Näin vasta töistä päässeenä kiinnostaisi kyllä tietää tästä lisää... Onko Suomi oikeasti sen takapajuisempi maa kuin n. mikä tahansa länsimaa? Jos on niin millä mittareilla?
Välillä kyllä kannattaa asioita pyrkiä laittamaan mittasuhteisiin. Ja vaikka Suomen syöksykierteessä näkisikin olevan, onhan täällä moni asia edelleen ennen kaikkea globaalissa mittakaavassa hyvin. Sikäli itsekritiikinhän voi nähdä olevan tiettyyn pisteeseen saakka hyväkin asia.
www.is.fi
Tuon korjaamiseen ja kehittämiseen sitä energiaa pitäisi laittaa. Tuntuu, että yksi puolue vaan kampittaa ja tekee oppositiopolitiikkaa hallituksesta käsin. En edes osaa kuvitella, miten veemäistä on olla kokoomuslainen tai rkplainen ministeri tällä hetkellä.
Tämä. Orpon kiemurtelu ja vakuuttelut alkaa olemaan jo tragikoomista katseltavaa. Ei edes naurata, säälittää lähinnä.
Kokoomusta rohkaissee myös se, että vaikka ns. järkiavioliitto Persujen kanssa lieneekin ollut haastavampi, mitä vielä keväällä ja kesällä 2023 olettivat, ei Kokoomus itse ole ottanut kannatukseensa edelleenkään merkittävää osumaa ja kaiketi enemmistölle kenttäväestä nykyinen tilanne vielä kelpaa.
Jos meillä olisi se rationaalinen määrä eli viisi yliopistollisiin sairaaloihin perustuvaa sotealuetta niin niillä kaikilla olisi taloudelliset edellytykset verottaa menonsa ja siksi olla vastuullisia. Toki joku kituva Kainuun tai Keski-Pohjanmaan tmv "hyvinvointi"alue verottaisi itsensä kuoliaaksi tai siis käytännössä vaihtoehdoksi kiristäisi hallitukselta lisärahoituksen. Oikeastaan aika mahdotonta sanoa yhtään mitään tähän nykyiseen himmeliin, koska se ei vaan toimi, se ei ole rationaalinen.
Tämä on myös ollut täysin selvä asia jo siitä asti kun koko uudistus aloitettiin. Mutta Keskusta osaa lypsämisen.
www.aamulehti.fi
Toisaalta aina unohdetaan myös se, että jo nyt pelastuslaitos on maakuntamallin alla. Ja tosiaan Sotestakin se So-osuus tulisi saada hoidettua. Mielestäni maakuntamalli voisi olla hyvä, jos sille annettaisiin verotusoikeus mutta toisaalta myös siirrettäisiin muitakin kuntien vastuulla olevia palveluita sinne (esim koulutus). Totuus on, että kuntaliitoksia ollaan yritetty kepillä ja porkkanalla, mutta mitään ei olla saatu aikaiseksi. Liian pienillä yksiköillä ei ole toiminnan edellytyksiä, ja jos nyt ylihikiäläistä henkisesti ahdistaa liittyä alahikiään, niin jätetään tuo rauhaan ja yhdistetään toiminteita sitten maakuntarakenteilla.
Suomessa on hieman yli 300 kuntaa, ja 100:ksi suurin, Huittinen on jo karvan alta 10 000 asukkaan kaupunki. Sattuneesta syystä Huittinen on minulle hyvin tuttu, ja menee helposti osastolle "kuolevat pikkukaupungit". Kuntien elinvoimaisuudesta voi toki olla montaa mieltä, mutta jotenkin tuntuu, että harvassa noista yli kahdestasadasta pienemmästä kunnasta ihan oikeasti on resursseja järjestää mitään yhtään sen paremmin pitkässä juoksussa. Oma ajatukseni onkin ollut se, että kuntia tulisi liittää niin kauan toisiinsa, kunnes asukasluku olisi vähintään 20 000 asukasta. Tämä toki ei sitten poista sitä toista ongelmaa, eli keskuskaupungin ympäryskuntien haastetta, eli esimerkiksi toisessa itselleni erittäin tutussa kaupungissa Turussa ympäryskaupungeissa asuvat työskentelevät pääosin Turussa, joka tarkoittaa sitä, että Turku rakentaa infrastruktuuria muissa kaupungeissa asuville, samalla kun näiden kaupunkien asukkaat maksavat verot kotikaupunkiinsa. Toki esim Turun seudulla on tiettyjä hyviä yhteistyöprojekteja, kuten vaikkapa paikallisliikenne Föli, mutta kyllähän Turku tuossa nettomaksajana on. Karrikoidusti maakunnista muutetaan Turkuun opiskelemaan, ja kun siirrytään työelämään, muutetaan juuri kaupunkirajan taakse edullisemman asumisen perässä hyödyntämään toisen kaupungin infraa.
Tanskassa homma on paljon helpompi kansalaisten kannalta ja muutenkin kun maa on melkein 8 kertaa pienempi pinta-alaltaan. Ja nyt siellä on kuitenkin kuntia vielä kolmasosa Suomen määrästä.Ns. kuntauudistushan taisi miltei kokonaan unohtua, kun paukut on laitettu sote-uudistukseen, vaikka sokea Reettakin näkee, että Suomessa on aivan liikaa itsenäisiä kuntia ja niiden rakenteiden ylläpito maksaa valtavasti joka vuosi. Kun painetta leikkauksille on oikealla ja vasemmalla, edessä ja takana, on suorastaan omituista, ettei julkinen keskustelu tarpeellisesta kuntauudistuksesta ota tulta alleen sitten millään.
2000- ja 2010-luvuillahan kuntaliitoksia tapahtui hyvää tahtia, monesti useampi per vuosi, mutta vuoden 2017 jälkeen, kuntaliitoksia on toteutunut vain kaksi (!) ja ensi vuonna yksi. Paikallispatriooteille ja urmashakkaraisille kuntaliitokset ovat tietysti kova paikka, mutta itse lähettäisin delegaation suoraan Tanskaan opintomatkalle.
Tanskan kuntauudistus 2007 – Wikipedia
fi.wikipedia.org
Jep ja sinänsähän tuo sairaanhoitopiirimalli toimikin ihan hyvin, mutta sen kustannukset pienille kunnille nousivat liian suuriksi. Ja kun tosiaan jokainen kunta vastasi rahoituksesta itse, niin pienet kunnat vaan yksinkertaisesti kärsivät tuosta liikaa. Pienissä kunnissa kun usein myös demografia on aivan vääränlainen, kunnissa asuu liikaa eläkeläisiä suhteessa työelämässä oleviin.