Petteri Orpon hallitus

[UnenNukkuja]

Jos järjestöiltä leikataan 80 miljoonaa, niin kokonaisuudessaan sosiaali ja terveydenhuollon rahoitusta nimenomaisesti lisätään noin 6 120 000 000 euroa suhteessa Marinin hallituksen tekemään esitykseen.

Orpon hallitus on nimenomaisesti tekemässä valtavat lisäpanostukset julkiseen terveydenhuoltoon ja siihen malliin jonka vasemmistopuolueet loivat.

Järjestöt säikähtää ihan siksikin, että hallitus on osannut pompotella tätä järjestöjen rahoitusta. Kevään kehysriihessä nostivat tuon kokonaisluvun 130 miljoonaan ja ensi vuodelle asettivatkin vain 25 miljoonan leikkaukset. No, syysriihessä päättivät säikäyttää sitten tuolla, että heti ensi vuonna lähtee se 80 miljoonaa. Eli tässä halutaan riepotella hieman noita järjestöjä, jotka kuitenkin tarkoin suunnittelevat toimintojaan muutenkin.

Mitä tiedän ihan omista sairauksistani, ei sairaalan rahkeet kaikkeen riitä. Osin, koska perustaso ei kaikista sairauksista edes tiedä mitään. Siksi olen itsekin sillä kannalla, että yliopistollisten liidaamat hyvinvointialueet olisi hyvä ratkaisu.

 

[Jeffrey]

No ei joudu muuttamaan, vaan joutuu maksamaan sen muutaman kymppiä jatkossa itse. Eiköhän se ole aika tervettä, että on jokin maksimiraja minkä verran Kela maksaa asiakkaan vuokraa.

Kuullostaa aikamoiselta oikeuvaltion oikeudenmukaisuudelta, että jotkin tuenhakijat saavat maksimimäärää isompia tukia.

 

[Jeffrey]

Järjestöt säikähtää ihan siksikin, että hallitus on osannut pompotella tätä järjestöjen rahoitusta. Kevään kehysriihessä nostivat tuon kokonaisluvun 130 miljoonaan ja ensi vuodelle asettivatkin vain 25 miljoonan leikkaukset. No, syysriihessä päättivät säikäyttää sitten tuolla, että heti ensi vuonna lähtee se 80 miljoonaa. Eli tässä halutaan riepotella hieman noita järjestöjä, jotka kuitenkin tarkoin suunnittelevat toimintojaan muutenkin.

Mitä tiedän ihan omista sairauksistani, ei sairaalan rahkeet kaikkeen riitä. Osin, koska perustaso ei kaikista sairauksista edes tiedä mitään. Siksi olen itsekin sillä kannalla, että yliopistollisten liidaamat hyvinvointialueet olisi hyvä ratkaisu.

Itse olen sitä mieltä, että järjestöjen tukien läpiperkaaminen on erittäin hyvä asia. Suomessa verovaroin tuetaan lukuisia järjestöjä joiden kohdalla tukirahojen käyttö ei kestä päivänvaloa. Toki tässä kun puhuttiin Mieli Ry:stä niin heidän kanssa toimintaan olin aikanaan tyytyväinen yritysasiakkaana. Muistetaan sekin, että julkiseen terveydenhuoltoon tehtävien jätti-investointien lisäksi järjestöt kuten Mieli Ry saa edelleen varsin reilun rahoituksen valtiolta.

 

[JZZ]

Sikäli kuin minä olen ymmärtänyt, nämä nk. suuret ikäluokat ovat heti sodanjälkeinen ikäpolvi, siis 1946-50 syntyneitä.
Sen tiedän varmasti, että heidän pesänrakennusaikoihin pankkien lainakorot huitelivat pitkälle yli 10%. Toki, aika oli eri kuten inflaatiokin, mutta mistään nollakoroista ei silloin osattu edes haaveilla.
Edelleen, 90-luvun laman aikoihin he olivat pääosin vielä työelämässä ja kantoivat ja kärsivät sen seurauksista ehkä suurimman taakan ikäluokkana, kun työpaikat menivät alta eikä sen ikäiset, lähellä eläkeikää, silloinkaan enää työllistyneet uudelleen.
Kun olen itse elänyt ja nähnyt tuon ajan, päällimmäiset muistot siitä ovat kyllä ihan muuta kuin "partaansa nauravat järvenranta-asukit".

Huom! Boldaus oma

Toisaalta sitten taas suurten ikäluokkien aikuistuessa asunnot olivat erittäin halpoja ja palkat suhteessa asuntojen hintoihin korkeita. Asuntojen hinnat suhteessa palkkoihin nousivat kunnolla vasta 80-luvulla Suomessa, ja siitä lähtien asuntojen hintakehitys on pysynyt korkeampana palkkoihin nähden. Käytännössä 90-luvun alkuun asti Suomessa oli lähes kouluttamattomalla työssäkäyvällä varaa ostaa omakotitalo vaikka toinen pariskunnasta olisikin ollut kotona. [tilastokeskus]

Suurten ikäluokkien suurin puhallus on kuitenkin eläkejärjestelmä, jonka he itse ovat suunnitelleet. Käytännössä jo 80-luvulta lähtien on tiedetty, että eläkejärjestelmässä on suuria valuvikoja, johtuen liian vähäisestä lasten määrästä (suuret ikäluokat tekivät n. 1,7 lasta pariskuntaa kohden) ja kasvaneesta eliniänodotuksesta johtuen. Sille ei ole muutamia yksittäisiä pieniä muutoksia lukuunottamatta tehty mitään, joka kohdistuisi suoraan suuriin ikäluokkiin. Meidän ikäluokkamme (suurten ikäluokkien jälkeläiset) eläkeikää on nostettu ja nostetaan vieläkin, mutta suurille ikäluokille nostot ovat olleet muutamia vuosia ihan ikäryhmän viimeisille. Lisäksi on olemassa monia erilaisia eläkeputkia, joilla nämä nykytyömarkkinoilla huonosti pärjäävät kouluttamattomat tuetaan viimeiset työvuotensa eläkkeelle. Tämä pommi on nyt lankeamassa maksettavaksi meidän ikäluokalle.

Erityisesti tuo on sellaista ihan tietoista epärehellisyyttä, että mielestäni siitä pitäisi ihan oikeasti rangaista niitä, jotka eivät ole järjestelmää halunnet korjata. Meidän ikäluokalla ei ole ollut mitään mahdollisuutta enää tilannetta korjata, vaan kokonaisuudessaan järjestelmän suunnittelu ja syy sen epäonnistumiseen on vain ja ainoastaan suurilla ikäluokilla.

 

[Patarouva]

Tulee mieleen 1990-luvun alussa kun olin opiskelija ja avomies työttömänä. Saatiin asumistukea tavallaan ns. minun osuuteni. Tulot tietysti tippuivat, kun puolisoni meni armeijaan. En muista tuliko Kelasta jotakin lisätukea varusmiehelle, mutta sanottiin, että koko vuokraa ei makseta. Ei meidän maailma siihen kaatunut, kun oli säästöjä kesätöistä ja vanhemmat avustivat tarvittaessa. Otti se silti silloin päähän.

 

[UnenNukkuja]

Itse olen sitä mieltä, että järjestöjen tukien läpiperkaaminen on erittäin hyvä asia. Suomessa verovaroin tuetaan lukuisia järjestöjä joiden kohdalla tukirahojen käyttö ei kestä päivänvaloa. Toki tässä kun puhuttiin Mieli Ry:stä niin heidän kanssa toimintaan olin aikanaan tyytyväinen yritysasiakkaana. Muistetaan sekin, että julkiseen terveydenhuoltoon tehtävien jätti-investointien lisäksi järjestöt kuten Mieli Ry saa edelleen varsin reilun rahoituksen valtiolta.

Olen itse kuntotutunut Neuroliiton ylläpitämässä keskuksessa. Muistan tuolta keskustelut, kuinka kaupungin (ei ollut vielä hyvinvointialueita) tarjoama vaihtoehto oli aivan karmea paikka. Eli järjestöilläkin on tärkeät ammattilaiset tällaisissa tehtävissä.

Ymmärrän nuo halut läpiperkaamiseen, mutta siinä kohtaa mietin myös soten ulkopuoleisia järjestöjä, joita Suomi on aivan täynnä. Sote-sektori kuitenkin raportoi tarkkaan Stealle vuosittain, onko rahat käytetty siihen mihin on luvattu.

 

[Tadu]

Toisaalta sitten taas suurten ikäluokkien aikuistuessa asunnot olivat erittäin halpoja ja palkat suhteessa asuntojen hintoihin korkeita. Asuntojen hinnat suhteessa palkkoihin nousivat kunnolla vasta 80-luvulla Suomessa, ja ovat siitä lähtien asuntojen hintakehitys on pysynyt korkeampana palkkoihin nähden. Käytännössä 90-luvun alkuun asti Suomessa oli lähes kouluttamattomalla työssäkäyvällä varaa ostaa omakotitalo vaikka toinen pariskunnasta olisikin ollut kotona. [tilastokeskus]

Suurten ikäluokkien suurin puhallus on kuitenkin eläkejärjestelmä, jonka he itse ovat suunnitelleet. Käytännössä jo 80-luvulta lähtien on tiedetty, että eläkejärjestelmässä on suuria valuvikoja, johtuen liian vähäisestä lasten määrästä (suuret ikäluokat tekivät n. 1,7 lasta pariskuntaa kohden) ja kasvaneesta eliniänodotuksesta johtuen. Sille ei ole muutamia yksittäisiä pieniä muutoksia lukuunottamatta tehty mitään, joka kohdistuisi suoraan suuriin ikäluokkiin. Meidän ikäluokkamme (suurten ikäluokkien jälkeläiset) eläkeikää on nostettu ja nostetaan vieläkin, mutta suurille ikäluokille nostot ovat olleet muutamia vuosia ihan ikäryhmän viimeisille. Lisäksi on olemassa monia erilaisia eläkeputkia, joilla nämä nykytyömarkkinoilla huonosti pärjäävät kouluttamattomat tuetaan viimeiset työvuotensa eläkkeelle. Tämä pommi on nyt lankeamassa maksettavaksi meidän ikäluokalle.

Erityisesti tuo on sellaista ihan tietoista epärehellisyyttä, että mielestäni siitä pitäisi ihan oikeasti rangaista niitä, jotka eivät ole järjestelmää halunnet korjata. Meidän ikäluokalla ei ole ollut mitään mahdollisuutta enää tilannetta korjata, vaan kokonaisuudessaan järjestelmän suunnittelu ja syy sen epäonnistumiseen on vain ja ainoastaan suurilla ikäluokilla.

Suuret ikäluokat tuppaavat myös kertomaan kuinka he rakensivat tämän maan, vaikka todellisuudessa kyse oli heidän vanhemmistaan, jotka taistelivat sodissa ja rakensivat 60- ja 70-luvun alussa hyvinvointiyhteiskunnan. Suuret ikäluokat olivat silloin nuoria eivätkä olleet päättävissä asemissa.

Heille tämä yhteiskunta rakennettiin.

 

[Satunnainen]

Sikäli kuin minä olen ymmärtänyt, nämä nk. suuret ikäluokat ovat heti sodanjälkeinen ikäpolvi, siis 1946-50 syntyneitä.
Sen tiedän varmasti, että heidän pesänrakennusaikoihin pankkien lainakorot huitelivat pitkälle yli 10%. Toki, aika oli eri kuten inflaatiokin, mutta mistään nollakoroista ei silloin osattu edes haaveilla.

Korot olivat tosiaan korkealla 70- ja 80-luvuilla ja vielä lama-ajan, jonka jälkeen laskivat selvästi alemmas. Myös inflaatio oli samaan aikaan korkealla. Mutta toisaalta niin olivat myös palkankorotukset. Ja ripeä palkkojen nousu tietysti syö lainan pääomaa. Joutuivat siis maksamaan kovat korot, mutta toisaalta vain verrattain lyhyehkön ajan, koska lainan sulaessa se oli paljon helpompi maksaa ripeästi pois. Itse asiassa ei ollut edes mahdollista saada niin pitkiä laina-aikoja kuin mitkä nykyään ovat normi.

Edelleen, 90-luvun laman aikoihin he olivat pääosin vielä työelämässä ja kantoivat ja kärsivät sen seurauksista ehkä suurimman taakan ikäluokkana, kun työpaikat menivät alta eikä sen ikäiset, lähellä eläkeikää, silloinkaan enää työllistyneet uudelleen.

Lama-aikaa kesti 90-93. Vuosina 46-50 syntyneet siis olivat sen aikoihin 40-47 vuotta vanhoja. Toki tuolloin eläkeikä oli nykyistä matalampi, mutta ei alle 50-vuotiaita minään eläkkeen kynnyksellä olevina silloinkaan pidetty. Väittäisin, että tuo mainitsemasi kyvyttömyys löytää uusia töitä iän vuoksi koski enemmän hiukan vanhempaa ikäluokkaa. Ja toisaalta ne 60-luvulla syntyneet, jotka pyrkivät tuolloin työelämään, olivat varsin hankalassa paikassa. Melkoinen kontrasti siinä suuriin ikäluokkiin, joiden kohdalla työllistymisen kriteeri oli hiukan eri luokkaa. Eräs henkilö sitä joskus kommentoi: "Töitä sai, jos pystyi kävelemään omin jaloin sisään tehtaan portista."

 

[Ötökkä]

Niinpä. Ehkä tämä ajattelu karuimmillaan tarkoittaa, että kuvitellaan, että ei tässä muuta ole kunhan ryhdistäydytte tai itkette ja ryhdistäydytte tai tehkää mitä lystäätte.

Järjestöt tekee todella isoa työtä. Ihan esim kaikenlainen ehkä ulkopuolisen silmin "turha oleilu" päivätoiminnoissa on monelle mt-puolen ihmiselle tärkeää ja tuo nimenomaan sitä osallisuutta yhteiskuntaan. Kauhistuttaa mitä tulee tapahtumaan kun tällaisia väistämättä nyt lopetetaan.

 

[Patarouva]

Korot olivat tosiaan korkealla 70- ja 80-luvuilla ja vielä lama-ajan, jonka jälkeen laskivat selvästi alemmas. Myös inflaatio oli samaan aikaan korkealla. Mutta toisaalta niin olivat myös palkankorotukset. Ja ripeä palkkojen nousu tietysti syö lainan pääomaa. Joutuivat siis maksamaan kovat korot, mutta toisaalta vain verrattain lyhyehkön ajan, koska lainan sulaessa se oli paljon helpompi maksaa ripeästi pois. Itse asiassa ei ollut edes mahdollista saada niin pitkiä laina-aikoja kuin mitkä nykyään ovat normi.


Lama-aikaa kesti 90-93. Vuosina 46-50 syntyneet siis olivat sen aikoihin 40-47 vuotta vanhoja. Toki tuolloin eläkeikä oli nykyistä matalampi, mutta ei alle 50-vuotiaita minään eläkkeen kynnyksellä olevina silloinkaan pidetty. Väittäisin, että tuo mainitsemasi kyvyttömyys löytää uusia töitä iän vuoksi koski enemmän hiukan vanhempaa ikäluokkaa. Ja toisaalta ne 60-luvulla syntyneet, jotka pyrkivät tuolloin työelämään, olivat varsin hankalassa paikassa. Melkoinen kontrasti siinä suuriin ikäluokkiin, joiden kohdalla työllistymisen kriteeri oli hiukan eri luokkaa. Eräs henkilö sitä joskus kommentoi: "Töitä sai, jos pystyi kävelemään omin jaloin sisään tehtaan portista."

Äitini suurten ikäluokkien edustajana pääsi eläkeputkeen. Irtisanomiset oli hyvä aikoinaan aloittaa noista henkilöistä. Siitä sitten alle 60-vuotiaana eläkkeelle.

 

[Tuplatorkkari]

Orpon hallitus on nimenomaisesti lisäämässä sosiaalikulujen budjettia, vaikka toki yksittäisten järjestöjen rahoitus pienenee kokonaisuuteen nähden käytännössä merkityksettömästi. Yksittäisten järjestöjen sijaan nyt ollaan rahoittamassa julkista terveydenhuoltoa. Esimerkiksi vuodelle 2025 Orpon hallitus on tekemässä edelliseen vasemmistohallitukseen verrattuna valtavan 6 200 000 000 euron lisäpanostuksen sosiaali- ja terveydehuoltoon. Toivottavasti julkinen terveydenhuolto ohjaa näitä rahoja myös mielenterveystyöhön.

Toki samaan hengenvetoon kannattaa mainita myös siitä, miten hoitotakuuta pidennetään kolmeen kuukauteen ja henkilöstömitoitusta kevennetään ympärivuorokautisessa hoivassa, etteivät täällä kirjoittelevat ihmettele, miten se aika jonossa kasvaa, vaikka budjettia lisätään.

 

[Tadu]

Toki samaan hengenvetoon kannattaa mainita myös siitä, miten hoitotakuuta pidennetään kolmeen kuukauteen ja henkilöstömitoitusta kevennetään ympärivuorokautisessa hoivassa, etteivät täällä kirjoittelevat ihmettele, miten se aika jonossa kasvaa, vaikka budjettia lisätään.

Näin niitä edellisen hallituksen virheitä korjataan. Hyvä homma.

Selvennykseksi, että olisi kiva jos olisimme maailman rikkain maa, jolla olisi ikärakenne kunnossa ja mahdollisuus ylläpitää maailman parasta julkista terveydenhoitoa. Valitettavasti ei vaan olla siinä tilanteessa.

 

[Surukuku]

@JZZ ja @Satunnainen
Suuremmassa kuvassa olette jokseenkin jäljillä kannanotoissanne, joskin huomautan, että otinkin kantaa nimimerkin @Rantsukoff olettamuksiin koroista, yms. Totesin toki, mm. koroista, että aika oli tuolloin eri kuin nyt inflaatioineen.
Tosin, en allekirjoita väitettä, että suurten ikäluokkien edustajat olisivat päässeet töihin 90-luvun laman jälkeen, jos vain kykenivät kävelemään. Aika oli silloin heidän korkeasti koulutettujen jälkeläistensä, jotka tieto-/informaatiotekniikan nopean kehittymisen myötä saivat lähes valita työpaikkansa, ei todellakaan kouluttamattomat n. 50-vuotiaat.

Mutta joo - ei kannata olla tuolle(-kaan) ikäluokalle kateellinen ja katkera oikeastaan mistään.

 

[Hermes#41]

Itse olen sitä mieltä, että järjestöjen tukien läpiperkaaminen on erittäin hyvä asia. Suomessa verovaroin tuetaan lukuisia järjestöjä joiden kohdalla tukirahojen käyttö ei kestä päivänvaloa.

Tästä olen samaa mieltä.

Mutta jos samalla annetaan miljoonatuki kansanedustajan ampumaradalla ja toinen iso tuki miesten tasa-arvojärjestölle, ei kyllä hallituksen toiminta siltä osin kestä päivänvaloa.

Leikataan mielenterveydestä ja tuetaan ampumaharrastusta. Ei kuulosta hyvältä yhtälöitä.

 

[JZZ]

Tosin, en allekirjoita väitettä, että suurten ikäluokkien edustajat olisivat päässeet töihin 90-luvun laman jälkeen, jos vain kykenivät kävelemään. Aika oli silloin heidän korkeasti koulutettujen jälkeläistensä, jotka tieto-/informaatiotekniikan nopean kehittymisen myötä saivat lähes valita työpaikkansa, ei todellakaan kouluttamattomat n. 50-vuotiaat.

Tässä on muuten yksi suurten ikäluokkien erityispiirteistä, eli todella suuri osa heistä kuvitteli että heidän ei tarvinnut kehittyä kehityksen mukana, vaan että maailma mallintuisi heidän mukaansa. Tuolloin puhuttiin kuitenkin n. 40 - 50 vuotiaista, ja itse näin 45-vuotiaana tuntuu aivan käsittämättömältä, että minun ei pitäisi jatkuvasti kehittyä työssäni muuttuvan maailman mukaisesti. Toki tässä näkyy se, että suuri osa porukasta oli liikkeellä ihan kansakoulupohjalta.

Mutta joo - ei kannata olla tuolle(-kaan) ikäluokalle kateellinen ja katkera oikeastaan mistään.

No kyllä eläkejärjestelmä on sellainen, josta saa olla katkera. Se on kuitenkin jo heti alkujaan ollut käytännössä pyramidihuijaus, joka ei ole voinut toimia. Mutta eihän ne omaa jalkaansa alkaneet sahaamaan.

 

[Cobol]

Itse olen sitä mieltä, että järjestöjen tukien läpiperkaaminen on erittäin hyvä asia. Suomessa verovaroin tuetaan lukuisia järjestöjä joiden kohdalla tukirahojen käyttö ei kestä päivänvaloa. Toki tässä kun puhuttiin Mieli Ry:stä niin heidän kanssa toimintaan olin aikanaan tyytyväinen yritysasiakkaana. Muistetaan sekin, että julkiseen terveydenhuoltoon tehtävien jätti-investointien lisäksi järjestöt kuten Mieli Ry saa edelleen varsin reilun rahoituksen valtiolta.

Järjestö- ja hallitusnäkökulmasta pitkälti näin. Mutta jos katsotaankin toista näkökulmaa. Asiakkaiden näkökulmaa. Usein asiakkaina on ihmisiä, joiden tukia karsitaan monilla eri tavoilla. Osalle se tarkoittaa usean eri tuen samanaikaista supistumista. Vaikutukset ovat merkittävät.

Joskus 1990-luvun laman jälkeen Kokoomuksessakin puhuttiin, että liiallinen palveluiden ja tukien karsiminen samoilta ihmisiltä pistää myös meidät muut yhteiskunnassa kärsimään. Haluttiin pitää turvaverkot kunnossa, koska ymmärrettiin niiden romahtamisen edes osittain voivan johtaa aggressioihin ja yhteiskuntarauhan horjumiseen. Viisaita ajatuksia ja niiden takana oli mm. Jyrki Katainen.

Tuolta ajalta on peräisin Kokoomuksen erilaisten ohjelmien "pidetään heikoimmistakin huolta" jutut. Nykyisessä hallitusohjelmassa tämä on muotoiltu mm. näin: "Heikoimmista pidetään huolta. Valtiovallan tehtävä on tarjota puitteet vapaudelle ja mahdollisuuksille".

Hallitukselle nämä ovat enää vain irrallisia lauseita kun perusongelmaa ei lähdetä riittävällä voimalla ja halulla ratkaisemaan. Leikkausten lisäksi tarvitaan se Kokoomuksen parin vuoden takainen toivon polku, jossa ihan kohtuullisesti hahmoteltiin talouskasvun ja tuottavuuden edellytyksiä.

Tässä ajassa toivon polku tarkoittaa lujempaa panostusta mm. työperäiseen maahanmuuttoon ja erilaiseen teknologiaan, jolla vähennetään useilla eri tavoilla fossiilisten vaikutuksia. Tuottavuuden kasvu on oikeastaan kaikki kaikessa.

 

[Raid76]

Näin niitä edellisen hallituksen virheitä korjataan. Hyvä homma.

Selvennykseksi, että olisi kiva jos olisimme maailman rikkain maa, jolla olisi ikärakenne kunnossa ja mahdollisuus ylläpitää maailman parasta julkista terveydenhoitoa. Valitettavasti ei vaan olla siinä tilanteessa.

Tilanne tulee iskemään vasten kasvoja eri tavalla, kun huomataan että meillä jää hoitamatta myös muutakin kuin vanhukset

Tällä hetkellä käyvän hoidon mukaan hoitamatta jää myös eri asteisia syöpäsairauksia ja lapsia. Kyllä rahaa tulee vielä löytymään, kun paska lentää kunnolla tuulettimeen.

Edellisen hallituksen rooli tässä vuosikausien kehityksen jatkumossa on pelkkä nyanssi. Mitään todellista korjausliikettä jyrkänteen reunalla, ei nykyinen hallitus ole tehnyt. Kyllä sieltä löytyy todellisia huumoriliikkeitä sen verran, ettei sitä kauheasti kannata ainakaan terveydenhuollon näkökulmasta korjausliikkeeksi todeta.

 

[Boogey]

Orpon hallitus on nimenomaisesti lisäämässä sosiaalikulujen budjettia, vaikka toki yksittäisten järjestöjen rahoitus pienenee kokonaisuuteen nähden käytännössä merkityksettömästi. Yksittäisten järjestöjen sijaan nyt ollaan rahoittamassa julkista terveydenhuoltoa. Esimerkiksi vuodelle 2025 Orpon hallitus on tekemässä edelliseen vasemmistohallitukseen verrattuna valtavan 6 200 000 000 euron lisäpanostuksen sosiaali- ja terveydehuoltoon. Toivottavasti julkinen terveydenhuolto ohjaa näitä rahoja myös mielenterveystyöhön.

Ihan hauska spinnaus pyöräyttää nousevat terveydenhoitokulut lisäpanostuksiksi. Samalla logiikalla hallitus on myös esittämässä merkittäviä lisäpanostuksia suomen valtionvelan korkokuluihin. Hattua päästä.

 

[Jeffrey]

Ihan hauska spinnaus pyöräyttää nousevat terveydenhoitokulut lisäpanostuksiksi. Samalla logiikalla hallitus on myös esittämässä merkittäviä lisäpanostuksia suomen valtionvelan korkokuluihin. Hattua päästä.

Ja näinhän se onkin. Suomen valtiovelan korkokulut nousevat sen takia, että edellinen hallitus päätti muuttaa meidän kiinteäkorkoiset valtiolainat vaihtuvakorkoisiksi. Terveydenhuoltoon tehtävät lisäpanostukset taas johtuvat siitä, että edellinen hallitus loi järjestelmän joka on ollut huomattavasti kalliimpi mitä he julkisesti esittivät sen olevan.

Ei nämä ole mitään spinnauksia, vaan itse asiassa juuri ne suurimmat syyt sille minkä takia joudutaan etsimään säästöjä muualta. Vai oletko sitä mieltä, että Suomi voisi jättää valtiolainojen korkokulut maksamatta ja jättää terveydenhuolto panostukset tekemättä?

Korkokulut huomioiden Orpon hallitus rahoittaa korkokuluja ja sosiaali- terveysalaa 7 200 000 000 euroa enemmän kuin mitä Marinin hallitus esitti rahoitustarpeen olevan vuodelle 2025. Tässä ollaan nyt ihan juurisyillä siihen, miksi Suomen julkisen talouden sopeuttamistarve on tällä hetkellä sellainen kuin se on.

 

[Satunnainen]

Tosin, en allekirjoita väitettä, että suurten ikäluokkien edustajat olisivat päässeet töihin 90-luvun laman jälkeen, jos vain kykenivät kävelemään.

Kirjoitin näköjään epäselvästi. Tarkoitin, että lama-aikaan työelämään tulleilla oli haaste löytää ensimmäinen työpaikkansa, kun taas omassa nuoruudessaan suuret ikäluokat tulivat työelämään "kävellen sisään".

 

[Boogey]

Ja näinhän se onkin. Suomen valtiovelan korkokulut nousevat sen takia, että edellinen hallitus päätti muuttaa meidän kiinteäkorkoiset valtiolainat vaihtuvakorkoisiksi.

Suomen velanhallintastrategian iso kuva on ollut sama suht kauan. Riskejä mm. velkaerien kasautumisesta hallitaan erilaisilla pituuksilla ja ehdoilla. Valtionkonttori taitaa olla näissä se ohjaava instanssi.

 

[mjr]

Ja näinhän se onkin. Suomen valtiovelan korkokulut nousevat sen takia, että edellinen hallitus päätti muuttaa meidän kiinteäkorkoiset valtiolainat vaihtuvakorkoisiksi.

Täällä JA:ssa muistan tästä asiasta vaahdonneeni. Perustelut olivat täysin absurdeja. Näin oli aina tehty ja normaaleissa korko-olosuhteissa tämä valtion strategia tosiaan on järkevin. Päätös ei ollut poliittinen vaan suorastaan tyylipuhtaan virkamiesmäinen, eikä mitenkään VM:ssä vallitsevan homehtuneen talousortodoksian vastainen vaan joustava reagoiminen muuttuneeseen tilanteeseen ja omilla aivoilla ajatteleminen olisi ollut epäilyttävää ja radikaalia, suorastaan keynesiläistä...

 

[mjr]

Suomen velanhallintastrategian iso kuva on ollut sama suht kauan. Riskejä mm. velkaerien kasautumisesta hallitaan erilaisilla pituuksilla ja ehdoilla. Valtionkonttori taitaa olla näissä se ohjaava instanssi.

Valitettavasti tässä tapauksessa. Negatiiviset korot olivat täysin poikkeuksellinen tilanne, joka oli viimeksi vallinnut, niin koska - ei milloinkaan?

 

[Boogey]

Valitettavasti tässä tapauksessa. Negatiiviset korot olivat täysin poikkeuksellinen tilanne, joka oli viimeksi vallinnut, niin koska - ei milloinkaan?

Niin jos nollakorkojen tilanteesta olisi pitänyt ottaa maksimaalinen hyöty irti se paras ajoitus olisi varmaan ollut Sipilän hallituksen kaudella. Mut oma prosenssinsa ja kulunsa tuo valtionlainojen swapitkin.

Jälkiviisastelu on näissä yhtä hedelmällistä kuin kertoa eläkerahastolle että olisitte sijoittaneet paremmin.

 

[Cobol]

Korkokulut huomioiden Orpon hallitus rahoittaa korkokuluja ja sosiaali- terveysalaa 7 200 000 000 euroa enemmän kuin mitä Marinin hallitus esitti rahoitustarpeen olevan vuodelle 2025. Tässä ollaan nyt ihan juurisyillä siihen, miksi Suomen julkisen talouden sopeuttamistarve on tällä hetkellä sellainen kuin se on.

Toki nykyisen tilanteen taustalla on Marinien lisäksi useiden edellisten hallitusten virheet mm. ikärakenteen ja maahanmuuton osalta.

Leikkaukset budjetissa ovat välttämättömiä. Mutta se mitä itse kritisoin, on rahoitusleikkaukset, jotka vähentävät 1-2 vuoden aikana luokkaa 50 miljoonaa valtion menoja, mutta lisäävät niitä 3-25 vuoden aikana luokkaa 100 miljoonaa euroa.

Ja toinen kritiikki koskee osin samaa kuin aiemmin lainaamallani Matti Vanhasella kirjassaan. Hallituksen väärä asenne maahanmuuttajiin ja maahanmuuttoon, rasismilla ja puolirasismilla kukkoilu sekä korkeintaan puolittainen panostus huipputeknologiaan, jossa Suomi olisi kokoaan suurempi tuottaja mm. vihreässä siirtymässä.

Kovin on tultu Orpon hallituksen aikana alas mm. EK:n vihreän siirtymän investointidatassa. Vihreiden investointien dataikkuna - Elinkeinoelämän keskusliitto

Kyse on suuntaa antavista luvuista. Osa karsimisesta johtuu kilpailun koventumisesta valtiontukien osalta mm. Saksaa ja Ranskaa sekä Ruotsia vastaan. Mutta ei Orpon hallitus ole kovin paljon itse asiaa edistänyt olkoonkin, että valtiontukea vero- ja muussa muodossa on nyt myös Suomessa saatavilla.