on lähes tasapainossa 1-4 mitalin voittamisen kanssa. Kun pelaa pelin kaksi kertaa, niin toisessa tulee keskimäärin 0 mitalia ja toisella kertaa voitetaan 1-4 mitalia. 4 mitalia tulee, kun pelataan peli n. 1500 kertaa.

Annetaan siis pelin näyttää voittaako Suomi mitalin vai ei. Mitään toimenpiteitä menestymisen eteen ei tehdä, esim. tiukasti kiellettyä on korttien kurkkiminen sekoittamisen aikana ja nostetaan kortit pakasta täysin satunnaisesti ja kirjataan voitetut "mitalit". Peli muistuttaa jääkiekon pelaamista, koska se on yksinkertainen peli yksinkertaisille kortinpelaajille, jollaista edustaa hyvin esim. nimimerkki Johannes. Kaikki pelaamaan "Vanha-Suomi"-hengessä.

 

[Johannes]

Tuon Hollo vs Lehkonen mukaan tappeleminen on suunnilleen aikaisemmin tässä ketjussa kuvailemani "kohta kaksi", jossa raha ratkaisee, eikä mikään koodisto tai lätkäjätkien kunnian mittaaminen. Raha tarkoittaa minusta sitä pääseekö juniori eteenpäin, esim. jopa NHL:n saakka. Kaikki keinot käytetään, koodeista ja normeista viis. Tappelemisen evoluutio ei siis ole kolmannella portaalla, jossa mitataan lähinnä mieskunniaa, vaan tarkoitusperä on vain vahingoittaa vastustajaa, kun halutaan voittaa itseä taitavampi vastajoukkue, joka on melkein sama asia kuin voittaminen raha motiivina, ei siis pelata ainoastaan peliä pelin voittaminen tavoitteena, jos luotetaan Ismo Lehkosen analyysiin juniorikiekon tilasta Suomessa ja miksi ei luotettaisi. Seuraava erä pitäisi olla Sihvonen vs Lehkonen, tappelemisesta.

Hollo oli tehnyt taustatyönsä heikosti, kun läksi Sihvosen kanssa "kehään", samoin tietysti Sihvonen, kun jopa tunnusti, että ei tunne tappelemisen historiaa, edes NHL:ssä.

 

[tant gredulin]

Aiheeseen liittyen kannattaa käydä lukemassa Hollon Ismo Lehkosesta tekemä haastattelu. Mielestäni Ismo puhuu haastattelussa paljon asiaa ja sivuaa myös kaukaloväkivaltaa ja Petterin "lätkäjätkä" termiä.

Hollon piinapenkissä Ismo Lehkonen

Hienoa tekstiä pudottelee Lehkonen. Pakolliseksi oppiaineeksi SM-liigaan tämän lukeminen :)

 

[Johannes]

Onkohan se nyt ihan noin sm-liigassa kuin keskustelussa Hollo vs Lehkonen. Olen mielestäni nähnyt sm-liigapelejä, jossa ei vahingoiteta vastustajaa tarkoitushakuisesti, joku "tuukkailu" on poikkeus säännöstä ennemmin kuin säännönmukaista toimintaa. En muista nähneeni paikanpäällä tai TV:ssä kauden 2009-10 sm-liigapeleissä tähtipelaajien vahingoittamista ollenkaan vai enkö vaan muista.

 

[Mack]

Hyvä ja mielenkiintoinen keskustelu, jossa myös vastustaja oli kartalla. Sihvosessa jotenkin tuo ylianalyyttisyys alkaa huvittaa. Huumorintajua miehellä ei myöskään liiemmin ole, tuo loppu oli lapsellista.

Koska muuten Sihvonen ylittää miljardin rajapyykit termeillään "Lätkäjätkä" ja "Kukkahattutäti/setä"? Alkaa olemaan harvinaisuus bongata häneltä puheenvuoroja ilman noita umpikuluneita termejä.

MACK

 

[tant gredulin]

Onkohan se nyt ihan noin sm-liigassa kuin keskustelussa Hollo vs Lehkonen. Olen mielestäni nähnyt sm-liigapelejä, jossa ei vahingoiteta vastustajaa tarkoitushakuisesti, joku "tuukkailu" on poikkeus säännöstä ennemmin kuin säännönmukaista toimintaa. En muista nähneeni paikanpäällä tai TV:ssä kauden 2009-10 sm-liigapeleissä tähtipelaajien vahingoittamista ollenkaan vai enkö vaan muista.

Minun mielestäni puhui trendistä junnupeleissä, taisi peräti sanoa että Granlund on paremmassa turvassa liigassa.

 

[Mosabacka]

Myöhästyinkö? Tällä hetkellä Urheilulehden sivuilta ei pysty katsomaan Sihvonen vs. Hollo -videota. Ei kuulemma löydä streamia, vaikka kaiken muun olen tähän asti pystynyt katsomaan. Kerrassaan merkillistä!

Toimiiko muiden koneilta?

 

[kananlento]

Seuraava erä pitäisi olla Sihvonen vs Lehkonen, tappelemisesta.

Hollo oli tehnyt taustatyönsä heikosti, kun läksi Sihvosen kanssa "kehään", samoin tietysti Sihvonen, kun jopa tunnusti, että ei tunne tappelemisen historiaa, edes NHL:ssä.

Tuskinpa Sihvosta nähdään ikinä sellaisen ihmisen kanssa "kehässä", joka on asiaan perehtynyt enemmän. Todennäköisesti Sihvonen ei kykenisi muuhun kuin Ikan mielipiteiden peesaamiseen. (koko "taisteluasetelma" tuntuu jotenkin typerältä. Miksi ei voisi vain keskustella asioista, ilman jotain väkinäistä kaksintaistelutilannetta)

Mutta ihan tasainen keskusteluhan tuo oli näiden herrojen välillä. Kumpikaan ei tuntunut olleen valmistautunut muuta kuin parilla ranskalaisella viivalla ja kysymyksellä. Tuo lopun nyrkillä lyönti meni Sihvoselta kyllä ihan yli. Tiedä sitten mitä Sihvonen sillä haki, vai vituttiko vain tuo kukkahatun saanti.

 

[Johannes]

Ei löydy enää, mutta kai ne poistaisi koko sivun, jos se Sihvonen vs Hollo ei kestäisi julkisuutta. Minusta se oli vain kahden urheilumiehen väittely, ilman dramatiikkaa ja jonka minun silmissäni Sihvonen vei niukasti kotiin, koska Hollo on minullekin urheilun yleismies ja näkee asiat sellaisella tavalla, jolle ei ole tilaa, eikä aikaa kun pelataan jääkiekko-otteluita.

Näen, että tässä on kaksi ihan erillistä juttua, sm-liigakiekko ja juniorien peli. Ei minusta sm-liigassa ole mitään tuollaista ongelmaa mitä Lehkonen kuvailee ja jos sellainen väkivalta-ongelma on junioripeleissä, niin sille olisi kyllä tehtävä jotain ja heti.