Toki nykyisen tilanteen taustalla on Marinien lisäksi useiden edellisten hallitusten virheet mm. ikärakenteen ja maahanmuuton osalta.
Leikkaukset budjetissa ovat välttämättömiä. Mutta se mitä itse kritisoin, on rahoitusleikkaukset, jotka vähentävät 1-2 vuoden aikana luokkaa 50 miljoonaa valtion menoja, mutta lisäävät niitä 3-25 vuoden aikana luokkaa 100 miljoonaa euroa.
Ja toinen kritiikki koskee osin samaa kuin aiemmin lainaamallani Matti Vanhasella kirjassaan. Hallituksen väärä asenne maahanmuuttajiin ja maahanmuuttoon, rasismilla ja puolirasismilla kukkoilu sekä korkeintaan puolittainen panostus huipputeknologiaan, jossa Suomi olisi kokoaan suurempi tuottaja mm. vihreässä siirtymässä.
Kovin on tultu Orpon hallituksen aikana alas mm. EK:n vihreän siirtymän investointidatassa. Vihreiden investointien dataikkuna - Elinkeinoelämän keskusliitto
Kyse on suuntaa antavista luvuista. Osa karsimisesta johtuu kilpailun koventumisesta valtiontukien osalta mm. Saksaa ja Ranskaa sekä Ruotsia vastaan. Mutta ei Orpon hallitus ole kovin paljon itse asiaa edistänyt olkoonkin, että valtiontukea vero- ja muussa muodossa on nyt myös Suomessa saatavilla.
Maahanmuutto on kinkkinen asia sen sisältäen montaa eri dimensiota. Tässä kohtaa nykyinen hallitus on tehnyt muutoksia työperäisen maahanmuuton edistämiseksi keinoilla jotka on ainakin yrityselämästä nostettu maahanmuuton esteiksi nykyisellään. Tätä kehitystä pidän hyvänä, niinkuin sitäkin että maahanmuuton kriteereitä pyritään tiukentamaan. Se on totta, että asiat tulisi tehdä järkevämmin. Nyt kuitenkin asioita tehdään enkä usko potentiaalisen työperäisen maahanmuuttajan jättävän Suomen mahdollisuus väliin sen takia, että kansanedustaja pukeutui vaimon antamaan pesukarhukravattiin.
Vihreän siirtymän investoinnit ovat nykyisessä markkinatilanteessa alhaalla ympäri maailmaa. Samalla vetykupla on puhjennut varsin karusti ja moni sen keskeisimmistä toimijoista joutunut todellisiin haasteisiin. Teknologia saattaa edelleen tulla mullistamaan meidän arkea, mutta ei Suomen mielestäni kannata tässä muutoksessa olla etukelkassa ja omistamassa uuden markkinan luomisen riskejä. Suomen infrastruktuurilla me kykenemme ottamaan tuosta markkinasta kelvollisen palasen mikäli teknologia joskus ihan oikeasti tulee osaksi meidän arkea. Tämän suhteen meillä ei ole kiirettä.
Dataikkunan käyttö on osin haasteellinen sen sisältäessä hyvin spekulatiivisia hankkeita. Hankkeiden suurin ongelma Suomessa on meidän hidas byrokratia ja vahva säätely, ymmärtääkseni myös tähän hallitus pyrkii löytämään ratkaisuja. Nykyisessä taloustilanteessa pitäisin hyvin epämieluisana verovarojen pumppaamista yksityisille yrityksille toimialoille joiden tulevaisuuden näkymät ovat hyvin spekulatiivisia. EK antaa hyvin positiivista kuvaa markkinasta, mutta kyllä se Suomessa moni vihreä toimija on ennemmin sulkemassa oviaan kuin investoimassa lisää - mielestäni tämän muuttaminen pumppaamalla julkista rahaa näihin hankkeisiin olisi vähintäänkin epämielekästä.
Vedyn lisäksi EK:n havittelemat datakeskukset ovat mielestäni vähän kaukaa haettua omaisuutta Suomeen. Tässä kyseessä on puhtaasti logistiikka ja meidän sijaitseminen täällä kaukana jossain. Isoin datakeskuksien investointiaalto kohdistuu tällä hetkellä Etelä-Eurooppaan ja esimerkiksi Kreikkaan. Taustalla tässä on aika puhtasti maantiteellinen sijainti ja lyhyehkö välimatka Euroopan lisäksi Aasiaan ja Afrikkaan.
Pidän ihan loogisena, että EK yrittää lobata yritystukien puolesta, mutta pidän ihan hyvänä ettei hallitus lähde tähän täysin perään. Yritystuilla on paikkansa, mutta mielestäni sen tulisi kohdistua investointihankkeisiin joilla olisi oikeasti selkä onnistumisen mahdollisuus ilman spekulaatioita muuttuvasta markkinasta. Toki osa EK:n listaamista hankkeista lopulta onnistuu, mutta tällainen "tehdään jos joku muu sen maksaa" on aina investointina vähän niin ja näin.
Sijoitustoiminnassa köyhällä ei ole varaa virheisiin ja itse lähtisin hakemaan Suomen kasvua huomattavasti turvallisimmista ja vähäriskisemmistä sijoituskohteista. Aina kaikessa ei kannata olla ensimmäinen ja esimerkiksi vedyn kohdalla meidän kannattaa antaa muiden ratkaista ongelmat omilla rahoillansa ja tullaan mukaan markkinaan mikäli sen aika koittaa. Suomen teollisuuden hintakilpailukyky on ihan hyvä ja tätä kykenemme käyttämään hyödyksemme mikäli vetymarkkina oikeasti syntyy ja tämän avulla valtaamaan meille riittävän kokoisen osan kokonaismarkkinasta.
Keskeisin asia on nyt se, ettei meillä ole varaa epäonnistuviin investointeihin. Mikäli halutaan luoda yritystukia suomalaista teollisuutta tukemaan niin kyllä meidän kannattaa se raha laittaa mieluummin vaikka teräs- tai autotehtaaseen kuin tässä vaiheessa vielä täysin hypoteettiseen vetymarkkinaan.