Purran ja Orpon puheet heikosta taloustilanteesta ovat kyllä ihan aiheellisia. Nämä on sellaisia asioita jotka eivät varsinaisesti mene sen paremmin nykyisen kuin edellisenkään hallituksen piikkiin. Ehkä enemmän voisi kysyä ekonomisteille ja tilastotieteilijöiltä pitäisikö ennustetarkkuutta kehittää.
Nämä eivät kuitenkaan ole yksin Suomen ongelma. Koko maailmanlaajuinen talousjärjestelmää on ollut poikkeustilassa koronaelvytyksen jälkeen ja siitä palautuminen on edelleen kesken. Siltikin ei tästä ole kuin 1,5 vuotta kun ekonomistit julistivat ettei 12kk Euribor tule menemään yli 2 prosentin ja kesään (2023) mennessä helpottaa.
Inflaatio on ollut poikkeuksellisen sitkeää eikä edelleenkään tiedetä mistä syystä. Lisäksi poikkeustilan tuoma ennuste epätarkkuus on ollut poikkeuksellista ja esimerkiksi Yhdysvaltain tilastokeskus julkisti viime viikolla, että yksinään sen maaliskuun 2023-2024 välisen ajan työttömyysluvut olivat olleet noin 30 % liian suuria.
Tämänkaltaiset tieteenharjoittajien haasteet ovat vaikuttaneet monen muun tekijän kanssa siihen, että korkoja on pidetty ylhäällä poikkeuksellisen pitkään. Vastaavaa on nähty viimeksi 1990 luvun alussa. Lisäksi Suomi pienenä valtiona kärsii eniten korkojen muutoksista meillä vakiintuneen tavan takia joka on ollut käyttää vaihtuvakorkoisia lainoja. Onneksi tämän pitäisi toimia myös toiseen suuntaan, eli helpotus tapahtuisi nopeammin kuin muualla.
Lopulta Suomi on tässä pärjännyt ihmeellisen hyvin, eikä 1990 luvun kaltaista lamaa ole nähty. Esimerkiksi rakennusteollisuudesta liiketoiminnan volyymit ovat laskeneet noin 25%. Olosuhteisiin nähden konkursseja ja irtisanomisia kuitenkin nähty poikkeuksellisen vähän. Rakennusteollisuuden elvytys ei ole noussut suureksi aiheeksi vaikka esimerkiksi SDP on tämän perään puhunutkin. Meillä on kuitenkin samalla ollut valtavaa rakennuskustannuksien inflaatiota ja pidän myös ihan hyvänä ettei tuettua rakentamista ole elvytetty liiaksi. Tämä osaltaan parantaa valtion verotuloja tulevaisuudessa ja lisäksi kuluttajaluottamuksen ollessa alhaalla nyt jo tuetun asumisen toimijat ovat olleet haasteissa kun ihmiset eivät ole muuttaneet.
Rakentamisen vaikutus meidän yhteiskuntaan on kuitenkin suuri. Jos tänne tukia lähdetään sorvaamaan, toivon niiden olevan hankemuoto riippumattomia ja kohdistuvan kotimaiseen materiaalihankintaan. Tällä tavoin voitaisi kenties auttaa myös kotimaista teollisuutta pääsemään jaloilleen. Tämä toki saattaa osin tapahtua jo puoli pakosta kun esimerkiksi ukrainalaiset terästehtaat ovat pudonneet pois tuotannosta.
Lama todetaan aina jälkikäteen ja uskon, että tälle ajanjaksolle sellainen myöhemmin löydetään kunhan vaan tilastot päivittyvät. Lisäksi tämä lama on ollut vahvasti rahapolitiikka vetoinen, joten elvyttäminen ei nyt olisi ollut hyvä ratkaisu. Joka tapauksessa, ihmeellisen vähällä tässä on isossa kuvassa päästy. Esimerkiksi jos verrataan sinne 1990 lukuun, jolloin tilanne oli viimeksi yhtä paha.
/img-s3.ilcdn.fi/0feff76ddd58458e15ce8152972cfb542fa8747ad0ab4a536768d3e3d4d6adae.jpg)
