Totta puhuen ehkä hieman - vähän osui kiukkusuoneen nuo kaksi Hesarin artikkelia plus sitten tiedot noista kansalaisuustiukennuksista. Ihan järkeviä asioitahan nuo lisäpanostukset ovat, kuten monet työelämäuudistukset (esim vaikka poliittisten lakkojen rajoitukset jne), mutta vähän kyllä pelkään että se päähuomio on täysin väärissä asioissa ja että hiljalleen vain ajelehdimme kohti pysyvää taantumista.
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Pelicansin sonnit ja vasikat, 2023–24: Janne Laukkasen ulkomaan löydöt olivat jälleen timanttisella tasollaLue lisää »
-
Kiitos ja hyvästi, Pelicans 2023–24: Hänniltä finaaleihin – vierasvoitto JYPistä aloitti Pelicansin nousun kohti sarjan kärkeäLue lisää »
-
Pikkuleijonille kirvelevä tappio puolivälierässä – Ruotsi marssi mitalipeleihinLue lisää »
-
U18 MM-päiväraportti: Karsintauhan alta noussut Slovakia kaatoi Tšekin, ennakkosuosikit pitivät vastustajansa nollillaLue lisää »
-
Pikkuleijonien turnauksen paras pistemies Tuomas Suoniemi: "Tänään ei kiekko pomppinut"Lue lisää »
-
Tšekki laukoi, Suomi iski maalit – Leijonille vakuuttava voitto Säterin johdollaLue lisää »
Petteri Orpon hallitus
- Viestiketjun aloittaja Tadu
- Alkaa
- 1 156 118
- 14 870
Hallitusohjelmassa sana strategia esiintyy 44 kertaa. Sieltä vaan kahlaamaan suunnitelmia.
Esimerkiksi 11. sanan esiintyminen on teollisuuspoliittinen strategia. En tiedä onko toimenpiteitä vielä laadittu, mutta siinä hallituksen tavoitteena on kasvuhakuisten, työllistävien ja vientiin tähtäävien yritysten määrän kasvu sekä teollisten työpaikkojen säilyminen Suomessa. Koulutetaan riittävästi työvoimaa teollisuuden tarpeisiin. Talouden ja viennin kivijalkaa vahvistetaan sitoutumalla
toimenpiteisiin, joilla tuplataan kasvuhakuisten keskisuurten yrittäjävetoisten yritysten
(ns. Mittelstand) määrä vuoteen 2030 mennessä.
Demokgrafiasta muistelen nähneeni tiedotteen, jossa hallitus keskittyy maahantulon edistämiseen tietyistä valitusita maista (mm Intia, Brasilia?), linkkiä en nyt tähän hätään enää löytänyt. Pitänee jatkaa kaivamista.
Juuri tässä on omasta mielestänikin Suomen ja Ruotsin ero. Ruotsilla on muutama iso vientiyritys ja vientiteollisuuden ala enemmän ja siksi sillä on varaa pitää yllä samankokoinen julkinen talous sekä hyvinvointivaltio. Lisäksi eron tekee oma valuutta mikä auttaa vientiä kansainvälisessä kilpailukyvyssä. Suomessa on viime vuodet syöty enemmän kuin on tienattu ja ylläpidetty elintasoa johon ei ole ollut varaa. Siinä olen kyllä samaa mieltä nykyisen hallituksen kanssa.
Kun katsoo Suomen ja Ruotsin infrastruktuuria suurimmissa kaupungeissa teollisuuden ja korkean teknologian yritysten osalta, niin eivät ne juuri eroa keskenään. Kummankin maan talous perustuu pitkälti metalliteollisuuden ja kemian alan vientiin.Työn tuottavuudessakaan tuskin on suuria eroja ainakaan suorittavan portaan osalta. Väitän että etu on siinä jopa Suomen hyväksi, jos mittarina pidetään pelkästään työnteon tehokkuutta. Suomi ei kuitenkaan osaa markkinoida yhtä hyvin tuotteitaan eikä muuntaa ideoita tuotteiksi ja monesti rahat onnistutaan vaan muuten hassaamaan johonkin.
Lisäksi Suomelta puuttuu vastaavankokoinen kaivosteollisuus ja malmiesiintymät kuin mitä Ruotsilla on jolloin raaka-aineita voidaan jatkojalostaa vientituotteiksi. Kaivosteollisuudella on Ruotsissa myös pitkät perinteet. Innovointeja ja niistä syntyviä isoja tuotantolaitosten projekteja kaivattaisiin tällä hetkellä Suomessa huomattavasti lisää, samoin kuin muitakin vaikkapa vihreään siirtymään liittyviä investointipäätöksiä. Siihen vaadittaisiin rohkeutta sekä myöskin alkupääomaa.
Tämä vastaus hälvensi minunkin hämmennystäni, joten kiitos siitä. Olen ihan yhtä mieltä siitä, että pitkän linjan strategiaa tämä tilanne huutaa, mutta nuo aivan akuutit ongelmat pitää korjata ensin, mikäli rinnakkaistoteutus ei toimi. Ja sitä strategiaa tulee olla luomassa oikeastaan kaikki eduskuntapuolueet, koska siihen on saatava edes ohkainen yhteinen linja. Jos sitä linjaa ei ole, niin strategia menee jätesankoon aina uuden hallituksen aloittaessa, ja se siitä pitkästä linjasta. Saa sitten nähdä, tuleeko hallitukselta moista aloitetta tai kutsua, ja jos tulee, niin minkälainen on vastaanotto.
Arvostan tämän sanan mainitsemista. Omissa huomattavan vaatimattomammissa organisaatioissani on työuran varrella myös avokätisesti siroteltu termiä.
Jos katsotaan konsensusta päivitetyissä talousennusteissa vuodelle 2025, BKT kasvaa noin 1.8 prosenttia. Yksityinen kulutus kasvaa saman verran ja investoinnit luokkaa 3.5 prosenttia. Muutos on riittävä ja nyt hallituksen toimien tarkoitus on ylläpitää kasvua myös 2026 ja siitä eteenpäin. Uusimmat talousennusteet
Lisäpanostuksia tulikin kasvuun ja tein niistä jokunen päivä kattavan listan tähän ketjuun. Samat luvut ovat esillä keskustelussa ylempänä ja niitä käsitellään myös vvm:n sivulla Orpon hallitus: Tehdyillä päätöksillä estetään talouden ajautuminen hallitsemattomaan luisuun
Olen viime ja tämän vuoden aikana kirjoittanut Suomen aseman heikentymisestä mm. kilpailussa investoinneista useamman kerran. Tämän sanoo myös hallitus ääneen. Geopoliittisessa tilanteessa sekä EU:n muuttuneissa valtiontukipolitiikan oloissa kilpailu teollisista investoinneista on kiihtynyt, ja Suomen asema kilpailussa heikentynyt.
Kunhan saadaan suunnilleen ennustettu kasvu 2025, mahdollisuudet saada vihdoin pysyvämpää talouskasvua on olemassa. Isoja asioita on kuitenkin arvioitava uudelleen. Arvaan, että Orpon hallitus on valmis EU:n uusiin yhteisiin tukipaketteihin kun hinnasta sovitaan. Muuten on vaikea saada isojen maiden "kaappaamia" investointeja Suomeen.
Lisäpanostuksia tulikin kasvuun ja tein niistä jokunen päivä kattavan listan tähän ketjuun. Samat luvut ovat esillä keskustelussa ylempänä ja niitä käsitellään myös vvm:n sivulla Orpon hallitus: Tehdyillä päätöksillä estetään talouden ajautuminen hallitsemattomaan luisuun
Olen viime ja tämän vuoden aikana kirjoittanut Suomen aseman heikentymisestä mm. kilpailussa investoinneista useamman kerran. Tämän sanoo myös hallitus ääneen. Geopoliittisessa tilanteessa sekä EU:n muuttuneissa valtiontukipolitiikan oloissa kilpailu teollisista investoinneista on kiihtynyt, ja Suomen asema kilpailussa heikentynyt.
Kunhan saadaan suunnilleen ennustettu kasvu 2025, mahdollisuudet saada vihdoin pysyvämpää talouskasvua on olemassa. Isoja asioita on kuitenkin arvioitava uudelleen. Arvaan, että Orpon hallitus on valmis EU:n uusiin yhteisiin tukipaketteihin kun hinnasta sovitaan. Muuten on vaikea saada isojen maiden "kaappaamia" investointeja Suomeen.
Korkomenoista sen verran että Hesarissa joku aika sitten juttu jossa ihmeteltiin sitä ettei valtiovarainministeriö vaihtanut lainan korkoja vaihtuvista kiinteäkorkoisiin, kun korot olivat nollassa tai alempana. Oliko kyse siitä että on olemassa käytäntö/ohje että pysytään vaihtuvissa, ei uskottu että korot nousisivat tai muuten vain vaihto ei ollut mahdollinen . Tosin samaan aikaan Itävalta otti miljardiluokan kiinteäkorkoisen (0.99%) lainan sadaksi vuodeksi.
JOL
Suomi otti esimerkiksi tammikuussa 2021 kymmenvuotisen lainan miljardilla eurolla. Korko oli silloin 0.4 prosenttia negatiivinen.
Koska valtio noudatti strategista korkoriskiasemaa, valtion velkahallintaa toimeenpaneva Valtiokonttori muutti suuren osan pitkäaikaisista kiinteäkorkoisista lainoista vaihtuvakorkoisiksi. Näin ollen vuoden 2021 lopulla nollassa ollut joukkovelkakirjan korko on noussut tämän vuoden 2023 lokakuussa 3,3 prosenttiin.
Nollakorkojen päätyttyä valtion olisi tullut päivittää strategiansa, mutta sitä ei tehty. En usko, että valtiovarainministeri Saarikko tai pääministeri Marin edes ymmärsivät koko asiaa. Saattaa olla niinkin, että eivät edes tienneet.
Tässä mentäisiin kuitenkin sitten aika lailla Marinin hallituksen linjalla suhtautumisessa EU:n yhteisiin tukipaketteihin. Näistähän Marinin hallitus sai aika paljon rapaa niskaan populisteilta, vaikka se varmasti pyrki huomioimaan kokonaisuuden niissä. Muutenhan nuo ennusteet talouskasvusta ja tehtyjen korjausliikkeiden vaikutukset kuulostavat kyllä positiivisilta ja toivottavasti sellaisinaan myös toteutuisivatkin.
On maksumuurin takana, mutta tuo lainaus riittänee. Ei jumalauta…Tämä ei liene maksumuurin takana:
Hallitus | Säästöt runnottiin alkuun armeijan saunalla – Näin syntyivät päätökset, joita moni piti mahdottomana
Puolustusvoimien virkistysmajalla kokoontui helmikuussa pieni joukko melko tuntemattomia päättäjiä. He valmistelivat historiallisen säästöpaketin, jonka syntyä moni piti mahdottomana.www.hs.fi
"Kristillisdemokraatit taistelivat keksien puolesta." Ja RKP sipsien, Ahvenanmaa kiittää. Ei helvetti mitä absurdia sirkusta - järjestellään Titanicin kansituoleja, paitsi mitä nyt vähän ohjataan kohti sitä jäävuorta (työperäisen maahanmuuton sabotointi).
Nämä kasvunäkymät ja tavoitteet tulevasta jäävät ehkä turhan paljon leikkauslistojen varjoon, ja ehkä noissa A-studiossa, uutisissa, HS-aukeamissa ja mediassa pitäisi käydä niitä enemmän läpi, jotta ihmisillä olisi mahdollisimman paljon infoa tulevasta. Harva kuitenkaan hallitusohjelmia ja valtion budjetteja iltalukemisena pitää, vaikka julkisia ovatkin. Kaikkia luulisi kiinnostavan Suomi 2035 ihan siinä 2025:kin.
Äkkiseltään yhteiset velkakirjat ei kuulosta kovin turvalliselta, mutta toki asioilla on monta puolta ja jos sillä saadaan enemmän rahaa sisään ja isoja asioita aikaan, niin en nyt tyrmääkään ideaa.
Poimin tuosta kehysriihen julkisen talouden suunnitelmasta vielä tämän:
Valtion henkilöstömäärä on viime vuosina kasvanut. Vuoden 2023 lopussa valtiolla oli henkilöstöä 81 696, joka on noin 12 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Kasvu on ollut tasaista vuosittain. Hallinnon toimintamenoihin hallitusohjelmassa kohdistettuja säästöjä kasvatetaan edelleen merkittävästi valtionhallinnon toiminnan tehostamiseksi. Ministeriöt valmistelevat hallinnonalansa virastojen tehtävien ja velvoitteiden keventämisen osana valmisteluissa olevia tuottavuusohjelmia. Toimintamenosäästöissä jouduttaneen turvautumaan henkilöstömäärien vähentämiseen ja toiminnan tehostamiseen toimintayksiköissä.
Jo hallitusohjelmassa tästä on linjattu ja ulkomuistista heitettynä tässä haettiin 400 miljoonan säästöjä (saa korjata, jos muisti pettää). Tämähän tarkoittaa sitä, että irtisanomiset mitataan ennemmin tuhansissa kuin sadoissa. Tämä on kova toimi ja yksilön kannalta valitettava. Kuitenkin valtionhallinnossa on etenkin keskijohdossa kiistatta ns löysiä monella eri alalla. Valtio ei toimi kuin yritys, joten ns ylimääräiset rönsyt ei karsiudu, jos valtiovalta ei linjaa säästötavoitteita. Sen lisäksi että tämä tuo säästöjä valtiontalouteen niin se vapauttaa työmarkkinoille osaavaa ja koulutettua työvoimaa. Kenties sitä kautta syntyy lopulta myös uusia yrityksiä. Tämä on hyvä toimi, vaikkakin yksilön kannalta johon tämä osuu niin tietenkin ikävä.
Valtion henkilöstömäärä on viime vuosina kasvanut. Vuoden 2023 lopussa valtiolla oli henkilöstöä 81 696, joka on noin 12 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Kasvu on ollut tasaista vuosittain. Hallinnon toimintamenoihin hallitusohjelmassa kohdistettuja säästöjä kasvatetaan edelleen merkittävästi valtionhallinnon toiminnan tehostamiseksi. Ministeriöt valmistelevat hallinnonalansa virastojen tehtävien ja velvoitteiden keventämisen osana valmisteluissa olevia tuottavuusohjelmia. Toimintamenosäästöissä jouduttaneen turvautumaan henkilöstömäärien vähentämiseen ja toiminnan tehostamiseen toimintayksiköissä.
Jo hallitusohjelmassa tästä on linjattu ja ulkomuistista heitettynä tässä haettiin 400 miljoonan säästöjä (saa korjata, jos muisti pettää). Tämähän tarkoittaa sitä, että irtisanomiset mitataan ennemmin tuhansissa kuin sadoissa. Tämä on kova toimi ja yksilön kannalta valitettava. Kuitenkin valtionhallinnossa on etenkin keskijohdossa kiistatta ns löysiä monella eri alalla. Valtio ei toimi kuin yritys, joten ns ylimääräiset rönsyt ei karsiudu, jos valtiovalta ei linjaa säästötavoitteita. Sen lisäksi että tämä tuo säästöjä valtiontalouteen niin se vapauttaa työmarkkinoille osaavaa ja koulutettua työvoimaa. Kenties sitä kautta syntyy lopulta myös uusia yrityksiä. Tämä on hyvä toimi, vaikkakin yksilön kannalta johon tämä osuu niin tietenkin ikävä.
PS haukkui tosiaan Marinin hallituksen pystyyn ja ivasi Kokoomusta takinkäännöstä EU:n tukipaketin osalta. Vaikka Suomi antaa nyt apuja itsekin vihreään siirtymään, toivottavasti persujen ja kokkareiden ne siivet voittavat, jotka näkevät Saksan mahdollisesti muuttavan suhtautumistaan uuteen yhteisvelkaan ajoissa.
Itse en näe Suomella mitään mahdollisuuksia kilpailla yksin edes Ruotsin kanssa jätti-investoinneista. USA, Saksa, Ranska jne sitten vielä erikseen. Ei mitä tahansa pakettia tulekaan hyväksyä vaan sellainen, joka parantaa Suomen mahdollisuuksia nykytilanteesta.
Kasvunäkymät ja hallituksen tavoitteet sekä käytännössä jo myöntämät rahat ovat heikosti esillä ja jäävät mm. opposition meuhkaamisen alle. Nyt kun hallitus sai ihan kohtuullisen kokonaisuuden kasaan, toivottavasti nekin nousevat mm. YLE:llä ja HS:ssa esille. Aiemmin ei ole oikeastaan voinut nousta, koska tarkkoja päätöksiä/esityksiä ei ole ollut.
Yhteisvelan osalta arvaan, että Orpo + Purra pelaavat pitkää peliä. Jos emme saa aiempaa enemmän myös itse vaan olemme maksajia, ei kiitos. Kunnioitan tätä mentaliteettia!
Ohessa Hesarin linkki, sitä ihmettelen ettei asiasta ole puhuttu enempää, tietenkin jälkipeli on paras peli:
"Valtiokonttori noudatti ja noudattaa edelleen parikymmentä vuotta sitten määriteltyä velanhallinnan strategiaa. Strategian mukaan Valtiokonttorin täytyy pitää valtionvelan korkoriski ”valitulla tasolla”. Käytännössä kirjaus tarkoittaa sitä, että Valtiokonttori muuttaa pitkäaikaiset kiinteäkorkoiset lainat suurelta osin vaihtuvakorkoisiksi.
Valtiokonttori noudattaa kyseistä strategiaa riippumatta siitä, miten edullisesti Suomi saa pitkäaikaista lainaa markkinoilta."
Valtionvelka | Veronmaksajat kuittaavat laskun: Valtiokonttori solmi johdannaissopimuksia, jotka nostavat velkojen korkokustannuksia hurjasti.
Valtio sai koronapandemian aikana historiallisen edullista lainaa markkinoilta. Valtiokonttori kuitenkin muutti pitkäaikaisten miljardilainojen varmoja miinuskorkoja vaihtuvakorkoisiksi. Nyt korot ovat nousseet jyrkästi. Veronmaksaja kuittaa laskun.
www.hs.fi
JOL
Jälkipelinä ja maallikkona kiinnitin tähän aikanaan huomiota: "Valtiovarainministeriö määrittää Suomen korkoriskistrategian, ja me Valtiokonttorissa olemme operaattoreita."
Sanotaan vaikka näin, että kun strategia on ollut oikea matalien korkojen aikana siitä ei seuraa se, että strategia olisi oikea nopeasti nousseiden korkojen aikana. Asia on monimutkaisempi kuin me maallikot luulemme.
Sekin muuten saattaa tulla 3-6 vuoden aikana esiin, että Suomen valtionlainojen korot nousevat koska sijoittajat haluavat enemmän tuottoa riskin hieman kasvaessa. Emme olekaan kyenneet viemään loppuun riittäviä uudistuksia, joita Orpon hallitus nyt aloitti.
Viimeksi muokattu:
Kohtuullisen hyvin EK:n Kangasharju tätä juttua selittää. Se tulee kuitenkin selväksi, että asiat ei niin yksinkertaisia ole. Ihan maallikko itsekin olen asiassa.
– Strategiassa halutaan pitää monen mittaisia velkakirjoja, ettei oteta vain esimerkiksi kymmenen vuoden lainaa, Etlan Kangasharju selittää.
Kangasharjun mukaan tälle on kaksi selitystä. Suomen velkakirjojen sijoitusmarkkinoita yritetään pitää mahdollisimman monipuolisina, jos rahoitusta tarvitaan joskus nopeasti. Silloin velkakirjasijoittajat ovat jo tottuneet sijoittamaan monipuolisesti eri mittaisiin velkapapereihin.
Toinen syy on ehkäistä isojen velkasummien erääntyminen saman aikaan, jolloin saattaa syntyä riskikeskittymä. Strategiassa pyritään ripottelemaan velkojen erääntymisiä tasaisesti eri vuosille.
Kangasharjun mukaan samasta syystä kiinteäkorkoisia pitkiä velkakirjoja on muutettu vaihtuvakorkoisiksi.
Pitkää lainaa muutetaan lyhyeksi swapeilla eli johdannaissopimuksilla, koska lyhemmät korot ovat yleensä matalampia. Ilman swappeja Suomen lainojen painotettu keskimääräinen kesto olisi yli seitsemän vuotta, mutta swapeilla se on vain 4,5 vuotta.
Suomen velanhallintastrategia on pysynyt samanlaisena 2000-luvulta lähtien. Esimerkiksi Itävallassa hyödynnettiin matalat korot vuosina 2017 ja 2020, jolloin maa laski liikkeelle 100-vuotisia velkakirjoja.
– Tällaisissa velkakirjoissa korko nousisi hitaammin, mutta toisaalta se laskisi myös hitaammin. Kun Euroopan keskuspankki huonona aikana laskee korkoja, silloin lyhyempien velkapaperien korot laskevat nopeammin, jolloin me hyötyisimme siitä.
Valtionvarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston osastopäällikkö Pauli Kariniemi toteaa sähköpostitse, että Suomen velanhallinnan määräystä on päivitetty muun muassa 2018, 2021 ja 2022, mutta muutoksia ei ole tullut valtion strategiseen korkoriskiasemaan. Kariniemi kertoo, että viimeisin korkoriskiasemaa koskeva muutos oli vuonna 2012.
/img-s3.ilcdn.fi/0460c9586a99f82dd2fb7b3be8dad528225f570227de75626e946eb1bf811900.jpg)
www.iltalehti.fi
– Strategiassa halutaan pitää monen mittaisia velkakirjoja, ettei oteta vain esimerkiksi kymmenen vuoden lainaa, Etlan Kangasharju selittää.
Kangasharjun mukaan tälle on kaksi selitystä. Suomen velkakirjojen sijoitusmarkkinoita yritetään pitää mahdollisimman monipuolisina, jos rahoitusta tarvitaan joskus nopeasti. Silloin velkakirjasijoittajat ovat jo tottuneet sijoittamaan monipuolisesti eri mittaisiin velkapapereihin.
Toinen syy on ehkäistä isojen velkasummien erääntyminen saman aikaan, jolloin saattaa syntyä riskikeskittymä. Strategiassa pyritään ripottelemaan velkojen erääntymisiä tasaisesti eri vuosille.
Kangasharjun mukaan samasta syystä kiinteäkorkoisia pitkiä velkakirjoja on muutettu vaihtuvakorkoisiksi.
Pitkää lainaa muutetaan lyhyeksi swapeilla eli johdannaissopimuksilla, koska lyhemmät korot ovat yleensä matalampia. Ilman swappeja Suomen lainojen painotettu keskimääräinen kesto olisi yli seitsemän vuotta, mutta swapeilla se on vain 4,5 vuotta.
Suomen velanhallintastrategia on pysynyt samanlaisena 2000-luvulta lähtien. Esimerkiksi Itävallassa hyödynnettiin matalat korot vuosina 2017 ja 2020, jolloin maa laski liikkeelle 100-vuotisia velkakirjoja.
– Tällaisissa velkakirjoissa korko nousisi hitaammin, mutta toisaalta se laskisi myös hitaammin. Kun Euroopan keskuspankki huonona aikana laskee korkoja, silloin lyhyempien velkapaperien korot laskevat nopeammin, jolloin me hyötyisimme siitä.
Valtionvarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston osastopäällikkö Pauli Kariniemi toteaa sähköpostitse, että Suomen velanhallinnan määräystä on päivitetty muun muassa 2018, 2021 ja 2022, mutta muutoksia ei ole tullut valtion strategiseen korkoriskiasemaan. Kariniemi kertoo, että viimeisin korkoriskiasemaa koskeva muutos oli vuonna 2012.
Tämän takia Suomi ei sitoutunut edullisiin nollakorkoihin – HS: Jättilasku veronmaksajille
Suomen velanhallintastrategia nojaa lainojen erääntymisten ripottelemiseen ja lyhyempiin velkakirjoihin kuin muualla Euroopassa.
www.iltalehti.fi
Toki hyödytään vielä 2030 näistä nollakorkoisista lainoista. Toki olisi ehkä pitänyt sitoa enemmän valtionlainoja kiinteä korkoisiksi.
Sitä mukaan kun yksi laina maksetaan takaisin velkojille, sen tilalle otetaan uusi lainaerä. Lainaerien pituus vaihtelee puolen vuoden ja 30 vuoden välillä.
Vaikka nollakorkojen aika jää yhä kauemmas, valtio hyötyy siitä vielä pitkään. Esimerkiksi kolme vuotta sitten otettu suuri kolmen miljardin euron laina erääntyy syksyllä 2030. Sen korko on tasan nolla prosenttia.
yle.fi
Sitä mukaan kun yksi laina maksetaan takaisin velkojille, sen tilalle otetaan uusi lainaerä. Lainaerien pituus vaihtelee puolen vuoden ja 30 vuoden välillä.
Vaikka nollakorkojen aika jää yhä kauemmas, valtio hyötyy siitä vielä pitkään. Esimerkiksi kolme vuotta sitten otettu suuri kolmen miljardin euron laina erääntyy syksyllä 2030. Sen korko on tasan nolla prosenttia.
Ensi vuonna me kaikki maksamme 570 euroa valtion korkoja – lähivuosina lasku kasvaa, kun valtion hyöty nollakoroista hiipuu
Valtion maksamien lainakorkojen summa nelinkertaistuu ensi vuonna verrattuna vuoteen 2022. Poliitikkojen keskustelun sävy vaikuttaa siihen, millä hinnalla Suomelle lainataan rahaa.
yle.fi
Jotta asiasta ei synny mahdollisesti väärää käsitystä, Suomi ottaa koko ajan lisää lainoja ja näillä maksetaan pois aiempia. Tämän takia korkojen nousu syö Suomen taloutta jo nyt.
Tästä nostin metelin jo viime syksynä, ei saanut ihan liian paljon vastakaikua - valtiokonttori kuulosti ilmeisesti hyvin uskottavalta ja tekniseltä... Ja varmasti myös poliitikoille, jotka eivät juuri kansantaloustiedettä ymmärrä edes vähän alusta. Minkä ehkä voi huomata peräti hallituksesta toiseen.
Joo kyllä. Hyvin Kangasharju kuitenkin kuvasi tilannetta. Ettei ole niin yksinkertainen, vaan asioilla monta puolta.
Talousennusteet... Siis ekonomisteilla on vaikeuksia jopa ennustaa edellisen neljänneksen kasvua. Toki on rationaalista odottaa, että jonkinlainen kasvu on tulossa, mutta enpä hämmästyisi jos se olisi sangen aneemista. Ja jos ei ole niin sitten lähinnä johtuisi vientimaittemme vahvoista noususuhdanteista, kotimaisen kysynnän uskon pysyvän jatkuvasti liian vaisuna.
Viimeksi muokattu:
X:ssa muutamakin julkisella töissä oleva henkilö on tuohtuneena kertonut, että heillä alkaa muutosneuvottelut. Orpo ja Purra saavat vihaa ylleen ja eräskin nuori naisoletettu kyseenalaisti että minne hän sitten menee töihin jos tulee potkut. Tässä on julkiselle usein työhön pyrkivän ja pääsevät suurin harha - helppo ja varma duuni.
Josta tulikin mieleeni eräs vanha työkaverini. Oli meillä parikymppisenä osarina opintojensa ohessa. Opiskeli muistaakseni valtio-oppia ja haaveili että pääsee valmistuttuaan valtiolle töihin johonkin ministeriöön virkahenkilöksi. Kysyin että onko se sun unelmaduuni, niin vastasi että no ei, mutta on kuullut että valtiolla palkat on todella hyvät ja työssä ei tarvitse tavoitella joko kuukausi jotain mittareita. Hän pääsi kuin pääsikin johonkin valtionvirastoon töihin, mutta sen enempää en tiedä.
Kun luin noita muutamia tuohtuneita X:ääjiä, niin tuli tämä henkilö heti mieleen. Tehnyt paljon töitä opintojensa suhteen että pääsisi "helppoihin valtion hommiin hyvällä palkalla". Mitäs nyt jos tuleekin irtosanominen ja seuraava duunipaikka on otettava yksityiseltä. Suomessa on todella paljon porukkaa, joille yksityisellä työskentely on punainen vaate.
No, minusta ei kyllä ihan niin valtavan monimutkaista. Pitkällä tähtäimellä, normaaliolosuhteissa tuo on voittava strategia - mutta negatiiviset korot eivät ole normaaliolosuhteita vaan historiallisesti täysin poikkeuksellisia.
Taloudellisesti ehkä tärkeää että Suomen velkakirjojen sijoitusmarkkinoita yritetään pitää mahdollisimman monipuolisina, jos rahoitusta tarvitaan joskus nopeasti. Toisaalta saadaan Suomen strategialla lainojen keskimääräinen kesto lyhyeemmäksi. Kangasharjun jutun mukaan myös hyödymme kun Euroopan keskuspankki laskee korkojaan, kun lyhyemmissä velkapapereissa korot laskevat nopeammin. Myös pidempiin velkakirjoihin liittyvästä aikapalkkiosta mainitaan, jonka pitäisi tehdä lyhyeemmistä velkakirjoista eduullisempia. Maalikkona en toki tiedä, mitä tämä käytännössä meinaa.
Alla siis muutama poiminta Kangasharjun IL uutisesta:
Kangasharjun mukaan tälle on kaksi selitystä. Suomen velkakirjojen sijoitusmarkkinoita yritetään pitää mahdollisimman monipuolisina, jos rahoitusta tarvitaan joskus nopeasti. Silloin velkakirjasijoittajat ovat jo tottuneet sijoittamaan monipuolisesti eri mittaisiin velkapapereihin.
Toinen syy on ehkäistä isojen velkasummien erääntyminen saman aikaan, jolloin saattaa syntyä riskikeskittymä. Strategiassa pyritään ripottelemaan velkojen erääntymisiä tasaisesti eri vuosille.
Pitkää lainaa muutetaan lyhyeksi swapeilla eli johdannaissopimuksilla, koska lyhemmät korot ovat yleensä matalampia. Ilman swappeja Suomen lainojen painotettu keskimääräinen kesto olisi yli seitsemän vuotta, mutta swapeilla se on vain 4,5 vuotta.
Kun Euroopan keskuspankki huonona aikana laskee korkoja, silloin lyhyempien velkapaperien korot laskevat nopeammin, jolloin me hyötyisimme siitä.
Pidempiin velkakirjoihin liittyy myös sijoittajille suunnattu aikapalkkio term premium, jonka pitäisi tehdä lyhyistä vaihtuvakorkoisista lainoista edullisempia lainanottajalle. Tämä aikapalkkio oli negatiivinen jonkin aikaa, jolloin korkomarkkinat kääntyivät päälaelleen.
Ennusteet toteutuvat aivan kohtuullisesti kunhan ennustajana esimerkiksi Suomen Pankki tai vastaava. Virheitä tulee ja syytkin tiedetään: väärästä käsityksestä talouden nykytilassa tai ennakoimattomasta kehityksestä taloudessa. Talousennusteista ja niiden laadinnasta – Euro ja talous
Saksan talous on viime vuosikymmenet vaikuttanut merkittävästi Suomen kasvuun. Onhan se suurin vientimaamme. Samoin mm. Ruotsilla on huomattava merkitys. Kotimainen kysyntä riippuu myös ostovoiman kehityksestä. Millaiseksi se muodostuu 2025-2026, ratkaisee lähivuodet.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy