Musta Nuoli
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Kirjoitin tämän suppeampana EHT-turnausketjuun, mutta tämähän sopii tännekin, kun kerran "Johtavaa Analyytikkoa" ruoditaan ajankohtaisesti.
Kauheata vaipumista tämä onkin ollut viime aikoina. MM-kisoissa 2000-luvulla kaksi hopeaa ja kolme pronssia, olympiakisoissa ja maailmancupissa (kummassakin parhaiden pelaajien kanssa) hopeaa, vuonna 2007 paras IIHF-ranking koskaan (kolmas). On tämä hirveää. Ja Jukka Jalonen ei toki mitään pysty tekemään tai ketään valmentamaan, vaikka häntä toki pitääkin tukea seuraavat kolme vuotta yhtenä rintamana, toisin kuin aiempia mitaleita repineitä valmentajia, joiden "pelikirja" oli kertakaikkiaan väärä.
Onneksi Petteri Sihvonen tietää totuuden, kukaan muu ei jääkiekosta mitään tietenkään tiedäkään. Sinä ja minäkin luotamme aivan turhaan Jukka Jaloseen, mutta olemme väärässä, koska emme pysty yhden näkemämme harjoituspelin perusteella lukemaan joukkueiden koko kauden menestystä (kuten Sihvonen niin mainiosti ennusti Lukon alamäen ennen kauden alkua).
Siksi onkin perin ihmeellistä, miksi Kale Kummola ei Jalosen jatkosopimuksen sijasta tehnyt Sihvoselle maajoukkueen päävalmentajasopimusta. Ja pitkää sellaista: toimintaan tulee jatkuvuutta, kun on 10+2 vuoden sopimus, ja valmentajana pelkästään nero itse. Mitään kakkosvalmentajiakaan ei tietysti tarvita hämmentämään pelikirjan lisälehtien väritys- ja askarteluapuuhaa. Raimo Summasen voi tietysti ottaa mukaan luomaan lupsakkaa pelihuumoria ja vapautunutta tunnelmaa pukukoppiin.
P.S.: Ottelun "lukeminen" paikan päältä on vanhanaikaista. Itse pystyn "lukemaan" jokaisen joukkueen vahvuudet, suoritustason ja loppusijoituksen joko korttipakasta tai vaihtoehtoisesti mystisiä riimuja heittämällä ja norjaa posliinialttariin puhumalla krapula-aamuna. Tämä jälkimmäinen metodi paljasti minulle kryptisen totuuden lauantai-aamuna, kun päässäni kuului äkisti ääni: "ja katso, Mikko Koivu on pelaava Vancouverin joukkueessa!"
Kun nyt olemme vaipumassa jääkiekon b-maiden (copyright by Petteri Sihvonen) porukkaan, ilman mitalitoiveita mm- tai olympiakisoista, niin tällaisen Moskovan turnauksen voittaminen muuttuu Jukka Jalosen päävalmentajakauden melkein suurimmaksi saavutukseksi, jos Suomi turnauksen voittaa.
Itse elättelen vielä toiveita mm- tai olympiamitalista, koska luotan Jukka Jaloseen päävalmentajana, mutta arvostan myös Moskovan turnauksen voittoa ja siksi toivon Suomen ottavan tänään 3 pistettä Ruotsilta.
Kauheata vaipumista tämä onkin ollut viime aikoina. MM-kisoissa 2000-luvulla kaksi hopeaa ja kolme pronssia, olympiakisoissa ja maailmancupissa (kummassakin parhaiden pelaajien kanssa) hopeaa, vuonna 2007 paras IIHF-ranking koskaan (kolmas). On tämä hirveää. Ja Jukka Jalonen ei toki mitään pysty tekemään tai ketään valmentamaan, vaikka häntä toki pitääkin tukea seuraavat kolme vuotta yhtenä rintamana, toisin kuin aiempia mitaleita repineitä valmentajia, joiden "pelikirja" oli kertakaikkiaan väärä.
Onneksi Petteri Sihvonen tietää totuuden, kukaan muu ei jääkiekosta mitään tietenkään tiedäkään. Sinä ja minäkin luotamme aivan turhaan Jukka Jaloseen, mutta olemme väärässä, koska emme pysty yhden näkemämme harjoituspelin perusteella lukemaan joukkueiden koko kauden menestystä (kuten Sihvonen niin mainiosti ennusti Lukon alamäen ennen kauden alkua).
Siksi onkin perin ihmeellistä, miksi Kale Kummola ei Jalosen jatkosopimuksen sijasta tehnyt Sihvoselle maajoukkueen päävalmentajasopimusta. Ja pitkää sellaista: toimintaan tulee jatkuvuutta, kun on 10+2 vuoden sopimus, ja valmentajana pelkästään nero itse. Mitään kakkosvalmentajiakaan ei tietysti tarvita hämmentämään pelikirjan lisälehtien väritys- ja askarteluapuuhaa. Raimo Summasen voi tietysti ottaa mukaan luomaan lupsakkaa pelihuumoria ja vapautunutta tunnelmaa pukukoppiin.
P.S.: Ottelun "lukeminen" paikan päältä on vanhanaikaista. Itse pystyn "lukemaan" jokaisen joukkueen vahvuudet, suoritustason ja loppusijoituksen joko korttipakasta tai vaihtoehtoisesti mystisiä riimuja heittämällä ja norjaa posliinialttariin puhumalla krapula-aamuna. Tämä jälkimmäinen metodi paljasti minulle kryptisen totuuden lauantai-aamuna, kun päässäni kuului äkisti ääni: "ja katso, Mikko Koivu on pelaava Vancouverin joukkueessa!"