Petteri Orpon hallitus

[Tadu]

Siis koko sote-uudistuksen taustalla on ollut pyrkimys rationalisointiin ja kulujen hillitsemiseen. Väestön nopea vanheneminen on itsessään valtava kuluautomaatti, siksi terveydenhoitoon tarvittaisiin mahdollisimman kustannustehokkaat ja virtaviivaistetut rakenteet. Eli viidelle yliopistolliselle keskussairaalalle perustuvat hoidollisesti hyvin keskitetyt sotealueet ja kuntaverkoston raju karsiminen. Tämä olisi toki erittäin tuskallinen ratkaisu ja esim etäisyydet hoitoon kasvaisivat merkittävästi monilla alueilla. Beggars can't be choosers on hyvä englanninkielinen sanonta.

Lainaan nyt Sosiaali- ja terveysministeriötä:

Vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyi 21 uudelle hyvinvointialueille 1.1.2023. Uudistuksen tavoitteena on luoda tasa-arvoisempi palvelujen saatavuus ja vähentää ihmisten välisiä terveys- ja hyvinvointieroja.

Punamullan sote-uudistuksessa se pyrkimys kulujen hillitsemiseen siirrettiin taustalle, jos sitä edes säilytettiin.

 

[kamik]

Huonosti menestyvät yritykset ja persaukisiksi verotetut kuluttajat eivät vain tuota enää samaa kertymää kuin aikaisemmin ja hieman epäilen, paranisiko tilanne kurittamalla näitä vain entistä kovemmin.

Eipä tule mieleen yhtään valtiota, kaupunkia tai kuntaa, jonka rahoitusvaje olisi saatu oikaistua jatkuvalla veroruuvin kiristämisellä. Julkiselle sektorille kertyy helposti kaikenlaista oheispestiä toinen toisensa kylkeen, eikä ne varsinaisesti tuota mitään. Lakisääteisiä tehtäviä on kunnilla ja kaupungeilla niin paljon, että hyvä jos rahat riittävät edes niiden hoitamiseen. Sitten on vielä lukuisa joukko ei-lakisääteisiä tehtäviä, joihin uppoaa verorahaa, koska ”näin on aina tehty”. Niille jokaiselle löytyy puolestapuhujia, etenkin kuntapolitiikassa. Mistään ei voi leikata!

Joskus tuntuu siltä, että tavan palkansaajan tehtävä on maksaa mahdollisimman paljon veroja ja veroluonteisia maksuja sekä korkealle nostettuja erilaisia kulutus- ja perusmaksuja ainoastaan siksi, että nykyjärjestelmä pysyisi kasassa. Veronkorotukset ovat laiska ratkaisu, joka tähän pikemmin vanhan säilyttämiseen kuin järjestelmän uudistamiseen. Mielestäni tämä veronkorotusten tie on kuljettu loppuun ja on uuden aikakauden alku. Millainen se tulisi olla, niin siihen tuskin kukaan osaa yhtä ja oikeaa vastausta antaa. Erilaisia julkisia tehtäviä ja palveluita pitäisi tarkastella kriittisesti siitä näkökulmasta, että kuuluuko kustakin asiasta vastuu asiasta yhteiskunnalle vai yksilölle. Tulisiko joskus harkita veroprogression poistamista ja tasaveroon siirtymistä edes kokeilumielessä? Lisää rahaa, lisää kulutusta, lisää työpaikkoja, lisää verotuloja jne.

 

[Hermes#41]

Niin, kyllähän monellekin alalle voitaisiin palkka- tai palkkiokatto säätää, epäilen, että ammattiliitot pillastuisivat täysin. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että iso osa kansasta (tai ainakin demarit, vasemmisto ja ay-pomot) ovat sitä mieltä, että hallituksen tehtävä ei ole sorkkia palkkoja..

Missä kohdin hallitus on sorkkinut palkkoja. Ei tuossakaan sitä tarvitse tehdä.

Ostaessa vaan määritellään maksimihinta, mitä palvelusta ollaan valmiita maksamaan. Ihan samalla tavalla se markkinatalous toimii.

Palvelun tuottaja voi ihan vapaasti maksaa palkkaa mitä haluaa.

 

[mjr]

Punamullan sote-uudistuksessa se pyrkimys kulujen hillitsemiseen siirrettiin taustalle, jos sitä edes säilytettiin.

No joo, sanotaan julkisuuteen mitä sanotaan, tämän myllyn perustarkoituksena on ollut luoda tehokkaammat palvelutuotannon rakenteet ikääntyvän väestön paineessa. Vaan siinäpä sitten hienosti epäonnistuttiin, the only thing you had to do... Olen itse asiassa vieläkin sangen äimänä, ensin siitä Sipilän "ratkaisusta", minkä jälkeen sitten Marinin version täydellinen epäonnistuminen. Näin ei Suomessa ole itsenäisyyden aikana tavannut tehdä, itkien ja potkien ollaan tavattu lopulta päätyä tarpeellisiin ja toimiviin rakenneuudistuksiin. Sentään vielä ulko- ja turvallisuupolitiikassa omaamme vanhaa joustavuutta, pragmaattisuutta ja häikäilemättömyyttä.

 

[Tadu]

Missä kohdin hallitus on sorkkinut palkkoja. Ei tuossakaan sitä tarvitse tehdä.

Ostaessa vaan määritellään maksimihinta, mitä palvelusta ollaan valmiita maksamaan. Ihan samalla tavalla se markkinatalous toimii.

Palvelun tuottaja voi ihan vapaasti maksaa mitä haluaa.

Silloin pitäisi vaan poistaa laista pakko, että sotealueen on tarjottava palvelua X. Jos ainoa X:n osaava lääkäri pyytää 10 000 euroa, mutta sotealue ei voi maksaa kuin 7000 euroa, niin sitten sotealue ei voi suoriutua lakisääteisestä velvoitteestaan.

Eli eihän tuo ihan yksinkertainen asia ole.

 

[Hermes#41]

Silloin pitäisi vaan poistaa laista pakko, että sotealueen on tarjottava palvelua X. Jos ainoa X:n osaava lääkäri pyytää 10 000 euroa, mutta sotealue ei voi maksaa kuin 7000 euroa, niin sitten sotealue ei voi suoriutua lakisääteisestä velvoitteestaan.

Eli eihän tuo ihan yksinkertainen asia ole.

Poikkeuksia varmasti on ja tulee. Mutta nykyisin esim. virassa olevia lääkäreitä houkutellaan yksityiselle samaan hommaan, missä jo on.

Kyllä nytkin onnistutaan hoitotakuuseen ja muihin puuttumaan ja sulkemaan sairaaloita.

Ei tuokaan asia voi olla mahdotonta ratkaista jos on halua.

 

[Nahkasohva]

Redirecting...

Maksumuuri, mutta otsikko kertoo paljon. Lääkärit tienaavat varsinkin yksityisellä jo niin hyvin että vähempi työmäärä houkuttelee enemmän kuin tappiin verotettu kokoaikatyö.

Outoa porukkaa, nuo lääkärit. Ensin tehdään kovasti töitä peruskoulussa ja lukiossa 12 vuotta, että päästään lääkikseen. Sitten tehdään vielä kovemmin töitä, että päästään erittäin vaativa lääkis läpi. Sitten kun viimein ollaan siinä tavoiteammatissa, ei viitsitä tehdä edes 8-tuntista työpäivää ja 5-päiväistä työviikkoa kuten muut ihmiset.

 

[douppi]

Silloin pitäisi vaan poistaa laista pakko, että sotealueen on tarjottava palvelua X. Jos ainoa X:n osaava lääkäri pyytää 10 000 euroa, mutta sotealue ei voi maksaa kuin 7000 euroa, niin sitten sotealue ei voi suoriutua lakisääteisestä velvoitteestaan.

Eli eihän tuo ihan yksinkertainen asia ole.

Palvelusetelitkin ruokkivat tota väärää suuntausta. Pakkohan niitä on jakaa, kun muuten ei esim. tärkeään elämänlaatua parantavaan leikkaukseen ehkä pääse, mutta setelit yksityiselle lisäävät töitä siellä ja lääkäreiden kysyntää sinne. Kierre on valmis ja julkinen puoli maksaa tavallaan siitä että muualla hoidetaan potilaita, eikä yksityisellä työt lopu.

Palveluseteleiden tarkoitus on auttaa ihmisiä pääsemään nopeammin hoitoon, mutta niillä voi olla tahattomia vaikutuksia, jotka vahvistavat yksityisen terveydenhuollon asemaa julkisen kustannuksella. Kun julkinen sektori jakaa palveluseteleitä, se tukee tavallaan yksityistä puolta ja lisää siellä työn määrää ja lääkäreiden kysyntää. Tämä voi luoda kierteitä, joissa osaajia siirtyy enemmän yksityiselle puolelle, kun siellä on tarjolla lisää töitä ja usein paremmat palkat.

Tuloksena voi olla tilanne, jossa julkinen puoli ikään kuin maksaa siitä, että potilaat hoidetaan muualla, mutta samalla se menettää ammattilaisia yksityiselle. Tämä voi johtaa siihen, että julkisen puolen resurssit ja palvelut heikkenevät entisestään, mikä puolestaan lisää painetta palveluseteleihin ja yksityisten palveluiden käyttöön.

 

[mjr]

Sotealueiden suhteen verotusoikeus (siis käytännössä velvollisuus) on ainoa looginen lopputulema: jos on vastuussa palveluiden tuottamisessa niin sitten on myös vastuussa kulujen (olennaisesta, toki olisi erinäisiä valtionosuuksia) kattamisesta: täysin järkevää ja toimivaa. Tämä malli jossa keskushallinto kuittaa tai ei kuittaa kulut on täysin irrationaalinen. Tietysti se iso ongelma tässä on, että huomattava osa alueista ei vaan pysty tulemaan omillaan toimeen. Toisin kuin ne rationaaliset viisi yliopistollisiin sairaaloihin pohjautuvaa sotealuetta, joiden kaikkien veropohja olisi riittävän vahva.

 

[Pantteli]

Sait tämän kuulostamaan siltä, että tuo olisi juuri SE syy, miksi Ruotsin taloudella menee paljon paremmin.

Yksi syy se toki on. Yksi hemmetin monista.

Syitä on monia, mutta tämä vastakkainasettelu on yksi iso syy. Sama juttu on eri hallituskausien välillä, täällä pompitaan asioissa neljän vuoden välein laidasta laitaan ilman mitään yhtenäistä pitkän ajan linjaa. Ensin jaetaan lainarahaa ympäriinsä, sitten leikataan joka asiasta perään. Mitähän seuraavaksi?

 

[Pantteli]

Osa ay-johtajista elää jossain menneessä ajassa. Mutta eipä voi sanoa, että Orvotkaan aina järkevästi toimivat.

Kyllä vika tässä on ihan kummassakin osapuolessa, ei pelkästään ay-rintamalla. Tartteisi mennä eteenpäin, mutta silti jumiudutaan siihen vastakkainasetteluun.

 

[Alejandro]

Outoa porukkaa, nuo lääkärit. Ensin tehdään kovasti töitä peruskoulussa ja lukiossa 12 vuotta, että päästään lääkikseen. Sitten tehdään vielä kovemmin töitä, että päästään erittäin vaativa lääkis läpi. Sitten kun viimein ollaan siinä tavoiteammatissa, ei viitsitä tehdä edes 8-tuntista työpäivää ja 5-päiväistä työviikkoa kuten muut ihmiset.

Tai sitten työ on niin paskaa ja kuormittavaa, että ei sitä jaksaisi tehdä edes 40 tuntia viikossa. Valitettavasti oma puolisoni on tunnollinen erikoistuva lääkäri HUS:n alueella ja tälläkin hetkellä päivystämässä sen sijaan, että makoilisi kotona. Työtunnit ovat tavallisesti siellä noin 60 tunnissa per viikko sisältäen päivystyksiä. En tekisi kyseistä työtä, vaikka saisin kymppitonnin kuussa.

Olen monta kertaa sanonut hänelle, että tekisi nimettömiä vihjeitä eri medioille. Niin pimeetä tuo julkinen terveydenhuolto on.

 

[Nahkasohva]

Tai sitten työ on niin paskaa ja kuormittavaa, että ei sitä jaksaisi tehdä edes 40 tuntia viikossa. Valitettavasti oma puolisoni on tunnollinen erikoistuva lääkäri HUS:n alueella ja tälläkin hetkellä päivystämässä sen sijaan, että makoilisi kotona. Työtunnit ovat tavallisesti siellä noin 60 tunnissa per viikko sisältäen päivystyksiä. En tekisi kyseistä työtä, vaikka saisin kymppitonnin kuussa.

Olen monta kertaa sanonut hänelle, että tekisi nimettömiä vihjeitä eri medioille. Niin pimeetä tuo julkinen terveydenhuolto on.

Kaikki kunnia puolisollesi. 60-tuntinen työviikko on lääkärille kohtuuton, 40-tuntinen ei ole. Iso osa suomalaisista on työssä, joka on niin paskaa ja kuormittavaa, ettei sitä jaksaisi tehdä 40 tuntia viikossa. Silti sitä tehdään.

 

[Alejandro]

60-tuntinen työviikko on lääkärille kohtuuton, 40-tuntinen ei ole.

Jutteleppa joskus terveyskeskuksessa työskentelevälle lääkärille. Voit saada uutta näkökulmaa. Ei niitä suotta ammattipiireissä kutsuta suolakaivoksiksi.

 

[Nahkasohva]

Jutteleppa joskus terveyskeskuksessa työskentelevälle lääkärille. Voit saada uutta näkökulmaa. Ei niitä suotta ammattipiireissä kutsuta suolakaivoksiksi.

Tunnen useita terveyskeskuslääkäreitä, joten en ole täysin tietämätön heidän tilanteestaan. Paskaa hommaa, ihan konkreettisesti. Mutta mikä todellisuudessa olisi heille kohtuullinen viikkotyöaika? Entä muut ammatit?

Olen muutaman kerran ollut todistamassa tilannetta, jossa lääkäri toteaa sosiaalityöntekijälle: "Mä en jaksaisi tehdä tuota sun duuniasi päivääkään!"

Olisiko siis lääkärille kohtuullinen viikkotyöaika vaikkapa 30 tuntia ja sosiaalityöntekijälle 20 tuntia? Muut painakoot 40-tuntista.

Toisinaan on yleisesti esitetty siirtymistä 4-päiväiseen työviikkoon tai 6-tuntiseen työpäivään. Tällaisten ajatusten on kuitattu olevan silkkaa kommunismia. Lääkärien osalta en vastaavaa viittausta kommunismiin ole kuullut koskaan. En tiedä miksi.

 

[Alejandro]

Mutta mikä todellisuudessa olisi heille kohtuullinen viikkotyöaika?

Varmaan se noin 40 tuntia, jos koko järjestelmää saataisiin ravisteltua. Vähän tällainen nollatason vastaus, mutta sote on kriisissä myös muista syistä, kuin pelkästään lääkäreiden työtunneista. Valitettavasti lääkärit ovat kuormitettuja erinäisistä tekijöistä johtuen, joka ajaa helpompiin hommiin. En syytä ihmisiä, vaan järjestelmää.

Entä muut ammatit?

Laaja kysymys. Riippuu ammatista. Ainakin IT-alalla luovissa töissä (mihin ohjelmoinnin lasken mukaan) kyse ei ole työtunneista tai koodiriveistä. Joskus tehokkain päivä on sellainen, että poistaa enemmän tavaraa, kuin lisää. Omalla kohdallani työtuntien kyttääminen tuntuu joltain 1800-luvun meiningiltä. Toki budjetissa pitää pysyä ja asiakkaita laskutetaan tuntien perusteella, mutta ei näitä hommia voi arvioida ja mitata samaan tapaan, kuin sote-alalla.

Toisinaan on yleisesti esitetty siirtymistä 4-päiväiseen työviikkoon tai 6-tuntiseen työpäivään. Tällaisten ajatusten on kuitattu olevan silkkaa kommunismia. Lääkärien osalta en vastaavaa viittausta kommunismiin ole kuullut koskaan. En tiedä miksi.

Minä olen kaukana kommunistista, mutta onneksi joillakin ajoilla 6 tuntista työpäivää voi tehdä jo nyt. Itsekin usein. Paljon tuntuu törmäävän sellaiseen puheeseen, että jos kaikille aloille ei saada lyhennettyä työviikkoa, niin sitten ei saisi muuallekaan, koska se olisi epäreilua.

 

[tommy36]

Nokia on hieno tarina. Liian usein vaan keskitytään siihen loppuun ja sen taivasteluun. Pitäisi ottaa mallia siitä miten Nokia lähti nousuun.

Itse olen eri mieltä siitä, että se oli pelkästään yhden yrityksen tarina. Kyllä siinä takana on paljon onnistumisia kouluttautumisessa, tiimin keräämisessä, tuotekehityksessä ja markkinoinnissa.

Loppujen lopuksi kuitenkin rohkeudessa ja uskalluksessa uudistua, antaa tiimeille vapaus kehittää asioita ja sitouttaa ihmiset yritykseen. Tuskin on toistettavissa samassa mittakaavassa, mutta pienemmässä ja useammassa yrityksessä. Nokialta oppinsa saaneita on edelleen töissä valtaosassa suomen Teknologiayrityksiä.

Jotenkin silti olisi virkistävää, jos pystyisimme visioimaan tulevaisuutta sen sijaan, että keskustelu kääntyy liian usein menneeseen. Liian usein mietitään miksi joku ei ole mahdollista, kun pitäisi miettiä miten se mahdollistetaan.

Edit typot

Hyvä pointti. Syytä on kuitenkin nostaa esiin myös se tosiasia, että mitä umpimielinen ja huono johto voi saada aikaan - eli kaataa yrityksen kansainväliseltä huipulta hiipuvaksi, ja vieläpä hetkessä.
Voi vain miettiä, että jos puikoissa olisi ollut aito visionääri jästipään sijaan, niin missä oltaisiin nyt, ja mitä kaikkea muuta se olisikaan saattanut tuoda tullessaan.

 

[Mediakuutio]

Tämäkin osoittaa, että Suomen ongelma ei edelleenkään ole tehoton julkinen sektori vaan kasvun puute ja BKT:n koko.

On se julkinenkin ihan pirun tehoton monessa asiassa. Pieni esimerkki kunnan puolelta. KVTES:sissä henkilölle kuuluu palvelusvuosilisät. Kun henkilö aloittaa töissä niin ensin esihenkilö tarkastaa työtodistukset (=onko siellä palvelusvuosilisään hyväksyttävää aikaa). Sen jälkeen esihenkilö lähettää esihenkilön esihenkilölle nuo todistukset paperisena + täyttämänsä hakemuksen palvelusvuosilisään. Sitten esihenkilön esihenkilö allekirjoittaa ja hyväksyy hakemuksen sekä lähettää sen palkkahallintoon joka kirjaa lisän / palvelussuhteen ajan.

Noh mitäs sitten kun henkilötyöskentelee tällä työantajalla ja seuraava porras palvelusvuosilisästä tulee täyteen (siis kyseisellä työnantajalla työskentelyn aikana). Noh sitten palkkahallinto täyttää tuollaisen hakemuksen ja se lähetetään taas esihenkilön esihenkilölle, joka ehtiessään taas hyväksyy sekä allekirjoittaa lappusen sekä toimittaa sen takaisin palkkahallintoon. Sen jälkeen palkkis kirjaa lisän alkamaan takautuvasti siltä hetkeltä kun palvelusaikaa tullut vaadittava määrä täyteen. Lopuksi sitten seuraavan palkan yhteydessä maksetaan takautuvasti puuttuvat lisät viivästykorkoineen.

Edit. Kohtuullisen tehotonta on myös tämä:

Lapset | Helsinki luopuu järjestelmästä, jonka kehittämiseen paloi 32 miljoonaa euroa

Helsinki luopuu uudesta järjestelmästä, jonka kehittämiseen käytettiin yli 32 miljoonaa euroa.

www.hs.fi

 

[Hermes#41]

@Mediakuutio, noinhan se menee. Hallinnossa on aina tehottomuutta, mutta toisaalla taas pulaa tekijöistä ja resursseista.

Nuo julkisen IT-hankkeet ovat oma tarinanaihe ja niihin on hassattu älytön määrä julkista rahaa ja IT firmat ovat kiittäneet.

Silti Suomen julkinen sektori on pieni verrattuna esim. Ruotsiin, Norjaan tai Tanskaan. Suhteessa BKT:n se on iso, mutta kun puhutaan koosta, ei voida puhua prosentista vaan pitää verrata euroja.

Isompi rakenteellinen ongelma on liian pieni BKT.

 

[Mediakuutio]

@Mediakuutio, noinhan se menee. Hallinnossa on aina tehottomuutta, mutta toisaalla taas pulaa tekijöistä ja resursseista.

Nuo julkisen IT-hankkeet ovat oma tarinanaihe ja niihin on hassattu älytön määrä julkista rahaa ja IT firmat ovat kiittäneet.

Silti Suomen julkinen sektori on pieni verrattuna esim. Ruotsiin, Norjaan tai Tanskaan. Suhteessa BKT:n se on iso, mutta kun puhutaan koosta, ei voida puhua prosentista vaan pitää verrata euroja.

Isompi rakenteellinen ongelma on liian pieni BKT.

Toki mutta nousee karvat pystyyn aina kun mainitaan ettei ongelma ole tehoton julkinen sektori koska todellisuudessa se on monessa kohtaa todella tehoton. Kaikki turhan päiväinen rahankäyttö julkisella on ongelma. Enkä näe oikein hyvänä syynä tehottomuuden hyväksymistä sillä perusteella, että muissa Pohjoismaissa ollaan mahdollisesti vielä tehottomampia.

 

[Hermes#41]

Toki mutta nousee karvat pystyyn aina kun mainitaan ettei ongelma ole tehoton julkinen sektori koska todellisuudessa se on monessa kohtaa todella tehoton. Kaikki turhan päiväinen rahankäyttö julkisella on ongelma. Enkä näe oikein hyvänä syynä tehottomuuden hyväksymistä sillä perusteella, että muissa Pohjoismaissa ollaan mahdollisesti vielä tehottomampia.

Itsellä nousee karvat pystyyn myös katsellessa tehotonta yksityissektoria. Monessa asiassa julkinen on ainakin omasta vinkkelistä katsottuna jopa tehokkaampi.

On olemassa niin monenlaista tehokkuutta ja tehottomuutta. Parannettavaa on jokaisella sektorilla.

Jos katsoo miten esim. lasten päivähoito toimii olemattomilla resursseilla ja palkoilla, niin ei voi mitenkään kuvitellä, että sieltä voisi mitään tehostaa. Palkat pitäisi nostaa suorilta 50% ja saada sinne ihmisiä lisää.

 

[Stonewall]

Ei sitä voi enään yleistää, että julkinen sektori on tehoton tai, että yksityinen tehokas. Varmasti on LEAN-sujuvoittamiselle käyttöä molemmissa. Pienillä firmoille ei ole aina mahdollisuutta pysyä joka osa-alueella kehityksen mukana. On jääneet arvovirtakuvaukset tekemättä, eikä tunnisteta prosessien hukkaa. Samaan aikaan julkinen sektori on laaja ja toimijoita on paljon. Joku virasto tarjoaa viimeisen päälle palvelumuotoillut ja mietityt digitaaliset prosessit. Jollain aloilla taas on pakko pelata alkuperäisillä papereilla. Vaihtelee suuresti.

Tällä hallituksella on ihan hyvä digiohjelma, mutta se ei taas vaikuta vaikkapa kuntien tekemiseen mitenkään. Vaihtelee suuresti jatkossakin.

EDIT: Aikanaan Nokian pääkonttorilla ruokalaan palkattiin Seppo Hovi taituroimaan flyygelillä lounastajien iloksi. Eli jos rahaa on paljon, niin väistämättä osa valuu omituisuuksiin sektorilla kuin sektorilla. Kun on tiukempaa, niin rönsyt karsitaan.
Julkisella puolella vaan alkaa olemaan melko moneen kertaan karsitut karahkat. Mutta jotakinhan sieltä katkotaan.

 

[mesag]

Kaikki kunnia puolisollesi. 60-tuntinen työviikko on lääkärille kohtuuton, 40-tuntinen ei ole. Iso osa suomalaisista on työssä, joka on niin paskaa ja kuormittavaa, ettei sitä jaksaisi tehdä 40 tuntia viikossa. Silti sitä tehdään.

Täällä ei selkeästi ole ihan täyttä käsitystä lääkärin työn vaativuudesta. Suurimassa osassa asiantuntijatöitä sitä todellista työtä tehdään ehkä neljä tuntia päivässä, loppuaika vähän selaillaan puhelinta tai nettiä tai mietiskellään syntyjä syviä.

Julkisella lääkärillä voi käytännössä olla koko päivä alusta loppuun käytännössä katkeamatonta työntekoa, jossa ajatuksen pitää olla 100% mukana. Valmistaudut potilaisiin, keskityt kaikkeen mitä tämä sinulle kertoo, koitat miettiä ratkaisun, kirjaat tiedot jälkikäteen ulos unohtamatta mitään. Monesti kirjaus saattaa jäädä päivän loppupuolellekin, kun aiemmin ei kerkeä. Sitten seuraava potilas. Ja kokoajan olet vastuussa terveyteen liittyvistä asioista, ilman kunnollista hengähdystaukoa, joku potilas kun onkin lörpöttelijä, niin muiden ajat viivästyvät ja nipistät tauoista.

En tarkoita, etteikö muissa töissä olisi raskasta tekemistä, mutta lääkärin työ on monesti henkisesti todella kuormittavaa, kun koko työpäivän ajan pitää olla käytännössä kokoajan täysin skarppina. Harva jaksaisi asiantuntijatyössä palaveerata seitsemän tuntia päivässä niin, että jatkuvasti pitäisi olla hereillä, kommunikoimassa jne.

Olisi erittäin tärkeää saada omalääkäri-malli käyttöön, jotta lääkärille potilaat olisivat jollain tasolla tuttuja, eikä tarvitsisi aina aloittaa nollasta potilaaseen tutustumista. Lisäksi erinäisiä lomakeasioita tulisi vähentää, ja niitä voisi lisätä sairaanhoitajien vastuulle, jotta lääkärit voisivat hyödyntää sen työajan siihen, mihin heidät on koulutettu, eli potilaiden vastaanottamiseen ja hoitamiseen. Nyt työajasta menee tuhoton määrä kaikkeen muuhun kuin ”oikeaan tekemiseen”. Tuohon päälle esimerkiksi Apotti, joka on niin järkyttävän paska ohjelma, että niin huonon ohjelmiston kehittäminen ei voi olla helppoa, vaan jo saavutus itsessään.

 

[Tincat]

Omalääkäri ois kyl näin kroonisesti sairaalle huippu juttu. Nykyää joutuu käymää aina uudestaan koko sairas historian läpi ja se vie aikaa.

 

[Hermes#41]

Tai sitten työ on niin paskaa ja kuormittavaa, että ei sitä jaksaisi tehdä edes 40 tuntia viikossa. Valitettavasti oma puolisoni on tunnollinen erikoistuva lääkäri HUS:n alueella ja tälläkin hetkellä päivystämässä sen sijaan, että makoilisi kotona. Työtunnit ovat tavallisesti siellä noin 60 tunnissa per viikko sisältäen päivystyksiä. En tekisi kyseistä työtä, vaikka saisin kymppitonnin kuussa.

Olen monta kertaa sanonut hänelle, että tekisi nimettömiä vihjeitä eri medioille. Niin pimeetä tuo julkinen terveydenhuolto on.

Tämä on hyvä esimerkki, päivähoidossa tuntuu olevan ihan sama, mutta palkka vaan aika paljon pienempi.

Julkisella lääkärillä on isompi vastuu ja pienempi palkka kuin sillä keikkalääkärillä, joka tulee kovemmalla palkalla tekemään yksinkertaisempaa hommaa.