Mainos

Petteri Orpon hallitus

  • 1 635 807
  • 18 873
@Mediakuutio, noinhan se menee. Hallinnossa on aina tehottomuutta, mutta toisaalla taas pulaa tekijöistä ja resursseista.

Nuo julkisen IT-hankkeet ovat oma tarinanaihe ja niihin on hassattu älytön määrä julkista rahaa ja IT firmat ovat kiittäneet.

Silti Suomen julkinen sektori on pieni verrattuna esim. Ruotsiin, Norjaan tai Tanskaan. Suhteessa BKT:n se on iso, mutta kun puhutaan koosta, ei voida puhua prosentista vaan pitää verrata euroja.

Isompi rakenteellinen ongelma on liian pieni BKT.
Toki mutta nousee karvat pystyyn aina kun mainitaan ettei ongelma ole tehoton julkinen sektori koska todellisuudessa se on monessa kohtaa todella tehoton. Kaikki turhan päiväinen rahankäyttö julkisella on ongelma. Enkä näe oikein hyvänä syynä tehottomuuden hyväksymistä sillä perusteella, että muissa Pohjoismaissa ollaan mahdollisesti vielä tehottomampia.
 

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki
Toki mutta nousee karvat pystyyn aina kun mainitaan ettei ongelma ole tehoton julkinen sektori koska todellisuudessa se on monessa kohtaa todella tehoton. Kaikki turhan päiväinen rahankäyttö julkisella on ongelma. Enkä näe oikein hyvänä syynä tehottomuuden hyväksymistä sillä perusteella, että muissa Pohjoismaissa ollaan mahdollisesti vielä tehottomampia.
Itsellä nousee karvat pystyyn myös katsellessa tehotonta yksityissektoria. Monessa asiassa julkinen on ainakin omasta vinkkelistä katsottuna jopa tehokkaampi.

On olemassa niin monenlaista tehokkuutta ja tehottomuutta. Parannettavaa on jokaisella sektorilla.

Jos katsoo miten esim. lasten päivähoito toimii olemattomilla resursseilla ja palkoilla, niin ei voi mitenkään kuvitellä, että sieltä voisi mitään tehostaa. Palkat pitäisi nostaa suorilta 50% ja saada sinne ihmisiä lisää.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Ei sitä voi enään yleistää, että julkinen sektori on tehoton tai, että yksityinen tehokas. Varmasti on LEAN-sujuvoittamiselle käyttöä molemmissa. Pienillä firmoille ei ole aina mahdollisuutta pysyä joka osa-alueella kehityksen mukana. On jääneet arvovirtakuvaukset tekemättä, eikä tunnisteta prosessien hukkaa. Samaan aikaan julkinen sektori on laaja ja toimijoita on paljon. Joku virasto tarjoaa viimeisen päälle palvelumuotoillut ja mietityt digitaaliset prosessit. Jollain aloilla taas on pakko pelata alkuperäisillä papereilla. Vaihtelee suuresti.

Tällä hallituksella on ihan hyvä digiohjelma, mutta se ei taas vaikuta vaikkapa kuntien tekemiseen mitenkään. Vaihtelee suuresti jatkossakin.

EDIT: Aikanaan Nokian pääkonttorilla ruokalaan palkattiin Seppo Hovi taituroimaan flyygelillä lounastajien iloksi. Eli jos rahaa on paljon, niin väistämättä osa valuu omituisuuksiin sektorilla kuin sektorilla. Kun on tiukempaa, niin rönsyt karsitaan.
Julkisella puolella vaan alkaa olemaan melko moneen kertaan karsitut karahkat. Mutta jotakinhan sieltä katkotaan.
 
Viimeksi muokattu:

mesag

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Kaikki kunnia puolisollesi. 60-tuntinen työviikko on lääkärille kohtuuton, 40-tuntinen ei ole. Iso osa suomalaisista on työssä, joka on niin paskaa ja kuormittavaa, ettei sitä jaksaisi tehdä 40 tuntia viikossa. Silti sitä tehdään.
Täällä ei selkeästi ole ihan täyttä käsitystä lääkärin työn vaativuudesta. Suurimassa osassa asiantuntijatöitä sitä todellista työtä tehdään ehkä neljä tuntia päivässä, loppuaika vähän selaillaan puhelinta tai nettiä tai mietiskellään syntyjä syviä.

Julkisella lääkärillä voi käytännössä olla koko päivä alusta loppuun käytännössä katkeamatonta työntekoa, jossa ajatuksen pitää olla 100% mukana. Valmistaudut potilaisiin, keskityt kaikkeen mitä tämä sinulle kertoo, koitat miettiä ratkaisun, kirjaat tiedot jälkikäteen ulos unohtamatta mitään. Monesti kirjaus saattaa jäädä päivän loppupuolellekin, kun aiemmin ei kerkeä. Sitten seuraava potilas. Ja kokoajan olet vastuussa terveyteen liittyvistä asioista, ilman kunnollista hengähdystaukoa, joku potilas kun onkin lörpöttelijä, niin muiden ajat viivästyvät ja nipistät tauoista.

En tarkoita, etteikö muissa töissä olisi raskasta tekemistä, mutta lääkärin työ on monesti henkisesti todella kuormittavaa, kun koko työpäivän ajan pitää olla käytännössä kokoajan täysin skarppina. Harva jaksaisi asiantuntijatyössä palaveerata seitsemän tuntia päivässä niin, että jatkuvasti pitäisi olla hereillä, kommunikoimassa jne.

Olisi erittäin tärkeää saada omalääkäri-malli käyttöön, jotta lääkärille potilaat olisivat jollain tasolla tuttuja, eikä tarvitsisi aina aloittaa nollasta potilaaseen tutustumista. Lisäksi erinäisiä lomakeasioita tulisi vähentää, ja niitä voisi lisätä sairaanhoitajien vastuulle, jotta lääkärit voisivat hyödyntää sen työajan siihen, mihin heidät on koulutettu, eli potilaiden vastaanottamiseen ja hoitamiseen. Nyt työajasta menee tuhoton määrä kaikkeen muuhun kuin ”oikeaan tekemiseen”. Tuohon päälle esimerkiksi Apotti, joka on niin järkyttävän paska ohjelma, että niin huonon ohjelmiston kehittäminen ei voi olla helppoa, vaan jo saavutus itsessään.
 

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki
Tai sitten työ on niin paskaa ja kuormittavaa, että ei sitä jaksaisi tehdä edes 40 tuntia viikossa. Valitettavasti oma puolisoni on tunnollinen erikoistuva lääkäri HUS:n alueella ja tälläkin hetkellä päivystämässä sen sijaan, että makoilisi kotona. Työtunnit ovat tavallisesti siellä noin 60 tunnissa per viikko sisältäen päivystyksiä. En tekisi kyseistä työtä, vaikka saisin kymppitonnin kuussa.

Olen monta kertaa sanonut hänelle, että tekisi nimettömiä vihjeitä eri medioille. Niin pimeetä tuo julkinen terveydenhuolto on.
Tämä on hyvä esimerkki, päivähoidossa tuntuu olevan ihan sama, mutta palkka vaan aika paljon pienempi.

Julkisella lääkärillä on isompi vastuu ja pienempi palkka kuin sillä keikkalääkärillä, joka tulee kovemmalla palkalla tekemään yksinkertaisempaa hommaa.
 

mesag

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
HUSilla silmälääkärin palkka on siinä 5500-6000e välillä. Ei ihme siis, että monet hakeutuvat yksityiselle, jossa työolot ovat paremmat ja palkka vastaavilla tuntimäärillä kolminkertainen. Mielestäni tuo palkka on 12 vuoden koulutuksen jälkeen ja vastuuseen nähden aivan siinä minimirajoilla.
 

madeOFspade

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Omalääkäri ois kyl näin kroonisesti sairaalle huippu juttu. Nykyää joutuu käymää aina uudestaan koko sairas historian läpi ja se vie aikaa.

Vaikken ole HUSin alueella, niin tähän omalääkäriasiaan jo sekin helpotti kun oli omahoitaja. Nyt ei ole enää edes sitä.

En saa enää edes vakuutusta jotta voisin käydä yksityisellä. Ilman vakuutusta ei perse kestä mennä yksityiselle sitä määrää mitä itsellä on tarve sairaanhoitopalveluille.

Melkein kohta pitää toivoa, että itse saa kirjoittaa itselleen reseptit ja toimia Googletohtorina.
 

Nahkasohva

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Ronnie O'Sullivan, Sunderland
Täällä ei selkeästi ole ihan täyttä käsitystä lääkärin työn vaativuudesta. Suurimassa osassa asiantuntijatöitä sitä todellista työtä tehdään ehkä neljä tuntia päivässä, loppuaika vähän selaillaan puhelinta tai nettiä tai mietiskellään syntyjä syviä.
Olen aistivinani edellisten kahden virkkeen välillä hienoisen ristiriidan.

Harva jaksaisi asiantuntijatyössä palaveerata seitsemän tuntia päivässä niin, että jatkuvasti pitäisi olla hereillä, kommunikoimassa jne.
Aika moni joutuu ja jaksaa. En usko, että tämä on kovin harvinaista.

Muilta osin, varsinkin omalääkärimallin osalta, olen viestistäsi täysin samaa mieltä.
 

mesag

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Olen aistivinani edellisten kahden virkkeen välillä hienoisen ristiriidan.


Aika moni joutuu ja jaksaa. En usko, että tämä on kovin harvinaista.

Muilta osin, varsinkin omalääkärimallin osalta, olen viestistäsi täysin samaa mieltä.
No itse en tiedä kyllä yhtään ihmistä, joka joutuisi asiantuntijatöissä keskittymään palavereissa kokoajan koko työpäivän ajan. Käytännössä kaikissa palavereissa on hetkiä, kun asia ei kosketa sinua, tai monesti ne palaverit saattavat olla turhia osalle henkilöistä (varsinkin isoissa firmoissa, esimerkiksi nykyinen Nokia), tai sitten palaveerataan vai palaveeraamisen vuoksi. Ja en kyllä usko senkään olevan yleistä, että ensin olisi palaveri 9-10, seuraava 10-10.30, sitten 10.30-11.15, kahvitauko, 11.30-12.00. Ja näihin kaikkiin pitäisi perehtyä 8-9 välillä etukäteen, olla kokoajan osallisena, kirjata oleelliset asiat ylös jne.

E. Ellen sitten ymmärtänyt viestiäsi väärin, saa korjata jos tein näin.
 
Itsellä nousee karvat pystyyn myös katsellessa tehotonta yksityissektoria. Monessa asiassa julkinen on ainakin omasta vinkkelistä katsottuna jopa tehokkaampi.

On olemassa niin monenlaista tehokkuutta ja tehottomuutta. Parannettavaa on jokaisella sektorilla.

Jos katsoo miten esim. lasten päivähoito toimii olemattomilla resursseilla ja palkoilla, niin ei voi mitenkään kuvitellä, että sieltä voisi mitään tehostaa. Palkat pitäisi nostaa suorilta 50% ja saada sinne ihmisiä lisää.
No ei mitkään 50% korotukset ole millään tavalla perusteltuja. Ja kyllä sieltä päivähoidostakin voi tehostaa, ei kylläkään toki suoraan henkilökunnasta mutta esimerkiksi johtoportaasta. Lisäksi myös kaikesta turhasta tekemisestä voi sielläkin tinkiä myös ryhmässä.

Ja totta kai yksityiselläkin on tehotonta mutta siellä yleensä omistajalla ja johdolla on suora intressi pyrkiä tehokkuuteen.
 

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki
No ei mitkään 50% korotukset ole millään tavalla perusteltuja. Ja kyllä sieltä päivähoidostakin voi tehostaa, ei kylläkään toki suoraan henkilökunnasta mutta esimerkiksi johtoportaasta. Lisäksi myös kaikesta turhasta tekemisestä voi sielläkin tinkiä myös ryhmässä.

Ja totta kai yksityiselläkin on tehotonta mutta siellä yleensä omistajalla ja johdolla on suora intressi pyrkiä tehokkuuteen.
Kyllä se 50% on lähellä sitä, mitä esim. insinööri tai koodari saa enemmän näppäilemällä ja saman pituisella koulutuksella kuin vaikka lastentarhanopettaja tai sosionomi.

Kyllä siellä aikalailla kaikki on karsittu, kun esim. kotoa kerätään tyhjät vessapaperirullat askartelu tarpeiksi.

Tuolla varhaiskasvatuksessa kuitenkin luodaan pohja, minkä päälle koulutetaan meidän tulevat veronmaksajat ja meidän eläkkeiden maksajat.
 
Kyllä se 50% on lähellä sitä, mitä esim. insinööri tai koodari saa enemmän näppäilemällä ja saman pituisella koulutuksella kuin vaikka lastentarhanopettaja tai sosionomi.

Kyllä siellä aikalailla kaikki on karsittu, kun esim. kotoa kerätään tyhjät vessapaperirullat askartelu tarpeiksi.

Tuolla varhaiskasvatuksessa kuitenkin luodaan pohja, minkä päälle koulutetaan meidän tulevat veronmaksajat ja meidän eläkkeiden maksajat.
Vastavalmistuneen varhaiskasvatuksen opettajan (kandi) palkka on Helsingissä 3139,29€/kk. Ihan tosissaanko sen pitäisi olla 4709€/kk. Ja vielä yleisellä tasolla julkisen pidemmillä lomilla ja varhaiskasvatuksen opettajille kuuluvilla extra vapaapäivillä (5kpl/vuosi).

Esimerkiksi Helsingissä tuo aloituspalkka on ihan ok jo ja aikalailla samaa insinöörillä. Moni ekonomikin jossain pankissa kun aloittelee hommia niin ei saa tuota enempää. En myöskään väheksyisi niitä koodareita, insinöörejä tai ketään muutakaan joka ”näppäilemällä” hyvin tienaa. Yleensä kyllä ovat rahansa ansainneet ja tuottavat asiakkaille sellaista arvoa, että ovat siitä valmiita maksamaan.

Karsimisella tarkoitin ihan sitä, että kaikki turhat aikaa vievät projektit, portfoliot sun muut lopetettaisiin ja keskityttäisiin ihan vain siihen perustyöhön.
 

Alejandro

Jäsen
Kyllä se 50% on lähellä sitä, mitä esim. insinööri tai koodari saa enemmän näppäilemällä ja saman pituisella koulutuksella kuin vaikka lastentarhanopettaja tai sosionomi.
Mitä tarkoitat näppäilemällä? Kuulostaa kyllä pahalta aliarvoinnilta. Väittäisin, että koodareista saa lähtökohtaisesti helpommin lastentarhaopettajia ja sosionomeja, kuin toisinpäin. IT-alaltahan lähtee ihmisiä kevyimpiin töihin, kun pää ei kestä paineita ja koodaus tulee uniin.

Ja sanon tämän kaiken rakkaudella kasvatus- ja sosialialan ammattilaisia kohtaan. Olen lastentarhaopettajan lapsi ja ollut töissä päiväkodissa, arvokasta työtä tekevät paskalla palkalla.

Tuo koulutuksen pituus on myös aika typerä meemi. Esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa voit valmistua maisteriksi tietojärjestelmätieteestä ja sukupuolitutkimuksesta. Kaksi eri maisterintutkintoa, kaksi eri palkkakehitystä.
 

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki
Mitä tarkoitat näppäilemällä? Kuulostaa kyllä pahalta aliarvoinnilta. Väittäisin, että koodareista saa lähtökohtaisesti helpommin lastentarhaopettajia ja sosionomeja, kuin toisinpäin. IT-alaltahan lähtee ihmisiä kevyimpiin töihin, kun pää ei kestä paineita ja koodaus tulee uniin.

Ja sanon tämän kaiken rakkaudella kasvatus- ja sosialialan ammattilaisia kohtaan. Olen lastentarhaopettajan lapsi ja ollut töissä päiväkodissa, arvokasta työtä tekevät paskalla palkalla.
Itsellä ihan insinööripohja ja tulee seurattua tuosta melko läheltä tuota varhaiskasvatuksen touhua. En vaihtaisi ikinä siihen edes tupla palkalla.

Ja koodaus ja muu insinöörityö on yhtä tärkeää, kuten muukin työ. Silti väitän, että helpommalla pääsee niissä hommissa.

Mutta vähän lipsunut ohi tämän surkean hallituksen aiheen.

Vahva ja välittävä suomi:

 

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Itsellä ihan insinööripohja ja tulee seurattua tuosta melko läheltä tuota varhaiskasvatuksen touhua. En vaihtaisi ikinä siihen edes tupla palkalla.

Ja koodaus ja muu insinöörityö on yhtä tärkeää, kuten muukin työ. Silti väitän, että helpommalla pääsee niissä hommissa.

Mutta vähän lipsunut ohi tämän surkean hallituksen aiheen.

Vahva ja välittävä suomi:

En itsekään aina jaksa ymmärtää tätä jatkuvaa ihmisten, tai juurikin heidän työnsä jatkuvaa arvottamista.

Jokaisen työ, ja erityisesti hyvin sekä motivoituneesti hoidettuna, tuottaa aina lisäarvoa jollekin.

Kaikki työ siis on arvokasta, ja siten kaikille siitä myös kuuluisi korvaus, jonka myötävaikutuksella ei olla alati yhteiskunnan seurattavana.

En käsitä jatkuvaa "kyllä mun työ on arvokkaampaa, kun sun työ" hiekkalaatikko höpötystä.

Ihmeellistä toisten ihmisten jatkuvaa aliarvioimista sekä ylenkatsetta heitä kohtaan.

Huonointa on sellainen työ, joka jää tekemättä, koska koetaan se arvottomaksi tehdä, tai joku ei pääsekään sitä teettämällä miljonääriksi, kuin maksamalla nälkäpalkkaa.
 

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki
En itsekään aina jaksa ymmärtää tätä jatkuvaa ihmisten, tai juurikin heidän työnsä jatkuvaa arvottamista.

Jokaisen työ, ja erityisesti hyvin sekä motivoituneesti hoidettuna, tuottaa aina lisäarvoa jollekin.

Kaikki työ siis on arvokasta, ja siten kaikille siitä myös kuuluisi korvaus, jonka myötävaikutuksella ei olla alati yhteiskunnan seurattavana.

En käsitä jatkuvaa "kyllä mun työ on arvokkaampaa, kun sun työ" hiekkalaatikko höpötystä.

Ihmeellistä toisten ihmisten jatkuvaa aliarvioimista sekä ylenkatsetta heitä kohtaan.

Huonointa on sellainen työ, joka jää tekemättä, koska koetaan se arvottomaksi tehdä, tai joku ei pääsekään sitä teettämällä miljonääriksi, kuin maksamalla nälkäpalkkaa.
Ja jos vielä miettii arvostusta. 1 varhaiskasvatuksen työntekijä mahdollistaa 12 insinöörin työssäkäynnin hoitamalla heidän naperoitaan, olettaen, että lapsella on 2 vanhempaa ja ovat osallistuneet lastentekotalkoisiin.

Todellakin, jokainen työ on tärkeää ja pyörittää tätä yhteiskuntaa.
 

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ja jos vielä miettii arvostusta. 1 varhaiskasvatuksen työntekijä mahdollistaa 12 insinöörin työssäkäynnin hoitamalla heidän naperoitaan, olettaen, että lapsella on 2 vanhempaa ja ovat osallistuneet lastentekotalkoisiin.

Todellakin, jokainen työ on tärkeää ja pyörittää tätä yhteiskuntaa.
Aivan, kyllä sillä inssillä pipo alkaa hiertämään pahasti, jos ja kun joutuu viemään nassikan työpaikalleen, kun ei hoitajia ole, tai eivät enää hoida sitä kultamussukkaa.
 

Freya

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, TPS & M.Koivu
Väittäisin, että koodareista saa lähtökohtaisesti helpommin lastentarhaopettajia ja sosionomeja, kuin toisinpäin.

Väitän kyllä päinvastoin. Tämä ammatti ei todellakaan ole oikea paikka vaihtaa, jos a) haluaa kevyemmän työn tai b) haluaa ettei työ tule uniin. Meidän alalta on lähtenyt ihan hirveästi ihmisiä IT - töiden pariin, kun melu, jatkuva sosiaalinen kanssakäyminen ja haastavat vanhemmat vie kaiken ilon työstä. Puhumattakaan tietysti niistä järkyttävistä paperipinoista, jotka vie hirveän siivun ajasta joka pitäisi käyttää lapsiin.

Ja ei, ei olla saatu koodareita tekemään tätä työtä. Ainakaan mun työuran varrella. Toki ymmärrän sen kyllä täysin, tämä vaatii sellaisen tietyn sietokyvyn esim. jatkuvan melun suhteen. Kaikki mun eläkkeelle jääneet kollegat on jääneet sinne enemmän tai vähemmän kuulonaleneman kanssa. Toki monelta muulta alalta on kyllä tullut alanvaihtajia, ja jotkut kyllä ovat jopa viihtyneet.

Musta se hauskasti kyllä kuvastaa tätä ammattia, että moni sanoo mulle aina : " Mä en tekis tota sun työtä, vaikka mulle maksettais mitä! ".
 

Andromeda

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tps

KooPee

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo

Hiljaiseksi vetää. Milloinkahan nämä kotimaan negatiiviset uutiset loppuu.
Uudet vaalit ja uudet kujeet, toisikohan muutosta.

Mietin täällä hiljaa itsekseni..
Koulutetut siivoojat löytävät kyllä töitä. Yritykset, virastot ja laitokset tilaavat edelleen siivouksia. Verovaroin tuettu yritystoiminta voi mahdollisesti loppua.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Uudet vaalit ja uudet kujeet, toisikohan muutosta.
Seuraavat eduskuntavaalit järjestetään mitä oletettavimmin huhtikuussa 2027, eli vajaan 2,5 vuoden kuluttua. Mikäli nykyhallituksen menoon kansa on lopen kyllästynyt, demokraattinen yhteiskuntamallimme takaa tehokkaan mahdollisuuden suunnanmuutokseen.
 

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki
Koulutetut siivoojat löytävät kyllä töitä. Yritykset, virastot ja laitokset tilaavat edelleen siivouksia. Verovaroin tuettu yritystoiminta voi mahdollisesti loppua.
Verovaroin on siis ok tukea terveysjättien liiketoimintaa, mutta ei 10 henkeä työllistävän siivousyrittäjän toimintaa?

Tuo kotitalousvähennyksen leikkaus on todella typerä päätös muiden typeryyksien joukossa.
 

Erkka Lapanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
WTF HIFK - FC Liverpool
Uudet vaalit ja uudet kujeet, toisikohan muutosta.
Vaan kukakohan muutosta toisi? Paluu edelliseen ei varsinainen muutos ole. Ääriajattelun lisääntyminen voisi olla sellainen. Ehkä tässä piilee ajatusvirhe jonka tuloksena Suomen tilanne vain pahenee entisestään. Valtiolta vaaditaan enemmän ja enemmän puuttumista yritysten ja kansalaisten asioihin. Talous kohenee kun valtio puuttuu talousasioihin vähemmän, ei enemmän. Ei tähän tilaan olla Orpon hallituksen tai Marinin hallituksen takia ajauduttu. ”Muutos” on nähty neljän vuoden välein ja aina ajauduttu ojasta allikkoon. Ongelma on kun talous asiosta päättävät valitaan virkoihinsa ideologisin perustein. Sosialismi, maalaissosialismi tai maahanmuutto- ja EU-vastaisuus esimerkkeinä rajoittavat talouskasvua jo lähtökohtaisesti. On jopa niinkin että, talouskasvua vastustetaan ja samasta suusta vastustetaan hyvinvointivaltion rapautumista. Yksi istuvan hallituksen suurimmista virheistä on investoimisen ja yritysten tukemisen vähättely sekä tuettavien yritysten valitseminen ideologian eikä tuottavuuden perusteella. Kurjistaminen ei tuo vaurautta vaan se luo lisää kurjuutta. Meillä ei yksinkertaisesti ole sellaista puoluetta joka edistäisi talouskasvua ilman ideologisia rasitteita. Talouskasvu lähtee yrityksistä, jos on alkaakseen ja se hallitus joka sattuu silloin olemaan vallassa kerää ansaitsemattomasti kunniaa.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös