Mainos
  • Joulurauhan julistus
    Huomenna, jos Moderaattorit suovat, on meidän Jatkoajan armorikas joulupäivä; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha, kehottamalla kaikkia tätä palstaa asiaankuuluvalla kirjoittelulla täyttämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulurauhaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla kirjoituksella häiritsee, on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka Moderaattorit ja säännöt kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät.

    Toivotamme kaikille Jatkoajan kirjoittajille sekä lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2025.

Petteri Orpon hallitus

  • 1 636 831
  • 18 873

kyykäärme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Korjatkaa ihmeessä jos olen väärässä, niin ei ainakaan ennen 2023 eduskuntavaaleja Kokoomus luvannut laittavansa Suomen taloutta kuntoon, vaan lupauksia oli lähinnä kovista sopeuttamistoimista, mitä nyt on saatukin. Demarithan menivät Marinin johdolla kampanjassaan miltei vasemmalta ohi Vasemmistoliitostakin, vaikka mitä oletettavimmin isot linjat taloudessa ja sotessa olisivat Marin II:n sinipunassa olleet todellisuudessa pitkälti nyt nähdyn kaltaisia.

Hjallis on lähinnä vahingollinen trolli.
Jaa? Minulla on muistikuva siitä, että näin vaalimainoksissa ja keskusteluissa varmaan kymmeniä kertoja Petteri Orpon, joka lupasi, että laitetaan Suomi kuntoon. Hoki tuota pateettiseen sävyyn ja sai ainakin minulla v-käyrän nousemaan.
 

Tuamas

Jäsen
Korjatkaa ihmeessä jos olen väärässä, niin ei ainakaan ennen 2023 eduskuntavaaleja Kokoomus luvannut laittavansa Suomen taloutta kuntoon, vaan lupauksia oli lähinnä kovista sopeuttamistoimista, mitä nyt on saatukin.

Kokoomuksen eduskuntavaaliohjelma ohessa:


Ensimmäinen kohta toimenpideohjelmasta:
"Laitamme julkisen talouden tulot ja menot tasapainoon. Laadimme kahden vaalikauden mittaisen talouden tervehdyttämisohjelman, jolla Suomen julkinen talous tasapainotetaan ja velkaantuminen lopetetaan vuoteen 2031 mennessä."

Ja neljäs kohta:
"Jos lisäämme menoja, säästämme toisaalla. Veronkevennykset rahoitamme ensisijaisesti menosäästöin sekä työllisyyden ja kasvun kannalta vähiten haitallisia veroja kiristämällä."

2024 ja 2025 budjettiehdotuksesta saamme seuraavat notulit stemmattavaksi lupausten kanssa.

2024 tulot 75,3mrd€
2024 menot 88,0mrd€
budjetoitu alijäämä 12,7mrd€

2025 tulot 76mrd€
2025 menot 88,1mrd€
budjetoitu alijäämä 12,2mrd€

Näillä näkymin tulojen ja menojen tasapainotus toteutuu jotenkuten, mutta velkaantumisen taittumiseen ei näillä toimilla todennäköisesti tulla pääsemään edes kahden hallituskauden aikajänteellä.

Sinänsä, kuten budjettikirjasta voi todeta, hallitus toteuttaa käytännössä marinlaista linjaa, jossa rahaa on, saajat vaan hiukan vaihtuvat.

Leikkauksia on kohdistettu lähinnä sosiaalitukiin, mutta lisätty keskiluokalle yksityislääkärien Kela-korvauksia, jätetty maataloustuet ennalleen/kasvatettu niitä, jätetty yritystuet ennalleen/kasvatettu niitä, laskettu polttoaineiden ja autoilun verotusta jne.

Eihän tämä pro-business Kokoomus ihan hirveästi vakuuta vastuullisena taloudenhoitajapuolueena, ihan samanlaista demarointia kuin Marinin hallituksella, edunsaajat vain ovat vaihtuneet.

Ja huolestuttavimpana piirteenä on se, että juuri mitään toimenpiteitä tai avauksia ei ole näkynyt talouskasvun vauhdittamiseen. Esimerkiksi maamme kohtalonkysymys, väestöllinen huoltosuhde, on jätetty persujen peeloilun armoille, eikä ole ryhdytty johdonmukaisiin toimiin työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi.
 
Viimeksi muokattu:

palle fontän

Jäsen
Suosikkijoukkue
RDS
Hjallis on lähinnä vahingollinen trolli.

En nyt ihan näin jyrjästi linjaisi, mutta vaikea nähdä, että Harkimolla olisi ikinä mitään annettavaa vaikkapa Suomen talouden hoidolle. Itselleni Harkimo näyttäytyy niin kärsimättömänä toimijana, että valtiontalouden hitaat käännökset eivät miestä jaksa syvällisesti kiinnostaa. Populistisia heittoja on toki tullut jo jonkin aikaa, kun yrittää pitää puoluettaan jollain tavalla pinnalla.
 

Jeffrey

Jäsen
Ja huolestuttavimpana piirteenä on se, että juuri mitään toimenpiteitä tai avauksia ei ole näkynyt talouskasvun vauhdittamiseen. Esimerkiksi maamme kohtalonkysymys, väestöllinen huoltosuhde, on jätetty persujen peeloilun armoille, eikä ole ryhdytty johdonmukaisiin toimiin työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi.

Varmasti vähän riippuu siitä mitä lehtiä lukee tai minkälaisten lasien läpi uutisiaan lukee.

Orpon hallitus on lähtenyt purkamaan rakenteellisia esteitä työperäiselle maahanmuutolle. Nämä on niitä esteitä jotka on tosielämästä havaittuja oikeita esteitä. Toimet ovat hyvin konkreettisia eikä ideologisia puheita. Näitä toimia on esimerkiksi pankkipalveluiden ja päivähoitopaikkojen mahdollistaminen nopealla aikataululla ei-suomenkielisille. Nämä saattavat kuulostaa yksinkertaisilta toimilta, mutta nämä ovat niitä oikeita esteitä joita liike-elämä on esiin nostanut. Avainhenkilöverotus asettaa ansiotuloveron jo ihan kilpailukykyiselle tasolle. Lisää osaajia hallitus pyrkii saamaan myös julkiselta puolelta ja ainakin Verohallinto ja VR ovat jo tänään ilmoittaneet keskittyvänsä enemmän omiin ydinhommiinsa ja vapauttavat osaajia markkinoille parantaen myös julkisen talouden tasapainoa.

Kustannussäästöt taas näkyvät pidemmällä aikavälillä. Nämä keväällä tehdyt muutokset eivät valitettavasti nyt vielä siellä kirjoissa näy.

Siitä olen samaa mieltä, että talouskasvua olisi pitänyt vauhdittaa huomattavasti enemmän. Tämä olisi tarkoittanut esimerkiksi Ruotsin esimerkin mukaan veronalennuksia hyvin rikkaille ja perintöverojen poistoja. Kotimainen talouskasvu lähtee kuitenkin siitä, että kotimaisilla tahoilla olisi varaa kasvattaa omaa talouttaan.

Kasvuun liittyen esimerkiksi Tesin rahoitusta ollaan kasvattamassa hyvin reilusti ja heidän sekä Business Finlandian roolia selkeyttämässä. Ehdottomasti hyviä toimia suomalaisille kasvuyhtiöille.
 
Viimeksi muokattu:

Tuamas

Jäsen
Siitä olen samaa mieltä, että talouskasvua olisi pitänyt vauhdittaa huomattavasti enemmän. Tämä olisi tarkoittanut esimerkiksi Ruotsin esimerkin mukaan veronalennuksia hyvin rikkaille ja perintöverojen poistoja. Kotimainen talouskasvu lähtee kuitenkin siitä, että kotimaisilla tahoilla olisi varaa kasvattaa omaa talouttaan.

Perintöverojen poistolla on hivenen hankala nähdä mitään merkittävää positiivista ohjausvaikutusta, varsinkin koska Suomessa yritysvarallisuuden sukupolvenvaihdosverotus on muutamia poikkeuksia (jos "liiketoiminta" on vain sitä, että omistetaan pieni siivu pörssiyhtiöstä) lukuunottamatta äärimmäisen kevyttä ja siihen saa pitkän maksuajan.

Samoin "veronalennuksista hyvin rikkaille" on vaikea nähdä mitään kovin isoa ohjausvaikutusta omaavaa hyötyä, toki se riippuu täysin siitä mitä verolajeja ja tuloluokkia tarkoitetaan.

Ylimpien marginaaliveroluokkien leikkaus ansiotuloverotuksessa Ruotsin tapaan taas olisi sekä valtiontalouden, että positiivisten ohjausvaikutusten kannalta äärimmäisen kannatettava veto, joka Ruotsin esimerkin perusteella todennäköisesti rahottaisi itse itsensä ja positiivisena ohjausvaikutuksena kannustaisi tuottavimpia työntekijöitä tekemään enemmän töitä.


 

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki
positiivisena ohjausvaikutuksena kannustaisi tuottavimpia työntekijöitä tekemään enemmän töitä.
Tämä on oleellinen lause. Ihmisiä pitää kannnustaa (motivoida posin kautta) tekemään enemmän töitä. Työtöntä motivoida tekemään edes vähän töitä ja työssäkäyvää tekemään yli tai lisätöitä. Ansiotuloverotus tällä hetkellä rankaisee lisätöiden tekemisestä.

Suojaosan poisto työttömyyskorvauksesta taas ei kannusta tekemään vähiä töitä, jos olet työtön.
 

Jeffrey

Jäsen
Perintöverojen poistolla on hivenen hankala nähdä mitään merkittävää positiivista ohjausvaikutusta, varsinkin koska Suomessa yritysvarallisuuden sukupolvenvaihdosverotus on muutamia poikkeuksia (jos "liiketoiminta" on vain sitä, että omistetaan pieni siivu pörssiyhtiöstä) lukuunottamatta äärimmäisen kevyttä ja siihen saa pitkän maksuajan.

Samoin "veronalennuksista hyvin rikkaille" on vaikea nähdä mitään kovin isoa ohjausvaikutusta omaavaa hyötyä, toki se riippuu täysin siitä mitä verolajeja ja tuloluokkia tarkoitetaan.

Ylimpien marginaaliveroluokkien leikkaus ansiotuloverotuksessa Ruotsin tapaan taas olisi sekä valtiontalouden, että positiivisten ohjausvaikutusten kannalta äärimmäisen kannatettava veto, joka Ruotsin esimerkin perusteella todennäköisesti rahottaisi itse itsensä ja positiivisena ohjausvaikutuksena kannustaisi tuottavimpia työntekijöitä tekemään enemmän töitä.




Ei niitä tarvitse itse nähdä jos luottaa tieteeseen. Käytännössä joka ikinen tehty tutkimus osoittaa perinnön hyvin isänmaalliseksi varallisuudeksi joka sijoitetaan kohdemaahan. Suomalaisten ongelma on se, ettei meillä ole varallisuutta ja perintövero on sille yksi syy.

Jos verrataan puhtaasti vaikkapa miljardöörien määrää niin mainitussa Ruotsissa on Suomeen nähden moninkertainen niinkuin myös heidän omaisuutensa. Suomalaisten miljardöörien yhteisvarallisuus on jotakuinkin 27 miljardia ja Ruotsissa 186 miljardia. Tämä on sitä rahaa jota maahan investoidaan.

Suomen ongelma on nimeomaan pääomien ja etenkin osaavan pääoman puuttuminen. Tämä on taas sellainen asia joka tulee esiin useissa lähteissä. Ei meidän kasvuinvestointeja kuulu rahoittaa verovaroista, vaan ne on tehtävä yksityisellä rahalla. Tämän takia yksityisen rahan määrä on saatava kasvamaan jotta meille syntyy kasvua ja suurempia verotuloja.

Tämä on pitkälti myös se Suomen ongelma. Suomessa sosialistit loivat kapitalismin ilman kapitalisteja. Ei meillä ole sellaisia henkilöitä jotka kykenisivät rahoittamaan kasvuyrityksiä kasvamaan sinne maailman tai edes Euroopan huipulle. Ja jos jollain nyt olisikin rahaa niin suomalainen asennekulttuuri pyrkii pitämään tämän pois valokeilasta - eli he sitten istuvat rahojensa kanssa maatilallaan omistaan ehkä lähinnä yhtä yritystä.

Suomessa monesti törmää ajattelutapaan että kasvua pitäisi saada, mutta yritystukia ei saisi kasvattaa eikä verotusta keventää. Käytännössä siis kasvu pitäisi saada aikaan entistä vähemmällä rahalla tai sitten julkisella rahalla. Jos taas talous pitäisi saada tasapainoon niin julkisen talouden kasvattaminen ei taida siihen johtaa, vaan nimenomaisesti yksityiset investoinnit pitäisi saada kasvamaan. Tässä on yksi niistä juurisyistä miksi meidän talous on ollut 20 vuotta haasteissa. Yksityisiä investointeja pitäisi saada aikaan entistä pienemmällä määrällä yksityistä rahaa. Yhtälö on vähintään haastava.
 
Viimeksi muokattu:

Jeffrey

Jäsen
Ansiotuloverotus tällä hetkellä rankaisee lisätöiden tekemisestä.

Näinhän se on. Suomalainen törmää aika nopeasti tilanteeseen jossa ansiotulojen kasvattamisen ainoa hyötyjä on Verottaja. Työntekijän oma tuntipalkka heikkenee haasteiden lisääntyessä ja työntekijä tullee myymään omaa vapaa-aikaansa sen sijaan että reaalipalkka olisi noussut.

Aiheuttaa osin myös viennin hyytymistä kun monikansallisissa yhtiöissä suomalainen kieltäytyy ylennyksestä ja paikan saa muun maalainen.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Kasvuun liittyen esimerkiksi Tesin rahoitusta ollaan kasvattamassa hyvin reilusti ja heidän sekä Business Finlandian roolia selkeyttämässä. Ehdottomasti hyviä toimia suomalaisille kasvuyhtiöille.

Business Finlandin ulkomaanverkoston sulauttaminen ulkoministeriön ja sen edustustoverkoston alle on typerin idea vienninedistämisessä vuosikymmeniin. Ja tämä on paljon sanottu, koska jo edellinen räjäytys (eli Finpron vastikkeellisten konsultointipalveluiden alasajo ja Finpron yhdistäminen Tekesiin) oli käsittämätön ratkaisu, jossa ei asiantuntijoita ja Finpron palveluiden käyttäjiä kuunneltu.

Tosin en tiedä onko tämä paluu 70-luvulle ja "suurlähetystöjen kaupallisiin attaseoihin" alunpitäen Marinin vai Orpon hallituksen älynväläys. Typerä joka tapauksessa, ja nyt sitä ollaan toteuttamassa.
 

KooMT

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, San Jose Sharks
Verohallinto ja VR ovat jo tänään ilmoittaneet keskittyvänsä enemmän omiin ydinhommiinsa ja vapauttavat osaajia markkinoille parantaen myös julkisen talouden tasapainoa.

En nyt VR:ää laskisi niin julkiseksi palveluksi etenkään, jos puhuttiin siitä ravintolabisneksestä luopumisesta. Eihän sitä bisnestä verorahoilla pyöritetä verrattuna vaikka juuri verohallinnon palveluihin.

Toki tietysti ilmoitettu tänään myös, että VR saattaa lomauttaa tavarapuolen väkeä kun varaudutaan teollisuuden heikentyneisiin näkymiin. (Ja toisaalta VR:n kirjoilla enemmän ruotsalaisia kun henkilöliikenteen Tukholma-Göteborg -linja alkoi)
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
En nyt VR:ää laskisi niin julkiseksi palveluksi etenkään, jos puhuttiin siitä ravintolabisneksestä luopumisesta. Eihän sitä bisnestä verorahoilla pyöritetä verrattuna vaikka juuri verohallinnon palveluihin.

Toki tietysti ilmoitettu tänään myös, että VR saattaa lomauttaa tavarapuolen väkeä kun varaudutaan teollisuuden heikentyneisiin näkymiin. (Ja toisaalta VR:n kirjoilla enemmän ruotsalaisia kun henkilöliikenteen Tukholma-Göteborg -linja alkoi)
Aikamoista hiusten halkomista. VR on Suomen valtion kokonaan omistama, käytännössä monopoliasemassa toimiva yhtiö. Tosin ovathan jotkut sitä mieltä, että työeläkkeiden leikkaukset tai lisäveroituskaan sekä Ylen menojen leikkaus eivät paranna julkista taloutta.

Pidän täysin absurdina, että Suomen valtio on ollut Hesburgerin franchising-yrittäjä.
 

KooMT

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, San Jose Sharks
Aikamoista hiusten halkomista. VR on Suomen valtion kokonaan omistama, käytännössä monopoliasemassa toimiva yhtiö. Tosin ovathan jotkut sitä mieltä, että työeläkkeiden leikkaukset tai lisäveroituskaan sekä Ylen menojen leikkaus eivät paranna julkista taloutta.

Pidän täysin absurdina, että Suomen valtio on ollut Hesburgerin franchising-yrittäjä.
Noh entistä enemmän VR:n liikevaihdosta tulee kilpailuilta markkinoilta kun VR laajentui Ruotsiin, viime tilinpäätöksen mukaan Ruotsin osuus henkilöstöstä 33% ja sen jälkeen ostettu MTRX:n liikenne Tukholma-Göteborg ja voitettu Norrtågin iso sopimus Pohjois-Ruotsissa. Saati, että Suomessakin VR liikennöi Tampereen ratikkaa kilpailutuksen perusteella. VR Fleetcare voittanut muiden rautatiefirmojen kalustoremontointia. Ynnä tavaraliikenteessä kilpailijoina Fenniarail ja North Rail ja jotain kulkee rekoillakin missä lienee kilpailua. Ynnä sitten ollut nuo ravintolat. (Linja-auton kuljettajat oli muuten isoin VR:n työntekijäryhmä 30% eikä veturinkuljettajat 18%) Ja eikö Pohjolan liikenne- bussifirmakin VR:n omistuksessa..

Mutta eiköhän VR ole niitä valtionyhtiöitä kuten Veikkauksen ohella, minkä roolia hallituksessakin pohditaan. VR jo itse laittanut asemiaan myyntiin myös, ratatyökoneiden vuokrauspalvelu myytiin. Uuteen kalustoyhtiöön menisi ostoliikenteen kalusto kuten Ruotsissa..
 

Jeffrey

Jäsen
Tosin en tiedä onko tämä paluu 70-luvulle ja "suurlähetystöjen kaupallisiin attaseoihin" alunpitäen Marinin vai Orpon hallituksen älynväläys. Typerä joka tapauksessa, ja nyt sitä ollaan toteuttamassa.

En tiedä minäkään. Sen tiedän, että erilaisia verovaroin toimivia järjestöjä ja säätiöitä on haluttu siirtää ministeriöiden alle jo pitkään, mennäänkö kenties jopa Marinista aikaisempiin hallituksiin? Ainakin osan näiden säätiöiden rahankäyttö ollut niin holtitonta, että isossa kuvassa pidän tätä ihan hyvänä liikkeenä - sillä oletuksella että tähän rahankäyttöön tulee jokin järki eikä veromiljoonia sullota lähinnä omien kavereiden taskuihin.

Business Finlandin nykyinen toiminta on kuitenkin ollut omaan silmään aika niin ja näin ja tätä tulee mielestäni muuttaa. Lisäksi Business Finland antaa pitkälti lainoja ja tähän ongelmaan voitaisi puuttua liiketoimintalähtöisesti esimerkiksi regulaatiota purkamalla.

Selvää kuitenkin lienee, että vauhtia tarvitaan monesta suunnasta. Tesiä olen seurannut vähän lähempää ja siitä laitoksesta tulee jo paljon parempi fiilis.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Pelicans
Hallituksen lupauksia:
Velkaantumiselle laitetaan stoppi.
Kokonaisveroaste ei nouse.
Ostovoima ei heikkene.
100 000 uutta työpaikkaa.
Vähemmän sosiaaliturvaan nojaavaa maahanmuuttoa, enemmän huippuosaajia.

Hallituksen saavutuksia:
Velkaa otetaan ennätysmäärä.
Kokonaisveroaste nousee.
Ostovoima heikkenee.
50 000 työpaikkaa vähemmän.
Enemmän sosiaaliturvaan nojaavaa maahanmuuttoa, vähemmän huippuosaajia.
 

oiler99

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers, Raahe-Kiekko, Oulun Kärpät, ManU
Kulttuurin ja liikunnan leikkaukset puolitettiin ja osa leikkauksista siirrettiin ammattikoulutukseen. Tässä nyt vähän mentiin ojasta allikkoon. Ammattikoulutus kuitenkin tuottaa Suomelle työpaikkoja ja samaan aikaan koko ajan valitetaan työvoimapulasta. En ehkä olisi sieltä lähtenyt leikkaamaan. Enkä olisi leikannut kulttuurista ja liikunnastakaan.
 
Viimeksi muokattu:

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Hevosalan rahoitusleikkaus on ministeriön ehdotuksesta tuttu 8,5 miljoonaa euroa. Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) kertoi, että näin neuvoteltu leikkaus antaa alalle mahdollisuuden pohtia tulevaa.
”Näin voimme yhdessä alan kanssa etsiä ratkaisua, jolla alan tulevaisuus ei vaarannu”, Essayah sanoi.
Valtioneuvoston tiedotteessa leikkausta kerrotaan kohtuullistetun siltarahoituksella.

Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö kertoo kasvattavansa Metsähallituksen tuloutusta valtion kassaan 11 miljoonalla eurolla.

Ruokaa tuottavaan maatalouteen ei kohdistu budjettiriihessä säästöjä. Hallituksen tiedotteen mukaan myös 4H-toiminnan rahoitus turvataan nykyisellä tasolla.
Myös odotettu elintarvikeviennin kasvuohjelma sai budjetissa rahoituksen. Elintarvikeviennin, huoltovarmuuden ja metsäsektorin arvoketjujen edistämiseen luvataan yhteensä 10 miljoonaa euroa. (MT)
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
1.Velkaantumiselle laitetaan stoppi.
2. Kokonaisveroaste ei nouse.
3. Ostovoima ei heikkene.
4. 100 000 uutta työpaikkaa.
5. Vähemmän sosiaaliturvaan nojaavaa maahanmuuttoa, enemmän huippuosaajia.

1. Ei antanut tuollaista lupausta vaan sen, että velkaantumisen taso vakiintuu hallituskaudella eikä kasva ja velkaantuminen kääntyy laskuun suhteessa BKT. On mahdollinen ellei jo todennäköinen 2027.

2. Tarkalleen meni niin, että hallituksen päätöksellä kokonaisveroaste ei nouse. On mahdollinen ja vuoden 2023 noin 41.9 prosentin veroasteesta oltaisiin ennusteissa 2025 jo 41.3 prosentissa. Sen pitemmälle ei ole riittäviä lukuja,

3. Ei antanut tuollaista lupausta vaan sen, että hallituksen tavoitteena on kasvattaa kotitalouksien ostovoimaa. On mahdollinen ja itse asiassa jo lähes varma mikäli tarkastellaan vuodesta 2022 eteenpäin.

4. Ei antanut tuollaista lupausta vaan sen, että hallitus toteuttaa uudistuksia työllisyyden nostamiseksi vähintään 100 000 työllisellä. Sosiaaliturvan leikkaus on hallituksen työkalu ja se on käytössä. Muilta osin toteutuminen on kiinni Suomen ja Euroopan taloustilanteesta. Valoa näkyy, lama alkaa olemaan ohi.

5. Ei antanut täsmälleen tuollaista lupausta, mutta mm. lakimuutosten kautta Suomeen tulee vähemmän sosiaaliturvaan nojaavaa maahanmuuttoa kuin ilman muutoksia. Asiantuntijoita on tullut nyt vähemmän, jonka syitä voi arvioida.

***
Orpon hallituksen talouskasvua edistävät toimet toteutuvat vasta vuosien päästä. Laboren johtaja Mika Maliranta totesi a-studiossa, että hallitusten vaikutukset talouskasvuun tulevat voimaan vasta noin viisi vuotta päätöksistä. Nyt ollaan vielä Rinne/Marinin toimissa. Orpon talouskasvutoimet näkyvät sitten joskus 2028 alkaen.

Mika Maliranta nosti esille myös monen muun tahon esittämän toiveen: hallitusten tulisi ymmärtää Suomen tässä tilanteessa tehdä mm. sellaisia talouskasvun ja työllisyyden toimia, joita seuraava hallitus voi jatkaa. Ainoa järkevä tapa, toki tietyin eroin.
 
Viimeksi muokattu:

Brett

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, Peliitat ja muut jotka eivät voita
Hallituksen lupauksia:
Velkaantumiselle laitetaan stoppi.
Kokonaisveroaste ei nouse.
Ostovoima ei heikkene.
100 000 uutta työpaikkaa.
Vähemmän sosiaaliturvaan nojaavaa maahanmuuttoa, enemmän huippuosaajia.

Hallituksen saavutuksia:
Velkaa otetaan ennätysmäärä.
Kokonaisveroaste nousee.
Ostovoima heikkenee.
50 000 työpaikkaa vähemmän.
Enemmän sosiaaliturvaan nojaavaa maahanmuuttoa, vähemmän huippuosaajia.
Maltetaan nyt vielä. Ollaan vasta syksyssä tämän hallituksen 4-vuotisessa runkosarjassa. Niin se Pelicanskin nousi vastaavista saavutuksista viime kaudella finaaliin. Onhan urakka toki aika mahdoton hallituksella tässä vanhenevassa maassa. Vaikeaa se on enää eläkeiässä kasvaa.
 

Brett

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, Peliitat ja muut jotka eivät voita
Minun laskujen mukaan ollaan toisessa syksyssä, jäätiinkö edellisellä kaudella pudotuspelien ulkopuolelle vai pelattiinko alemmassa sarjassa?
Niinkuin tuossa kirjoitin, niin hallitus pelaa sarjaa, jossa 1 kausi kestää 4 vuotta. Samaa sarjaa pelaa myös eduskunta. Pudotuspelit alkavat lähes 4 vuoden runkosarjan jälkeen seuraavana vaalikeväänä 2027. Sitten saa alkaa ottaa rajummin, voi teloa vastustajaa, eikä tuomarit Stubbin johdolla puutu siihen kummemmin. Istuntosalit täyttyvät humalaisista öykkäreistä, jotka pitävät hurjaa meteliä. Kotiedun arvo korostuu. Porukka antaa kauden päätteeksi kaikkensa, kun tietää että kohta se on ohi. Toki jos heikolta näyttää, saatetaan pelaajia ja valmentajia vaihtaa tässä kesken kaiken.

Rantapallot eivät kuitenkaan enää lentele istuntosaliin, kuten ennen, koska rasisminvastainen kampanja poisti ne. En usko, että Orpo nostaa kauden päätteeksi kuitenkaan poikaa. Mut ei tollasia pirä miettiä, hallitus tekee tosi kovaa töitä ja menee eteepäin. Nyt voi vittu naattia naattia naattia!
 

Boogey

Jäsen
Suosikkijoukkue
Voittamisen kulttuuri
Orpon hallituksen talouskasvua edistävät toimet toteutuvat vasta vuosien päästä. Laboren johtaja Mika Maliranta totesi a-studiossa, että hallitusten vaikutukset talouskasvuun tulevat voimaan vasta noin viisi vuotta päätöksistä.

En katsonut ohjelmaa mutta viitattiinko tällä TKI panostuksiin, infrahankkeisiin ja investointivähennykseen? Omasta mielestä hallituksen toimissa on eri aikahorisonttien kasvutoimia ja niitä pitää pystyä arvioimaan erikseen.

Mainittakoon nyt esimerkkinä kotihoitotyö. Kun muutenkin vanhusten laitoshoito on kriisissä paikkojen vuoksi, nyt kaavaillut kotitalousvähennyksen suuret muutokset ovat jokseenkin myrkkyä alan yrityksille.

Kotimaisen kulutuksen nousu ei ole nykytoimilla hallituksen omissa käsissä vaan se nousee korkotasojen laskiessa. Tähän asti tehdyt toimet ei mielestäni kokonaisuutena ole plussan puolella nyt kun alv korotus lasketaan mukaan.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
En katsonut ohjelmaa mutta viitattiinko tällä TKI panostuksiin, infrahankkeisiin ja investointivähennykseen? Omasta mielestä hallituksen toimissa on eri aikahorisonttien kasvutoimia ja niitä pitää pystyä arvioimaan erikseen.

Lähinnä kahdesta asiasta puhuttiin. Valtion menoja laitetaan kuntoon menoleikkauksilla ja talouskasvua aivan muilla toimilla. Kuten jokainen totesi, ne ovat eri asioita.

Kotimaisen kulutuksen nousu ei ole nykytoimilla hallituksen omissa käsissä vaan se nousee korkotasojen laskiessa. Tähän asti tehdyt toimet ei mielestäni kokonaisuutena ole plussan puolella nyt kun alv korotus lasketaan mukaan.

Tähänastiset toimet ovat pitkittäneet osaltaan taantumaa ja tähän suuntaan ainakin vihjasi hallitus ja VM aiemmin. Parin vuoden perspektiivillä hallitus katsoo, että toimilla parannetaan julkisen talouden kestävyyttä ja luodaan edellytykset velkaantumisen kasvun taittamiseen.

Ei Malirantakaan tyrmännyt hallituksen toimia talouskasvun osalta. Taloustieteilijänä ymmärtää sen, että parasta ei saada tältä hallitukselta kuten ei muiltakaan hallituksilta.
 

Boogey

Jäsen
Suosikkijoukkue
Voittamisen kulttuuri
Lähinnä kahdesta asiasta puhuttiin. Valtion menoja laitetaan kuntoon menoleikkauksilla ja talouskasvua aivan muilla toimilla. Kuten jokainen totesi, ne ovat eri asioita.

Joo toki eri asioita ja sillä halusinkin tietää mitkä oli nuo kasvutoimet joista keskusteltiin ja vaikuttavat 5 vuoden päässä? Oliko keskustelussa toimia jotka voisivat edesauttaa kasvua vielä tämän hallituskauden sisällä?

Tähänastiset toimet ovat pitkittäneet osaltaan taantumaa ja tähän suuntaan ainakin vihjasi hallitus ja VM aiemmin. Parin vuoden perspektiivillä hallitus katsoo, että toimilla parannetaan julkisen talouden kestävyyttä ja luodaan edellytykset velkaantumisen kasvun taittamiseen.

Tätä oikeastaan hain. Selkeästi julkisen talouden tasapainotus on nyt ollut se hallituskauden aikajänteen fokus ja kasvua tulee sitten jos on tullakseen suhdannevetoisena.

Orpon ja Purran puheita kun kuuntelee niin kasvusta puhutaan paljonkin mut kai se edelleen pitää ottaa sellaisena poliitikkojen perus mantrana. Työ ja kasvu on sellaista geneeristä poliittista filleriä joka 1) on default ratkaisu ongelmiin 2) täytetään vaikeista asioista puhumisen välejä.
 

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki
Lähinnä kahdesta asiasta puhuttiin. Valtion menoja laitetaan kuntoon menoleikkauksilla ja talouskasvua aivan muilla toimilla. Kuten jokainen totesi, ne ovat eri asioita.
Tässä on kyllä ajattelussa virhe. Moni meno leikkauksesta (tai valtion tuloleikkauksista) hidastaa talouskasvua ja vähentää tuloja.Eli vaikutus kokonaisuuteen on negatiivinen.

Kyllä asioita pitäisi osata huomioida kokonaisuutena. Osaoptimoinnilta näyttää ja kuulostaa hallituksen toimet.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös