Petteri Orpon hallitus

[Kaskelotti]

Tämän olen valitettavasti huomannut. Omassa lapsuudessani pelattiin kylän kakaroiden kanssa kaikilla mahdollisilla kentillä tai vähintään mielikuvituskentillä kaikkia urheilulajeja jalkapallosta ja jääkiekosta pesäpalloon. Omat lapset taas ovat tiukasti sisätiloissa ja ulos niitä ei saa kuin yhden kaverin kanssa kerrallaan. Yhteisöllisyys ja sitä kautta terveet harrastukset puuttuvat.

Hyvä että tähän kuitenkin saadaan viimein muutos, kun kuihtuville paikkakunnille saadaan hiihtostadikalle valot ja toiselle päästään rakentamaan kunnollinen ampumarata. Oppivat lapset taas leikkimään ulkona, kun huippu-urheilun tulevaisuus on näin jalosti taattu eikä lainkaan ole ajettu omia ja omien sidosryhmien etuja.

 

[Cobol]

Tunnustan että hieman olen tuosta eri mieltä gurusi Li Anderssonin kanssa - ehkä teoriassa kotitalousvähennys ei ole noin liberalistisesti (tai anderssonilaisesti) ajatellen se tehokkain tapa, mutta luulenpa että tässä meidän nykyisessä tilanteessamme se on käytännössä sangen rationaalinen metodi.

Anderssonhan luotti tutkimukseen, joka palstallakin tyrmättiin. Ja syystä. Kysymys kuuluukin, miksi Kokoomus astui nyt tielle, joka syö sen kannattajien kukkaroa. Tähän asti ei ole astunut vaan pikemminkin kasvattanut kannattajien varallisuutta erityisesti veroratkaisuin. Ja toki Kela-korvausten nosto toi sekin. Kannattajia ovat nuoremmat työssäolevat, ylempi keskiluokka ja siitä ylöspäin sekä eläkeläiset.

Siinä vaiheessa kun Kokoomuksen kannattajien kukkarolla käydään suhteessa edes kolmannes siitä mitä alimpien tulodesiilien kukkarolla käydään, Kokoomuksen kannatus romahtaa. Siksi kukkarolla ei käydä.

 

[erku]

Tunnustan että hieman olen tuosta eri mieltä gurusi Li Anderssonin kanssa - ehkä teoriassa kotitalousvähennys ei ole noin liberalistisesti (tai anderssonilaisesti) ajatellen se tehokkain tapa, mutta luulenpa että tässä meidän nykyisessä tilanteessamme se on käytännössä sangen rationaalinen metodi.

Kyllähän siitä on ihan vakavasti otettavaa tutkimusnäyttöä, että kotitalousvähennys ei kovin hyvin toimi suhteessa niihin perusteluihin, joilla vähennystä on lobattu Tutkimus: Kotitalousvähennys ei lisää työllisyyttä tai kitke harmaata taloutta - Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Ylipäätään verovähennyksiin suhtaudutaan oudon myötäsukaisesti. Jos ajatellaan, että tehtäisiin suora tulonsiirto, että kukin voisi teettää valtion piikkiin remontteja omistusasunnoissaan x summaan asti tietyllä prosenttikaavalla, suunnilleen jokainen pitäisi tätä pöljänä ajatuksena. Mutta kun tämä toteutetaan tulonsiirron sijaan verovähennyksenä, niin yhtäkkiä se onkin hirveän kannatettava. Vaikka vaikutus julkistalouteen on melko lailla sama riippumatta siitä, toteutetaanko tuki tulonsiirtona vai verovähennyksenä.

 

[Jeffrey]

Hus-johtaja Lasse Lehtosen mukaan Tanskan 3 300 omalääkäriä tuottaa noin 30 miljoonaa vastaanottokäyntiä vuodessa, kun samaan aikaan Suomessa noin 4 100 terveyskeskuslääkäriä vain noin neljä miljoonaa. Tämä että lääkäri tekee lähinnä vain lääkärin työt eikä hakkaa dataa sisään maksaa, mutta on järkevää).

Tämähän tekee noin 4 potilasta työpäivän aikana - keskimäärin. Muistelen jonkun osaavamman joskus laskeneen, että suomalainen lääkäri hoitaa keskimäärin 6 potilasta työpäivän aikana.

Oli se sitten 4 tai 6 niin eiköhän ne suomalaiset hoitojonot johdu jostain ihan muusta kuin siitä, että osa käy myös yksityisellä.

Sinällään ymmärrän tähän asiaan tarttumisen, ettei siellä paljoa muuta tarttumapintaa ole nyt kun myös kasvutoimet on osoitettu alkuymmärrystä paremmmiksi.

 

[Jeffrey]

Ylipäätään verovähennyksiin suhtaudutaan oudon myötäsukaisesti. Jos ajatellaan, että tehtäisiin suora tulonsiirto, että kukin voisi teettää valtion piikkiin remontteja omistusasunnoissaan x summaan asti tietyllä prosenttikaavalla, suunnilleen jokainen pitäisi tätä pöljänä ajatuksena. Mutta kun tämä toteutetaan tulonsiirron sijaan verovähennyksenä, niin yhtäkkiä se onkin hirveän kannatettava. Vaikka vaikutus julkistalouteen on melko lailla sama riippumatta siitä, toteutetaanko tuki tulonsiirtona vai verovähennyksenä.

Ja ylipäänsä meidän verotus irsessään on tolkuttoman monimutkainen ja samalla tehoton. Itse poistaisin ainakin lähes kaikki vähennysoikeudet, vapauttaisin näitä käsittelevät henkilöt työtehtävistä ja sijoittaisin säästyvät rahat progression keventämiseen. Toki tällainen muutos vaatisi kaverikseen laajempaa verotusmuutosta, joka sekin olisi järkevä ja myös oikeudenmukainen.

 

[Hermes#41]

Ja ylipäänsä meidän verotus irsessään on tolkuttoman monimutkainen ja samalla tehoton. Itse poistaisin ainakin lähes kaikki vähennysoikeudet, vapauttaisin näitä käsittelevät henkilöt työtehtävistä ja sijoittaisin säästyvät rahat progression keventämiseen. Toki tällainen muutos vaatisi kaverikseen laajempaa verotusmuutosta, joka sekin olisi järkevä ja myös oikeudenmukainen.

Juuri näin. Verosuunnittelu ja verojen välttely on oikein hienosti luotu bisnes. Jos veromalli olisi selkeä ja oikeudenmukainen, ei ko. toimintaa tarvita.

 

[Jeffrey]

Juuri näin. Verosuunnittelu ja verojen välttely on oikein hienosti luotu bisnes. Jos veromalli olisi selkeä ja oikeudenmukainen, ei ko. toimintaa tarvita.

Eipä tässä tarvitse mennä äärimmäisyyksiin, jotta löytää meidän verotuksen järjettömyyden. Jo ihan tavanomaisissa verovähennyksissä ensimmäinen henkilö ei jaksa edes selvittää mitä voisi hakea. Toinen selvittää, muttei ymmärrä. Kolmas ymmärtää, muttei kehtaa hakea. Neljäs hakee ja hänen hakemuksensa menee järjestelmän automaattikäsittelyyn. Viides hakee ja hänen hakemuksensa menee Tarkastaja X käsittelyyn josta tulee lopputulos Z. Kuudennen hakemus taas menee Tarkastaja Y käsittelyyn ja sieltä tulee lopputulos Ö. Pääomatulojen puolella tämä on vieläkin sekavampaa kun edes verottaja ei tiedä miten vähennysoikeus menee vaan kaikki on riippuvaista muuttujista J, K, L.

Tällaista prosessirallia me sitten pyöritetään verovaroin. Toki automatiikka kehittyy ja tämä vie työvoima painetta pois. Silti hankala nähdä kokonaishyödyn olevan kovinkaan järkevä. Taas tässä taustalla se, että voidaan näyttää iso prosentti, muttei kukaan oikein tiedä miksi.

Ihan turhaan meillä tällainen prosessi on ja sen säästöt voisi tosiaan osoittaa progression keventämiseen. Samalla voisi esimerkiksi pääomatulojen verotusta oikeudenmukaistaa ja kohdistaa verotus salkusta nostettavaan pääomaan jolloin verotuksen toteumavuosi olisi oikeudenmukaisempi.

 

[Baldrick]

Verotuksen yksinkertaistamisesta lienemme lähes koko spektrillä samaa mieltä! Sillä varmasti olisi myös sitä kuuluisaa kannustinvaikutusta, jos saadaan porsaanreikiä tukittua ja sitä kautta verotusta kauttaaltaan laskettua, sekä verotuksen yksinkertaistamisella on tavan pulliaiselle helpompi laskea ja ymmärtää miten tulot skaalautuvat lompakkoon - ilman mitään pitkän kaavakelaskureiden täyttämistä, jonka ohjearvo kuitenkin heittää.

 

[Blackie]

Tyypillistä kokkarepolitiikkaa nuo yksityisten kelakorvaukset. Tulonsiirto veronmaksajilta omien kavereiden taskuun.

Sellaista talouskuria.

 

[Cobol]

Ei niitä tarvitse itse nähdä jos luottaa tieteeseen. Käytännössä joka ikinen tehty tutkimus osoittaa perinnön hyvin isänmaalliseksi varallisuudeksi joka sijoitetaan kohdemaahan. Suomalaisten ongelma on se, ettei meillä ole varallisuutta ja perintövero on sille yksi syy.

Jos verrataan puhtaasti vaikkapa miljardöörien määrää niin mainitussa Ruotsissa on Suomeen nähden moninkertainen niinkuin myös heidän omaisuutensa. Suomalaisten miljardöörien yhteisvarallisuus on jotakuinkin 27 miljardia ja Ruotsissa 186 miljardia. Tämä on sitä rahaa jota maahan investoidaan.

Suomen ongelma on nimeomaan pääomien ja etenkin osaavan pääoman puuttuminen. Tämä on taas sellainen asia joka tulee esiin useissa lähteissä. Ei meidän kasvuinvestointeja kuulu rahoittaa verovaroista, vaan ne on tehtävä yksityisellä rahalla. Tämän takia yksityisen rahan määrä on saatava kasvamaan jotta meille syntyy kasvua ja suurempia verotuloja.

Tämä on pitkälti myös se Suomen ongelma. Suomessa sosialistit loivat kapitalismin ilman kapitalisteja. Ei meillä ole sellaisia henkilöitä jotka kykenisivät rahoittamaan kasvuyrityksiä kasvamaan sinne maailman tai edes Euroopan huipulle. Ja jos jollain nyt olisikin rahaa niin suomalainen asennekulttuuri pyrkii pitämään tämän pois valokeilasta - eli he sitten istuvat rahojensa kanssa maatilallaan omistaan ehkä lähinnä yhtä yritystä.

Suomessa monesti törmää ajattelutapaan että kasvua pitäisi saada, mutta yritystukia ei saisi kasvattaa eikä verotusta keventää. Käytännössä siis kasvu pitäisi saada aikaan entistä vähemmällä rahalla tai sitten julkisella rahalla. Jos taas talous pitäisi saada tasapainoon niin julkisen talouden kasvattaminen ei taida siihen johtaa, vaan nimenomaisesti yksityiset investoinnit pitäisi saada kasvamaan. Tässä on yksi niistä juurisyistä miksi meidän talous on ollut 20 vuotta haasteissa. Yksityisiä investointeja pitäisi saada aikaan entistä pienemmällä määrällä yksityistä rahaa. Yhtälö on vähintään haastava.

Hyvä esimerkki yllä olevasta on tuttavan tilanne. Hän perii muutaman kiinteistön ja joitakin asunto-osakkeita (osakekirjoja, jotka oikeuttavat asuntojen hallintaan). Pesäjakoa varten teetätetty arvio oli suuruudeltaan sen verran, että arviolta 120 000 - 140 000 menee veroja. Kyse vanhempien jättämästä perinnöstä luokkaa miljoona. Hän odottelee verotusta varten vahvistusta määrästä, joka pitäisi tulla lähikuukausina.

Asunnot ovat olleet vuokrattuja toisen vanhemman kuoltua ja toisen jouduttua sairaalaan kykenemättä enää asumaan ilman tiukempaa huolenpitoa.

Koska verottajan määräämä viivästyskorko on sellaiset vähän alle 1 000 euroa kuukaudessa tuosta summasta, vero maksetaan eräpäivänä. Tätä varten hän voi siirtää pörssisijoituksistaan tarvittavan määrän perintöveron maksuun. Toinen vaihtoehto olisi ottaa velkaa. Jos veronmaksua varten olisi otettu vakuudellista velkaa, korko olisi 6-8 prosenttia, mutta sijoitussalkku oli pantattu kaikkineen.

Mitä siis tapahtuu? Tuttava saa luokkaa 950 000 perinnön ja sen arvoksi vahvistetaan tuo määrä asiantuntijan ja verottajan toimesta. Kun perintövero on maksettu, todellinen perinnöksi saatu omaisuus on enää luokkaa 820 000 euroa. Ja jos vero maksetaan pörssisijoituksilla, joiden keskimääräinen tuotto on ollut sanotaan luokkaa 8 prosenttia 2023-2024 vuodessa, seuraavan 10 vuoden aikana 2025-2035 arvonousua ja osinkoja voi jäädä saamatta luokkaa 100 000 euroa tai yli.

Perintövero syö todellisuudessa

a) joko 1 000 kuukaudessa tai + luokkaa 130 000 euroa kun sen maksaa
b) lisäksi sijoitussalkun luokkaa 130 000 vähennys verosta + arvio osinko- ja arvonnousumenetyksistä luokkaa 100 000 seuraavan 10 vuoden aikana tai
c) vakuudellisen lainan 1-3 vuodeksi kun vuokratut asunnot ja kiinteistöt saa myytyä. Tässä tapauksessa alueet eivät ole parasta a-luokkaa.

Perintövero on harvalla (joilla on käteistä riittävästi) luokkaa 130 000 euroa noin 950 000 eurosta vaan sen maksaminen tuottaa yhteensä jopa 150 000 - 230 000 euron kulut. Näin paljon perinnön saajan omaisuuden arvo pienenee vaikka se tavallaan nousee 950 000 euroa.

Se taas yksi lisäsoitus miten Suomessa pääoman tuottoa leikataan ja duunarinkin säästöihinkin kosketaan perintötapauksissa. Lähes miljoonan euron perinnöt ovat kohta arkitodellisuutta kun isojen ikäluokkien omaisuus jää jälkipolville suuremmissa kaupungeissa.

 

[Tami Talk]

Hyvä esimerkki yllä olevasta on tuttavan tilanne. Hän perii muutaman kiinteistön ja joitakin asunto-osakkeita (osakekirjoja, jotka oikeuttavat asuntojen hallintaan). Pesäjakoa varten teetätetty arvio oli suuruudeltaan sen verran, että arviolta 120 000 - 140 000 menee veroja. Kyse vanhempien jättämästä perinnöstä luokkaa miljoona. Hän odottelee verotusta varten vahvistusta määrästä, joka pitäisi tulla lähikuukausina.

Karu kohtalo. Pystyisipä kieltäytymään perinnöstä, ettei joutuisi noihin valtaviin verotuksellisiin ongelmiin.

Kuuluuko kaverisi siihen porukkaan, joka tämän perintöhelvetin keskellä jaksaa kuitenkin paheksua sosiaaliturvan varassa eläviä ja korostaa sitä, että jokaisen pitäisi tulla toimeen omilla ansioillaan ja on pelkästään itsestä kiinni, miten elämässään pärjää?

 

[Boogey]

Se taas yksi lisäsoitus miten Suomessa pääoman tuottoa leikataan ja duunarinkin säästöihinkin kosketaan perintötapauksissa. Lähes miljoonan euron perinnöt ovat kohta arkitodellisuutta kun isojen ikäluokkien omaisuus jää jälkipolville suuremmissa kaupungeissa.

Perintö ei saisi aiheuttaa kohtuuttomia ongelmia saajalleen. Sen osalta on paljonkin viilaamista maksuajoissa ja joustoissa. Tai sitten siirtämisessä luovutusvoittopainotteisemmaksi.

Perintöveron olemassaolosta taas käsittääkseni ekonomistit ovat varsin samansuuntaisia että se on hyvä olla olemassa. Globaalissa mittakaavassa sille olisi jopa huutava tarve, mutta jos nyt suomen mittakaavaa mietitään niin sitä pidetään talouden kasvun kannalta yhdestä vähiten haitallisimmista veroista.

Jos nyt tuohon mainitsemaan esimerkkiisi viittaa ja jos saadut asunto-osakkeet ovat jatkossakin vuokralla niin tokihan sitä pitää laskea mukaan se että perintö rupeaa myös tuottamaan rahaa. Jos siis otetaan mukaan vertailuun välilliset lisäkulut niin mukaan kuuluu toki myös tulopuoli siinä vaiheessa jolla sitten maksellaan noita välillisiä lisäkuluja.

 

[Cobol]

Karu kohtalo. Pystyisipä kieltäytymään perinnöstä, ettei joutuisi noihin valtaviin verotuksellisiin ongelmiin.

Kuuluuko kaverisi siihen porukkaan, joka tämän perintöhelvetin keskellä jaksaa kuitenkin paheksua sosiaaliturvan varassa eläviä ja korostaa sitä, että jokaisen pitäisi tulla toimeen omilla ansioillaan ja on pelkästään itsestä kiinni, miten elämässään pärjää?

Maksaa ansiotulostaan verot, avustaa nettopalkastaan Ukrainaa ja toimii maanpuolustusaktiivina Suomessa. Luultavasti aivan väärälainen ihminen siis mielestäsi.

Jos nyt tuohon mainitsemaan esimerkkiisi viittaa ja jos saadut asunto-osakkeet ovat jatkossakin vuokralla niin tokihan sitä pitää laskea mukaan se että perintö rupeaa myös tuottamaan rahaa. Jos siis otetaan mukaan vertailuun välilliset lisäkulut niin mukaan kuuluu toki myös tulopuoli siinä vaiheessa jolla sitten maksellaan noita välillisiä lisäkuluja.

Tästä oli puhetta ja hänen arvionsa on se, että Suomi kasautuu lähinnä pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle, Turkuun ja Ouluun. Muualta kuulemma kannattaa myydä, koska arvot putoavat enemmän kuin vuokratulosta jää kulujen ja verojen jälkeen käteen. Aikoo siis myydä, koska jatkossa hinta vaan suhteessa madaltuu.

Tuossa esimerkissä suvun omaisuus (2 perhettä) olisi vaikkapa 950 000 vanhemmilla ja osavelkainen kämppä + sijoitusomaisuutta lapsella 200 000 nettona. Yhteensä 1 150 000 euroa.

Kun perintö otetaan vastaan ja maksetaan verot, otetaan laina ja maksetaan sen kulut sekä laina, 1 150 000 euron onkin supistunut luokkaa 1 000 000 euroon tai alle järjestelyistä riippuen. Sama toistuu sukupolvelta toiselle, joten valtio leikkaa tavallisten ihmisten pääomia aika ilkeästi.

Ruotsissa perintöveroa ei ole, joten vastaanottaminen ei vaadi pankkilainaa kuluineen tai sijoitusten myymistä. Valtio tukee kansalaisten vaurastumista, ei leikkaa sitä.

 

[Boogey]

Ruotsissa perintöveroa ei ole, joten vastaanottaminen ei vaadi pankkilainaa kuluineen tai sijoitusten myymistä. Valtio tukee kansalaisten vaurastumista, ei leikkaa sitä.

En näe itse perintöveroa esteenä vaurastumiselle. Monta muuta veroa kylläkin. Jokinlainen jarru perintövero on vaurastumisen pitkäaikaiselle kasautumiselle ja siinä se on mielestäni ihan paikallaan. Maailmassa jossa rahalla tehdään enemmän rahaa kuin työllä sen tarve vain kasvaa kasvamistaan.

 

[Boogey]

Suomi kasautuu lähinnä pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle, Turkuun ja Ouluun. Muualta kuulemma kannattaa myydä, koska arvot putoavat enemmän kuin vuokratulosta jää kulujen ja verojen jälkeen käteen. Aikoo siis myydä, koska jatkossa hinta vaan suhteessa madaltuu.

Tämä on ihan totta että varsinkin asuntojen tapauksessa alueella on huimakin merkitys. Kuten myös se että omaisuus toisilla alueilla kutistuu. Perintövero ei kuitenkaan mielestäni ole se ongelma tässä vaan alueellinen eriytyminen.

 

[Cobol]

En näe itse perintöveroa esteenä vaurastumiselle.

Ei kukaan ole esteestä puhunut? Mutta perintövero hidastaa sukujen vaurastumista ja siitä on Ruotsissa osin tämän takia luovuttu. Sukujen, yritysten ja ihmisten vaurastumista kannustetaan mm. kaikella verotuksella. Ei vain perintöveron poistamisella vaan keski- ja suurten tulojen pienemmällä verotuksella. Mikä ei kenties ole virhe kun Ruotsin valtion ja yritysten taloutta sekä ruotsalaisten sukujen pääomien kertymistä vilkaisee.

Näitä rahoja he Ruotsissa investoivat mm. Ruotsin talouteen.

 

[Boogey]

Ei kukaan ole esteestä puhunut? Mutta perintövero hidastaa sukujen vaurastumista ja siitä on Ruotsissa osin tämän takia luovuttu.

Näitä rahoja he Ruotsissa investoivat mm. Ruotsin talouteen.

Omaisuuden kasautumisen hidastaminen on myös yksi sen myönteisiä puolia. Näkökulmakysymyksiä.

Ja toistan hiukan itseäni että talouden kasvun kannalta perintövero on yksi vähiten haitallisia. Aloitetaan mieluummin niistä haitallisemmista jos talouskasvua ja investointeja mietitään.

 

[Tami Talk]

Maksaa ansiotulostaan verot, avustaa nettopalkastaan Ukrainaa ja toimii maanpuolustusaktiivina Suomessa. Luultavasti aivan väärälainen ihminen siis mielestäsi.

Mehän olemme kuin kaksi marjaa. Nyt kun kerroit, taidanpa jopa tuntea kaverisi, kun pyöritään samoissa piireissä. Puhui tuosta perintöjutusta taannoin.

 

[Boogey]

Yrittäjien tyytyväisyys Orpon hallitukseen laskee, selviää Yrittäjien teettämästä kyselystä

Tyytymättömyyttä on eri yrittäjäryhmissä. Nuoret yrittäjät, naisyrittäjät ja yksinyrittäjät ovat tyytymättömimpiä.

yle.fi

Tyytymättömyys hallitukseen kasvaa myös yrittäjien riveissä. Erityisesti nuorten yrittäjien, naisyrittäjien ja pienyrittäjien joukoissa.

Taustalla toki isona tekijänä alv muutos mutta uskoisin tyytymättömyyden ovan nousussa tuon lisäksi muistakin syistä juuri tuossa mainitussa joukossa.

Kokoomus nyt tiedetysti ajaa ensisijaisesti suuryritysten ison rahan asiaa, mutta taitaa hilata Persuja perässään samaan suuntaan. Ainakin mielikuvissa. Ja toisaalta Persujen rasismi ja maahanmuuttovenkoilut heijastuu negatiivisesti Kokoomukseen.

Tässä jos jossain olisi nyt esim. Kepulla vastaiskun paikka saada takaisin kannatusta alue ja elinkeinopoliittisilla avauksilla. Jos se kannatus on koskaan takaisin sinne palaamassa (tuskin?).

edit. Lisätään nyt loppuun vielä että EK vetoisella hallitusohjelmalla tyytyväisyyden lasku on vielä piirun verran merkityksellisempi. Kun nyt ollaan runnottu noita pääsääntöisesti vain työnantajapuolta hyödyttäviä "välttämättömiä" muutoksia kasaan väkipakolla.

 

[Jeffrey]

En näe itse perintöveroa esteenä vaurastumiselle. Monta muuta veroa kylläkin. Jokinlainen jarru perintövero on vaurastumisen pitkäaikaiselle kasautumiselle ja siinä se on mielestäni ihan paikallaan. Maailmassa jossa rahalla tehdään enemmän rahaa kuin työllä sen tarve vain kasvaa kasvamistaan.

Yksilötasolla perintövero ei välttämättä ole este vaurastumiselle. Ne esteet tulee tosiaan muista veroista.

Yhteisötasolla taas perintövero estää yhteisöä melko tehokkaasti kasvamasta. Meillä kun on näitä tuttuja niin yksi oma yrittäjätuttu mainitsi kymmenen vuotta sitten perinnöksi saamansa yrityksen arvon nousseen nyt suunnilleen sille tasolle mitä se oli ennen kuin perintövero meni maksuun. Tässä toki oli koronaa ja koronnousua välissä.

Lopulta yksilötaso ja myös pienyrittäjät ovat suhteellisen pieniä tekijöitä kansantalouden kokonaisuudessa. Me nimenomaan tarvittaisi niitä jotka tekevät omalla rahalla ja omalla työllä enemmän rahaa kuin pelkällä työllä. Tästä meillä on kaikki ekonomistit samaa mieltä, osaava pääoma meiltä puuttuu. Tämä johtaa yritysten valumisen ulkomaiseksi ja luo kasvun esteet jo melko aikaisessa vaiheessa yrityksen elinkaarta.

Ekonomistien löytämä ainoa hyöty perintöverolle on nimenomaan se, että omistus ei pääse kasautumaan. Tämä löydös on kuitenkin tehty kansainvälisissä tutkimuksissa muualla. Meillä Suomessa verotus on niin kovaa, että se tasaa meillä vaurautta jo hyvin tehokkaasti ja meillä olisi myös varaa hieman leventää tuloeroja yhteisen hyvän nimissä. Yksi ongelma on se, että suomalaisiin vuosisatojen aikana istutettu sosialistinen perintö tuntee edelleen paremmaksi jos olemme kaikki samassa hoitojonossa, koin jos se joku pääsisi jonon ohi vaikka se oma joko olisi puolet lyhyempi.

 

[Boogey]

Lopulta yksilötaso ja myös pienyrittäjät ovat suhteellisen pieniä tekijöitä kansantalouden kokonaisuudessa. Me nimenomaan tarvittaisi niitä jotka tekevät omalla rahalla ja omalla työllä enemmän rahaa kuin pelkällä työllä. Tästä meillä on kaikki ekonomistit samaa mieltä, osaava pääoma meiltä puuttuu. Tämä johtaa yritysten valumisen ulkomaiseksi ja luo kasvun esteet jo melko aikaisessa vaiheessa yrityksen elinkaarta.

Olen tästä samaa mieltä mutta en itse näe tätä niin suuresti perintöverokysymyksenä. Esteet kasvulle ja vaurastumiselle tulevat pääasiallisesti muista veroista.

Toki perintöveroakin voisi porrastaa eri tavalla ja alarajan verovapauttaa nostaa. Mutta suurien perintöjen puolelta sen tarve on enemmänkin nousemaan päin. Vaikka Suomessa nyt ei samanlaista superrikkaitten joukkoa olekaan joiden ympärillä omaisuusverotusta olevaa keskustelua käydään niin on täälläkin ihan tarpeeksi esimerkkejä että vanhan rahan kasautuminen on ollut kasvussa 90 luvun verotusuudistuksesta asti.

Näen itse asian siten että tiettyyn pisteeseen asti vaurastuminen luo myös kasvua mutta sitten tulee piste jossa se rupeaa luomaan yhteiskunnallista epävakautta kun raha kasautuu rahan luokse. Tuohon oikeastaan viittasin sillä että rahalla tehdään nykyään enemmän rahaa kuin työllä.

 

[Jeffrey]

Olen tästä samaa mieltä mutta en itse näe tätä niin suuresti perintöverokysymyksenä. Esteet kasvulle ja vaurastumiselle tulevat pääasiallisesti muista veroista.

Toki perintöveroakin voisi porrastaa eri tavalla ja alarajan verovapauttaa nostaa. Mutta suurien perintöjen puolelta sen tarve on enemmänkin nousemaan päin. Vaikka Suomessa nyt ei samanlaista superrikkaitten joukkoa olekaan joiden ympärillä omaisuusverotusta olevaa keskustelua käydään niin on täälläkin ihan tarpeeksi esimerkkejä että vanhan rahan kasautuminen on ollut kasvussa 90 luvun verotusuudistuksesta asti.

Näen itse asian siten että tiettyyn pisteeseen asti vaurastuminen luo myös kasvua mutta sitten tulee piste jossa se rupeaa luomaan yhteiskunnallista epävakautta kun raha kasautuu rahan luokse. Tuohon oikeastaan viittasin sillä että rahalla tehdään nykyään enemmän rahaa kuin työllä.

Tässä täytyisi olla ensisijaisesti huolissaan Suomen vaurastumisesta. Jos Suomen halutaan vaurastuvan niin suomalaisten täytyy vaurastua. Jo pelkästään meidän rakenteellisesta työttömyysasteesta johtuen meidän tuloerot tulevat kasvamaan jos Suomen talous saadaan kuntoon. Ironisesti voisi sanoa, ettei meidän kannata saada Suomen taloutta tasapainoon sillä se kasvattaa tuloeroja.

Lopulta se hyödyttää meitä kaikkia jos meillä olisi edes muutama oikeasti varakas henkilö. Esimerkiksi se kansantaloudellinen hyöty jota Wallenbergit ja kumppanit ovat kotimaahansa luoneet on aivan valtava. Meillä on myös reilusti varaa kasvattaa tuloeroja eikä sieltä muutamien yrittäjäsukujen nouseminen tarkoita mitään massiivista tuloerojen kasvamista vaikka he eittämättä nostaisi monia muitakin vaurauteen.

Se on ihan totta, että perintövero ei yksin luo esteitä. Esimerkiksi meidän naapurimaassa kuitenkin havaittiin ihmisten vapaan liikkuvuuden toteuduttua, että pidetään ne kansantalouden kannalta tärkeät ihmiset kotimaassa. Tämä on yksi esimerkki siitä, että maailmaa tulisi tarkastella jos ei kokonaisuutena niin ainakin monimutkaisempana kuin yhden muuttujan kautta.

Suomi tarvitsee osaavaa pääomaa huomattavasti enemmän kuin mitä se menettäisi jos tuloerot kasvaisi hyvin marginaalisesti. Tästä lopulta on kyse ja siitä halutaanko me viimeinkin siirtää maamme maaksi joka pärjää markkinataloudessa vai jäädäänkö odottamaan seuraavaa Nokian kaltaista lottopotin voittamista ja kääriydytään vilttiin sitä odotellessa.

 

[Hermes#41]

Lopulta yksilötaso ja myös pienyrittäjät ovat suhteellisen pieniä tekijöitä kansantalouden kokonaisuudessa. Me nimenomaan tarvittaisi niitä jotka tekevät omalla rahalla ja omalla työllä enemmän rahaa kuin pelkällä työllä. Tästä meillä on kaikki ekonomistit samaa mieltä, osaava pääoma meiltä puuttuu. Tämä johtaa yritysten valumisen ulkomaiseksi ja luo kasvun esteet jo melko aikaisessa vaiheessa yrityksen elinkaarta.

Pääomaa puuttuu ja toisaalta sitä makaa paljon pankkitileillä inflaation syötävissä.

Itse ajattelen tuon työn tekemisen niin, että kun kuka tahansa tekee työtä, vaurastuttaa se itse työn tekijää ja toisaalta työn teettäjää, joka useimmiten on yritys. Eli sitä kautta työn tekeminen litää työtä ja vaurautta kautta linjan.

Liiaksi työntekijä ja työnantaja ovat vastakkaisilla puolilla, vaikka molempien intressi on loppujen lopuksi sama.

Sama korostuu yrityskentässä. Yritykset näkevät toisensa liiaksi kilpailijoina, kun monta kertaa yhteistyö kasvattaa sitä kakkua suuremmaksi.

Välillä myös asiakas nähdään vastapuolena, vaikka valtaosassa tapauksia niin yrityksen kuin asiakkaan intressi on sama.

Mitä jos kakun jakamisen sijaan leipoisimme enemmän niitä kakkuja jaettaviksi?

Siksi toivon, että ymmärtäisimme sen, että talous ei ole nollasummapeliä. Suomalaisilla yrityksillä on valtava potentiaali löytää uusia markkinoita ja kasvaa. Kyllä täällä pääomaakin löytyy, se pitää käyttää viisaasti ja liiketoiminnan oltava kannattavaa. Suomalaiselle yritykselle riittää hyvin pieni markkinaosuus isosta markkinasta siihen, että ollaan heti uudella tasolla.

Toisiamme kampittamalla ja kurjistamalla sekä oman osuuden maksimoinnilla ei kasveta. Kakku pitää olla isompi.

Itse otan 100/100 kertaa mieluummin 10% miljardin markkinasta kuin 100% 100 miljoonan markkinasta.

 

[Ollakseni]

Yhteisötasolla taas perintövero estää yhteisöä melko tehokkaasti kasvamasta. Meillä kun on näitä tuttuja niin yksi oma yrittäjätuttu mainitsi kymmenen vuotta sitten perinnöksi saamansa yrityksen arvon nousseen nyt suunnilleen sille tasolle mitä se oli ennen kuin perintövero meni maksuun. Tässä toki oli koronaa ja koronnousua välissä.

Toki myös Yhdysvalloissa on perintövero olemassa ja siinä maassa perintövero ei ole kummemmin estänyt ihmisten vaurastumista.

 

[Jeffrey]

Toki myös Yhdysvalloissa on perintövero olemassa ja siinä maassa perintövero ei ole kummemmin estänyt ihmisten vaurastumista.

…eikä myöskään tulo-/varallisuuserojen syntymistä.