Ahaa, valista minua, Don Johannes, mikä ero on Stadilla ja Hesalla? :) Tällaisean maalaisserkkuna haluan toki sivistää itseäni. ;)
Don Johtava
En vastaa ironisiin ja retorisiin kysymyksiin täällä. Ei riitä aika, eikä voimavarat.
Don Johannes
Ahaa, valista minua, Don Johannes, mikä ero on Stadilla ja Hesalla? :) Tällaisean maalaisserkkuna haluan toki sivistää itseäni. ;)
Don Johtava
En vastaa ironisiin ja retorisiin kysymyksiin täällä. Ei riitä aika, eikä voimavarat.
Don Johannes
Mitä mieltä porukka on näin ennen finaalisarjaa HIFK-BLUES ja sen ensimmäistä ottelua. Kummalla joukkueella on parempi joukkuehenki? Kumpi on nälkäisempi? Kummalla joukkueella on tunne- ja tahtotila korkeammalla? Kumpi on taistelevampi joukkue? Kumman joukkueen pelaajilla on motivaatio korkeampi? Tulevatko joukkueiden pelaajat laittamaan 100% itsestään voiton eteen?
Itse ajattelen, että nuo kaikki joukkueiden henkistä tilaa koskevat elementit ovat tasan. En pysty etukäteen arvioimaan, että eroja joukkueiden välillä olisi henkisissä asioissa.
Päätoimittajani on pyytänyt osallistumaan tähän keskusteluun siinä määrin, että saan edistetyksi suomalaista jääkiekkokeskustelua. Tämä kysymyksesi ei kuulu niihin.
En vastaa ironisiin ja retorisiin kysymyksiin täällä. Ei riitä aika eikä voimavarat.
Olen aina ihmetellyt sitä, että kirjoituksissa (keskustelufoorumilla tai painetussa muodossa) pitää ottaa ns. ääriargumentointi käyttöön ja julistetaan omaa mielipidettä ainoana oikeana eikä eroteta mitään muita sävyjä mustan ja valkoisen väliltä. Oma henkilökohtainen arvioni on se, että Blues on juuri sen takia näin pitkällä, että taktisen osaamisen ohella Matikainen on loistava valmentaja virittämään joukkueensa tunne- ja tahtotilan maksimiin playoffeissa. Tämä on ollut jo vuosien ajan nähtävillä. Se ei ole ainoa syy siihen, että Blues on toistamiseen finaaleissa, mutta yksi niistä tärkeistä syistä joka tapauksessa.
JYP-Blues sarjan ratkaisu tapahtui minun mielestäni muiden tärkeiden osa-alueiden ollessa lähes tasan pelikirjatasolla.
Tiedät siis joukkueiden henkisen tilan mielestäsi paremmin kuin toisen joukkueen valmentajisto, joka oli sinun kanssasi täysin erimieltä tuosta asiasta? Ei sulla ainakaan itseluottamus ole kateissa, pari muuta pikkujuttua, kuten todellisuudentaju, sen sijaan voi olla vähän hakusessa.
Olet siis pelkästään mainostamassa lehteäsi täällä? Voisit vinkata Röngälle, että mainoksille on tällä palstalla ihan joku muu paikka kuin keskustelupalsta.
No sinällään varmaan sinulta viisas veto, sillä täällä sinun journalistinen pelikirjasi murenee pahemmin kuin Dufvan pelikirja ajokoirien hampaissa.
Jotenkin huvittavaa on se, että kuvittelet täälläkin olevasi joku johtava analyytikko.
Oikeasti täällä olet yksi nimimerkki, jonka meriitit palstan ulkopuolella ovat JSN:n moitteet ja käräjäoikeuden tuomiot ja UL:n lopputuloksesta riippuvat monikanavasurffausanalyysisi ovat oikeastaan surkeaa kiekkojournalismia. Tällä palstalla tunnut olevan vain Röngän markkinointikanava.
Risto Dufva tunnetaan niin Mestis-, SM-liiga- ja maajoukkuevalmentajana yhtenä Suomen pätevimmistä joukkueen henkisen puolen valmentajana. Näytöt hänellä ovat kovat juuri pelin tältä osa-alueelta.
JYP-Blues sarjan ratkaisu tapahtui minun mielestäni muiden tärkeiden osa-alueiden ollessa lähes tasan pelikirjatasolla. Bluesin jukkalosmainen "meidän peli" kiekkokontrolleineen löi nopean pystysuunnam jääkiekon, jota Dufva tosin (liian myöhään) korjasi kiekkokontrollin suuntaan.
Nyt sinullakin on hyvä tilaisuus arvioida ja vertailla etukäteen HIFK:n ja Bluesin henkistä valmiutta joukkuehenkineen sekä tunne- ja tahtotiloja. Ottelujen ja sarjan jälkeen on sitten helppo mennä voittaneen joukkueen puolelle näissä asioissa.
Onko Petteri mahdollista, että sinun puutteesi tahtotilan luomisessa olivat yksi syy siihen, että valmennusurasi SM-liigassa jäi varsin lyhyeksi? Ja kenties juuri tämän takia pyrit tyrmäämään koko ajatuksen tahto- ja tunnetilan vaikutuksesta peliin? Et yksinkertaisesti ole kykeneväinen analysoimaan sitä?
Eli olet sitä mieltä, että JYPin valmennusjohto on asiassa väärässä? Samoin kuin yhtä lukuunottamatta kaikki näkemäni analyytikot? En kiellä sitä, etteikö Blues olisi tehnyt hienoa työtä opiskellessaan JYPin pelitapaa. JYPin peli osattiin tappaa ja omaa maalia puolustettiin apinan raivolla. Mutta mielestäni on vähintään kummallista olettaa, että pelkästään pelitapa voitti sarjan.
Mutta joo. Lyhytsyöttöpeli. Rintamahyökkäykset. H+M+V. ylösalaspeli. kiekkokontrolli. Xavi.
Asia selvä!
Ja hauskaa kiekkokevättä.
Johtava
Mitä mieltä porukka on näin ennen finaalisarjaa HIFK-BLUES ja sen ensimmäistä ottelua. Kummalla joukkueella on parempi joukkuehenki? Kumpi on nälkäisempi? Kummalla joukkueella on tunne- ja tahtotila korkeammalla? Kumpi on taistelevampi joukkue? Kumman joukkueen pelaajilla on motivaatio korkeampi? Tulevatko joukkueiden pelaajat laittamaan 100% itsestään voiton eteen?
Itse ajattelen, että nuo kaikki joukkueiden henkistä tilaa koskevat elementit ovat tasan. En pysty etukäteen arvioimaan, että eroja joukkueiden välillä olisi henkisissä asioissa.
Siffa kyselee naulan kantaan: Eli kumman tahtotila juuri nyt, täällä Jäähallissa klo 17.45, tässä hieman ennen finaalisarjan alkua, HIFK:n vai Bluesin, on korkeampi ja kumman matalampi. Tämän halkopino-retorisen kysymyksen nerokkuus on siinä, että se indikoi aukotta sen, että totta kai tahtotilat ovat tasan.
Bluesin paljon mainostettu kiekkokontrolli jäi omalle alueelle. Rintamahyökkäyksiä Blues ei pysty luomaan ja hyökkäsi lähes aina 5vs5 tilanteessa organisoimatta HIFK:n organisoitua puolustusta vastaan. Tällöin Blues ei saanut 3-2 tai 4-3 tilanteita HIFK:n maalilla, ainoastaan 1-3, 2-3 jne tilanteita. Noilla eväillä harvoin voitetaan.
Ensimmäinen erä pelattu. Blues pelasi, kuten odotinkin, vahvaa kiekkontrollia omasta päästä hyökkäyksiinlähdöissä, luvut huimat 5+6+4=15, yv:tä pelattiin 7 min. Osku Grönman kertoi kaksi kertaa sen totuuden, millä Blues löi JYP:n. Blues tylsytti JYP:n karvauspelin oman pään kiekkokontrollilla. Näinhän se meni, niinkuin olen moneen kertaan sen täällä kirjoittanut. On hienoa, miten Osku on opetellut jääkiekon pelikirjoja.
Bluesin paljon mainostettu kiekkokontrolli jäi omalle alueelle. Rintamahyökkäyksiä Blues ei pysty luomaan ja hyökkäsi lähes aina 5vs5 tilanteessa organisoimatta HIFK:n organisoitua puolustusta vastaan. Tällöin Blues ei saanut 3-2 tai 4-3 tilanteita HIFK:n maalilla, ainoastaan 1-3, 2-3 jne tilanteita. Noilla eväillä harvoin voitetaan.
En tiedä mikä tämän viestin tarkoitusperä on, koska en nähnyt ottelua. Itselleni välitettiin ottelusta ainoastaan numeroita, jotka kertoivat tehtyjen maalien määrän. Viimeinen ilmoitus oli 3-2 ja se kertoo pelistä kaiken oleellisen.Blues pelasi, kuten odotinkin, vahvaa kiekkontrollia omasta päästä hyökkäyksiinlähdöissä, luvut huimat 5+6+4=15, yv:tä pelattiin 7 min.