Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

[Lauri]

Kyllä video mulla pyörii osoitteessa http://www.urheilulehti.fi/jaakiekko/sihvonen-vs-hollo-onko-kaukalossa-lyominen-vakivaltaa

 

[Ouninpohja]

Sihvosessa on se vika, että kun häntä riittävästi hiillostaa, hän provosoituu.

UL:n taannoisissa väittelyissä hän provosoitui niin Mennanderin kuin Kupilankin kanssa väitelleessään. Samoin hän on provosoitunut täällä JA:n keskusteluissa niin kuin UL:n Sihvosen Suora -lähetyksissäkin. Ja jälleen hän provosoitui.

Molemmilta hyvää settiä - ehkä Hollo kuitenkin hienokseltaan johti. Lopun kyllä pilasi sitten Sihvosen ääliömäinen käytös. Siinä mielessä Hollon heitto "tyhmistä jätkistä" napsahti yllättävän hyvin kohdalleen, kun ajattelee tuota Sihvosen lapsellista loppumokailua. Miettikää nyt, kaveri tuijottaa Holloa kuin jokin raskaan sarjan nyrkkeilijä vastustajaansa, ja niska punottaa kuin jouluomena. Hollo sen sijaan naureskeli vapautuneesti.

 

[Daespoo]

http://www.urheilulehti.fi/jaakiekk...staruus-olisi-lahja-suomalaiselle-jaakiekolle

No kyllä Petteri näyttää osaavan nauraa itselleenkin, olikohan pojat ottaneet jo vähän joulusimaa tuon kuvauksissa.

 

[Kaukosäädin]

No kyllä Petteri näyttää osaavan nauraa itselleenkin, olikohan pojat ottaneet jo vähän joulusimaa tuon kuvauksissa.

Olipahan jämäkkä ja asiapitoinen video tämä ei voi muuta sanoa! Kyllähän tuo oli kuin suoraa Urheilulehden pikkujouluista, joissa leikkaaja oli jo sammunut, repäisty :D

Hyvää joulua Urheilulehdellekin!

 

[Johannes]

Lisäys vielä kehittämääni "Saako Jukka Jalosen Suomi mitaleita"-peliin. Kolmannen osion, jossa on kuusi korttia 1-6, kuutonen on mitali ja 1-5 ei mitalia, voi pelata tietysti myös noppapelinä. Pelinopeus lisääntyy nopilla erittäin paljon verrattuna kortteihin. Otat 4 noppaa ja heität ne tavalliseen tyyliin, esim. pöydälle, kevyellä ranneliikkeellä. Jos yksikin noppa näyttää kunnollisen heiton jälkeen numeroa kuusi, niin tässä pelin kolmannessa osassa Jukka Jalosen Suomi voittaa tulevissa neljissä arvokisoissa ainakin yhden mitalin. Jokainen kuutonen on siis mitali ja nopan numerot 1-5 tarkoittaa, että ei voita mitalia. Tässä noppapelissä mitalin voittamisen todennäköisyys on 51,77% ja ilman mitalia jäädään 48,23%:n todennäköisyydellä seuraavistaa neljistä kisoista, kesään 2012 mennessä. Jos haluaa jännittää mistä kisasta tulee mitali Jukka Jalosen Suomelle, voi tietysti heittää aina yhden nopan kerrallaan. Tämä hidastaa pelinopeutta, mutta nostaa pelin tunnetasoa, joten tämäkin malli on ihan hyvä pelitapa.

 

[msg]

Jalkapallon puolellahan tätä samaa henkeä on menestyksekkäästi toteutettu Baxterin kanssa. Arvokisoihin pääsemättömyyshän on ihan hyväksyttävää, kunhan pelitapa on moderni ja muutenkin mainio.
Tämä tosin sillä erolla, että kun kiekossa mitaleita on tullut joka toinen vuosi, niin potkupallon puolella arvokisat ovat aina jääneet haaveeksi, mutta Baxter ansaitsee palloilua seuraavan yleisön saman luottamuksen kuin Jalonen menestyksestä riippumatta.

 

[Robin Big Snake]

Jalkapallon puolellahan tätä samaa henkeä on menestyksekkäästi toteutettu Baxterin kanssa. Arvokisoihin pääsemättömyyshän on ihan hyväksyttävää, kunhan pelitapa on moderni ja muutenkin mainio.
Tämä tosin sillä erolla, että kun kiekossa mitaleita on tullut joka toinen vuosi, niin potkupallon puolella arvokisat ovat aina jääneet haaveeksi, mutta Baxter ansaitsee palloilua seuraavan yleisön saman luottamuksen kuin Jalonen menestyksestä riippumatta.

Tämähän on kiekkoforumi mutta tämä vertaus menee todella pahasti metsään. Baxter aloitti "modernilla" pelitavalla mutta karsintojen edetessä siirtyi vähitellen realismin eli Hodgsonin pelitapaan ja veti luukkuja kiinni. Hyvä näin, pelaajien etäisyydet olivat aivan karmeita karsintojen alkupuolella. Ja seuramies Baxter nauttii jalkapallon suurkuluttajien parissa kaikkea muuta kuin varauksetonta luottamusta. Eli yhtäläisyyksiä Jaloseen löytyy tasan sen verran että tulee hyvin toimeen johtohenkilöiden kanssa.

 

[Johannes]

Ennen Jukka Jalosta Suomi sai vuosina 1988-2008 16 mitalia 27 arvokisasta, prosentilla 59,2%. Voidaan ajatella karkeasti, että Suomi saa 3 mitalia, kun pelaa viidet arvokisat. Sattumalta Jalonen on päävalmentajana nykysopimuksilla Suomen jääkiekkoliiton kanssa viiden arvokisat vuosien 2009-12 aikana. Ajatuksena 0-2 mitalia on Jaloselta alisuorittamista, 3 mitalia on se mitä pitäisi saada ja 4-5 mitalia olisi Jaloselta nappisuoritus, Suomi ylisuorittaisi. 5 mitalia meni jo ohi, joten Jalosen pitäisi periaatteessa nyt voittaa kaikista lopuista arvokisoista mitali Suomen maajoukkueen päävalmentajana, että hän nostaisi sitä menestystasoa paremmaksi, johon olemme tottuneet vuosina 1988-2008. Tottakai voisin laittaa tähän myös todennäköisyysprosentit eri vaihtoehdoille näkyviin sille, että kuinka monta mitalia Suomi tulee voittamaan vuosina 2010-12, jos Jalonen kuljettaa kuuden edeltäjänsä viestikapulaa eteenpäin yhtä menestyksekkäästi kuin he, mutta en nyt jouluaattona sellaisia numeroita kehtaa kirjoittaa esiin. Toivotan ainoastaan hyvää joulua Petteri Sihvoselle ja Jukka Jaloselle ja toivon, että Moskovan turnauksen voitto kantaa Suomen maajoukkueen 1-2 mitaliin Vancouverin olympiakisoissa ja kevään mm-kisoissa Saksassa, koska sellaiseen menestykseeen on Suomessa totuttu ja sitä on Suomen majoukkueelta lähes pakko vaatia, vaikka ymmärränkin realiteetit pelaajamateriaalin kanssa. Vaikeudet tulee kuitenkin voittaa, eikä keksiä selityksiä menestymättömyydelle jo etukäteen. Aivokapasiteetti pitää käyttää tulevan voittamisen esteiden murtamisen pohdiskeluun, eikä jonninjoutavaan voivotteluun siitä, että "me on jo hävitty ne ja ne kisat".

Siis hyvää joulua Petteri Sihvonen ja Jukka Jalonen taustajoukkoineen. Julistan nyt joulurauhan omalta osaltani kaikenlaiselle kritiikille 26.12. klo 12 saakka maajoukkueen menestyksen ja Sihvosen kirjoittelun osalta, vaikka olenkin koneen ääressä ja saatan kirjoittaa tähänkin ketjuun jotain myös joulun aikana.

 

[dana77]

En malta olla puuttumatta tähän Jukka Jalosen mahdollisuudet voittaa mitali -keskusteluun. Vuosien 1988-2008 mitalien saamisen todennäköisyys ei mielestäni anna mitään lisäarvoa tarkastaeltaessa Jalosen mahdollisuuksia mitalien voittamiseen vuonna 2009-2012. Maailma on vuodesta 1988 lähtien muuttunut niin paljon, että siellä on nykyään ihan eri jengit mitaleista kisailemassa. Neuvostoliiton ja Tsekkoslovakia hajoamisen, Venäjän taloudellisen romahduksen, KHL:n nousun sekä monen muun syyn takia tuon ajanjakson mukaan ottaminen tuntuu täysin naurattavalta ja tarkoitushakuiselta.

Jalosen onnistumista tulee arvioida turnaus kerrallaan ja arvioiden, että mitkä ovat kussakin turnauksessa olleet maajoukkueen realistiset mahdollisuudet mitaliin. Aika vaikea on arvioida noita mahdollisuuksia tuleviksi vuosiksi. Jalosella ei varmasti ole käytössään S.Koivua, T.Selännettä ja montaa muuta maajoukkueen kantavaa voimaan joten paljon kysymysmerkkejä on. Jos Suomi ei saa jalkeille kilpailukykyisiä joukkueita, niin ei se asia siitä valmentajaa vaihtamalla muutu. Niinpä mahdotonta ei ole, ettei mitalia tule vaikka Jalonen hoitaisi hommansa kiitettävästi. Ja jos joku hommansa kiitettävästi hoitaa, niin miksipä hänelle potkut pitäisi antaa?

Suomi on IIHF:n rankingissa sijalla 3. mutta tosiasia on, että se ei seurausta pelaajamateriaalin laadusta, vaan Suomalaisen valmennuksen uskomattomista näytteistä. Sekä Summasen World Cup finaalipaikka että Westerlundin Torinon finaalipaikka ovat eräänlaisia talvisodan ihmeitä (myös Venäjän voittaminen MM-kisoissa oli todella kova juttu). Minä en Jalosta nykyisellään pidä edellisten tasoisena valmentajana, mutta Jukalle potkujen antaminen ei myöskään toisi kumpaakaan takaisin valmentajaksi. Niinpä toinen Jalosen potkujen kannalta ratkaiseva kysymys on että olisiko tilalle tarjolla ketään parempaakaan vaihtoehtoa? Kotimaisista valmentajista tällä hetkellä Kojo Jalonen on ehkä vahvin ehdokas Jukan tilalle (jätetään nyt se Dufva ihan suosiolla väliin) miksei myös Petri Matikainen. Miltä herrojen tilanne näyttää parin vuoden päästä on sekin vaikea tietää tässä vaiheessa.

 

[Fordél]

Kotimaisista valmentajista tällä hetkellä Kojo Jalonen on ehkä vahvin ehdokas Jukan tilalle (jätetään nyt se Dufva ihan suosiolla väliin) miksei myös Petri Matikainen. Miltä herrojen tilanne näyttää parin vuoden päästä on sekin vaikea tietää tässä vaiheessa.

Pikkasen OT, mutta tosiaan Petri Matikainen voisi olla juuri oikea valmentaja maajoukkueeseen. Saisi varmasti maajoukkueen sellaiseen hurmokseen, että jokaisen maajoukkuemiehen pelaaminen näyttäisi kuin Pihlströmin pelaaminen kisat pari sitten: tuumaakaan ei annettu periksi ja maalit tehtiin vaikka väkisin. Nyt tuntuu, että Jalonen on kyllä taktillisesti maailman huippua, mutta ei saa joukkueesta täyttä irti. No tämän taktisen osaamisen takiahan hän kuuluukiin Sihvosen perseenluolentalistalle, mutta Sihvonenhan ei aina nääkään kokonaisuutta. Pelit tuntuvat ratkeavan vain pelikirjalla.

 

[Johannes]

Venäjän lyöminen Torinossa ei ollut mikään ihme, kun heillä ei ollut vielä silloin Bykov päävalmentajana. Kun vaihtoaitiossa peliä johtaa Krikunov ja hänen mukanaan kaukalon laidalla olivat siihen aikaan ainakin Jursinov Sr ja Mihailov, niin ei sellainen joukkue voita modernia Westerlundin Suomea, jossa pelaajat olivat maailmanluokan osaajia. Suomi voitti Torinossa myös Kanadan, 2-0. Kun katsoo vielä sen Venäjä-pelin kokoonpanoja, niin en näe Suomea edes pelaajamateriaalin osalta Venäjää heikompana joukkueena, kun ajatellaan etä pelaajat olivat Torinossa melkein 4 vuotta nuorempia kuin tänään.
http://www.iihf.com/Hydra/OG06/data/iihf/output/xml/11/IHM400202_54B_1_0.pdf

Lisäksi dana77 missaat pointtini todennäköisyyksistä ihan kokonaan. Niillä voi todellakin laskea odotusarvoja tuleville tapahtumille, varsinkin kun otos on 5 tulevaa kisaa. 0 mitalia viisistä tulevista kisoista. Sen todennäköisyys oli 1,12% (yksi pilkku kaksitoista) ennen Jukka Jalosen päävalmennusaikaa 2008-12. Peliä pelataan kisa kisalta, mutta viidet kisat tasaavat jo sitäkin todennäköisyyttä, että meiltä olisi aina parhaat pois ja muut pelaisivat aina parhailla porukoilla. Lisäksi vuosien 1988-2008 aikana on pelattu niin eritasoisia arvokisoja 27 kpl eri maiden pelaajamateriaalin osalta, että sekin parantaa sen otoksen luotettavuutta.

Vuodet 1988-2008 on otos tietenkin sen takia, että se on se ajanjakso, joka on Suomen jääkiekon nykyaika. Pentti Matikainen siirsi v. 1988 Calgaryssa Suomen mitaleita voittavaksi kiekkomaaksi ja tästä ei tule lipsua Jukka Jalosen päävalmennuksessa vuosiksi 2008-12 tai on taas iso työ palata takaisin keskinkertaisesta puuhastelusta mitalimaaksi. Tätä 20 vuoden viestikapulaa Jukka Jalonen porukoineen on palkattu viemään eteenpäin, eikö tämän nyt pitäisi olla ihan selvää. Se mitä muualla on tapahtunut, ei ole aikaisempien päävalmentajiemme vika. Venäjällä meni kauteen 2006-07 saakka, ennen kuin se toipui jääkiekon osalta Neuvostoliiton hajoamisesta. Olisi aika hassua laskea vain Suomen saavutukset sen jälkeen, kun itänaapuri on taas palannut oikeaksi jääkiekon suurmaaksi, muutenkin kuin pelaajamateriaalin tuottamisen osalta. Huipputaitureita Venäjältä on tullut koko ajan, mutta maajoukkuetoiminta oli aika kaoottista vuodet 1992-2006, mutta sen ajan Suomen menestys on siis jotenkin arvottomampaa kuin esim. Vancouverissa 2010. Mene kertomaan näkemyksesi esim. Raimo Summaselle dana77, että väärin voitettu finaalipaikka syksyn 2004 WC-turnauksessa. : ) Aliarvioit lisäksi täysin Summasen käytössä olleen pelaajamateriaalin syyskuussa 2004. Ei Suomen menestys silloin ollut yllätys, jopa The Hockey News veikkasi Suomea koko turnauksen voittajamaaksi, jos se ei ole Kanada, elokuussa 2004. Tilasin silloin vielä lehden digiversiota, joka tuli mailina minulle n. 10 päivää ennen kuin paperiversio lehdestä ja hinta oli n. 1/5 paperilehdestä. Minusta Summasen Suomi todisti kaatamalla USA:n välierässä 2-1, kärsien vielä hieman aikaerosta, miten kivikova porukka se oli ja olisi ihan hyvin saattanut voittaa koko turnauksen.

Olen mielipide-kirjoittaja, joten hyväksyn aina sen asian, että kanssani ollaan eri mieltä, kuten sinä dana77. Erimielisyys ei tarkoita sitä, että Johannes olisi jotenkin oikeassa mielipiteissään, mutta ei se kyllä tarkoita sitäkään, että esim. sinä dana77 olisit oikeassa, kun et näe todennäköisyyslaskentaa mahdollisuutena ennakoida vaatimustasoa Jukka Jalosen Suomen menestymiselle vuosina 2008-12. Olet ainoastaan eri mieltä kuin minä, et oikeassa tai väärässä, toistetaan se nyt vielä kerran.

Johannes pitää voittamisesta huippu-urheilussa ja yritän aina ajatella niin, että miten joku asia pitäisi tehdä, että voitetaan, varsinkin jos pohdinnan kohteena oleva joukkue on joskus ollut menestyvä joukkue lajissaan. Erityisen mielenkiinnon minulta saavat HIFK ja Suomen maajoukkue jääkiekossa ja Liverpool jalkapallossa. Näitä joukkueilta odotan voittamisen perinteen vaalimista siten, että voitetaan jotain tulevaisuudessakin, eikä eletä vain muistojen mestaruuksien ihmemaassa, jossa kaikki on ikuista. HIFK oli voittajajoukkue 1968-83 ja 1997-99, Liverpool kesään 1990 saakka ja keväällä 2001, kun voitettiin kolme Cup-kannua ja Istanbulissa 2005. Suomen lätkämaajoukkue oli vuodet 1988-2008 mitaleita 16/27 (59,1%) voittanut maajoukkue isoista kisoista. Jukka Jaloselta on voittaminen vielä tekemättä maajoukkueen päävalmentajana arvoturnauksissa ja odotan häneltä jatkossa mitalien voittamista. Minimivaatimus Jukalle on 1 mitali tai muuten hän on surkea luuseri päävalmentajana kesällä 2012 tai saanut jo potkut työtehtävästään aikaisemmin, esim. kesällä 2011.

Näin se menee Johanneksen ajatusmaailmassa ja taas saa olla eri mieltä, ei se minua haittaa.

 

[dana77]

Lisäksi dana77 missaat pointtini todennäköisyyksistä ihan kokonaan. Niillä voi todellakin laskea odotusarvoja tuleville tapahtumille, varsinkin kun otos on 5 tulevaa kisaa. 0 mitalia viisistä tulevista kisoista. Sen todennäköisyys oli 1,12% (yksi pilkku kaksitoista) ennen Jukka Jalosen päävalmennusaikaa 2008-12.

Kun tässä nyt brassailet laskutaidoillasi, niin astut sikäli omaan miinaasi että jokainen todennäköisyyslaskentaa osaava tietää etteivät menneisyyden tapahtumat vaikuta tuleviin todennäköisyyksiin. Vaikka heittäisit 10 kertaa peräkkäin klaavan, niin chäänssit ovat siinä lajissa 50-50. Jääkiekossa Suomen maajoukkueen kohdalla ne eivät valitettavasti sitä ole. Jos lasketaan että Suomen mahdollisuudet voittaa mitali yksittäisistä kisoista on 10% niin todennäköisyys ettei Suomi yhtään mitalia viisistä kisoista voita on 59%. Toivon että Suomen mahdollisuudet ovat useissa kisoissa kisoissa suuremmat kuin tuo 10%, mutta sitä että mikä on todennäköisyys sille että todennäköisyys olisi isompi kuin 10% on melko vaikea laskea.

Suomihan sai ensimmäisen nuorten mitalinsa Alpo Suhosen johdolla 1978, joten hyvin Suomen nousu jääkiekon "suurmaiden" joukkoon olisi voitu laskea siitä, mutta 1988 tuki paremmin tätä agendaa.

Aliarvioit lisäksi täysin Summasen käytössä olleen pelaajamateriaalin syyskuussa 2004. Ei Suomen menestys silloin ollut yllätys, jopa The Hockey News veikkasi Suomea koko turnauksen voittajamaaksi, jos se ei ole Kanada, elokuussa 2004. Tilasin silloin vielä lehden digiversiota, joka tuli mailina minulle n. 10 päivää ennen kuin paperiversio lehdestä ja hinta oli n. 1/5 paperilehdestä. Minusta Summasen Suomi todisti kaatamalla USA:n välierässä 2-1, kärsien vielä hieman aikaerosta, miten kivikova porukka se oli ja olisi ihan hyvin saattanut voittaa koko turnauksen.

Minä olen myös avarakatseinen ihminen ja annan arvon kaikkien ihmisten ja tahojen mielipiteille. Tässä asiassa Hockey News oli kuitenkin väärässä ja minä olen oikeassa. Vaikka nimilista oli WCH:ssä kohtuullinen, niin koko ykkösketju oli enemmän tai vähemmän telakalla. Teemu Selänne oli kerännyt edellisellä kaudella 32 pistettä ja polven kunto näkyi WCH:ssä. Lehtisellä oli takanaan 26 pisteen kausi ja selkä paskanjäykkänä. Koivu oli parhaassa kunnossa ykkösestä, mutta hänelläkin oli jotain pikkuvaivaa eli hänkään ei ihan ollut pelaaja joka hän on parhaillaan ollut sen jälkeenkin. Suomen pistepörssin ykkönen oli Kimmo Timonen kuudella pisteellään ja pisteiden teko jakaantui erittäin leveälle sektorille. Se oli todellinen team effort. Toki menestys perustui erityisesti huikeaana maalivahtityöskentelyyn ja loistavaan puolustuspeliin.

 

[Johannes]

Tuo kolikon heittämisen todennäköisyys ei ole 50/50. Se on n. 50/50. Kolikko jää joskus poikittain. En osaa laskea sen asian todennäköisyyttä, mutta joskus kolikko jää oikeasti poikittain. Olen nähnyt tällaisen tapahtuman. Jos haluat dana77, niin lyödään vetoa haluamastasi summasta siitä, että et heitä 10 klaavaa peräkkäin. Todennäköisyys onnistumiselle on ennen heittämistä aika pieni.

Ei minulla ole mitään agendaa. Numerot eivät sisällä agendaa koskaan, jos kerrotaan myös miten tietokanta on muodostettu. Kun puhutaan pelistä, niin siihen kuuluu asioiden toteutumisen todennäköisyys ennen tapahtumia, halusit sitä tai et, käsitellä itse. Pakko kai se on kirjoittaa esiin Jalosen Suomen mitalimahdollisuudet ennen kuin Jukka alkoi valmentaa, kun käytetään materiaalina Suomen aikuisten maajoukkueiden menestymistä 1988-2008. Se menee näin:

5 mitalia 7,31%
4 mitalia 25,12%
3 mitalia 34,54%
2 mitalia 23,75%
1 mitali 8,16%
0 mitalia 1,12 %

Jos ajatellaan, että Jalosen 2009 on jo osa historiallista dataa, niin 4 seuraavaa arvokisaa menee vuosien 1988-2009 aineistosta (16/28) näin, kun lasketaan todennäköisyys mitalille:

4 mitalia 10,66%
3 mitalia 31,99%
2 mitalia 35,99%
1 mitali 17,99%
0 mitalia 3,37%

Jos aloitetaan vuodesta 1978, kuten dana77 haluat ja lasketaan vain aikuisten arvokisat, niin Suomi oli mukana vuosina 1978-1987 12 arvokisoissa ja sai niistä 0 mitalia. Kanada Cup 1984 jäi väliin, kun emme päässeet mukaan, joten sitä ei voi kai laskea mukaan. Ok, 16/28 muuttuu luvuiksi 16/40. Lasken Jukka Jalosen mitaliodotuksen vuosiksi 2010-12, kun käytetään tätä 40%:n todennäköisyyttä mitalille ja 60%:n todennäköisyyttä ei-mitalille. Tällaiset numerot tulee:

4 mitalia 2,56%
3 mitalia 15,36%
2 mitalia 34,56%
1 mitali 34,56%
0 mitalia 12,96%

Jos suomalaisen jääkiekon moderni aika on 1978-2009 ja käytetään sen ajan mitalisaalistusta mittarina Jukka Jalosen Suomelle vuosiksi 2010-2012, niin hänestä tulee yksi lenkki lisää vuosien 1978-87 menestykselle ja saa sen asian tietysti hyväksyä, jos haluaa, mutta laskekaa Johannes ulos siitä porukasta, joka hyväksyy mitalittomuuden Jukka Jaloselta päävalmentajana, viidet arvokisat peräkkäin 2009-12.

Edit. Sen verran vielä lisää, että jos tarkastellaan Jalosen tulevia neljiä kisoja päävalmentajana, niin hän voittaa 1-2 mitalia n. 69%:n todennäköisyydellä, jos oletusdatana on menestys vuosina 1978-2009. Jos taas tarkastellaan asiaa vuosista 1988-2009, niin suurin todennäköisyys osuu 2-3 mitaliin, n. 67%:n todennäköisyydellä. Menetetään siis n. 1 mitali, mutta ei jäädä nollille, kun muutetaan tarkasteltavaa ajanjaksoa tai jotain on mennyt pieleen ja pahasti.

Edit. Edit. Johannes ei ole koskaan oikeassa tai väärässä. Johannes kirjoittaa mielipiteitä.

 

[Johannes]

Jos otetaan vielä yksi tarkastelutapa. Koko Suomen miesten arvokisamenestys vuosina 1939-2009. Suomi on ollut mukana 70 arvokisassa, joista 16 mitalia. Mukana on WC-, KC-, Olympia ja mm-kisat. Ensin pelasimme 42 arvokisaa ilman mitalia ja sen jälkeen tuli 16/27 mitalia vuosina 1988-2008 ja nyt Jukka Jalosen kanssa 0/1. Kerron todennäköisyyden ennen Jukka Jalosta eri mitalimäärille vuosina 2009-2012 ja nyt 2010-12, kun käytetään oletuksena koko Suomen miesten maajoukkueen historiallista dataa arvokisoista 1939-2008 ja 1939-2009.

Ensin 1939-2008:
5 mitalia 0,07%
4 mitalia 1,11%
3 mitalia 7,36%
2 mitalia 24,37%
1 mitali 40,36%
0 mitalia 26,74%

Sitten 1939-2009:
4 mitalia 0,27%
3 mitalia 3,68%
2 mitalia 18,65%
1 mitali 41,97%
0 mitalia 35,41%

Kun käytämme koko Suomen jääkiekon miesten maajoukkueen historiallista dataa aineistona, joka sisältää vuodet 1939-2009 ja 70 arvokisat, joista 16 mitalia, niin Jalosen Suomi saa mitalin n. 65%:n todennäköisyydellä ja jää ilman sitä 35%:n todennäköisyydellä. Edelleen näen, että Jukka Jalonen epäonnistuu päävalmentajana, jos jää ilman mitalia myös neljissä seuraavissa arvokisoissa, vaikka käytettäisiin oletusdatana vuosien 1939-2009 menestystä.

 

[dana77]

Jos aloitetaan vuodesta 1978, kuten dana77 haluat

Aloitetaan tärkeimmästä eli korjataan tämä väärä väite, että minä haluaisin että tarkastelu aloitetaan vuodesta 1978. Tätä minä en halua, vaan minä haluan juuri niinkuin aikaisemmassa viestissäni sanoin, että kussakin tulevissa kisoissa mitalin voittamisen todennäköisyyttä arvioidaan tapauskohtaisesti eli riippuen pelaajamateriaalista ja vastustajien materiaalista (ja valmennuksesta). Näin ollen minulla ei ole mitään käyttöä historiatilastoille tässä asiassa. Vuoden 1988 Neuvostoliiton tahallisella häviämisellä Suomelle tai 1994 kisojen Robitaillen keskialueen Jari Kurrin kamppaamisella jonka takia kultamitali menetettiin ei ole mitään tekemistä vuoden 2010 Vancouverin kisojen odotusarvojen kanssa.

Tuo kolikon heittämisen todennäköisyys ei ole 50/50. Se on n. 50/50. Kolikko jää joskus poikittain. En osaa laskea sen asian todennäköisyyttä, mutta joskus kolikko jää oikeasti poikittain. Olen nähnyt tällaisen tapahtuman. Jos haluat dana77, niin lyödään vetoa haluamastasi summasta siitä, että et heitä 10 klaavaa peräkkäin. Todennäköisyys onnistumiselle on ennen heittämistä aika pieni.

Minä lyön mielummin vetoa, että heitän sata kertaa kolikkoa ilman että se jää kertaakaan poikittain. Todennäköisyys että 10 klaavaa tulee peräkkäin on 0,000976 eli noin 0,09%. Jotta suostuisin tuollaiseen vetoon, niin minulla pitäisi olla aikaa heitellä niitä kolikoita ensi heinäkuuhun asti, mutta muut suunitelmani estävät tämän urakan vastaanottamisen.

 

[Johannes]

Et dana77 käsitä pointtiani ollenkaan, enkä jankuta asiasta tällä kertaa tämän enempää. Pidä mielipiteesi ja minä pidän tämän omani.

Kun Suomi on tottunut menestymään 1988-2008 ja joku "petteri sihvonen" kirjoittaa, että on olemassa sellainen mahdollisuus, että Suomi jää ilman mitalia viisissä arvokisoissa peräkkäin 2009-12 ja meidän tulee se hyväksyä mahdollisuutena ja tukea kesään 2012 saakka mitalitonta Jalosen Suomea, niin minä en sellasista asiaa hyväksy edes ajatusleikkinä, koska Jukka Jalosen tulee saada potkut viimeistään kevään 2011 mm-kisojen jälkeen, jos hän ei saa Suomea voittamaan mitalia yhdessäkään kisassa siihen mennessä. Se on paluuta vuosiin 1939-1987 Suomen jääkiekkomaajoukkueen menestyksen osalta ja kuka sellaisen voi hyväksyä, en minä ainakaan.

Tottakai voimme lyödä vetoa tuostakin "kolikko poikittain"-jutusta. Mikä on kertoimesi asialle, 100, 1000, 10000, miljoona. Ilmoita kertoimesi, niin katsotaan hyväksynkö vedon.

 

[dana77]

Meillä on nyt näkymysero että onko tuossa sanomassasi oikeasti pointtia vai ei. Tilastot ovat helppo tapa osoittaa mitä tahansa haluamaansa ja tuolla esittämälläsi historiatilastolla voitaisiin osoittaa esimerkiksi kuinka Hannu Aravirta on todennäköisimmin menestyvä valmentaja Suomen maajoukkueelle. Se ei vain minun mielestäni ole ollenkaan oikea tapa asiaa tarkastella.

Muutenkaan mitalin voittaminen ei ole mikään litmus-testi jolla menestys mitataan, kuten tuossa esität. Se on jopa suorastaan hupaisaa kuinka ensin hehkutat kuinka vain voittamisella on väliä ja siten samassa yhteydessä esität kuinka pronssit ovat onnistumisia. Tavoite on tietenkin aina voittaa kultaa, mutta hopeatkin menevät pronssien ohi joukkueen ja valmentajien onnistumisia arvioitaessa. Silläkin on väliä että ollaanko neljäs vai yhdestoista. Se että onko pronssi Suomen resursseilla realistisesti mitattuna menestys vai ei riippuu kisoista. Usein on. Sillä sitä vastoin ei ole väliä että tuulipuvut ja karjalalippikset ovat johonkin tottuneet.

Mitä muuten allekirjoitukseesi tulee, niin kukaan todennäköisyyslaskentaa ymmärtävä ei tietenkään mene casinolle rahaa voittamaan. Jos joku sinne menee niin sitten syyn on parasta olla joku muu.

 

[Johannes]

Koska tämä on "Petteri Sihvonen"-ketju ja Sihvonen hyväksyy mitalittomuuden Jalosen Suomelle 2008-12, niin laskin todennäköisyyksiä asialle, en kesksinyt lähtö-asetelmaa itse. Yritä nyt mieltää edes tämä asia dana77. Tämä on Petteri Sihvonen-ketju ja teen analyysia hänen kirjoituksistaan ja jonkun dana77 mielipiteet kirjoituksistani eivät minua oikeastaan kovin paljon kiinnosta, kun vastaukset ovat tuollaisia mitä kirjoittelet.

Casinolla voi voittaa rahaa, kun lopettaa silloin, kun on hetkellisesti voitolla. Se on ainoa oikea pelitapa siihen hommaan. Kun menee sinne vain pelaamaan peliä tai pelejä, niin lopulta häviää kaikki rahansa, kun prosentit ovat pelinpitäjän puolella kaikissa pelimuodoissa. Pitikö tämäkin nyt vääntää rautalangasta, piti.

 

[dana77]

Koska tämä on "Petteri Sihvonen"-ketju ja Sihvonen hyväksyy mitalittomuuden Jalosen Suomelle 2008-12, niin laskin todennäköisyyksiä asialle, en kesksinyt lähtö-asetelmaa itse.

Sinä et ole laskenut todennäköisyyttä sille, ettei Jalonen mitalia voita, eikä kukaan mukaan sitä pysty tekemään sillä asiaan vaikuttavia tekijöitä on liian paljon. Se että vuosien 1988-2008 menestyksestä voisi jotenkin laskea vuosien 08-12 mitalien voittamisen todennäköisyyden on nimenomaan itse keksimäsi "lähtö-asetelma" jos sen niin haluaa (väärinkirjoittaen) ilmaista.

HIFK ei ole vuosina 1999-08 voittanut yhtään kultaa, mutta silti sen todennäköisyys ei vuonna 2009 ole nolla.

 

[Johannes]

Juu juu dana77, olet oikeassa. Älä nyt kirjoita enää mitään vielä hassumpaa vastaukseksi kuin edeliinen viestisi. Ihan kiva, että sait minulle todistettua jotain...
Pysyn kyllä edellen mielipiteeni takana siitä, että Jukka Jalosen on voitettava ainakin yksi mitali päävalmentajana 2008-12 tai on epäonnistunut surkeasti työssään.

 

[settingsun]

Tykkäsin hurjasti tuosta Sihvosen ja Hollon väittelystä. Kaksi aivan erilaista näkökulmaa oli tuotu keskustelemaan aiheesta saman pöydän ääreen. Suuremmassa mittakaavassa tuolla tuskin on sen suurempaa merkitystä. Keskustelu jääkiekkoväkivallasta tulee pysymään, vaikka minä ja varmasti moni muukin pitää sitä turhana. Itse olen yhtä Sihvosen mietteiden kanssa jääkiekkoilussa aina olleista tietyistä koodistoista ja mieskunniasta, ja siitä että Melart saattoi monella tapaa pelastaa muita miehiä loukkaantumisilta ja saada liigaan puhtaammin ja paremmin pelaavan Tuukka Mäntylän, sen joka aikoinaan pelasi maajoukkueessa. Eli kärjistettynä Melart saattoi parantaa sm-liigan tasoa tuolla läpsyttelyllä. Hollo oli keskustelijana aivan eri luokkaa kuin Ikonen, jolla ei ollut kykyä argumentoida Sihvoselle uskottavasti. Hollo osasi perustella asiansa hyvin ja antaa vastakommenttia Petterin mielipideille. Aivan erilainen käsitys itselläni miehestä oli joidenkin hänen blogikirjoitustensa perusteella maikkarilta. Lopun huumoriosuus kevensi hyvin tiukan asiallista keskustelua. Petterille kukkahattu ja Hollolle hieman nyrkkiä. Monet ovat tuon ottaneet turhan vakavasti. Ei siinä kenelläkään ollut mitään hampaankolossa kellekkään kuten UL:n sivuston kommenteissa kovasti narskutaan. Kuten Sihvonen on itsekin monesti sanonut: Miehet eivät riitele vaan asiat. Nyt käytiin asiallinen keskustelu riitelevistä aiheista, jonka lopuksi Sihvonen ja Hollo voivat onnitella itseään nappisuorituksesta.

 

[julle-jr]

Minustakin nimerkki Johannes käyttää sanaa todennäköisyys hieman väärin. Ei historiadataan voi luottaa todennäköisyyksiä laskettaessa, mikäli muuttujia on näin paljon kuin nyt tässä tapauksessa on. Historiadata on ihan käyttökelpoista silloin kun maailma ympärillä pysyy ainakin suurin piirtein samankaltaisena.

Olen minäkin esimerkiksi ollut käymättä kaupassa kaikkina elämäni edellisinä tapaninpäivinä, mutta eihän siitä voi laskea, että todennäköisyys sille, että en mene tänään kauppaan on 100%. Aion mennä tänään kauppaan, joten luultavasti vedonlyöjä menettäisi rahansa jos löisi vetoa sen puolesta, että en mene tänään kauppaan. Silloinhan on pakko olla niin, että historiadataan luottaminen johtaa väärään tulokseen laskettaessa todennäköisyyttä kauppaanmenolleni. Tai muuten kenen tahansa kannattaisi panostaa kaikki rahansa sen puolesta, että en mene kauppaan.

Todennäköisyys sille, että en mene tänään kauppaan riippuu ihan muista asioista kuin siitä, että olenko mennyt edellisinä tapaninpäivinä kauppaan. Se riippuu esimerkiksi siitä, että kuinka väsynyt olen ja kuinka paljon minulla on ruokaa ja juomaa kaapissa. Ei sillä ole merkitystä kuinka paljon minulla oli viime tai sitä edellisenä tapaninpäivänä ruokaa ja juomaa kaapissa. Ne vaikuttivat kaupassa käymättömyyteeni silloin, eivät tänä vuonna.

Toisaalta voihan todennäköisyyksiä aina arvioda millä vain perusteella, mutta silloin on minusta väärin sanoa, että "Suomi saa mitalin 65 % todennäköisyydellä". Eihän tämä ole mikään todennäköisyyden arviointi, vaan se on väite, että näin on ja piste. Arvionnin luonteeseen minusta kuuluu, että arvioitavaa asiaa, tässä tapauksessa tuota prosenttilukua, ei tiedetä varmaksi. Mitalin todennäköisyyteen vaikuttaa kuitenkin kaikesta huolimatta eniten se, että kuinka hyvän joukkueen ja valmennuksen Suomi saa kisoihin suhteessa muihin joukkueisiin ja valmennuksiin. Tämä kannattaisi minusta ottaa huomioon myös puhtaita todennäköisyysarviointeja tehtäessä.

Ja dana77 oli myös tietysti oikeassa esittäessään, että menneisyyden tapahtumat eivät kolikonheitossa vaikuta tulevaisuuden tapahtumiin. Tietenkään kolikossa ei ole mitään muistiominaisuutta, jonka perusteella se voisi tietää, että nyt on tullut klaavoja neljä peräkkäin, joten seuraavaksi on jo korkea aika tulla kruuna. Tämänhän olemme oppineet varmaankin jo lukiossa, ellei jo peruskoulussa. Toisaalta jääkiekossa menneisyyden tapahtumat jopa voivat vaikuttaa, koska niiden kautta mahdollisesti saa henkistä yliotetta ja uskoa omaan voittoon yms.

Kiitos ja anteeksi.

 

[dana77]

Juu juu dana77, olet oikeassa. Älä nyt kirjoita enää mitään vielä hassumpaa vastaukseksi kuin edeliinen viestisi. Ihan kiva, että sait minulle todistettua jotain...
Pysyn kyllä edellen mielipiteeni takana siitä, että Jukka Jalosen on voitettava ainakin yksi mitali päävalmentajana 2008-12 tai on epäonnistunut surkeasti työssään.

Jos pidit vastaustani hauskana, niin pitää sanoa että ilo oli molemminpuoleinen. Mielipiteesi saat pitää, siihen en ole puuttunutkaan vaan ainoastaan perusteluun että historiadatasta voisi laskea todennäköisyyksiä tuleville tapahtumille. Ihan kiva jos omasta mielestäin itse sait jotain todistettua.

 

[Viljuri]

Kysymys on siitä, että maailmassa on kuudesta kahdeksaan vakavasti otettavaa maajoukkuetta (turnauksesta riippuen, kiekkokarnevaaleissa enemmän kuin olympiaturnauksessa), ja näistäkin maista vain kahdessa jääkiekko on ehdottoman ykköslajin asemassa.

Aika surkeata Jukka Jalosen ja hänen valitsijoidensa osalta on se, jos Jalosen valmentajakaudesta lähinnä jää käteen hymyilyt vaihtoaitiossa Risto Dufvan kanssa.

 

[Johannes]

Jos pidit vastaustani hauskana, niin pitää sanoa että ilo oli molemminpuoleinen. Mielipiteesi saat pitää, siihen en ole puuttunutkaan vaan ainoastaan perusteluun että historiadatasta voisi laskea todennäköisyyksiä tuleville tapahtumille. Ihan kiva jos omasta mielestäin itse sait jotain todistettua.

Pidit siis omaa viestäisi hassuna, kuten minäkin, kun ilo siitä on molemminpuoleinen. No, se on hauska tietää, että osaat nauraa itsellesi. Pidetään nyt omat mielipiteemme ja sinulle ainakaan en kykene mitään todistamaan todennäköisyyslaskennalla, vika lienee minussa. : )

Pitänee katsoa se Sihvonen vs Hollo uudestaan, kun minusta Petteri vei sen ihan selkeästi kotiin ja täällä näkee moni Hollon pärjänneen väittelyssä ihan hyvin.