Petteri Orpon hallitus

[Hermes#41]

Ei varsinaisesti, mutta yksityisellä puolella kilpailutilanne ajaisi tehostamaan toimintaa enemmän. Toisin kuin julkisella puolella, jossa kilpailutilannetta ei ole.

edit. Kärjistetysti siis niin, että julkisella riittää, että tulet töihin, niin saat pitää duunipaikkasi. Yksityisellä tarvitsee jotain tehdäkin sen palkan eteen. Hyvin kärjistetysti siis.

Tuo on kyllä aika paksu väite. Samat ihmiset painaa hommia molemmilla puolilla. Kannattaa käydä vaikka julkisen päivystyksessä tai päiväkodissa katsomassa kuinka siellä vaan ”tullaan töihin”. Toisen työtä on aina helppo aliarvioida.

Kyllä yksityisen puolelta on enemmän esimerkkejä paskasti hoidetusta työstä. Varmaan tehostettua, mutta myös lakeja rikottu. Päivähoidossa, vanhustehoidossa ja muualla.

Ongelmat julkisella puolella on kyllä täysin muualla kuin tekijöiden asenteessa.

 

[Noppa10]

Tuo on kyllä aika paksu väite. Samat ihmiset painaa hommia molemmilla puolilla. Kannattaa käydä vaikka julkisen päivystyksessä tai päiväkodissa katsomassa kuinka siellä vaan ”tullaan töihin”. Toisen työtä on aina helppo aliarvioida.

Kyllä yksityisen puolelta on enemmän esimerkkejä paskasti hoidetusta työstä. Varmaan tehostettua, mutta myös lakeja rikottu. Päivähoidossa, vanhustehoidossa ja muualla.

Ongelmat julkisella puolella on kyllä täysin muualla kuin tekijöiden asenteessa.

Ei ollutkaan tarkoitus aliarvioida. Oma puoliso on hoitaja, joten on kyllä kosketuspintaa tuohon alaan.

Se sama puoliso vaihtoi 1,5 vuotta sitten Helsingin kaupungilta yksityiselle, ja ero entiseen on huikea. Tuolla ei kukaan mouhoa työoloista, vaan siellä painetaan yhteen hiileen siihen asti, että lafkan omistaja on saanut palkattua uuden vakkarin. Käyttävät toki välillä keikkalaisia, mutta yrittäjä haluaa mieluummin palkata omia.

Työntekijöissä on se isoin ero. Kaupungilla sinun oli pakko tehdä ylimääräistä, kun oli paljon joko kielitaidottomia tai muuten vaan laiskoja työkavereita. Vaihtoehtona olisi ollut jättää ne vanhukset hoitamatta. Ei tuollaista kukaan jaksa, että aina samat tyypit tekee ja samat ei. Yksityiselle se yrittäjä palkkasi aluksi omia hyviksi tietämiään työntekijöitä, jonka jälkeen verkostoituminen on tuonut koko ajan lisää (kyllä, ne hyväpalkkaiset yksityisellä työskentelevät hoitajat hakkaavat myös mielettömiä tunteja keikkalaisena, jolloin se kaveripiiri laajenee entisestään). Tämä kyseinen yrittäjä maksaa jokaiselle työntekijälleen reilusti yli TES:n menevää palkkaa, ja kasvattaa firmaansa koko ajan. Ei tuolla kukaan valita työoloista, vaikka välillä vähän joutuvatkin juoksemaan.

Yksityisellä on myös mahdollisuus luopua asiakkuuksista, jos resurssit ei riitä. Kaupungilla (tai hyvinvointialueella) ei tätä mahdollisuutta ole, vaan ne lakisääteiset hoidot on järjestettävä, oli niitä hoitajia tai ei. Tässäkin on syy, minkä takia se Tampereen systeemin (Sydänsairaala) alaspakottaminen oli ihan järjetön veto, kun siinä hyödynnettiin molemmista ne parhaimmat puolet. Mutta ei, missään nimessä ei voitu antaa yksityisen toimijan noin vain viedä vastuuta valtiolta.

 

[Hermes#41]

Ei ollutkaan tarkoitus aliarvioida. Oma puoliso on hoitaja, joten on kyllä kosketuspintaa tuohon alaan.

Se sama puoliso vaihtoi 1,5 vuotta sitten Helsingin kaupungilta yksityiselle, ja ero entiseen on huikea. Tuolla ei kukaan mouhoa työoloista, vaan siellä painetaan yhteen hiileen siihen asti, että lafkan omistaja on saanut palkattua uuden vakkarin. Käyttävät toki välillä keikkalaisia, mutta yrittäjä haluaa mieluummin palkata omia.

Työntekijöissä on se isoin ero. Kaupungilla sinun oli pakko tehdä ylimääräistä, kun oli paljon joko kielitaidottomia tai muuten vaan laiskoja työkavereita. Vaihtoehtona olisi ollut jättää ne vanhukset hoitamatta. Ei tuollaista kukaan jaksa, että aina samat tyypit tekee ja samat ei. Yksityiselle se yrittäjä palkkasi aluksi omia hyviksi tietämiään työntekijöitä, jonka jälkeen verkostoituminen on tuonut koko ajan lisää (kyllä, ne hyväpalkkaiset yksityisellä työskentelevät hoitajat hakkaavat myös mielettömiä tunteja keikkalaisena, jolloin se kaveripiiri laajenee entisestään). Tämä kyseinen yrittäjä maksaa jokaiselle työntekijälleen reilusti yli TES:n menevää palkkaa, ja kasvattaa firmaansa koko ajan. Ei tuolla kukaan valita työoloista, vaikka välillä vähän joutuvatkin juoksemaan.

Yksityisellä on myös mahdollisuus luopua asiakkuuksista, jos resurssit ei riitä. Kaupungilla (tai hyvinvointialueella) ei tätä mahdollisuutta ole, vaan ne lakisääteiset hoidot on järjestettävä, oli niitä hoitajia tai ei. Tässäkin on syy, minkä takia se Tampereen systeemin (Sydänsairaala) alaspakottaminen oli ihan järjetön veto, kun siinä hyödynnettiin molemmista ne parhaimmat puolet. Mutta ei, missään nimessä ei voitu antaa yksityisen toimijan noin vain viedä vastuuta valtiolta.

Tässä hyvin kiteytettynä se ongelma. Yksityisellä ei ole samoja vastuitaja voidaan valikoida hommat. Lisäksi vielä kun tulee ongelma, esim. joku leikkauksen komplikaatio, ohjataan potilas kauniisti julkiselle.

Julkisen puolen tekeminen ja työolot pitää saada kuntoon. Vastuu siellä on ja pysyy. Järjetöntä subventoida julkisella rahalla yksityistä niin kauan kun vastuut ovat erit.

 

[Normandia]

Surullista missä tilassa johtaminen ja työilmapiiri, oltiin sitten yksityisen - tai julkisessa soteyksikössä. Enpä tuoreempaa juttua löytänyt, mutta ei tämä uusi ongelma ole.

Monet hoiva-alalla työskentelevien esiin nostamat ongelmat liittyvät työn suunnitteluun.

Johtamisen ongelmia näkyy vastauksissa enemmänkin: esihenkilö ei puutu epäkohtiin, ei anna palautetta, tue tai arvosta, Lahti kertoo.

– Äärimmillään se voi olla jopa kiusaamista, huutamista, syyllistämistä ja painostamista.

Ylen haastattelemat hoiva-alan työnantajat tunnistavat Työterveyslaitoksen tutkimuksessa kuvatut ongelmat.

– Valitettavasti tämäntyyppiset haasteet ovat meillekin tuttuja, meillä käydään jatkuvasti keskustelua henkilökunnan kanssa, sanoo Helsingin kaupungin hoivapalveluista vastaava arviointijohtaja Soili Partanen.

Myös siellä Attendon hoivakodeissa työoloja on parannettu, mutta kurja menneisyys karkottaa yhä työnhakijoita, sanoo henkilöstöstä vastaava johtaja Terhi Lindgren.

Attendolla on panostettu hoivakriisin jälkeen sekä johtajien että henkilökunnan koulutukseen ja työilmapiirin ja yhteistyön parantamiseen, Lindgren kertoo.

Työolojen ongelmat hoivakodeissa johtuvat hänen mukaansa osin hierarkkisesta kulttuurista.

Miksi työ hoiva-alalla ei suju? Tutkimus: Liian vähän ihmisiä, mahdottomaksi suunniteltuja työpäiviä – "Kahdessa tunnissa tehtävä kolmen tunnin työt"

Työterveyslaitoksen tuore tutkimus kertoo konkreettisesti, millaisia ongelmia hoiva-alan työoloissa on. Osa niistä on jo ratkaistu, mutta tehtävää riittää, myöntävät Ylen haastattelemat työnantajat.

yle.fi

 

[Hermes#41]

Surullista missä tilassa johtaminen ja työilmapiiri, oltiin sitten yksityisen - tai julkisessa soteyksikössä. Enpä tuoreempaa juttua löytänyt, mutta ei tämä uusi ongelma ole.

Tämä on kyllä yleinen ongelma. Helppo laittaa aina asiat huonojen ja laiskojen työntekijöiden syyksi.

 

[tommy36]

Tuo on kyllä aika paksu väite. Samat ihmiset painaa hommia molemmilla puolilla. Kannattaa käydä vaikka julkisen päivystyksessä tai päiväkodissa katsomassa kuinka siellä vaan ”tullaan töihin”. Toisen työtä on aina helppo aliarvioida.

Kyllä yksityisen puolelta on enemmän esimerkkejä paskasti hoidetusta työstä. Varmaan tehostettua, mutta myös lakeja rikottu. Päivähoidossa, vanhustehoidossa ja muualla.

Ongelmat julkisella puolella on kyllä täysin muualla kuin tekijöiden asenteessa.

Ja tämä on fakta. Kyllä siellä yksityiselläkin puolella on sellaista farssia välillä, että en nyt sitäkään ihan synnittä päästäisi. Ja mitä tehostamista sekään oikeastaan on kun homma maksaa enemmän, mutta tehdään vähän asiakasta halventaen mittaamalla siihen käytettyä aikaa, eikä edes hoitotulos ole sen parempi. Ainoastaan eriarvoistava vieläpä nykyään.

 

[Noppa10]

Tässä hyvin kiteytettynä se ongelma. Yksityisellä ei ole samoja vastuitaja voidaan valikoida hommat. Lisäksi vielä kun tulee ongelma, esim. joku leikkauksen komplikaatio, ohjataan potilas kauniisti julkiselle.

Julkisen puolen tekeminen ja työolot pitää saada kuntoon. Vastuu siellä on ja pysyy. Järjetöntä subventoida julkisella rahalla yksityistä niin kauan kun vastuut ovat erit.

Niin, siis Tampereellahan tuo toimi moitteettomasti. Yksityinen oli tyytyväinen, ja asiakkaat olivat tyytyväisiä. Oliko jopa niin, että tuli pitkässä juoksussa halvemmaksikin..?

Ei tietenkään voida luopua tuosta noin vaan vastuista ja sysätä kaikkea yksityisten harteille, liekö mahdollista juridisestikaan. Siitä olisi vaikka hyvä aloittaa, että hyvinvointialueet voisivat halutessaan ostaa yöpäivystyksen joltain yksityiseltä toimijalta. Ei tarvitsisi ajella sitä 100km lähimpään päivystykseen. Eli toki lakia muutettaisiin jollakin lailla.

Kyllähän tiehallinto ja kunnat ostavat alihankintana aurauskaluston ja kuskitkin joiltain osin yksityisiltä kiinteistöhuoltofirmoilta, miksei tätä samaa voitaisi soveltaa myös terveydenhuollossa..? Tiukemmin reunaehdoin toki, koska kyseessä kuitenkin kriittisempi osa-alue. Eikä Keravan kaupungillakaan näköjään ollut omia jumppakeppien valmistajia riveissään, niin ostettiin ulkopuolelta. Tämä vasemmiston (siis sen aatteen edustajien) hinku saada kaikki valtion holhouksen alle näkyy tässä terveydenhuoltoasiassa erinomaisesti; ei voida edes ajatella sitä vaihtoehtoa, että sen julkisen terveydenhuollon piiriin kuuluvan hoidon tarjoaisikin joku muu taho.

Esimerkiksi vanhustenhoidon kuulumista hyvinvointialueelle perustellaan alan sisällä sillä, että lääkäritkin ovat julkisella puolella. Miten sen lääkärin toimintapiiri vaikuttaa siihen päivittäin vanhukselle suoritettavaan hoitoon? Eikö niitä kotihoitokäyntejä voitaisi suosiolla ulkoistaa kokonaan yksityisille (palveluseteleillähän näin jo osin tehdään) ja tarvittaessa sitten sitä kautta ohjattaisiin sinne julkiselle lääkärille? Näin ne hoitajat saataisiin sinne "kilpailutilanteen" piiriin, ja kaikkihan tietävät mitä markkinataloudessa tapahtuu, kun kilpailu kasvaa. Niin, hinnat pienenevät ja palkat kasvavat.

...

Loppuun vielä pieni ote tosielämästä. Muutama vuosi sitten (ennen koronaa) Kirkkonummen terveyskeskuksessa työskenteli eräs tuttavani, jonka puoliso toimi vastaavasti lääkärinä Terveystalolla, siinä 100 metrin päässä tien toisella puolella. Tuttavani sai lääkäripuolisoltaan tiedustelun kauppaostoksista, kun "ei ole enempää varattuja käyntejä tälle päivälle, niin pääsee lähtemään pari tuntia aiemmin". Samaan aikaan siinä 100 metrin päässä terveyskeskuksessa istui parisenkymmentä henkilöä (minä mukaanlukien) odottamassa lääkärille pääsyä. Siinäpä vasta hyvin käytetyt resurssit lääkäripalveluiden osalta, kun osa näistä istujista ohjattiin lopulta Espooseen, kun Kirkkonummen oma lääkäri ei ehtisi kaikkia ottaa vastaan.

Siinä olisi helposti parissa tunnissa ehtinyt ostopalveluna toteutettu lääkärikäynti vähentämään ainakin sen 5-6 noista odottelijoista. Mutta ei, ei missään nimessä pidä saada noita ihmisiä minnekään yksityiselle, vaan pitää hoitaa julkisella puolella, vaikka se nyt kohtuullisen kalliiksi tuleekin ajattaa mummoja ja pappoja takseilla kaupungista toiseen, kun se kylän oman lääkäri ei nyt vaan kerkiä.

 

[Sonny Burnett]

Niin, siis Tampereellahan tuo toimi moitteettomasti. Yksityinen oli tyytyväinen, ja asiakkaat olivat tyytyväisiä. Oliko jopa niin, että tuli pitkässä juoksussa halvemmaksikin..?

Ei tietenkään voida luopua tuosta noin vaan vastuista ja sysätä kaikkea yksityisten harteille, liekö mahdollista juridisestikaan. Siitä olisi vaikka hyvä aloittaa, että hyvinvointialueet voisivat halutessaan ostaa yöpäivystyksen joltain yksityiseltä toimijalta. Ei tarvitsisi ajella sitä 100km lähimpään päivystykseen. Eli toki lakia muutettaisiin jollakin lailla.

Kyllähän tiehallinto ja kunnat ostavat alihankintana aurauskaluston ja kuskitkin joiltain osin yksityisiltä kiinteistöhuoltofirmoilta, miksei tätä samaa voitaisi soveltaa myös terveydenhuollossa..? Tiukemmin reunaehdoin toki, koska kyseessä kuitenkin kriittisempi osa-alue. Eikä Keravan kaupungillakaan näköjään ollut omia jumppakeppien valmistajia riveissään, niin ostettiin ulkopuolelta. Tämä vasemmiston (siis sen aatteen edustajien) hinku saada kaikki valtion holhouksen alle näkyy tässä terveydenhuoltoasiassa erinomaisesti; ei voida edes ajatella sitä vaihtoehtoa, että sen julkisen terveydenhuollon piiriin kuuluvan hoidon tarjoaisikin joku muu taho.

Esimerkiksi vanhustenhoidon kuulumista hyvinvointialueelle perustellaan alan sisällä sillä, että lääkäritkin ovat julkisella puolella. Miten sen lääkärin toimintapiiri vaikuttaa siihen päivittäin vanhukselle suoritettavaan hoitoon? Eikö niitä kotihoitokäyntejä voitaisi suosiolla ulkoistaa kokonaan yksityisille (palveluseteleillähän näin jo osin tehdään) ja tarvittaessa sitten sitä kautta ohjattaisiin sinne julkiselle lääkärille? Näin ne hoitajat saataisiin sinne "kilpailutilanteen" piiriin, ja kaikkihan tietävät mitä markkinataloudessa tapahtuu, kun kilpailu kasvaa. Niin, hinnat pienenevät ja palkat kasvavat.

...

Loppuun vielä pieni ote tosielämästä. Muutama vuosi sitten (ennen koronaa) Kirkkonummen terveyskeskuksessa työskenteli eräs tuttavani, jonka puoliso toimi vastaavasti lääkärinä Terveystalolla, siinä 100 metrin päässä tien toisella puolella. Tuttavani sai lääkäripuolisoltaan tiedustelun kauppaostoksista, kun "ei ole enempää varattuja käyntejä tälle päivälle, niin pääsee lähtemään pari tuntia aiemmin". Samaan aikaan siinä 100 metrin päässä terveyskeskuksessa istui parisenkymmentä henkilöä (minä mukaanlukien) odottamassa lääkärille pääsyä. Siinäpä vasta hyvin käytetyt resurssit lääkäripalveluiden osalta, kun osa näistä istujista ohjattiin lopulta Espooseen, kun Kirkkonummen oma lääkäri ei ehtisi kaikkia ottaa vastaan.

Siinä olisi helposti parissa tunnissa ehtinyt ostopalveluna toteutettu lääkärikäynti vähentämään ainakin sen 5-6 noista odottelijoista. Mutta ei, ei missään nimessä pidä saada noita ihmisiä minnekään yksityiselle, vaan pitää hoitaa julkisella puolella, vaikka se nyt kohtuullisen kalliiksi tuleekin ajattaa mummoja ja pappoja takseilla kaupungista toiseen, kun se kylän oman lääkäri ei nyt vaan kerkiä.

Tästä tuli mieleen "hauska" tositarina erän kaupungin uimahallista vuosien takaa.

Uimahallin aulassa oli vierekkäin lipunmyynti ja yksityisen pyörittämä kahvila. Kahvilassa oli yksi työntekijä joka oli helisemässä suuren asiakasmäärän kanssa ja palvelu kärsi jo pahasti.

Siinä viiden metrin päässä istui kolme lipunmyyjää (joista kaksi kaupungin tukityöllistettyjä tms.). Heillä ei ollut ollenkaan kiire. Tilanne oli jotenkin absurdi ja siinä konkretisoitui silmien edessä julkisen ja yksityisen välinen ero. Julkisen kassan takana oli siis kolme työntekijää käytönnössä tekemättä mitään ja vieressä yksi koitti raataa yksin kolmen edestä hiki hatussa siinä onnistumatta. Nämä lipunmyyjät eivät tietystikään voineet mennä auttamaan kahvilaan koska olivat toisen työnantajan palveluksessa.

 

[Hermes#41]

@Noppa10 Tampereella Sydänsairaala ja Coxa on toiminut hienosti.

Ei itseisarvo ole aina julkisella hoito tai ongelma se, että alihankintana ostetaan palveluita.

Kokonaisuus pitää järjestää kuitenkin julkisen vallan toimesta. Siellä on rahoitus- ja koordinointivastuu. Krooninen resurssipula sekä tekijäpula. Lisäksi suurimmat resurssit vaativampaan hoitoon.

 

[Noppa10]

@Noppa10
Kokonaisuus pitää järjestää kuitenkin julkisen vallan toimesta. Siellä on rahoitus- ja koordinointivastuu. Krooninen resurssipula sekä tekijäpula. Lisäksi suurimmat resurssit vaativampaan hoitoon.

Toki näin. Siihen resurssipulaanhan se markkinatalouteen vahvemmin tukeutuminen auttaisi myös. Tai siis saattaisi auttaa, eihän kukaan voi tarkasti ennustaa mitään.

Tarkoitan siis sitä, että nythän tilanne on se, että hoitajat (ja aika moni muu) on sitä mieltä, että rahaa tarvitaan sille ammattiryhmälle palkkoihin lisää. Se ongelma on se, että sitä rahaa ei nyt vain ole niihin palkankorotuksiin. Siis jos työnantaja on Suomi Oy. Jos sen työnantajan nimi onkin Mirkan Kotijelppaus Oy, niin se palkankorotus onkin sitten puhtaasti siitä yrityksen toimivuudesta ja kannattavuudesta kiinni. Ja ketkäs sen kannattavuuden mahdollistaa? Niin, ne motivoituneet ja hyvät työntekijät.

Jos Mirkan pulju hoitaa hommat hyvin, pärjää se kilpailutuksissakin. Miten Mirka voi tähän vaikuttaa? No maksamalla sitä palkkaa niille hyville hoitajille. Tällä lailla pienen kilpailun kautta se hoitajan hommakin voisi alkaa yhä useammalle vaikuttaa houkuttelevalta, kun alan keskiansiot nousisivat. Tätä kautta saataisiin sitä nostetta hoitajamääriinkiin, jolloin se suurinkin ongelmamme alkaisi pikkuhiljaa aueta itsekseen.

Varjopuoli tässä toki on joidenkin mielestä se, että ne huonot hoitajat eivät sitten työllistyisikään enää, kun se palkka kannattaa Mirkankin mieluummin maksaa sille hommansa hyvin hoitavalle, firman hyvän pärjäämisen mahdollistavalle tyypille. Itse en tässä ongelmaa näe, mutta tosiaan moni muu näkee.

edit. Tässä skenaariossa siis Mirkalla olisi toki niitä omiakin asiakkaita, joilta tulevilla maksuilla ne paremmat palkat myös mahdollistettaisiin.

 

[Normandia]

Tarvitaan julkisen - ja yksityisen soten yhteispeliä. Mutta millaista, onkin visaisempi kysymys. Kohtuullisia lähteitä mainittu jutun lopussa, että kai tässä jotain totuutta on.

Julkisen terveydenhuollon haasteet herättävät kuitenkin yhä enemmän keskustelua ja esimerkiksi vuokratyövoiman käyttö puhuttaa. Palvelutarve kasvaa noin 200-300 miljoonan euron vuosivauhtia ja työvoimasta on pulaa. Nämä tekijät haastavat julkisen palvelutuotannon onnistumista ja herättävät kysymyksiä yksityisen sektorin roolin vahvistamisesta kansalaisten palveluiden varmistamiseksi.

Yksityisen sektorin palvelutuotannossa on kannusteet tuottaa palvelut kustannustehokkaasti, mutta kustannusten hillintä voi johtaa epätoivottuihin tuloksiin. Yksityisille palvelutuottajille muodostuu kannustin valita helpommin hoidettavia potilaita. Toisaalta yksityisesti tuotetussa järjestelmässä sairausvakuutuksista voi tulla erittäin kalliita, kun sairastavuutta on vaikea havaita. Osa potilaista voi jäädä kokonaan vakuuttamisen ulkopuolelle.

Julkisen sektorin kannusteet ovat erilaiset. Julkisella sektorilla on usein vaikeammin hoidettavia potilaita, enemmän ylikysyntää (excess demand) ja palvelulupauksen vuoksi vaikeampaa valita tai jättää potilaita hoitamatta. Myös nämä tekijät voivat kannustaa tehokkuuteen. Palvelujen laajuus mahdollistaa periaatteessa skaalaetujen laajemman hyödyntämisen.

Julkisen- ja yksityisen sektorin toiminnan vaikuttavuus ja kustannukset ovat empiirisiä kysymyksiä. Talouspolitiikan arviointineuvoston raportin mukaan tutkimuksen perusteella ei ole selvää, kumpi olisi tehokkaampi tapa tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita.4 Sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää huomioida myös muut kuin talouteen liittyvät vaikutukset. On esimerkiksi havaittu, että yksityisessä ambulanssitoiminnassa on julkista korkeampi kuolleisuus.

Hyvinvointipalveluiden onnistuminen edellyttää julkisen ja yksityisen sektorin yhteispelin kehittämistä. Monin paikoin se näyttää onnistuvan hyvin nykyisinkin. Esimerkiksi työterveyshuollon kautta tehtyjen tutkimusten avulla voidaan päästä nopeammin julkista erikoissairaanhoitoa vaativien tilanteiden äärelle tai vastaavasti oikea-aikaisella hoidolla ehkäistä tilanteiden kehittymistä erikoissairaanhoitoa vaativiksi.

Pelastaako yksityinen sektori hyvinvointipalvelut?

Julkisen terveydenhuollon haasteet herättävät kuitenkin yhä enemmän keskustelua ja esimerkiksi vuokratyövoiman käyttö puhuttaa. Palvelutarve kasvaa noin 200-300 miljoonan euron vuosivauhtia ja työvoimasta on pulaa.

www.sttk.fi

 

[YamahaGPR]

Muistanko oikein että joku täällä palstalla kirjoitti että ALV:n nosto hyydyttää talouskasvua kokonaisverokertymän jäädessä todennäköisesti juuri tästä syystä nykyistä pienemmäksi?

Julkinen talous | VM:n arvio: Suomen talous ei kasva tänä vuonna lainkaan, hallituksen toimet leikkaavat talouskasvua

”Kuva viime vuosien talouskehityksestä Suomessa on selvästi synkentynyt uusimpien tilastojen valossa”, valtiovarainministeriö toteaa.

www.hs.fi

 

[msg]

Seuraavaksi sitten tätä?

Slovakia | Ficon hallitus aikoo lakkauttaa Slovakian yleisradioyhtiön ja perustaa tilalle uuden: Slovakia | Ficon hallitus aikoo lakkauttaa Slovakian yleisradioyhtiön ja perustaa tilalle uuden

Mitähän RKP:lle tästä pitäisi maksaa? Yliopisto Sipooseen?

 

[tommy36]

Tästä tuli mieleen "hauska" tositarina erän kaupungin uimahallista vuosien takaa.

Uimahallin aulassa oli vierekkäin lipunmyynti ja yksityisen pyörittämä kahvila. Kahvilassa oli yksi työntekijä joka oli helisemässä suuren asiakasmäärän kanssa ja palvelu kärsi jo pahasti.

Siinä viiden metrin päässä istui kolme lipunmyyjää (joista kaksi kaupungin tukityöllistettyjä tms.). Heillä ei ollut ollenkaan kiire. Tilanne oli jotenkin absurdi ja siinä konkretisoitui silmien edessä julkisen ja yksityisen välinen ero. Julkisen kassan takana oli siis kolme työntekijää käytönnössä tekemättä mitään ja vieressä yksi koitti raataa yksin kolmen edestä hiki hatussa siinä onnistumatta. Nämä lipunmyyjät eivät tietystikään voineet mennä auttamaan kahvilaan koska olivat toisen työnantajan palveluksessa.

Pitikö tämän siis olla jotenkn puolustuspuheenvuoro yksityiselle, että miten hyvin se pelaakaan tuolla "tehostamisellaan"?
Uimahallin lipunmyyjät (paskalla palkalla toki) pistävät kolme ihmistä rahaa kiertoon, ja ei olla sossun jonossa, no kuin ehkä osin. Yksityisellä yksi ihminen raataa niska limassa paskalla palkalla, koska tehostus. En nyt tiedä, että antoiko tämä mitenkään erinomaista kuvaa yksityisestä palvelusta kuitenkaan, mutta mahdollisesti jonkn mielestä kyllä.

 

[tommy36]

Jonkin verran aikanaan julkiseen terveydenhoidon toimivuuteen perehtyneenä sanoisin, että kyse on myös johtamisen ja organisoinnin ongelmista. Ongelma koskee koko julkista sektoria. Terveyden hoidon osalta esimerkki alla.

Katriinan sairaalassa hoitojonot eivät vetäneet. Tämä näkyi myös siirtoviivepäivissä: niitä kertyi elokuussa 825. Nykyään enää muutama per kuukausi. Aiemmin vaikka Peijaksen päivystykseen lonkka murtuneena päätynyt iäkäs potilas joutui odottamaan leikkauksen jälkeen jatkohoitopaikkaa pitkään. Nyt osastolle vaikka Katriinaan pääsee miltei saman tien. Lääkärit ovat hyvinvointialueen palkkalistoilla, eivät enää yksityiseltä kalliilla ostettuja.

Terveydenhuollon kriisi | Katriinan sairaala onnistui mahdottomassa: Näin ruuhka ja lääkäripula ratkaistiin

Vantaan Katriinan sairaalassa onnistuttiin korjaamaan yksi olennainen ongelma. Näin ruuhkat ja pula lääkäreistä ratkaistiin.

www.hs.fi

Toinen esimerkki on ikävä, mutta kertoo surkeasta johtamisesta. Raportti paljastaa Helsingin pysäköinninvalvonnasta laajoja laiminlyöntejä. Lintsaaminen eli työtehtävien välttely näyttää levinneen osaksi työpaikan kulttuuria. Noin 80 pysäköinninvalvojasta moni kulutti aikaa johonkin aivan muuhun kuin työtehtäviinsä.

Laiminlyönnit | Helsingin pysäköinninvalvonnasta paljastui laaja lintsaamisen kulttuuri

Helsingin pysäköinninvalvonnassa on paljastunut laaja lintsaamisen kulttuuri. Asiaan on kaupungissa puututtu, jotta väärinkäytökset loppuvat.

www.hs.fi

Julkisella(kin) puolella on tuoreen eurooppalaisen tutkimuksen mukaan Suomessa heikko työmoraali eikä työtä arvosteta. Sanoisin, että taustalla on hyvin pitkälle huonoa johtamista, heikkoa työn organisointia ja puutteellisena koettua omaa vaikutusmahdollisuutta. Palkkakaan ei ole monissa tehtävissä ja viroissa kovin kannustava. Työelämä | Kysely: suomalaisten työmotivaatio on läntisen Euroopan heikoimpia

No eipä toi sakkojen kirjoittelu ole kyllä kovinkaan kiittollista hommaa, joten ymmärrän oikein hyvin ettei motivoi hirveästi. Sinnehän voi se johto mennä sadan tonnin kuukausipalkalla kirjoittelemaan niitä lappusia, niin olisi jotakin aitoa tekemistä sielläkin portaassa.
Se toki on ikävää, että julkisen talouden rahoitusta joudutaan rakentamaan sakkojen ympärille.

Toki ymmärrän, jos ja kun niitä autoja pysäköidään toisten paikoille, rappujen eteen tahi esteeksi milloin mihinkin, mutta muuten ei aina mene koppaan, että kuka saa fiilistä moisesta hommasta, vaikka jonkun se tuokin homma kai pitää tehdä.

Ehkä siellä voisi johtoa karsia sitten paljonkin, sillä kuvittelisi olevan melko itseohjautuvaa toimintaa, jos johdon palkkarahat jaetaan sakottajien kesken.

Mutta ei tuo tosiaankaan Helsingin vetovoimaisuutta lisää esim kesällä, kun autoakaan ei saa oikein minnekään pysäköityä kuin onnella, ja silloinkin kalliilla.

Tokihan tässä on mukana myös se laiskuus, ainakin itsellä, eli ei julkiset ajelut oikein iske kun venyttää aikatauluja suotta.

Mitä taas yleisesti tulee työmotivaatioon, niin koska Suomessa on kulttuuri, jossa työntekijä tuntuu olevan vain välttämätön paha, niin eipä se kannusta näkemään sitä työtään kovinkaan arvokkaana. Ja kun puhekin on koko ajan vain siinä, että työntekijä on ahne kikkare työantjan luistavissa rattaissa, niin se vienee viimeisetkin mehut.
Tämä vielä yhdistettynä siihen bulkkitouhuiluun, ja alituisesti ajatuksissa olevaan viimeiseen pillin vihellykseen sen työpaikkansa kohdalla, kun omistukset ja hallinta on kaukana siitä omasta vaikutuspiiristä, niin kyllä se pyyhkii sen viimeisenkin fiiliksen hommasta.

Meillä ei osata myöskään kannustaa, ja kokemuksesta voisi sanoa, että täällä yritysbyrokratiassa se perseennuolentakin on suuressa arvossaan, joten taas yksi asia joka ei oikein kannusta näkemään työnsä arvoa, ja moni meneekin sinne vain suoritumaan ja hoitamaan hommansa, ja sitten kotiin.

Viimeksi eilen kävin keskustelua tästä perseen nuoljoiden sukukunnasta, joka yrityksissä vaikuttaa, ja jotka siksi saavat mystisiä etuoikeuksia.
Kun myöskin meillä on kulttuuri, jossa johto tulee usein täysin sen työn sisällön ulkopuolelta, niin siellä ei ole edes ymmärrystä työn sisällöstä ja kokonaisuuksista, niin sekin vaikuttanee. Saksassahan esim on näitä pitkän linjan johtajiakin, joilla on kokemusta ihan sieltä ruohonjuuresta asti, joten osaavat myös kunnioittaa tekijöitä muutoinkin kuin vain tulosta nakertavana virheenä.
Ja jotta taas ei joku revi pelihousujaan, niin tietenkään ei voida taa kaikkiin yrityksiin yleistää, eikä siis työantajiinkaan, mutta todellisia huomioita kuitenkin vallitsevasta kulttuurista.

 

[tommy36]

Toki näin. Siihen resurssipulaanhan se markkinatalouteen vahvemmin tukeutuminen auttaisi myös. Tai siis saattaisi auttaa, eihän kukaan voi tarkasti ennustaa mitään.

Tarkoitan siis sitä, että nythän tilanne on se, että hoitajat (ja aika moni muu) on sitä mieltä, että rahaa tarvitaan sille ammattiryhmälle palkkoihin lisää. Se ongelma on se, että sitä rahaa ei nyt vain ole niihin palkankorotuksiin. Siis jos työnantaja on Suomi Oy. Jos sen työnantajan nimi onkin Mirkan Kotijelppaus Oy, niin se palkankorotus onkin sitten puhtaasti siitä yrityksen toimivuudesta ja kannattavuudesta kiinni. Ja ketkäs sen kannattavuuden mahdollistaa? Niin, ne motivoituneet ja hyvät työntekijät.

Jos Mirkan pulju hoitaa hommat hyvin, pärjää se kilpailutuksissakin. Miten Mirka voi tähän vaikuttaa? No maksamalla sitä palkkaa niille hyville hoitajille. Tällä lailla pienen kilpailun kautta se hoitajan hommakin voisi alkaa yhä useammalle vaikuttaa houkuttelevalta, kun alan keskiansiot nousisivat. Tätä kautta saataisiin sitä nostetta hoitajamääriinkiin, jolloin se suurinkin ongelmamme alkaisi pikkuhiljaa aueta itsekseen.

Varjopuoli tässä toki on joidenkin mielestä se, että ne huonot hoitajat eivät sitten työllistyisikään enää, kun se palkka kannattaa Mirkankin mieluummin maksaa sille hommansa hyvin hoitavalle, firman hyvän pärjäämisen mahdollistavalle tyypille. Itse en tässä ongelmaa näe, mutta tosiaan moni muu näkee.

edit. Tässä skenaariossa siis Mirkalla olisi toki niitä omiakin asiakkaita, joilta tulevilla maksuilla ne paremmat palkat myös mahdollistettaisiin.

Tässäkin on hyvin suhteellista se, että kuka ja millä kriteerein arvioi sen Mirkan työntekijöiden hyvyyden. Enpä oikein usko, että markkinat palvelisi juurikaan terveydenhuollossa sen paremman hoidon puolesta, ja sellaisen vieläpä, joka on kaikille tasa-arvoinen. Kyllä sitä maailmalla on jo nähty, että yksityistämisellä mennään kuitenkin sillä rusinat pullasta mentalitettilla, ja se ei vaan istu sitten yhtään ihmisten terveydestä puhuttaessa. Ja onkin täyttä resurssien hukkamista pitää yllä julkisen lisäksi sekä vakuutusjärjestelmää, että yksityistä terveydenhuoltoa. Terveys kun ei kuitenkaan pidä olla mikään sellainen asia, jossa voitontavoittelu on yhtään osana sen toteuttamista, sillä se tulee heti enemmän valtaa saadessan karsimaan itseltään kaiken vastuun kun potilaan hoito alkaakin maksamaan.
En siis ukso visioosi, vaikka miten sitä väännätkin, ja en itse suin surminkaan halua yhtään lisää yksityistä terveydenhuoltoa tähän maahan.
Se ei tule ratkaisemaan monenkaan ihmisen ongelmia sen laadukkaan hoidon saamisessa, ja vielä vähemmän kun poistutaan ulos isoista kaupungeista.
Mirka voi siis ihan rauhassa tarjota palveluitaan varakkaille mummuille ja papoille, jotka voivat isosta eläkkeestään itse nuo maksaa, mutta yhteiskunnan ei siihen pidä lähteä mukaan sitä rahoittamaan.

 

[Sonny Burnett]

Pitikö tämän siis olla jotenkn puolustuspuheenvuoro yksityiselle, että miten hyvin se pelaakaan tuolla "tehostamisellaan"?
Uimahallin lipunmyyjät (paskalla palkalla toki) pistävät kolme ihmistä rahaa kiertoon, ja ei olla sossun jonossa, no kuin ehkä osin. Yksityisellä yksi ihminen raataa niska limassa paskalla palkalla, koska tehostus. En nyt tiedä, että antoiko tämä mitenkään erinomaista kuvaa yksityisestä palvelusta kuitenkaan, mutta mahdollisesti jonkn mielestä kyllä.

Ei mulla tässä mitään ideologista näkemystä ollut puoleen tai toiseen. Lähinnä tapaus toi hyvin esiin molempien huonot puolet.

 

[Noppa10]

Tässäkin on hyvin suhteellista se, että kuka ja millä kriteerein arvioi sen Mirkan työntekijöiden hyvyyden.

Tätähän sinä olet aiemminkin kysellyt. Ja vastaus on; se Mirka. Mirka kun ostaa sen palvelun siltä työntekijältä, palvelun, jolla Mirka tuottaa myytävää palvelua ja/tai tuotetta ulospäin. Mitä paremmin Mirkan työntekijä onnistuu työssään, sitä helpompi Mirkan on sitä omaa tuotettaan myydä eteenpäin. Ja mitä paremmin se tuote myy, sitä paremmin sillä Mirkan firmalla menee. Se on sitä markkinataloutta, ei pitäisi olla niin vaikeaa.

Mutta ei tuo tosiaankaan Helsingin vetovoimaisuutta lisää esim kesällä, kun autoakaan ei saa oikein minnekään pysäköityä kuin onnella, ja silloinkin kalliilla.

Eli, siis uskot, että Helsinki olisi vetovoimaisempi paikka, jos kukaan ei valvoisi pysäköintiä? Eiköhän se olisi ihan toisinpäin.. Mistä luulet löytyvän parkkitilaa niille halukkaille, jos kukaan ei laadi sääntöjä pysäköintiin tai valvo niiden noudattamista?

 

[hooceebruins]

Lehtola kirjoittaa eduskunnan koulukiusaamisesta.

Atte Kalevan tunnetuimpia lausuntoja on presidentti Tarja Halosen vertaaminen koiraan.

Jyrki Lehtolan kolumni: Riikka Purran syytös koulukiusaamisesta tarkoittaa aikuisen sanomana tätä

Kritiikin vertaaminen koulukiusaamiseen on keskustelun vaientamista lapsia hyväksikäyttämällä, kirjoittaa Ilta-Sanomien kolumnisti Jyrki Lehtola.

www.is.fi

 

[tommy36]

Tätähän sinä olet aiemminkin kysellyt. Ja vastaus on; se Mirka. Mirka kun ostaa sen palvelun siltä työntekijältä, palvelun, jolla Mirka tuottaa myytävää palvelua ja/tai tuotetta ulospäin. Mitä paremmin Mirkan työntekijä onnistuu työssään, sitä helpompi Mirkan on sitä omaa tuotettaan myydä eteenpäin. Ja mitä paremmin se tuote myy, sitä paremmin sillä Mirkan firmalla menee. Se on sitä markkinataloutta, ei pitäisi olla niin vaikeaa.



Eli, siis uskot, että Helsinki olisi vetovoimaisempi paikka, jos kukaan ei valvoisi pysäköintiä? Eiköhän se olisi ihan toisinpäin.. Mistä luulet löytyvän parkkitilaa niille halukkaille, jos kukaan ei laadi sääntöjä pysäköintiin tai valvo niiden noudattamista?

Terveydestä kun on kyse, niin voi olla että Mirka ei ole oikea ihminen arvioimaan työntekijöidensä hyvyyttä, sillä painotus hyvyyden suhteen voi olla täysin epäolellisissa asioissa sen asiakkaan suhteen.

Ja tuohon pysäköintiin, niin en usko että suoraan se ettei ollenkaan valvota pysäköintiä tekisi suoraa viivaa vetovoimaisuuteen, mutta sen pysäköinnin vaikeuttaminen, ja pikkuvirheiden kanssa nyhrääminen tuskin sitä hyvääkään mieltä nostaa.
Kyllä siellä stadissa alkaa olemaan melko kuollutta, ja nekin kohteet joihin vielä voisi vaikkapa mennäkin, niin eipä tuo pysäköinnin vaikeus ainakaan kallista vaakakuppia sinne suuntaan, joten valitsee helposti jonkin muun kohteen.
Mutta tarkoitus oli osittain nostaa juurikin esiin sitä, että miksi ei varmaankaan oikein nappaa tuo laahustaminen sakotettavia autoja etsiskellen. Ei ainakaan itseä houkuttaisi vähääkään, ja motivaatio siis jo valmiiksi nollissa, koska ei nappaisi sakotella kuin täysiä mulkkuja. Eli juuri niitä, jotka jättävät autonsa surutta tukkeeksi, invapaikoille tai toisten ruutuihin. Joku kymmenen minuutin myöhästyminen mittarilta ei saisi oikein innostumaan.
Toki vastapainoksi voi sitten sanoa, että sovellukset taas ovat kyllä helpottaneet pysäköintiä, ja tuoneet onneksi sen hyvän puolen mukananaan, että nyt maksetaan täsmällisesti siitä ajasta joka paikalla ollaan, ja ei tarvitse tuhrata ylimääräistä siksi, että pitää arvioida se kuinka varmasti paikalle ehdit.

 

[UnenNukkuja]

Tässä plastiikkakirurgia-pohdinnassaankin voisivat suorasukaisemmin kertoa, mikä on taka-ajatus. On monia terveydellisiä syitä, miksi plastiikkakirurgiaa tarvitaan, sitten on hallituksen tulkinnat niistä. Toivoisin vaan hallituspuolueiden lääkärijäsentenkin hieman napauttavan tässä, että esim. haavanhoito isompien haavojen kanssa on varsin tärkeää terveydelle, eikä mitään esteettisiä kysymyksiä.

Terveydenhuolto | Tällaisia ”estetiikkaa läheneviä” leikkauksia ei pian saa: Riikka Oksasen rinnat olivat niin kookkaat, että selkäranka vääntyi

Kohta rintojen pienennystä ei ehkä enää julkiselta puolelta saa. Jos Riikka Oksasen rintoja ei olisi leikattu, edessä olisi ollut selkärangan leikkaus.

www.hs.fi

 

[Noppa10]

Terveydestä kun on kyse, niin voi olla että Mirka ei ole oikea ihminen arvioimaan työntekijöidensä hyvyyttä, sillä painotus hyvyyden suhteen voi olla täysin epäolellisissa asioissa sen asiakkaan suhteen.

Niin, jos se Mirkan työntekijöiden hyvyys ei vakuuta sitä palvelua ostavaa tahoa, silloin he ostavat sen jostain muualta. Eli kilpailutilanne. Jos Mirka ei osaa arvioida työntekijöidensä hyvyyttä ja kykyä oikein, ei siltä sitä palveluakaan osteta. Ihan normaalia markkinataloutta. Niin se menee muillakin aloilla; jos minun firman omistajat ovat sitä mieltä, että meillä on maailman parhaat vartijat, ei se paljoa auta, jos asiakkaat ovat eri mieltä.

Ja tuohon pysäköintiin, niin en usko että suoraan se ettei ollenkaan valvota pysäköintiä tekisi suoraa viivaa vetovoimaisuuteen, mutta sen pysäköinnin vaikeuttaminen, ja pikkuvirheiden kanssa nyhrääminen tuskin sitä hyvääkään mieltä nostaa.
Kyllä siellä stadissa alkaa olemaan melko kuollutta, ja nekin kohteet joihin vielä voisi vaikkapa mennäkin, niin eipä tuo pysäköinnin vaikeus ainakaan kallista vaakakuppia sinne suuntaan, joten valitsee helposti jonkin muun kohteen.

Meinaat, että ne Helsinkiin autolla haluavat turistit saisivat johonkin sen autonsa parkkiin, kun kaikki muutkin sinne olisivat autonsa jättäneet? Itse olen paritkin sakot napannut aikoinaan, kun perjantaina autolla painelin stadiin ja kupin ottamisen jälkeen se jäi sinne. Ei lämmittänyt lauantai-iltapäivänä hakea sitä autoa, kun pikavoitto odotti ikkunassa. Jos sitä valvontaa ei olisi, saattaisi tällaisessa tilanteessa se auto seistä pitkäänkin tukkimassa pysäköintimahdollisuuksia.

 

[tommy36]

Niin, jos se Mirkan työntekijöiden hyvyys ei vakuuta sitä palvelua ostavaa tahoa, silloin he ostavat sen jostain muualta. Eli kilpailutilanne. Jos Mirka ei osaa arvioida työntekijöidensä hyvyyttä ja kykyä oikein, ei siltä sitä palveluakaan osteta. Ihan normaalia markkinataloutta. Niin se menee muillakin aloilla; jos minun firman omistajat ovat sitä mieltä, että meillä on maailman parhaat vartijat, ei se paljoa auta, jos asiakkaat ovat eri mieltä.



Meinaat, että ne Helsinkiin autolla haluavat turistit saisivat johonkin sen autonsa parkkiin, kun kaikki muutkin sinne olisivat autonsa jättäneet? Itse olen paritkin sakot napannut aikoinaan, kun perjantaina autolla painelin stadiin ja kupin ottamisen jälkeen se jäi sinne. Ei lämmittänyt lauantai-iltapäivänä hakea sitä autoa, kun pikavoitto odotti ikkunassa. Jos sitä valvontaa ei olisi, saattaisi tällaisessa tilanteessa se auto seistä pitkäänkin tukkimassa pysäköintimahdollisuuksia.

Kyllä varmaankin valvontaa pitää olla olemassa, mutta se ei se ole synonyymi sille pysäköinnin vaikeuttamiselle. Toki ymmärrän, että rahaa on jostakin revittävä, ja tällä tavalla toki saadaan rajoitettua sitäkin, että ketä siellä autoilla liikkuu.

Edellenkään ei itseä kuitenkaan motivoi se hommana, ja monet sakot jäisi antamatta joistakin pikkurikkeistä. Joten ymmärrän siis sen, että ei ole kovin kiitollinen homma, ja vaatii tietynlaisen luonteen sekä asenteen, että siitä saa elämäntehtävän itselleen.

Ymmärrän kyllä motiivisi tuon terveyden yksityistämisen puolesta, mutta ei sittenkään. Äkkiä ihan liikaa vaihtuvuutta asiakkaille, todennäköisyys kasvaviin kustannuksiin, sekä huonompaan ja epätasa-arvoisempaan hoitoon olisi hyvin nopeasti edessä, joten pelimerkit vaan sinne jukiseen palveluun ja päällekäiset himmelit helvetiin vaan surutta.

Yksi sote-alue; Suomi, ja valtio vastaa kustannuksista. Saa samalla karsittua kuntapuolen himmeleitä hevon helvettiin ja nekin rahat sitten hyötykäyttöön.

Keinot on vapaat se toteuttaa, mutta uskon kuitenin -valitettavasti- että vielä pitää mennä paljon huonommin, ennenkuin ollaan pakon edessä tässäkin asiassa. Siihen asti yritetään keksiä pyörää uudestaan ja uudestaan, ja keksiä kaiken maailman kokeiluita asioiden hoitamiseksi, kunne huomataan, että perseelleen meni.

Mutta joo, me emme ole samalla tavalla markkinauskovaisia kanssasi. Toinen haluaa absoluuttista vapautta, ja toinen haluaa sääntelyä.
Siitä toki olen (ehkä) samaa mieltä kanssasi, että kunta- ja valtiohimmeleissä ei saa kuitenkaan olla mitään suojatyöpaikkoja tietenkään, ja siihen kyllä haluan ehdottomasti muutoksen itsekin. Samoin kuin sen palkkauksen yläpään tarkistamisen selkesätikin nykysitä alemmas. Esim Alkon johtajan 400K vuosipalkassa ei voi olla mitään perusteita, sillä ihan niin vaikeaa ei viinan myynti Suomalaisille kuitenkaan ole, että se olisi perusteltua.

 

[Ollakseni]

Ja tuohon pysäköintiin, niin en usko että suoraan se ettei ollenkaan valvota pysäköintiä tekisi suoraa viivaa vetovoimaisuuteen, mutta sen pysäköinnin vaikeuttaminen, ja pikkuvirheiden kanssa nyhrääminen tuskin sitä hyvääkään mieltä nostaa.
Kyllä siellä stadissa alkaa olemaan melko kuollutta, ja nekin kohteet joihin vielä voisi vaikkapa mennäkin, niin eipä tuo pysäköinnin vaikeus ainakaan kallista vaakakuppia sinne suuntaan, joten valitsee helposti jonkin muun kohteen.

Joku minuutin/kahden kyttäily menee varmaan kusipäisyyden puolelle, mutta jos olisi vaikkapa kahden tunnin kiekkopaikka jossain ja tietäisin että parkkisakkoa ei ole tulossa niin pistäisin auton sinne koko päiväksi ihan ilmaiseksi. Tai maksaisin jonkun kaksi tuntia ja sen jälkeen neljä tuntia pööpöilyä jossain keskustassa. Nyt kun autolla keskustaan meno on lähinnä tyhmää jos siellä aikoo olla päivän niin menen julkisilla, jättäen itselleni mahdollisuuden käydä samalla baarissa tai ottaa ruuan yhteydessä sitä alkoholia vähän enemmän. Tämä tuo enemmän rahaa sinne firmojen kassaan.

 

[Noppa10]

Kyllä varmaankin valvontaa pitää olla olemassa, mutta se ei se ole synonyymi sille pysäköinnin vaikeuttamiselle. Toki ymmärrän, että rahaa on jostakin revittävä, ja tällä tavalla toki saadaan rajoitettua sitäkin, että ketä siellä autoilla liikkuu.
Edellenkään ei itseä kuitenkaan motivoi se hommana, ja monet sakot jäisi antamatta joistakin pikkurikkeistä. Joten ymmärrän siis sen, että ei ole kovin kiitoolinen homma, ja vaatii tietynlaisen luonteen sekä asenteen, että siitä saa elämäntehtävän itselleen.

Jälkimmäiseen lauseeseen, olen samaa mieltä. Toisaalta, ihan samaa pätee kaikkiin muihinkin ammatteihin; joillekin sopii, toisille ei.

Tuokin on varmaan vähän tulkinnanvaraista, näkökulmasta riippuen, että vaikeutetaanko sitä pysäköimistä jotenkin tarkoituksella. Ne on kuitenkin sääntöjä, jotka on tehty noudatettaviksi. Ihan niinkuin kaikki muutkin lait, asetukset yms. Jos on vaikeuksia jollakin pysyä asetettujen rajojen puitteissa pysäköinnin ja tieliikenteen osalta, silloin varmaan kannattaa pitäytyä julkisessa liikenteessä.

Tasaisin väliajoin saa kunnan paikallisesta ryhmästä lukea, kuinka joku on saanut K-Marketin pihalta Parkkipaten muikkarin, vaikka "ihan pikaisesti vain juoksi kaupassa". Niin. Sitä muikkaria ei olisi tullut, jos ennen sitä pikaista kaupassa juoksua olisi asettanut sen kiekon siihen ohjeistuksen mukaisesti paikalleen.

Tokihan sitä tervettä järkeä soisi joissakin tilanteissa käytettävän, mutta se on aina helppo huudella sen terveen järjen perään ulkopuolelta, kun ei itse ole vastuussa terveellä järjellä tehtyjen valintojen seurauksista. Tämä on käyty muutamaankin kertaan vartija-ketjussa läpi.. Helsingin kaupungin pysäköinninvalvojat ovat virkamiehiä, joilla on virkavelvollisuus. Käsitykseni mukaan virkavelvollisuuden rikkominen voi johtaa isoihinkin sanktioihin.. (?)