Mitä vikaa muuten Ville Niemisen tai Antti Mäkisen jääkiekkotietämyksessä on?
Niin, alkuperäinen väitehän nimenomaan oli, se että tämän hetken jääkiekon asiantuntevin parivaljakko on Antti Mäkinen ja Ville Nieminen.
Mitä vikaa muuten Ville Niemisen tai Antti Mäkisen jääkiekkotietämyksessä on?
Justin Bourne kirjoitti:We've even seen the growing acceptance of the neutral zone curl-back. It used to be that teams would mount their charge, and if it was well defended, they'd say "well all right then. Well done, here it is. Your turn to take a crack at us."
Now, players will often recognize quality coverage, and loop all the way back through the neutral zone to take another run at it.
Mitä vikaa muuten Ville Niemisen tai Antti Mäkisen jääkiekkotietämyksessä on? Minun mielestäni nähtyjen finaalipelejen mukaan ei kovin paljoa. Tietenkin jos tarkoituksena on vain sabotoida keskustelua ja vittuilla, niin sitten tuollaisiin asioihin voi puuttua.
Pakki-pakki syöttö ja siitä ylöspäin jalalla tai syöttö ylöspäin hyökkääjille on puolinopea hyökkäyksiinlähtö. Pakki-pakki-pakki eli kaksi tai useampi pakki-pakki syöttöä peräkkäin on viivelähtö. Näitä pakki-pakki-pakki syöttöjä (eli viivelähtöjä) syöttelevät maailman kahden parhaimman seurajoukkueen Chicagon ja Philadelphian parhaat puolustajat. Ville Nieminen ja Antti Mäkinen tietävät eron puolinopean pakki-pakki hyökkäyksiinlähdön ja pakki-pakki-pakki- viiveellä hyökkäyksiinlähdön välillä.
Näinhän se menee usein Sihvos-klaanissa, että kun käytäntö on eri kuin teoria, jompaa kumpaa käännetään ja väännetään niin kauan, että voidaan sanoa, että näinhän tässä ollaan koko ajan sanottukin.
Leinon osalta olen mielenkiinnolla seurannut sitä luisteluvoimakehitystä, mikä on ollut hänen luistelussaan selvästi havaittavissa. Leinon kohdalla on tapahtunut samaa luisteluvoiman parantumista, mikä on nähty myös Valtteri Filppulan osalta NHL:ssä. Molemmat ovat saaneet luisteluunsa opetusta Raimo Summasen ja Janne Hännisen luistelukoulussa. On hienoa todeta, että jääkiekon yhtä peruspilaria, luistelua, voidaan kehittää myös vanhemmalla pelaajaiällä. Voidaan vain kuvitella, mitä alkaisi tapahtua, jos Raimo Summanen saisi Jääkiekolta valtuudet organisoida ja kehittää jääkiekon junioritoimintaa ikäluokkien 4-13 osalta.
Mutta nimetä tämä kaksikko "tämän hetken jääkiekon asiantuntevimmaksi parivaljakoksi" on suhteellisen järjetön väite — ja sellaisena tietenkin kenties juuri tähän viestiketjuun sopiva.
Finaalien kolmannen pelin jälkeen et ole tainnutkaan julkaista viivelähtöjen määrää kyseisessä ottelussa, joka ei tietenkään johdu siitä, että vähemmän näitä pelin tärkeitä rakenteita käyttänyt joukkue sattui voittamaan, vai?
Etkä ymmärrä pelistä näitä asioita ja osaa niitä katsoa, vai miksi vääristät näin rankasti minun kirjoituksiani?
Ensi yönä on jälleen tilaisuus seurata maailman tämän hetken kahden parhaimman joukkueen omasta päästä hyökkäyksiinlähtöjen rytmitystä. Tähän mennessä kolmessa ottelussa on nähty molempien joukkueiden osalta eniten nopeita, toiseksi eniten puolinopeita ja kolmanneksi eniten viivelähtöjä. Pakki-pakki-pakki viivelähtöjä organisoivat siellä huippuluokan pakkiparit Keith-Seabrook, Timonen-Coburn, Campbell-Hjalmarsson ja Pronger-Carle. Viime ottelussa oli jopa pari kiekottelun puolelle mennyttä pakki-pakki-pakki-pakki hyökkäyksiinlähtöä, mutta merkitsin nekin viivelähdöiksi.
Sekin vähän ihmetyttää kuinka jaksat vouhkata näistä lähdöistä ja tilastoida niitä, vaikka et osannut sanoa mitä hyötyä tästä tilastoinnista on ja mitä se kertoo pelin kulusta.
Edit: Viivelähtöseurantani liittyen pelin rytmitykseen on jatkunut nyt kohta kaksi kautta, joten viittauksesi Urheilulehden viime aikaiseen numeroon on väärä. Tein edelliskaudella seurantaa kaikista kolmesta rytmistä eli nopeista, puolinopeista ja viivelähdöistä. Se oli suht. rankkaa kertakatsomalla, joten olen tällä kaudella poiminut jo rutiinilla vain viivelähdöt peleistä.
Tilastointini osoittaa ne joukkueet, jotka pelaavat kolmen rytmin kiekkokontrollipeliä ja ne joukkueet, jotka pelaavat nopeaa, pystysuunnan jääkiekkoa. Tilastointini osoittaa, että NHL:n ja SM-liigan tämän kauden parhaat joukkueet ovat pelanneet kolmen rytmin kiekkokontrollipeliä ja nopean pystysuunnan pelitavan joukkueet ovat jääneet finaaliottelujen ulkopuolelle. Erityisesti se mielenkiintoinen seikka on selvinnyt, että kolmen rytmin kontrollipeliä voidaan pelata niin pienessä kuin isossakin kaukalossa
Vääristelet edelleen asioita. Mistä sitten lie johtuu.
Olen rustannut noita tilastointejani lähinnä huvikseni, mutta onhan niillä toki käyttöä joillekin ihan ammattimielessäkin. Itse en keksi mitään uutta, mutta, jos joku toinen keksii, niin katson, toimiiko se sitten käytännössä.
Omana mielipiteeni sanoisin, että se vasta on viivelähtö kun hyökkääjä tai hyökkäjät palaa hakemaan alhaalta vauhtia. Siihen asti lähdöt ovat puolinopeita. Ja jos hyökkääjäpelaaja ei ole vapaana, niin en vielä siinä vaiheessakaan laskisi hyökkäystä aina puolinopeaksi vaikka ensimmäinen syöttö olisi ylöspäin toiseen laitaan toiselle pakille ja vasta siitä jatkettaisiin nopea syöttö ylöspäin. Niinpä näiden tilastointi on subjektiivista touhua.
Pakki-pakki-pakki on jo viivelähtö ilman muuta, siinä aletaan olla jo lähellä KalPa:n ja kevään HPK:n kiekottelua. Maalin taakse pysähtyminen on aina viivelähtö.
pakki-pakki levityksen kesto on ajassa mitattuna ehkä puoli sekuntia. Jos syötön saanut puolustaja sen palauttaa samantien on aikaa kahteen levitykseen mennyt hieman reilu sekunti. Siinä ajassa vastustajan puolustus ei ole vieläkään ehtinyt täysin organisoitua, eikä omakaan hyökkäys tekemään muuta kuin luistelemaan ylöspäin.Nopean hyökkäyksiinlähdön sijaan on tullut yhä useammin pakki-pakki levitys ja siitä nopeasti ylöspäin. Tässä on jo viivettä verrattuna nopeaan hyökkäyksiin. Jos pakki-pakki levityksen jälkeen ei päästä avaamaan organisoitumatonta vastustajaa vastaan, on otettu Chicagon ja Philadelphian paljon käyttämä pakki-pakki-pakki (=kaksi pakki-pakki levitystä) syöttely yhä enemmän joukkueiden pelitapoihin. Tällöin vastustaja on ehtinyt organisoitua, jolloin on viisasta organisoida myös oma hyökkäys viivelähdöllä. Minusta jo pakki-pakki on viivelähtö verrattuna nopeaan lähtöön. Pakki-pakki-pakki on jo viivelähtö ilman muuta, siinä aletaan olla jo lähellä KalPa:n ja kevään HPK:n kiekottelua. Maalin taakse pysähtyminen on aina viivelähtö.
Entä jos otetaan pakki-pakki-pakki-pakki? Onko se vielä jääkiekkoa? Ja mitkä joukkueet nyt 'yhä enemmän' sitä ottavat käyttöön, kun enää kaksi joukkuetta tätä kautta pelaa?
Olisi mielenkiintoista saada kuulla tietävätkö Cupin tavoittelijat pelaavansa KalPa- ja HPK-kiekottelua.
pakki-pakki levityksen kesto on ajassa mitattuna ehkä puoli sekuntia. Jos syötön saanut puolustaja sen palauttaa samantien on aikaa kahteen levitykseen mennyt hieman reilu sekunti.
pakki-pakki levityksen kesto on ajassa mitattuna ehkä puoli sekuntia. Jos syötön saanut puolustaja sen palauttaa samantien on aikaa kahteen levitykseen mennyt hieman reilu sekunti. Siinä ajassa vastustajan puolustus ei ole vieläkään ehtinyt täysin organisoitua, eikä omakaan hyökkäys tekemään muuta kuin luistelemaan ylöspäin.
Jos lähdetään kiekkoa tarkastelemaan teorioina niin usein - lähes poikkeuksetta - kannattaa valita se yksinkertaisin mahdollinen.
Jääkiekossa on valinta tehty yksinkertaisen ratkaisun puolesta. Toistan taas itseäni:"Jokaisen jääkiekkojoukkueen tavoitteena on tehdä vastahyökkäys tai nopea hyökkäys niin nopeasti, että vastustaja ei ehdi järjestäytyä puolustuspeliin". Ongelme tulee silloin, kun vastustaja on ehtinyt organisoitua puolustusasemiin, jolloin nopean hyökkäyksen lähettäminen ei ole järkevää. Näitä tilanteita varten on ollut keksittävä lisää mahdollisimman yksinkertaisia ratkaisuja eli ns. viivelähtöjä.
Hallinta voi siirtyä kolmella tavalla:
- Kiekon riistolla
- Puolustuspelaamisella
- Vastustaja luovuttaa pelivälineen
Tietyssä mielessä kiekonriisto ja aloitusvoitto muistuttavat toisiaan ja tapa jolla peli siitä avataan on hyvin pitkälti sama, joskin aloitusvoiton seurauksena voi seurata mielestäni myös viivelähtöä, jos vastustaja saa keskikentänsä organisoitua kunnolla, mutta hyvin usein aloitusvoiton seurauksena on kyllä puolinopea lähtö tai viivelähdön ja puolinopean kompromissi.
Ehdottomasti puolinopea tai viivelähtö, sillä tilanne ei ole kiekonriistomainen tilanne. Kiekon riistossa kaveri yllätetään housut jalassa ja tällöin ehdottomasti nopea, kunhan omat ovat edes hiukan mukana.
Ehkä puolinopeakin on vähän hätiköityä puolustuspään aloitusvoiton jälkeen, ellei sitten pelikirjassa ole kivoja jekkuja mukana.