Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

[Robin Big Snake]

Jos toinen puolustaa hyvin niin silloin koripallossa peliväline on ikäänkuin pakko antaa vastustajalle. Hyökkäysaika kuluu loppuun ja joudutaan ottamaan huono heitto, jolla ei ole toivoakaan mennä sisään. Joskus jopa hyökkäysaika kuluu kokonaan loppuun ennen heittoa. Osittain sen takia Euroopan liigan peleissä tehdään vain jotain 50-60 pistettä per joukkue. Aika iso ero verrattuna Drazen Petrovicin ja Oscar Smithin ja Nikos Gallisin aikoihin.

Niin, mutta koripallossahan on juuri siksi tehty hyökkäysaika että muuten siitä vallanvälineestä ei luovuttaisi millään. Joten hyvä esimerkki, mutta juuri päinvastainen sellainen.

 

[Johannes]

Siellä on viivelähtöjä pysähtymällä maalin taakse sekä pakki-pakki-pakki hyökkäyksiä.

Kai niitä on Flyersilla 7 jokaisessa erässä, ettei peli kulje Jalosen teesien vastaisesti. : )

 

[Vaughan]

Oli ehkä huono sanavalinta "annetaan vastustajalle", mutta paremminkin luovutaan pelivälineestä vapaaehtoisesti.

Rauno Korpi heitti joskus kultaisella 80-luvulla kommentin suurin piirtein siihen malliin, että "Tapparan todennäköisyys voittaa on sitä suurempi, mitä enemmän vastustajalla on kiekko."

No, Ranen lausuma oli ehkä kärjistys ja saattoi liittyä Korven paljon harrastamaan vastustajan psyykkaamiseen, mutta toki siinä oli totuuden siemen. Tapparan "poltetun maan taktiikka" oli oman aikansa sovellus vastahyökkäyspelistä. Rane tiesi jo ennen Westerlundin ansiokkaita analyysejä, että parhaat maalipaikat syntyvät kiekonriistoista. Ja riistoihinhan päästään vain jos vastustajalla on sitä ennen kiekko...

Nykyinen kiekkokontrolliajattelukaan ei ole mitenkään riistopelin vastaista. Siinä vain on viety hieman pitemmälle sen mallintaminen, miten riistoihin päästään parhaiten. Eli paras paikka riistää kiekko vastustajalta on kenttätasapainoisen rintamahyökkäyksen jälkeen jatkokarvauksella. Ja kenttätasapainoiset rintamahyökkäykset syntyvät parhaiten kiekkokontrollin (ja usein viivelähtöjen) kautta.

 

[axe]

Rauno Korpi heitti joskus kultaisella 80-luvulla kommentin suurin piirtein siihen malliin, että "Tapparan todennäköisyys voittaa on sitä suurempi, mitä enemmän vastustajalla on kiekko."

Mää haastaisin, että oli 2000-luvun taite ja Jukka Rautakorpi. Hänellä ainakin oli tuosta versio, että voitto on sitä lähempänä, mitä useammin vastustaja joutuu hakemaan kiekon oman maalinsa takaa.

 

[Johannes]

Mää haastaisin, että oli 2000-luvun taite ja Jukka Rautakorpi. Hänellä ainakin oli tuosta versio, että voitto on sitä lähempänä, mitä useammin vastustaja joutuu hakemaan kiekon oman maalinsa takaa.

Ei voi olla totta, sehän on viivelähtö, ainoa voittava pelitapa, 7/erä. : )

 

[siffa]

Nykyinen kiekkokontrolliajattelukaan ei ole mitenkään riistopelin vastaista. Siinä vain on viety hieman pitemmälle sen mallintaminen, miten riistoihin päästään parhaiten. Eli paras paikka riistää kiekko vastustajalta on kenttätasapainoisen rintamahyökkäyksen jälkeen jatkokarvauksella. Ja kenttätasapainoiset rintamahyökkäykset syntyvät parhaiten kiekkokontrollin (ja usein viivelähtöjen) kautta.

Tässä on asiantuntevasti kirjoitettu viivelähtöjen yksi merkitys. Muutamaan lauseeseen on sisällytetty jääkiekon pelikirjan olennaisia termejä: kiekkokontrolliajattelu, riistopeli, kenttätasapainoinen rintamahyökkäys, jatkokarvaus ja viivelähdöt.

 

[siffa]

Onko viivelähtöjen merkitys suurempi pienessä vai suuressa kaukalossa vai onko se yhtä suuri. Tämä on mietityttänyt minua.

NHL:n 1. finaalipelin perusteella voi vain todeta, että viivelähdöt sisältyvät myös Chicagon pelikirjaan. Philadelphian viiveellä hyökkääminen on ollut jo aiemmin täällä esillä.

Chicago lähti peliin pelkästään nopeasti hyökkäämällä. Puolinopeat pakki-pakki hyökkäyksetkin olivat 1. erässä sillä vähissä. Vasta aivan 1. erän lopussa Chicago lähti hyökkäyksiin 2 kertaa pakki-pakki-pakki viiveellä. Ensimmäinen erä oli nopeaa pohjoisamerikkalaista pystysuunnan jääkiekkoa, jossa Philadelphiallakaan ei ollut kuin 4 viivelähtöä. Philadelphia johti 1. erän jälkeen peliä 3-2. Toiseen erään tuli Chicago kolmen rytmin pelitavalla. Chicago pelasi organisoidummin kuin 1. erän. Viivelähdöt olivat pakki-pakki-pakki hyökkäyksiin lähtöjä ja niitä oli Chicagolla kahdeksan 2. erässä. 4SportPro:n selostaja huomio selostajille poikkeuksellisesti myös viivelähtöjä:"Seabrook syöttää omassa päädyssä Keithille ja Keith levittää takaisin Seabrookille". Näitä puolustajien pakki-pakki-pakki kiekotteluja, jossa Seabrook jäi takaviistoon uudelleen syötettäväksi harrasti myös Philadelphia, mutta vain kolmesti 2. erässä. Chicago voitti toisen erän 3-2 tasoittaen pelin. Kolmannen erän alku oli 2. erän toisintoa, mutta, kun Kopecky vei Chicagon 6-5 johtoon, lopetti Chicago viivelähtöhyökkäykset ja Philadelphia lisäsi organisoituja viisikkohyökkäyksiä niin, että sillä oli viivelähtöjä 3. erässä seitsemän.

Vaikea sanoa, onko kapeassa kaukalossa viivelähtöjen merkitys suurempi vai pienempi kuin suuressa kaukalossa. Joka tapauksessa tämän kauden NHL:n kahdella parhaalla joukkueella kontrolloidut viivelähdöt kuuluvat pelikirjojen sisältöihin ja ne otetaan tilanteen mukaan myös käyttöön.

Vanhat tutut hyökkäysten elementit, eli lyhytsyöttöpeli keskustan kautta ja rintamahyökkäykset kenttätasapainolla olivat poimittavissa molempien joukkueiden pelitavoista. Ei niissäkään pelin rakenteissa ole eroa pienen ja suuren kaukalon peleissä.

 

[Daespoo]

4SportPro:n selostaja huomio selostajille poikkeuksellisesti myös viivelähtöjä:"Seabrook syöttää omassa päädyssä Keithille ja Keith levittää takaisin Seabrookille". .

Ymmärsinkö nyt jotenkin väärin tämän vai oletko tosiaan sitä mieltä että tuonlainen kommentointi on poikkeuksellista NHL-selostajille??

Käyttikö selostaja termiä viivelähtö?

 

[siffa]

Ymmärsinkö nyt jotenkin väärin tämän vai oletko tosiaan sitä mieltä että tuonlainen kommentointi on poikkeuksellista NHL-selostajille??

Käyttikö selostaja termiä viivelähtö?

Tarkoitin suomalaisia jääkiekkoselostajia esim. tämän kauden aikana, kun olen poiminut viivelähdöt kaikista katsomistani kansainvälisistä ja SM-liigapeleistä. 4SportPro:n selostaja, jonka nimeä en pannut merkille, mainitsi pari kertaa, että pakki levitti takaisin toiselle pakille (jolta oli ensin saanut syötön omassa päädyssä). Hän siis kertoi siinä samalla, että joukkue lähti hyökkäykseen pakki-pakki-pakki viivelähdöllä mainitsematta sanaa viivelähtö. Viivelähtö terminä ei ole vielä edennyt selostajien tasolle, mutta valmentajat ja studiovieraat ovat siitä puhuneet. Olennaista on se, että Chicago alkoi hyökätä 1. erän lopussa myös hitaasti, kun se siihen asti oli lähtenyt hyökkäyksiin pelkästään nopeasti ja puolinopeasti. Toisessa erässä näitä pakkien takaisin levityksiä oli sitten Chicagolla jopa ne kahdeksan, mikä kertoi, että erätauolla valmentaja oli käskyttänyt hyökkäämään kolmella rytmillä.

Termiä viivelähtö on tämän kauden aikana käytetty silloin, kun joukkueet ovat niitä pelanneet ja silloin, kun on haluttu korostaa sitä, että määrätyt joukkueet eivät pelaa viivelähdöillä. Esim. Hannu Jortikka kertoi U20-kisojen jälkeen, että maailmanmestari USA ei pelannut kisoissa viivelähtöjä. Tosiasia oli, että USA pelasi yli 22 viivelähtöä Suomea vastaan (Suomi pelasi yhden viivelähdön koko ottelussa). Loppuottelussa Kanadaa vastaan USA pelasi viivelähdöillä 1. erässä 8 kertaa, 2. erässä 2 kertaa ja kolmannessa se ei pelannut viivelähtöjä yhtään.

 

[Daespoo]

Tarkoitin suomalaisia jääkiekkoselostajia esim. tämän kauden aikana, kun olen poiminut viivelähdöt kaikista katsomistani kansainvälisistä ja SM-liigapeleistä. 4SportPro:n selostaja, jonka nimeä en pannut merkille, mainitsi pari kertaa, että pakki levitti takaisin toiselle pakille (jolta oli ensin saanut syötön omassa päädyssä). Hän siis kertoi siinä samalla, että joukkue lähti hyökkäykseen pakki-pakki-pakki viivelähdöllä mainitsematta sanaa viivelähtö.

En ole 4SportPro:ta katsonut tällä kaudella mutta yo. mainintoja pakki-pakki syöttelystä on oman muistikuvani mukaan kuultu niin kauan esim. CanalPlussalla kun sieltä on lätkää tullut ja selostajana ei ole ollut Pentti Lindegren.

En tiedä tulkitsenko sinun kommenttiasi ihan väärin mutta jos siis väität että pakki-pakki-pakki -selostukset ovat uutta suomalaisessa tv-selostuksessa niin oma väitteeni on että olet totaalisen väärässä.

 

[siffa]

En ole 4SportPro:ta katsonut tällä kaudella mutta yo. mainintoja pakki-pakki syöttelystä on oman muistikuvani mukaan kuultu niin kauan esim. CanalPlussalla kun sieltä on lätkää tullut ja selostajana ei ole ollut Pentti Lindegren.

Pakki-pakki hyökkäyksiinlähtö on puolinopea hyökkäyksiinlähtö. Kaikissa jääkiekkopeleissä lähdetään ylöspäin eniten nopeasti ja puolinopeasti. Kun joukkueet pelaavat vain näitä nopeita pystysuunnan hyökkäyksiinlähtöjä, eivät pakki-pakki-pakki viivelähdöt kuulu pelitapaan ollenkaan.

En tiedä tulkitsenko sinun kommenttiasi ihan väärin mutta jos siis väität että pakki-pakki-pakki -selostukset ovat uutta suomalaisessa tv-selostuksessa niin oma väitteeni on että olet totaalisen väärässä.

Tarkoitan sitä, että en ole niitä kuullut suomalaisissa tv-selostuksissa tänä aikana, kun olen mm. nämä pakki-pakki-pakki viivelähdöt tilastoinut ylös. Miten selostajat ne huomaisivat, kun monet asiantuntijat tv-studiossakaan eivät niitä pysty pelistä näkemään. Vain Pasi Nurminen studiovieraista alkoi keväällä löytämään peleistä pakki-pakki-pakki viivelähtöjä.

4SportPro:n NHL-finaalin suomalainen selostaja löysi pelistä viivelähtöjä maininnalla "pakki levitti takaisin toiselle pakille", jolloin kyse ei ole puolinopeasta hyökkäyksiinlähdöstä vaan pakki-pakki-pakki viivelähdöstä. Usein tuo takaisin levityssyöttö NHL:ssä annetaan takaviistoon lähelle keskustaa nousseelle toiselle puolustajalle. Ensi yönä tämän tyyppisiä viivelähtöjä on nähtävissä 2. finaaliottelussa muutama molempien joukkueiden toimesta.

 

[Fordél]

Tarkoitan sitä, että en ole niitä kuullut suomalaisissa tv-selostuksissa tänä aikana, kun olen mm. nämä pakki-pakki-pakki viivelähdöt tilastoinut ylös. Miten selostajat ne huomaisivat, kun monet asiantuntijat tv-studiossakaan eivät niitä pysty pelistä näkemään. Vain Pasi Nurminen studiovieraista alkoi keväällä löytämään peleistä pakki-pakki-pakki viivelähtöjä.

Itsehän et pysty tilastoimaan kerralla kuin hyökkäyksiin lähdöt. Petteri Sihvonen analysoi myös vain muutamaa asiaa kerrallaan. Studiovieraat taas puhuvat monesta muusta asiasta (esim. maalivahtipeli, tunnelataus jne.) niin miten voit olettaa, että studiovieraat voisivat analysoida myös jokaista hyökkäykseenlähtöä? Eihän P.Sihvosellakaan ole kaikki osa-alueet analyysinsa alaisuudessa.

 

[siffa]

Itsehän et pysty tilastoimaan kerralla kuin hyökkäyksiin lähdöt. Petteri Sihvonen analysoi myös vain muutamaa asiaa kerrallaan. Studiovieraat taas puhuvat monesta muusta asiasta (esim. maalivahtipeli, tunnelataus jne.) niin miten voit olettaa, että studiovieraat voisivat analysoida myös jokaista hyökkäykseenlähtöä? Eihän P.Sihvosellakaan ole kaikki osa-alueet analyysinsa alaisuudessa.

Tämä on tarkka huomio. Ei studiovierailta voi vaatiakaan jokaisen viivelähdön huomioimista, koska pelistä on paljon muuta kerrottavaa katsojille. Sakari Pietilä ei pidä hitaista hyökkäyksiinlähdöistä ja mainitsi esim. olympiafinaalin studiossa etukäteen, ettemme tule näkemänn viivelähtöjä siinä pelissä. Olisi ollut reilua todeta pelin kuluessa, että olympiafinaalissa pelattiin myös viivelähtöjä, joiden määrät ilmoitin ko. otteluketjussa. Pietilä oli silloin hiljaa viivelähdöistä. MM-kisojen USA:n NHL-pelaajien ja NHL-valmentajien viivelähtöpelaamista Pietilä ihmetteli sanoen, ettei oikein ymmärrä tämän USA:n joukkueen viivelähtöpelaamista, koska Saken mukaan USA:ssa pelataan modernia nopeaa pystysuunnan jääkiekkoa.

Itse näen pelistä paljon muitakin elementtejä, mutta viivelähdöt olen tällä kaudella tilastoinut. K.Pylkkäsen esitys kulmapelien tilastoinneista ja analysoinnista on edelleen huomion arvoinen jatkossa.

 

[Fordél]

Itse näen pelistä paljon muitakin elementtejä, mutta viivelähdöt olen tällä kaudella tilastoinut. K.Pylkkäsen esitys kulmapelien tilastoinneista ja analysoinnista on edelleen huomion arvoinen jatkossa.

Entäs olisiko edelleen huomion arvoista tilastoida vaihtotilanteiden vaikutus viivelähtöjen määrään?

 

[siffa]

Entäs olisiko edelleen huomion arvoista tilastoida vaihtotilanteiden vaikutus viivelähtöjen määrään?

Toissayön NHL:n 1. finaaliottelussa oli yhteensä 27 viivelähtöä, joista kolme oli sellaista, että puolustaja pysähtyi maalin taakse vaihtotilanteen aikana ja keräsi viisikon kasaan koko viisikon hyökkäystä varten. NHL:ssä on enemmän näitä Scott Niedermyer-Pronger (Anaheimin ja Kanadan olympiajoukkueen ajoilta) tai Timonen-Coburn pakki-pakki-pakki viivelähtöjä.

 

[Fordél]

Toissayön NHL:n 1. finaaliottelussa oli yhteensä 27 viivelähtöä, joista kolme oli sellaista, että puolustaja pysähtyi maalin taakse vaihtotilanteen aikana ja keräsi viisikon kasaan koko viisikon hyökkäystä varten. NHL:ssä on enemmän näitä Scott Niedermyer-Pronger (Anaheimin ja Kanadan olympiajoukkueen ajoilta) tai Timonen-Coburn pakki-pakki-pakki viivelähtöjä.

Ok ja hyvä, että tilastoit. Jään mielenkiinnolla odottamaan tilastointeja myös maajoukkueemme peleistä.

 

[Wäinö#16]

Esim. Hannu Jortikka kertoi U20-kisojen jälkeen, että maailmanmestari USA ei pelannut kisoissa viivelähtöjä. Tosiasia oli, että USA pelasi yli 22 viivelähtöä Suomea vastaan (Suomi pelasi yhden viivelähdön koko ottelussa). Loppuottelussa Kanadaa vastaan USA pelasi viivelähdöillä 1. erässä 8 kertaa, 2. erässä 2 kertaa ja kolmannessa se ei pelannut viivelähtöjä yhtään.

Tämä epämääräisyys johtuu ainoastaan viivelähdön määritelmästä. Jortikan viivelähtö on nimenomaan juuri tämä "kiekko oman maalin taakse, viisikko kasaan ja pakki avaa joko laitaan tai keskelle". Ja nimenomaan näitä nähtiin todella vähän 20-v MM-kisoissa ja samoin niitä nähdään todella vähän NHL:ssä. Tähän liittyy mielestäni myös kaukalon koko. Pienessä kaukalossa on helpompi karvata ylhäältä kuin isossa. Isossa kaukalossa kova karvaus johtaa helpommin itsensä ulos pelaamiseen.

 

[teemu_s]

Tämä epämääräisyys johtuu ainoastaan viivelähdön määritelmästä. Jortikan viivelähtö on nimenomaan juuri tämä "kiekko oman maalin taakse, viisikko kasaan ja pakki avaa joko laitaan tai keskelle". Ja nimenomaan näitä nähtiin todella vähän 20-v MM-kisoissa ja samoin niitä nähdään todella vähän NHL:ssä. Tähän liittyy mielestäni myös kaukalon koko. Pienessä kaukalossa on helpompi karvata ylhäältä kuin isossa. Isossa kaukalossa kova karvaus johtaa helpommin itsensä ulos pelaamiseen.

NHL-kaukalossa myös puolustusalue on pitempi joten maaliviivan takaa on huonompi mahdollisuus lyödä purkukiekko keskialueelle kuin maaliviivan etupuolelta. Mikäli siis vastustajan paineistuksen vuoksi tällaista joudutaan tekemään.

 

[siffa]

Tämä epämääräisyys johtuu ainoastaan viivelähdön määritelmästä. Jortikan viivelähtö on nimenomaan juuri tämä "kiekko oman maalin taakse, viisikko kasaan ja pakki avaa joko laitaan tai keskelle". Ja nimenomaan näitä nähtiin todella vähän 20-v MM-kisoissa ja samoin niitä nähdään todella vähän NHL:ssä. Tähän liittyy mielestäni myös kaukalon koko. Pienessä kaukalossa on helpompi karvata ylhäältä kuin isossa. Isossa kaukalossa kova karvaus johtaa helpommin itsensä ulos pelaamiseen.

Mistä tiedät, että Jortikka määrittelee viivelähdöiksi vain puolustajan maalin taakse pysähtymisen ja viisikon kasaan kokoamisen? Viivelähdöistä nämä ovat vain murto-osa.

Toissayönä nähtiin taas tyypillisiä NHL-joukkueiden viivelähtöjä, jotka eivät olleet nopeita eivätkä puolinopeita (pakki-pakki) hyökkäyksiinlähtöjä. Kirjoitin jo aiemmin, että NHL-finaalit selostaa jääkiekkoselostaja, joka huomioi myös aina silloin tällöin viivelähtöjä. Tätä en ole muiden suomalaisten selostajien aiemmin kuullut tehneen. Antti Mäkinen määritteli pakki-pakki-pakki syöttelyn niin, että puolustajat syöttelevät useamman pakki-pakki syötön keskenään, jolloin peliä rauhoitetaan. Ville Nieminen totesi, että Chicagon kiekottelu (pakki-pakki-pakki=kaksi pakki-pakki syöttöä) omassa päässä tappaa Philadelphian peliä. Chicagolta eniten pakki-pakki-pakki viivelähtöjä syntyy pakkiparin Keith-Seabrook toimesta. NHL-peleissä nähdään kapeassa kaukalossa paljon pelejä kohden näitä pakki-pakki-pakki viivelähtöjä. Kaukalon koolla ei ole mitään tekemisestä sen kanssa, millä hyökkäysrytmeillä NHL-valmentajat käskyttävät pelaajiaan pelaavan.

Chicago pelasi myös keskialueen kiekon riiston jälkeen muutaman kerran hyökkääjän toimesta alaspäin pakille, joka antoi pakki-pakki syötön toiselle pakille. Tämä on myös viivelähtöpeliä, jolla rauhoitetaan oma peli ja pyritään saamaan kontrolloitu hyökkäys sen sijaan, että hyökkääjä olisi lähtenyt keskialueelta kiekon riiston jälkeen nopeaan pystysuunnan hyökkäykseen, mikä on kaikille joukkueille yleisin tapa hyökätä näissä tilanteissa.

Toisen finaaliottelun viivelähdöt olivat: Chicago 8+4+3=15 ja Philadelphia 1+6+2=9. Viivelähdöistä 3 oli pakin pysähtyminen maalin taakse joukkueen kasaamiseksi vaihtotilanteen aikana.

 

[Wäinö#16]

Mistä tiedät, että Jortikka määrittelee viivelähdöiksi vain puolustajan maalin taakse pysähtymisen ja viisikon kasaan kokoamisen? Viivelähdöistä nämä ovat vain murto-osa.

Perinteisesti juuri näin pelattu tilanne on ns. hidaslähtö, olkoon se sitten viive-viive tai ihan mitä tahansa. Näin pelasi myös ennen kaikkia Jalosen HPK. Koska Jortikka on selvästi älykäs ihminen ja viittaamissaan kisoissa näitä maalintakaa lähteviä harjoiteltuja lähtöjä ei juurikaan nähty, ajattelen hänen viittaavaan juuri niihin. Selvä asia on kuitenkin, että kaukalon ja hyökkäysalueen koko vaikuttaa sekä karvaus, että avauspeliin. Sinänsä peliä voi toki rytmittää vaikka tulitikkulaatikossa, mutta kiekkokontrollipeliä on huomattavasti helpompi toteuttaa, kun kaukalossa on enmmän tilaa.

Toissayönä nähtiin taas tyypillisiä NHL-joukkueiden viivelähtöjä, jotka eivät olleet nopeita eivätkä puolinopeita (pakki-pakki) hyökkäyksiinlähtöjä. Kirjoitin jo aiemmin, että NHL-finaalit selostaa jääkiekkoselostaja, joka huomioi myös aina silloin tällöin viivelähtöjä. Tätä en ole muiden suomalaisten selostajien aiemmin kuullut tehneen. Antti Mäkinen määritteli pakki-pakki-pakki syöttelyn niin, että puolustajat syöttelevät useamman pakki-pakki syötön keskenään, jolloin peliä rauhoitetaan. Ville Nieminen totesi, että Chicagon kiekottelu (pakki-pakki-pakki=kaksi pakki-pakki syöttöä) omassa päässä tappaa Philadelphian peliä. Chicagolta eniten pakki-pakki-pakki viivelähtöjä syntyy pakkiparin Keith-Seabrook toimesta. NHL-peleissä nähdään kapeassa kaukalossa paljon pelejä kohden näitä pakki-pakki-pakki viivelähtöjä. Kaukalon koolla ei ole mitään tekemisestä sen kanssa, millä hyökkäysrytmeillä NHL-valmentajat käskyttävät pelaajiaan pelaavan.

Chicago pelasi myös keskialueen kiekon riiston jälkeen muutaman kerran hyökkääjän toimesta alaspäin pakille, joka antoi pakki-pakki syötön toiselle pakille. Tämä on myös viivelähtöpeliä, jolla rauhoitetaan oma peli ja pyritään saamaan kontrolloitu hyökkäys sen sijaan, että hyökkääjä olisi lähtenyt keskialueelta kiekon riiston jälkeen nopeaan pystysuunnan hyökkäykseen, mikä on kaikille joukkueille yleisin tapa hyökätä näissä tilanteissa.

Nämä pakki-pakki-kiekottelut menee omasta mielestäni enemmän tänne puolinopea-osastoon, koska näihin hyökkäyskolmikon on huomattavasti vaikeampi tehdä mitään harjoitelua avauskuviota, toisin kuin maalintakaa lähteviin kiihtyviin lähtöihin, joihin ajoitukset on paljon helpompi tehdä. Puolinopeissa peli on yhä enemmän järkevää sijoittumista sekä vaisto- ja reagointipeliä. Ylipäänsä aivan turha tilastoida noita hitaita lähtöjä, koska ne on riippuvaisia pelitilanteesta. Enemmän kertoisi vaikkapa kiekonhallintaprosentti.

 

[siffa]

Perinteisesti juuri näin pelattu tilanne on ns. hidaslähtö, olkoon se sitten viive-viive tai ihan mitä tahansa. Näin pelasi myös ennen kaikkia Jalosen HPK. Koska Jortikka on selvästi älykäs ihminen ja viittaamissaan kisoissa näitä maalintakaa lähteviä harjoiteltuja lähtöjä ei juurikaan nähty, ajattelen hänen viittaavaan juuri niihin. Selvä asia on kuitenkin, että kaukalon ja hyökkäysalueen koko vaikuttaa sekä karvaus, että avauspeliin. Sinänsä peliä voi toki rytmittää vaikka tulitikkulaatikossa, mutta kiekkokontrollipeliä on huomattavasti helpompi toteuttaa, kun kaukalossa on enmmän tilaa.

Yksi tapa on jakaa hitaat lähdöt viivelähdöiksi ja kiekottelulähdöiksi. Viivelähdöt voidaan jakaa vielä maalin taakse pysähtymiseen, pakki-pakki-pakki lähdöt ja ns. volttilähdöt, joissa haetaan vauhtia alhaalta. KalPa ja HPK pelasivat kiekottelulähtöjä, joissa jo aloitettu hyökkäys keskeytettiin ja syötettiin alaspäin omille ja taas lähdettiin esim. pakki-pakki-pakki lähdöllä uudestaan liikkeelle. Kiekottelulähtöjä ei juurikaan NHL-peleissä ole. HPK pelasi kaikkia viivelähtöjä sekä kiekottelulähtöjä, ei siis mitenkään selvästi vain maalin taakse pysähtymällä ja viisikon kokoon kasaamalla.

Kaukalon koko ei näy käytännön pelaamisessa. Suomessa Lukko, JYP, HIFK ja Blues pelasivat nopeaa ja puolinopeaa (pakki-pakki) pystysuunnan kiekkoa jatkuvasti. Viivelähdöt olivat näillä joukkueilla harvassa. NHL:ssä monet joukkueet pelaavat kapeassa kaukalossa kolmella rytmillä enemmän kuin ym. suomalaiset joukkueet. Ensi yönä nähdään, mitkä ovat valmentajien käskytykset pelin rytmityksen suhteen NHL:n kahden parhaan joukkueen suhteen.

Nämä pakki-pakki-kiekottelut menee omasta mielestäni enemmän tänne puolinopea-osastoon, koska näihin hyökkäyskolmikon on huomattavasti vaikeampi tehdä mitään harjoitelua avauskuviota, toisin kuin maalintakaa lähteviin kiihtyviin lähtöihin, joihin ajoitukset on paljon helpompi tehdä. Puolinopeissa peli on yhä enemmän järkevää sijoittumista sekä vaisto- ja reagointipeliä. Ylipäänsä aivan turha tilastoida noita hitaita lähtöjä, koska ne on riippuvaisia pelitilanteesta. Enemmän kertoisi vaikkapa kiekonhallintaprosentti.

Tyypillisiä NHL-viivelähtöjä ovat pakki-pakki-pakki lähdöt ja ne eivät ole millään nopeita tai puolinopeita lähtöjä. Timonen-Coburn, Keith-Seabrook, Pronger-Carle ja Cambpell-Hjalmarsson pelaavat niitä identtisesti. Keith syöttää omassa päässä Seabrookille, Seabrook nostaa jalalla ylöspäin, Keith siirtyy lähelle keskustaa ja jää syötettäväksi Seabrookista taaksepäin, Seabrook syöttää takaviistoon takaisin Keithille. Nopeassa lähdössä Keith olisi nostanut itse jalalla ylös ja syöttänyt avauksen hyökkääjälle tai syöttänyt heti hyökkääjälle. Puolinopeassa Keith olisi syöttänyt Seabrookille, joka olisi nostanut jalalla ylöspäin ja syöttänyt hyökkääjälle tai kiekon saatuaan olisi heti avannut hyökkääjälle. Pakki-pakki-pakki hyökkäyksessä viiveen hyökkäykseen aiheuttaa Seabrookin takaisin syöttö Keithille.

Minähän seuraankin vain sitä, miten joukkueet hyökkäyksiään rytmittävät. Rytmittämisellä täytyy olla merkittävä vaikutus pelaamiselle, koska kaikki maailman parhaat joukkueet rytmittävät peliään kolmella rytmillä eli hyökkäävät nopeasti, puolinopeasti ja viiveellä.

Mikä estää sinua seuraamasta kiekonhallintaprosenttia. Se ei vaan onnistu kertakatsomalla vaan vaatii sitten niitä valmentajien öisiä video/cd/dvd-kelauksia. Minä katson kunkin pelin vain kerran ja ehdin häiriintymättä seurata ja tilastoida joukkueiden hitaat lähdöt tämän kauden teemana.

Edit: Siitä Antti Mäkisestä, joka selostaa 4SportPro:lla NHL:n finaaliottelut, on tulossa asiantunteva ja sujuvasanainen jääkiekkoselostaja. Hän ehtii huomioida pelistä Seabrookin takaisin levityksen Keithille tai toisin ilmaisten niin, että Chicagon puolustajat pelaavat keskenään useampia pakki-pakki syöttöjä toisilleen ja rauhoittavat näin peliä.

 

[TosiFani]

Yksi tapa on jakaa hitaat lähdöt...

Kuten olen niin usein sanonut, pelikirjakeskustelu tarvitsisi käsitteen määrittelyn, tieteellisen tutkimuksen tapaan. Nyt puhutaan termeillä, joiden merkitys vaihtelee kommentoijan mukaan. Jortikka saattaa tarkoitaa hitaalla lähdöllä yksikertaisesti vanha kantaista maalin takana seisomista (joka on muuten sääntöjen mukaan kiellettyä) kun taas sihvoslaiset jakavat ne moneen eri tasoon.

 

[axe]

Rytmittämisellä täytyy olla merkittävä vaikutus pelaamiselle, koska kaikki maailman parhaat joukkueet rytmittävät peliään kolmella rytmillä eli hyökkäävät nopeasti, puolinopeasti ja viiveellä.

Samoin kaikki maailman huonoimmat joukkueet tekevät niin. Tai jos annetaan kuudelle kahdeksanvuotiaalle pojalle mailat käteen ja peliväline käyttöön ja pistetään heidät pelaamaan kolmella kolmea vastaan, niin hekin hyökkäävät monella eri rytmillä. Ikinä eivät kuitenkaan ole nähnyt yhtäkään pelikirjaa eivätkä jutelleet kenenkään valmentajan kanssa. Mistähän se johtuu?

 

[siffa]

Kuten olen niin usein sanonut, pelikirjakeskustelu tarvitsisi käsitteen määrittelyn, tieteellisen tutkimuksen tapaan. Nyt puhutaan termeillä, joiden merkitys vaihtelee kommentoijan mukaan. Jortikka saattaa tarkoitaa hitaalla lähdöllä yksikertaisesti vanha kantaista maalin takana seisomista (joka on muuten sääntöjen mukaan kiellettyä) kun taas sihvoslaiset jakavat ne moneen eri tasoon.

Katsoitko NHL-finaalisarjan 3. ottelua 4SportPro:lta? Siellä Ville Nieminen ja selostaja Antti Mäkinen kertoivat meille katselijoille pohjoisamerikkalaisen pakki-pakki-pakki viivelähdön, käyttäen siitä nimeä viivelähtö. Minusta noista Scott Niedermyer- Chris Pronger (Anaheimin ajoilta), Chicagon Duncan Keith-Brent Seabrook ja Brian Campbell-Niklas-Hjalmarsson sekä Philadelphian Chris Pronger-Matt Carle ja Kimmo Timonen-Braydon Coburn pakki-pakki-pakki hyökkäyksiinlähdöistä on puhuttava viivelähtöinä, niinkuin olen ne myös aina viivelähdöiksi tilastoinut. Mäkinen puhuu tästä pakki-pakki-pakki hyökkäykseen lähdöstä aivan oikein myös useampana perättäisenä pakki-pakki syöttö viivelähtönä, mikä on eri kuin puolinopea pakki-pakki hyökkäyksiinlähtö. Ville Nieminen kertoi myös, että Pohjois-Amerikassa ei käytetä juurikaan maalin taakse pysähtymis-viivelähtöä, mutta kyllä niitäkin pari-kolme oli viime yön pelissä.

 

[TosiFani]

...

Plaa, plaa, plaa ja sama levy pyörii. Jokainen näitä kirjoituksia lukenut on varmasti ymmärtänyt mitä SINÄ tarkoitat viivelähdöillä yms. käsitteillä tarkoitat, sen verran monesti olet sen kertonut. Ja opettajana täytyy nostaa hattua, sillä sinä todistat, että hauki on kala -tyyppinen opiskelutyyli toimii eli oppii käsitteitä, vaikka niiden sisältö on epäselvä.

Ongelma on siinä, että esim. Jortikka ei välttämättä ajattele näistä käsitteistä samalla tavalla kuin sinä ja tästä syystä mediassa tarvittaisiin se käsitteen määrittely. On ihan sama mitä sinä tai minä kirjoittelemme täällä, mutta jos halutaan asiallista jääkiekkokeskustelua ammattilaisten kesken olisi hyvä että he puhuisivat samaa kieltä.