Täällä on viime aikana puhuttu paljon siitä, kuinka tunne vaikuttaa yksittäiseen peliin, sarjaan ja yksittäiseen play-off sarjaan. Omasta mielestäni ja omasta kokemuksestani voin sanoa, että ainakin play-offeissa molemmilla joukkueilla on aina yhtä paljon tunnetta mukana. Kuka voi väittää, että kauden kohokohdan aikana jollain pelaajalla ei olisi halua? Niin, ei kukaan, mutta sarjan edetessä häviöllä oleva joukkue saattaa ruveta puristamaan mailaa ja sen vuoksi sen pelaaminen saattaa näyttää haluttomalta.
Yksittäisessä sarjapelissä harvoin menee joukkueiden välillä tasan ja se on aivan luonnollista, sillä kun on pitkä runkosarja jokainen joukkue väsähtää jossain vaiheessa. Tunteeseen/itseluottamukseen vaikuttavat myös pelin aikana tapahtuvat tilanteet. Tämän vuoksi toimiva pelitapa on tärkeä, sillä se antaa useimmiten yksilöille onnistuneita ratkaisuja, mistä aiheutuu itseluottamus, joka aiheuttaa taas lisää onnistumisia, josta seuraa flow-tila ja tämän saavuttanut useimmiten voittaa runkosarjaottelun.
Pitkän runkosarjan aikana tunne taas on pienemmässä roolissa, vaikka hyvän lennon saanut joukkue voittaakin usein myös tuneteella paljon pelejä ja nostaa näin asemiaan sarjassa. Eli runkosarjassakin tunteella on merkitystä, mutta harvat joukkueet kuitenkaan saavuttavat sellaista tilaa sarjan aikana, että se heidän asemiaan merkityksellisesti nostaisi koko runkosarjan kannalta. Usein se kuitenkin voi nostaa hetkellisesti.
Näin voidaankin todeta, että ei tunteella ainakaan mestaruuksia voiteta, sillä aina finaaleissa on kaksi joukkuetta, jolla molemmilla on yhtä hyvä taistelutahto. Silti runkosarjamenestystä voi saavuttaa tunteen avulla, mutta sitäkin harvemmin.