No katsotaan nyt ensin mitä EU tästä sanoo. En tiedä mikä aivoviiri siellä on pidetty, kun on päätetty että vain käymisteitse valmistetut juomat pääsevät kauppoihin. Tuosta tulee varmasti noottia. Miten vitussa tämäkin asia pitää perseillä tällä tavalla.
Lakiesityksessä alkoholin vähittäiskauppamyynnin yläraja nousee nykyisestä 5,5 prosentista 8 prosenttiin, mutta sallii vain käymisteitse valmistetut alkoholijuomat.
yle.fi
Huomaamme seuraavamme vuosikymmenten mittaista päivittäisdraamaa, suomalaista alkoholipolitiikkaa Salkkarien tapaan. Hallitukset vaihtuvat ja monenmoiset näyttelijät käyvät lyömässä pienemmän tai isomman leimansa päättymättömään tarinaan. Usein käsikirjoituksen juonenkäänteet ovat ennalta arvattavia, joskus taas yllättävyydessään kaiken uskottavuuden tuolla puolen.
Hahmot vaihtuvat, mutta tietyt asetelmat pysyvät. Isot puolueet ovat joka jaksossa äänessä, mutta koska alkoholipolitiikka on vain harvoin näille erityisen tärkeä politikoinnin osa-alue, niin myös päivittäisdraamamme kerrostalon pienten yksiöiden ja kaksioiden asukit pääsevät tämän aiheen kautta näkyvästi estradille.
Juoneen kuuluu, että talossa asuu aina joku vittumainen
kyttääjäakka (kd), joka raportoi kerkeästi taloyhtiön hallituksen puheenjohtajalle, jos portaassa on havaittavissa huonon elämän ääniä ja hajuja. Kyttääjäakka haluaa jatkuvasti tiukennuksia talon järjestyssääntöihin, ja alkoholin saatavuuden kaikkinainen rajoittaminen onkin kyttääjäakan loputon innoituksen lähde.
Kyttääjäakka saa usein tukijoita taakseen. Joskus kyse on samanmielisyydestä tässä yksittäisessä asiassa, vaikka motiivit voivat olla ihan toisenlaiset. Kyttääjäakan ajatuksiin saattavat yhtyä esimerkiksi
sosiaalitäti (usein sd tai kepu, välillä myös kok, rkp tai melkein kuka vaan),
terveyssetä (samat puolueet kuin sosiaalitädillä) tai
nuorisoseura-aktiivi (kesk, sd). Kyttääjäakan tukijoista muutama istuu Alkon päättävissä elimissä, ja pyrkii päättäväisesti pönkittämään Alkon monopolia kaikin käytettävissä olevin keinoin.
Sarjassa paljastuu myös, että kyttääjäakalla on kiihkeä alkoholinvastainen suhde talossa asuvan mutta omissa porukoissaan viihtyvän
pohjoisen yrittäjän (lestakepu) kanssa. Talon boheemi
maailmanparantaja (vas, usein myös vihr) taas ei välitä asiasta paljon paskaakaan, mutta jos pilven saisi vapaaksi, niin sitten olisi hyvä olla. Maailmanparantaja tykkäisi erityisesti siitä, että veroja korotettaisiin entistä progressiivisemmin, ja ihan parasta olisi, jos tulottomat saisivat joskus flindan ilmaiseksi. Muut asukkaat nauravat näille jutuille pyykkitelineellä, ja elämä jatkuu taas.
Talosta löytyy myös
liikemies (kok),
perijä (rkp, kok) ja
karriääripoliitikko (isot nimet, liki joka puolueessa), mutta heille alkoholipolitiikka on neppailua ja osa peliä. He ymmärtävät, että jos taloyhtiön hallituksen puheenjohtajuus vaatii jatkossa tukea muutamalta pikkuluukun omistajalta, niin tässä merkitykseltään likimain ö-sarjaa edustavassa asiassa jos missä näiden kannattaa antaa siimaa kyttääjäakalle ja pohjoisen yrittäjälle, ehkä myös sosiaalitädille, terveyssedälle ja nuorisoseura-aktiiville. Erityisesti karriääripoliitikko on sitä mieltä, että taskulaskin ja galluptulokset ratkaisevat sen, millä kulmalla mennään tekemään ns. uudenlaista alkoholipolitiikkaa seuraavassa jaksossa.
Edit; meinasi vallan unohtua
stadin kundi tai
stadin bööna (kok, vihr), jolle viinien vähittäismyynnin saaminen ruokakauppoihin, kioskeihin ja mihin vaan on tärkeä modernille liberaalille kaupunkilaiselle kuuluva missio. Usein kundin/böönan agenda jää omassa puolueessa painavampien asioiden jalkoihin, vaikka isommat nimet jaksavat muistuttaa, että hei sä teet tosi tärkeää juttua, oletko sä miettinyt eurovaaliehdokkuutta tai ehkä ministeripaikkaa ”ihan kohta”, jolla kundin/böönan saa vielä lähtemään vaaleihin mukaan, vaikka loputon turha vääntö kaikkien kyttääjäakkojen, sosiaalitätien, terveyssetien, nuorisoseura-aktiivien ja ennen kaikkea virkamiesten kanssa vituttaa niin, ettei veri kierrä. Sitä voisi lähteä vaikka johonkin viestintätoimistoon tai kestävän kehityksen konsultiksi, tai johonkin muuhun sellaiseen, mihin kundit ja böönat muutenkin menevät, missä tekee nätisti pinkkaa, eikä tarvitse liata käsiään paskaan.