Jos kännykkä olisi keksitty silloin, kun itse kävin koulua, ei opettajilla - ehkä muutamaa nynnyä lukuunottamatta - olisi ollut mitään vaikeuksia ilmoittaa, että "minun tunneillani kännykät pysyy äänettöminä repussa tai ne lentää ikkunasta pihalle".
Ei silloin toisaalta vanhemmat varmaan olleet heti purnaamassa opettajille, että meidän lapsia ei opettajat komentele.Jos kännykkä olisi keksitty silloin, kun itse kävin koulua, ei opettajilla - ehkä muutamaa nynnyä lukuunottamatta - olisi ollut mitään vaikeuksia ilmoittaa, että "minun tunneillani kännykät pysyy äänettöminä repussa tai ne lentää ikkunasta pihalle".
Minulle on muodostunut sellainen käsitys että koulun järjestyssäännöt eivät kiellä kännykän käyttöä koulumatkalla eikä välitunneilla joten näinä aikoina ollaan paljolti somessa. Onko tässä käsityksessä jotakin virheellistä?...
Joo, muistan, kun yhtä kolmasluokkalaista hiukan pilkattiin vielä seuraavana vuonna, että "ton mutsi saatto sen viime syksynä ekana päivänä kouluun".Ei silloin toisaalta vanhemmat varmaan olleet heti purnaamassa opettajille, että meidän lapsia ei opettajat komentele.
Koulumatkat eivät ole koulujen vastuulla eikä käsittääkseni myöskään koulun alueella oleilu ennen ensimmäisen oppitunnin alkua vaan jos ensimmäinen oppitunti alkaa klo 9:00, koulun valvontavastuu alkaa vasta silloin. Tämä on kuitenkin vähän sivuseikkaa ja tässä voi olla koulu / kunta kohtaisia eroja.Koulumatkat eivät ole koulun vastuulla, joten koulun järjestyssäännöt eivät ylety koulun portin ulkopuolelle. Jokainen koulu tekee omat järjestyssääntönsä, joten niissä voidaan kieltää kännykän käyttö välitunnilla tai sitten ei. Oman kokemukseni mukaan alakouluissa kännykät pysyy repuissa koko koulupäivämja yläkouluissa saa käyttää välitunneilla. Mutta tämä on tosiaan koulu kohtaista.
Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin kesäkuun aikana 23 800 eli 37 700 vähemmän kuin edellisen vuoden kesäkuussa. Kaikkiaan kesäkuussa oli avoinna 60 100 työpaikkaa, mikä on 63 700 vähemmän kuin vuosi sitten.
Tilastokeskuksen sivuilta voi katsoa noita käppyröitä hieman tarkemmin.
Mitään merkkejä ei ole suunnanmuutoksesta. Päinvastoin. Jos kulutus muuttuu varovaisemmaksi niin se tulee näkymään sitten palveluiden kulutuksessa. Palvelualat työllistää paljon sakkia, ja jos siellä tulee hiljaisempaa niin se sitten tarkoittaa sitä että irtisanomisia tulee, lappua pistetään luukulle ja työkkäriin alkaa virrata sakkia.
No sentään liikenteen puolella jotain positiivista: Tavaraliikenteen määrä nousussa pitkän laskukauden jälkeen nousussa
"Tavaraliikenteen määrässä on nähtävissä varovaista nousua. Etenkin raideliikenteessä tavaraliikenteen määrä kasvoi vuoden toisella neljänneksellä. Tähän on vaikuttanut muun muassa vilkastunut puukauppa. Myös lentojen määrä Suomen ilmatilassa on kasvanut, ja etenkin kansainvälinen lentoliikenne on alkanut saavuttaa koronaa edeltävän vuoden tasoa."
Tarkoituksena on ollut etuuksia leikkaamalla saada ihmiset hakemaan tehokkaammin vapaita työpaikkoja. Työllisten määrä ei ole merkittävästi lisääntynyt, vaikka avoimet työpaikat ovat vähentyneet. Leikkaaminen ei tässä tilanteessa toimi suunnitellulla tavalla.
Toisekseen, vaikka se onkin klisee, ihmiset tarvitsisivat myös toivoa paremmasta eikä pelkkää kurjistamista. Se motivoisi tehokkaammin kuin sakset.
Mitä. Eikö Satonen olekaan parasta, mitä tämä maa saattoi toivoa? Kun kerrankin meillä piti olla niin hyvä ministeri ja niin hyvä hallitusohjelma, jossa tehdään niitä oikeita asioita työllisyyden korjaamiseksi. Enpä olisi uskonut, kun muistelen vuoden takaisia kirjoituksia tältä palstalta.
Tietenkin työllisyys laskee kun valtion menoja vähennetään. Toinen mahdollisuus olisi ollut jatkaa eteenpäin samalla tavalla ottamalla vielä enemmän velkarahaa ja esittämällä asioiden olevan hyvin. Nyt tehtiin Valtiovarainministeriön asiantuntijoiden vaatimat sopeutukset.
Toki jotkut sopeutukset olisi kannattanut kohdistaa eri tavalla, mutta sellaisia sopeutuksia ei olekaan, joilla ei olisi myös negatiivisia vaikutuksia. Paitsi isompi leikkaus yli keskitason oleviin työeläkkeisiin työeläkkeiden verotusta nostamalla, joka ei olisi vaikuttanut kenenkään elämään yhtään, mutta se nyt on täysin mahdotonta.
A ja C ei toki tehdä mitään, mutta kyllähän se oli tiedossa jo kun hallitus aloitti. Niillä ostettiin perussuomalaiset mukaan sopeuttamaan valtion menot tasapainoon. Nyt nuo jäävät seuraavalle hallitukselle ilman persuja toteutettavaksi. Jännä ettei edellinen hallitus nähnyt tarpeelliseksi hoitaa kyseisiä asioita kuntoon. Heh.Mainitsin @Tadu raskaan sarjan asiat, joihin Orpon hallitus ei ole tarttunut tai tarttunut oikein. Kyse on siitä, miten ratkaista tilannetta, jossa olemme jääneet tasatilanteesta 10-15 vuotta sitten niin paljon jälkeen Ruotsista ja Tanskasta. Tuottavuudessa, julkisessa taloudessa, tuotannossa per asukas jne. Vahvuuksistamme huolimatta.
Useampi Suomen parhaista taloustutkijoista on päätynyt siihen, että
a) Koulutettujen työperäinen maahanmuutto ja pystyminen Suomessa mahdollisine perheineen on Suomen kehitykselle ratkaisevaa.
b) Väestön koulutustason kehitys on ratkaisevaa. Nuorten ikäluokkien koulutustaso on jämähtänyt, korkeakoulutettujen osuudella mitattuna 40 % tasolle, kun se verrokkimaissa on noussut selvästi korkeammaksi. Peruskoulun oppimistulokset ovat heikentyneet.
c) Vihreä siirtymä on Suomen kannalta ratkaisevaa. Meillä on jopa loistavat mahdollisuudet: tuuliolosuhteet, vahva sähköverkko ja digitaalinen ja energiateknologinen osaaminen ovat etuja vihreässä siirtymässä. Pidemmällä aikajänteellä runsaat puhtaan veden varastot ja tila ovat myös vahvuuksia.
d) Parlamentaarinen sitoutuminen vastuulliseen talouteen. Alkujaan oli muuten presidentti Niinistön esitys, mutta moni taloustutkija piti myönteisenä. Kyse on siitä, että eduskuntapuolueet laajasti löytäisivät yhteisymmärryksen tavoiteltavasta velkaurasta esimerkiksi 8-12 vuoden aikajänteellä. Vaalien jälkeen muodostettavan hallituksen olisi nykyistä vaikeampi toteuttaa politiikkaa, joka poikkeaisi tavoitteesta.
Näissä ei ole minusta sellaista näkymää, että mentäisiin voimalla eteenpäin. Osassa jopa mennään taaksepäin vrt vuoteen 2023, jolloin Orpon hallitus aloitti. Taistelu ay-liikettä vastaan meni ideologiseksi puolin ja toisin, mutta ministerit Satonen ja Rydman olivat näin jälkikäteen arvioiden vetäneet punaisen viivan jota eivät ylitä. Ja se oli neuvotteluratkaisu. Management by perkele oli erityisesti Rydmanin tulokulma.
Nyt ollaan monissa muissa asioissa tilanteessa, jossa hallituksen toimet hallituksen omien sanojensakin mukaan pitkittää taantumaa. Ymmärrän tietenkin ettei yksi hallitus käännä peruskoulun oppimistulosten suuntaa tai nosta koulutustasoa, mutta ei tähän voi vastata niinkään, että kokonaisuutena vähennetään varoja opiskelusta.
Lähteenä ja osin lainattuna mm. Vesa Vihriälän ja Sixten Korkmanin kirjoitukset.
Tämä. Vaikka hallitus ei olekaan onnistunut talouden osalta, niin myöskään nämä eivät voi olla vaikuttamatta. Varsinkin nuo viennin ongelmat. Silloin kun vienti vetää, niin se tavallaan vetää myös muuta taloutta perässään. Hallitus menee itsepintaisesti leikkauslinjallaan, mutta olisiko kannattanut kuunnella silloin hallitustaipaleen alussa enemmän Sixten Korkmanin kaltaisia talousajattelijoita ja harjoittaa laskusuhdanteessa osittain myös elvytyspolitiikkaa järkevällä tavalla toteutettuna.Isossa kuvassa talouden ongelmia ovat mm. korot, inflaatio, etätyön yleistyminen listimään tiettyjä palvelualoja, Saksan talousongelmat näkyvät viennissä, teollisuuden ja sitä kautta viennin rakenne, palvelualojen vähäisyys erityisesti vientiin, kehnot palkat, korkea ansiotuloverotus, tukien konservatiivinen rakenne henkilö- ja yritystuissa...
A ja C ei toki tehdä mitään, mutta kyllähän se oli tiedossa jo kun hallitus aloitti. Niillä ostettiin perussuomalaiset mukaan sopeuttamaan valtion menot tasapainoon. Nyt nuo jäävät seuraavalle hallitukselle ilman persuja toteutettavaksi. Jännä ettei edellinen hallitus nähnyt tarpeelliseksi hoitaa kyseisiä asioita kuntoon. Heh.
B taasen on kyllä jotakin tehtykin mm. peruskoulutuksen osalta ja tehdäänkin. Liian vähän toki.
D taasen ei liity hallitukseen vaan on enemmänkin oppositiopuolueiden syytä, mutta ilman persuja ei valtion taloutta olisi päästy sopeuttamaan riittävästi tämän hallituksen aikana.