Minä olen Tarinankertojan linjoilla tässä keskustelussa. Kiekkokontrollissa ja hitaissalähdöissä pelaajat pelaavat sovitulla tavalla ja syöttö on helpompi antaa ennalta tiedossa olevaan paikkaan kuin pystykiekossa, jossa syöttö pitää antaa useimmiten ad-hoc-tyylisesti. Lisäksi hitaissa lähdöissä syötön antamiseen on useimmiten moninkerroin enemmän aikaa kuin pystykiekossa ja tokihan suoritus on rauhassa helpompi tehdä.
Eivätkö pelaajat pelaa sovitulla tavalla pystysuunnan jääkiekossa? Tottakai ne pelaavat ihan samalla tavalla, muuten kyseessä on ns. pihapelikirja, jossa ei ole mitään "valmiita" malleja missään kohtaa peliä.
Toisekseen, pitää nyt osata erottaa termit kiekkokontrolli ja hidas lähtö toisistaan, ne eivät ole synonyymeja vaan hitaat lähdöt ovat osa kiekkokontrollipelaamista, joka siis lähtee siitä ajatuksesta, että kiekko on mahdollisimman paljon omilla. Miten siis tekninen vaatimustaso teidän mielestänne toteutuu kiekkokontrollijoukkueen nopeissa ja puolinopeissa lähdöissä, niistä tulevissa keskialueen ylityksissä ja usein seuraavissa kulmapeleissä? Ihan jo pelkkiä teknisiä vaatimuksia miettiessä pitää huomioida myös tuo rytmien määrä (ja näin ollen variaatioiden määrä), on ihan eri asia pelata kahta rytmiä kuin neljää-viittä rytmiä.
Suuri ero näillä ideologioilla on siinä, että kiekkokontrollia ei voi kertakaikkiaan pelata ilman kovaa teknistä osaamista. Tietenkin peliäly ja itseluottamus näyttelevät siinä suurta roolia, mutta jos peli ei virtaa, tai "rullaa" niin siitä ei tule mitään ja tätä tyyliä ei voi pelata ilman äärimmäistä kiekkovarmuutta ja taitoa syöttää lähes kaikenlaisia syöttöjä jääkiekossa, plus sen päälle hyvää kiekonhallintaa ahtaissa paikoissa.
Mainitsin juuri eilen katsoneeni AIK:n ja DIF:n välistä Elitserien-kamppailua jossa pelattiin käytännössä vain ja ainoastaan pystyyn ja todella nopeasti. Yksi pitkä syöttö teknisenä suorituksen on vaikeampi kuin lyhyt mutta peli ei tokikaan koostu pelkästään näistä "tähdätyistä" syötöistä vaan hyvin suurilta osin voitetaan tilaa, ts. pelataan kiekkoa tyhjään tilaan tai puretaan omista pois. Peli virtaa silti edelleen, toisin kuin kävisi kiekkokontrollijoukkueella. Tämä on vähän hankala selittää näin joten olen pahoillani jos meinaan olla sekava ajoittain :)
Mielestäni jonkinlainen todiste asian puolesta on myös tuo tavallaan mainittukin, että pelikirjajoukkuessa melko keskinkertaisetkin kiekolliset pelaajat nousevat tähdiksi. Mainitaan nyt Kalpasta vaikka Ryan Lannon ja Jussi Timonen. Noihin pitkiin läpisyöttöihin tarvitaan sitten jo Mika Strömbergejä ja Marko Kauppisia.
Eivät nouse sen kummemmin kuin muillakaan tavoilla. Itsekin juuri mainitset, että pitkiin läpisyöttöihin tarvitaan Mika Strömberg tai Marko Kauppinen, eikös se asia ole kuitenkin edelleen ihan sama pelattiin sitten millä tyylillä tahansa? Pystysuunnan jääkiekossa ei anneta pelkkiä pitkiä läpisyöttöjä tai edes jatkuvasti tähdättyjä avauksia vastustajan siniselle. Miksikö? Siksi, että sekin tarvitsee aikaa ja rauhaa, prässin alla sitä ei tee kukaan.
Pelaajat toki NÄYTTÄVÄT paremmilta koska suurin osa syötöistä on todentotta teknisesti helpompia ja apu on lähellä koko ajan. "Atte Pentikäisestä" et kuitenkaan saa tähteä, koska ominaisuudet eivät vain riitä, pystysuunnan kiekkoa hän pystyy sen sijaan ihan hyvin pelaamaan, mutta ei tietenkään anna noita Strömberg-avauksia. Silloin voit pelata laidan kautta keskialueelle ja se on pelitavallisesti myös oikea ratkaisu, koska alaspäin ei saa pelata.
Tietysti jos joukkue on taitotasoltaan aivan mieletön, tulee pystysuunnan pelistäkin vaarallisempaa mutta sehän pätee ihan mihin vain. Edes se kulta-Venäjä ei olisi voittanut ilman hyvää viisikkopelaamista, muuten ei tulla rintamassa ylös ja syötellä kovia poikkareita keskialueella. Itse näen sen (Venäjän joukkueen) kuitenkin enemmänkin poikkeuksena kuin sääntönä.
Tästä keskustelusta tuskin voittajaa saadaan selville mutta oman kantani olen mielestäni perustellut ja pidän itsestäänselvänä, että kiekkokontrolli on teknisiltä vaatimuksiltaan vaikeampi toteuttaa, koska se vaatii korkeaa suoritusvarmuutta ja monipuolisempaa kiekonkäsittely- ja syöttötaitoa.
PS. Tarinankertojan huomio pystysuunnan jääkiekon vaatimuksista menestyvällä joukkueella oli erinomainen ja jos tuollainen joukkue vielä tulee, se voi todellakin murtaa nykyisen "mahdin". Johan nuo ruotsalaiset kahden matsin perusteella panostavat todella paljon koko kentän prässiin ja samalla nopeaan pelin kääntämiseen. Siinä mielessä on tulossa todella mielenkiintoiset nuorten kisat, nähdään miten Ruotsin nuoriso nykyään pelaa, Suomihan raporttien mukaan on pelannut jopa yllättävän paljon "Meidän peliä".