Petteri Orpon hallitus

[Cobol]

On osaajista pula. Koulun penkillä ei vaan valmistu suoraan valmiiksi. Palkkaavan yrityksen pitää myös kouluttaa ja perehdyttää, mutta yrityksillä ei ole aikaa, eikä rahaa siihen.

Ne osaajat, jotka osaa saa valita paikkansa.

Entry level työpaikkoja sitten on vähemmän.

Sen on pitkälti näin. Jos otetaan tuo tapaus eli vietnamilainen Suomeen 2021 tullut ja Aalto-yliopistosta diplomi-insinööriksi valmistunut mies, niin mitä hän osaa? Monet yritykset - mekin aikanaan - palkkaavat dippainssejä mm. erilaisten prosessien käsittelyyn tai johtamiseen. Millaiset kyvyt hänellä on tähän?

Luultavasti ei ole heti kykyjä lainkaan. Silloin ei juuri kannata laitella hakemuksia, koska työnantaja harvoin palkkaa koulutuksen takia. Jos vielä suomen kieli on hieman puutteellista, lähinnä kansainväliset yritykset (Nokia yms) palkkaavat. Mutta nekin projekteihin ja entistä enemmän omien alihankkijoidensa kautta. Jos mitään erityisosaamista koulutuksen lisäksi ei löydy, emme mekään olisi palkanneet.

Mutta. Olen 100 % varma, että tämä henkilö työllistyisi Suomessa. Kunhan hankkisi ammattiapua CV:n kanssa ja suorittaisi tarvittavia lisäopiskeluja vaikkapa prosessinhallintaan tai mihin tahansa haluaakin. Diplomi-insinööri on työmarkkinoilla ilman erityisosaamista paljon vaikeammassa tilanteessa kuin vaikkapa rakennusinsinööri. Jälkimmäisellä on ammatti ja osaaminen koulutuksen kautta.

 

[kyykäärme]

Jos suomi tai ruotsi sujuvat edes auttavasti, niin matemaattisten aineiden opettajien sijaisuuksia, pitkiäkin, on tarjolla kouluissa ihan valtavasti. Niiden kautta pääsisi ainakin työelämään kiinni. Meilläkin koulussa sijaisena on usein yksi venäläistaustainen nainen ollut, jonka puhetta eivät ymmärrä oppilaat eivätkä opettajat, mutta niin vaan aina töitä löytyy.

 

[Hermes#41]

Todella tärkeä työllistymisväylä on opiskelujen aikainen harjoittelu. Harjoittelupaikkoja on vaikeahko myös löytää tietyillä aloilla varsinkin palkallista. Elääkin pitää, niin silloin luonnollisesti sitten mennään jonnekin näennäisesti sopivaan paikkaan mistä maksetaan. Osa opiskelijoista sitten revitään töihin jo ennen valmistumista. Tämä toisaalta on parempi tie kuin olla tohtori ilman mitään käytännön työkokemusta.

 

[Hauntti]

niin matemaattisten aineiden opettajien sijaisuuksia, pitkiäkin, on tarjolla kouluissa ihan valtavasti

Sijaisuuksia nimenomaan, näitä on tarjolla ihan kotimaisillekin.

Kaiketi ongelma lienee ns. pysyvissä hommissa.

 

[kyykäärme]

Sijaisuuksia nimenomaan, näitä on tarjolla ihan kotimaisillekin.

Kaiketi ongelma lienee ns. pysyvissä hommissa.

Niin on, mutta jos työelämään haluaa päästä kiinni, voi joutua joustamaan. Onko sitten mitään takeita siitä, että suomalaisella tutkinnolla työllistyy Suomen ulkopuolellakaan? Minulla on työkavereina ollut peruskoulussa vuosikausia kaksi diplomi-insinööritaustaista opettajaa, jotka ovat suorittaneet kasvatustieteen opinnot DI-tutkinnon jälkeen erillisinä.

Tämmöinen tutkinnon täydentäminen muuten on muuttumassa hallituksen toimien takia hankalammaksi.

 

[Andromeda]

Meilläkin koulussa sijaisena on usein yksi venäläistaustainen nainen ollut, jonka puhetta eivät ymmärrä oppilaat eivätkä opettajat

Meinasi vähän pistää hymyä huulille tämä. Toivottavasti mun nuorinta poikaa ei kielitaidoton opettaja opeta.

Tuskin pisa tuloksetkaan kovin korkeisiin sfääreihin kohoaa, jos tällaisia kielipuolia kelpuutetaan enemmänkin;).

Nooh, vähän huumorilla tämä, mutta ei niin pientä pilaa ettei totta toinen puoli

 

[tommy36]

Juuri näin. Tämä on todella suuri ongelma Suomessa. Aivovuoto ei ole hyvä asia missään tapauksessa. Suomessa tarvitaan runsaasti osaajia vähän joka sektorilla työmarkkinoilla jo nyt ja tulevaisuudessa vielä enemmän.

Näyttää ne yritykset nyt ihan itse ampuvan itseään jalkaan. Jos kerran on osaajapula, mutta osaajat eivät kuitenkaan saa työtä, niin missä se pula sitten loppuviimeksi oikein on, kun ja jos ei töihin kelpaa?
Alkaa tuntumaan nyt kyllä siltä, että se vika on niissä yrityksissä, eikä tekijöissä.

 

[peksa]

On osaajapula, työntekijäpula, investointipula ja yrityspula. Onnea Suomi!

Mistä tämä johtuu? Ikävä sanoo tätä mutta kun täällä syydetään rahaa kaikenmaailman toisarvoisiin asioihin eikä keskitytä siihen mitkä oikeasti tarvis tukea ja mistä oikeasti Valtio voisi saada verotuloja niin tämä on tulos.

Kokoomus on liikaa työnantajapuolue, Demarit on liikaa suvakkipuolue jolla ei ole mitään muuta kun menoja.
Persut ajavat omia intressejään.
Keskustalla on hyviäkin ajatuksia mutta aika vaan on ajanut ohi siitä että korpeen pitää saada kaikki palvelut.
Vihreät vie maan konkurssiin
Vasemmistolla hyvät tavoitteet mutta nekin vie maan konkurssiin.
KD ja RKP ovat nukkepuolueita jotka myötäilevät niitä joiden arvot lähimpänä omiaan.

Me ollaan hävitty tää peli.

 

[Cobol]

Näyttää ne yritykset nyt ihan itse ampuvan itseään jalkaan. Jos kerran on osaajapula, mutta osaajat eivät kuitenkaan saa työtä, niin missä se pula sitten loppuviimeksi oikein on, kun ja jos ei töihin kelpaa?
Alkaa tuntumaan nyt kyllä siltä, että se vika on niissä yrityksissä, eikä tekijöissä.

Yritykset palkkaavat henkilön, joka täyttää edellytykset haettuun työhön. Vaikka kuinka kaukaa. Tarvittaessa työntekijöitä koulutetaan ensin ja tuodaan sitten Aasiasta ja/tai Afrikasta Suomeen saamaan lisäkoulutusta ja sitten töihin. Jos on huono tai hyvä koulutus, mutta on haettuun työhön epäpätevä, sopimusta harvoin syntyy.

Työnantajan näkökulmasta palkataan aina, jos on haku päällä ja löytyy sopiva työntekijä. Pieniä poikkeuksia on yrityksistä riippuen, mutta isommassa kuvassa se menee näin. Työnantajan näkökulmasta (tämä ex-työnantajana) moni hankkii akateemisen koulutuksen, mutta ei oikeastaan osaa mitään ammattia.

 

[Lynx_j]

Demarit on liikaa suvakkipuolue

Mitä tämä tarkoittaa?

 

[kyykäärme]

Meinasi vähän pistää hymyä huulille tämä. Toivottavasti mun nuorinta poikaa ei kielitaidoton opettaja opeta.

Tuskin pisa tuloksetkaan kovin korkeisiin sfääreihin kohoaa, jos tällaisia kielipuolia kelpuutetaan enemmänkin;).

Nooh, vähän huumorilla tämä, mutta ei niin pientä pilaa ettei totta toinen puoli

On oppiaineen sisällöt osaava opettaja kielitaidottomanakin silti parempi kuin monissa kouluissa koko vuoden "opettajina" työskentelevät edellisen vuoden ylioppilaat. Kun tällainen laitetaan koko vuodeksi opettamaan vaikkapa fysiikkaa ja kemiaa, siitä ei tule yhtään mitään. Olen vierestä nähnyt muutaman suorituksen viimeisen viiden vuoden aikana, ja naapurikoulusta löytyy yksi suorittaja tälläkin hetkellä.

Ei saa nykyinenkään hallitus OAJ:n ajamaa opettajarekisteriä nytkäytettyä eteenpäin. Pitäisi saada kaikille näkyväksi, millaisia ratkaisuja kouluilla ja kunnilla on opettajien suhteen. Voisi olla melkoinen hämmästyksen aihe, kun nähtäisiin, kuinka suuri prosentti opettajista ei ole kelpoisia tehtäviinsä. Ja samalla voitaisiin järjestää mahdollisuus esimerkiksi 20 vuotta epäpätevänä erityisluokanopettajana toimineelle lyhyehkön täydennyskoulutuksen kautta pätevöityä työhön, jonka suht täydellisesti osaa. Ikävä kyllä mennään just toiseen suuntaan.

 

[Boogey]

Työnantajan näkökulmasta (tämä ex-työnantajana) moni hankkii akateemisen koulutuksen, mutta ei oikeastaan osaa mitään ammattia.

Mites tähän näkökulmaan istuu Kokoomuksen suuri halu karsia kuluja nimenomaan ammatilliseata koulutuksesta (toki naamioitiin tehostamiseksi)?

Sillähän käytännössä siirrettiin juuri oppimista tapahtuvaksi työnantajalla. Joka suomeksi tarkoittaa että entistä heikommilla taidoilla tullaan työelämään "oppimaan". Ja oppilaitosten yhteistyöyritykset joutuu kieltäytymään kun taitotaso on niin heikko.

Oma lukunsa toki sitten on mikä laitos suomessa tarjoaisi akateemisen koulutuksen lisäksi ammatillisen soveltuvuuden. Ei niitä monia ole vaan käytännössä kaksi koulutusta. Ja sitäkin polkua halutaan tukkia kun pitäis saada opiskelijat nopeammin työelämään.

Taitaisi ainoa suht suora polku olla ammattikoulun päälle AMK tutkinto. Jota voi myõhemmin vielä täydentää YAMK. Toisinpäin ei onnistu koska alemman asteen tutkintoon ei käsittääkseni saa tukia jos käy ensin AMKn. Toki aina voi olla siellä hesen kassalla rahoittamassa opintoja mut ei se ainakaan nopeuta valmistumista.

Koulutuspolitiikan pitäisi tähdätä yhden suoraviivaisen koulutus+urapolun sijaan monipuolisen kokonaisuuden mahdollistamiseen eikä estämiseen. Vaikka siinä sivussa muutama elämäntapaopiskelija saisikin lisätukia.

Toimialaosaaminen + riittävä koulutustaso on aikalailla se valttikortti jolla ovia avautuu.

 

[Hermes#41]

20 vuodessa on esim. ammattikoulun lähiopetuksen tuntimäärät laskunut jo todella paljon. Kouluissa hienot vehkeet seisoo tyhjänpanttina kun opettaja ei ehdi opettamaan. niiden käyttöä. Oppilaalta saattaa mennä 1-2 päivää odotellessa opettajaa, että pääsee hommiasaan eteenpäin. Logistiikka-alalla ryhmä katselee kun yks ajelee hetken trukkia. Panostaa pitäisi.

Yrityksetkin toki kouluttaa ja oppisopimus on kyllä tärkeä lisä ja apu. Samoin palkkatuki mahdollistaja. Mutta kyllä yrityksetkin saisi parantaa.

Yksi asia, mikä hämää kysyntää isommaksi on vuokra- ja konsulttipaikat. Yksi paikka saattaa jalostua useammaksi kun moni firma hakee tekijää samaan paikkaan.

Ongelmia on paljon, mutta kyllä niistä selvitään jos halutaan. Pitäisi palata enemmän perusasioihin kouluissa ja yrityksissä. Kaikki haluaisi olla kehittämässä ja uudistamassa, mutta se lisäarvoa tuottava duuni vähän tuppaa unohtumaan. Se mistä asiakas on valmis maksamaan.

 

[Cobol]

Mites tähän näkökulmaan istuu Kokoomuksen suuri halu karsia kuluja nimenomaan ammatilliseata koulutuksesta (toki naamioitiin tehostamiseksi)?

Hallitus asetti työryhmän ammatillisen koulutuksen osittaiseksi uudistamiseksi. Aikaa on vuoden 2024 loppuun asti. Tarkempi toimeksianto löytyy tästä. Jos uudistuksiin löydetään konkretiaa toimeksiannon tavoitteiden mukaisesti, tulos voi olla positiivinen.

Koulutuspolitiikan pitäisi tähdätä yhden suoraviivaisen koulutus+urapolun sijaan monipuolisen kokonaisuuden mahdollistamiseen eikä estämiseen. Vaikka siinä sivussa muutama elämäntapaopiskelija saisikin lisätukia.

Toimialaosaaminen + riittävä koulutustaso on aikalailla se valttikortti jolla ovia avautuu.

Näinhän se on. En tiedä onko kukaan muu lukenut hallitusohjelmaa, mutta joka tapauksessa se sisältää useita ristikkäisiä, vastakkaisia ja jopa aivan outoja pyrkimyksiä tai tavoitteita. Puolueiden erilaiset lähtökohdat ja intressipiirit huomioiden ei toki ihme. Nostin eilen yhden outouden opiskelijoiden ja lapsiperheiden osalta esille, jonka voisi tiivistää näin: jos leikkaukset tuottavat tulosta ja köyhyys vähenee, leikkauksen kohteena oleville voidaan palauttaa takaisin leikattuja rahoja.

Myös ammatillinen ja aikuiskoulutus kärsii samanlaisista vastakkaisista linjauksista. Toisaalta halutaan parempaa ammatillista ja aikuiskoulutusta sekä henkilön itsensä että työnantajien näkökulmasta. Toisaalta tätä mahdollisuutta leikataan.

Kataisen aikana Kokoomus(kin) halusi uudistaa koulutusta nykyiseen suuntaan. Katsottiin, että on aivan järkevää tukea ammatinvaihtoa ja/tai lisäkoulutusta aikuisena.

 

[Boogey]

Hallitus asetti työryhmän ammatillisen koulutuksen osittaiseksi uudistamiseksi. Aikaa on vuoden 2024 loppuun asti. Tarkempi toimeksianto löytyy tästä. Jos uudistuksiin löydetään konkretiaa toimeksiannon tavoitteiden mukaisesti, tulos voi olla positiivinen.

Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukaisesti esitykset
• ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi
• koulutuksen järjestäjien toiminnanohjauksen uudistamiseksi
• koulutustarjonnan suuntaamisesta nykyistä paremmin työelämän tarpeiden mukaisesti
• tilauskoulutuksen mahdollisuuden avaamiseksi
• aikuisten tutkintokoulutusta suuntaamiseksi koulutustasoa nostavaan tai työmarkkina-asemaa
parantavaan koulutukseen sekä tutkintoja pienempien osaamiskokonaisuuksien suorittamiseen
• velvoitteesta maahanmuuttajien kielikoulutuksen jatkamisesta kielitaitovaatimuksen saavuttamiseksi.

----

Yllä tuon toimeksiannon tavoitteet koosteena. Muutama kommentti näihin:

- Rahoitusta uudistetaan "kannustavampaan suuntaan", en tiedä mitä tämä käytännössä rahoituksen määrän suhteen tarkoittaa mutta omaan korvaan kuulostaa siltä, että järjestetään olemassaolevilla resursseilla asiat eri tavalla. Työelämän tarpeisiin vastattaisiin paremmin sillä, että sinne siirtyvät opiskelijat omaisivat edes ne teoreettiset valmiudet joita tarvitaan työtä soveltaessa, juuri näiden kanssa on nyt ollut suuresti ongelmia.

-Toiminnanohjauskirjaus vaikuttaa aika suoraan poliittiselta jargonilta.

-Koulutustarjonnan suuntaaminen työelämän tarpeisiin kuulostaa hyvältä tavoitteena, toivottavasti tämän yhteydessä käydään aktiivista dialogia elinkeinoelämän kanssa.

- Tilauskoulutuskokonaisuutta en tarkemmin kahlannut mutta tällä ilmeisesti tarkoitetaan mm. yksityisten toimijoiden tarjoamia muuntokoulutuksia? Tämä vaikuttaa kyllä varsin järkevältä suuntaukselta, olen seuraillut jonkunverran oman alan puolesta mm. gamesjobs.fi (Northstartalent / aiemmin Saranen) kautta tarjottavia täsmäkoulutusohjelmia. Tuolta kautta aikanaan saatiin ihan hyvin uutta talenttia pelialalle joka veti silloin porukkaa hyvään tahtiin. Toisaalta näen tuossa myös aikalailla rahastuksen mahdollisuuden, jos
tilauskoulutus pääsee toimimaan pullonkaula tilanteessa alasta riippumatta.

- Tutkintoa pienemmät osakokonaisuudet oli mainittu jo aiemmassa kohdassa, mutta aikuiskoulutuksen osalta pidän tätä järkevänä suuntauksena. Nuoremmilla hankala sanoa, voi edesauttaa tutkintojen edistymistä mutta kyllä lähtökohtaisesti koulutus pitäisi tähdätä kuitenkin tutkinnon loppuunsaattamiseen. Aikuiskoulutuksessa taas tutkintoa pienemmät osakokonaisuudet tukevat varmasti muuntokoulutusta hyvin, kun työuraa ja kokemusta on jo pohjalla. Pienemmilläkin osakokonaisuuksilla saa päivitettyä nopeammin itselleen uutta suuntaa.

- Kielikoulutus lienee suoraan persujen vaatima kirjaus. Sinänsä tärkeä, mutta mielestäni Suomessa pitäisi olla rehellinen jo sen suhteen että myös englannin pitää riittää jos se riittää työelämän tarpeisiin. Osalla toimialoista se on kuitenkin jo lähtökohtaisesti ammattikieli. Tässä mielestäni voisi tehdä lisää yhteistyötä myös yritysten kanssa, järjestää kielikursseja työn ohessa (näitä voisi hyvin valtio tukea osana työllisyystoimia). Työ ja sen ohessa tapahtuva kielen oppiminen (+apu kulttuurillisiin eroihin ja byrokratiaan liittyviin käytäntöihin) on hyvä yhdistelmä integroitumista auttamaan.

Näinhän se on. En tiedä onko kukaan muu lukenut hallitusohjelmaa, mutta joka tapauksessa se sisältää useita ristikkäisiä, vastakkaisia ja jopa aivan outoja pyrkimyksiä tai tavoitteita. Puolueiden erilaiset lähtökohdat ja intressipiirit huomioiden ei toki ihme.

No kieltämättä se kuva tässä on muodostunut. Kokoomus haluaa olla koulutusmyönteinen puolue mutta teot ei oikein aina vastaa tahtotilaa. Politiikka on kompromisseja, mutta TKI panostusten ohella koulutukseen pitäisi uskaltaa panostaa myös sitä rahaa jatkuvan tehostamispuheiden sijaan.

Kataisen aikana Kokoomus(kin) halusi uudistaa koulutusta nykyiseen suuntaan. Katsottiin, että on aivan järkevää tukea ammatinvaihtoa ja/tai lisäkoulutusta aikuisena.

Ja näin sen pitäisikin olla. Ehkä se oli tuo Sipilän hallituksen toimet (ja nyt ennen kaikkea opiskelijoihin osuvat leikkaukset) jotka saaneet omalta osalta miettimään että ei kai koulutukseen panostaminen nyt voi muodostua vihreiden ja vasemmiston agendaksi?

 

[peksa]

Mitä tämä tarkoittaa?

Ei eroa mitenkään Vihreistä tai Vassareista.

 

[JZZ]

Itse toki toivon, että tähän maahan ei tule blokkeja, vaan myös sinipuna (Mielellään ilman takiaisia.) olisi edelleen mahdollinen. Vuonna 2027 edellisestä yrityksestä on toki kulunut yli vuosikymmen, olettaen nykyisen hallituspohjan jatkavan koko vaalikauden.

Samaa toivon myös, ihan jo siksikin, että jos pidemmällä tähtäimellä haluttaisiin jotain kehittää suhteellisen reilusti ja tasapuolisesti, niin sinipunalla on siihen kaikkein parhaat mahdollisuudet. Paluu konsensuspolitiikkaan tosin vaatii aika paljon poteroista uloskaivautumista, mutta sitä toivon tapahtuvan muutenkin, ihan jo keskustelukulttuurin tervehtymisen vuoksi.

 

[Lynx_j]

Ei eroa mitenkään Vihreistä tai Vassareista.

Onko sinulla mitään lihaa luiden ympärille tähän väittämään, vai koetaanko tämä vain näin?

Esimerkiksi pakolaiskiintiöiden ja työperäisen maahanmuuton osalta löytyy eroja, olettaen, että viittaat suvakki-termillä maahanmuuttoon. Kovasti tuotakin sanaa viljellään, mutta ei ainakaan itselle ole auennut mitä se edes tarkoittaa.
Työperäisen maahanmuuton osalta demarit ovat lähempänä persuja, kuin vasemmistoliittoa, mutta ehkä persutkin ovat suvakkipuolue.

 

[Sonny Burnett]

On osaajista pula. Koulun penkillä ei vaan valmistu suoraan valmiiksi. Palkkaavan yrityksen pitää myös kouluttaa ja perehdyttää, mutta yrityksillä ei ole aikaa, eikä rahaa siihen.

Ne osaajat, jotka osaa saa valita paikkansa.

Entry level työpaikkoja sitten on vähemmän.

Mitkä työt/ammatit voisi olla diplomi-insinöörille entry level hommia? Kysyn kun en tiedä.

 

[Dynamo]

- Kielikoulutus lienee suoraan persujen vaatima kirjaus. Sinänsä tärkeä, mutta mielestäni Suomessa pitäisi olla rehellinen jo sen suhteen että myös englannin pitää riittää jos se riittää työelämän tarpeisiin. Osalla toimialoista se on kuitenkin jo lähtökohtaisesti ammattikieli. Tässä mielestäni voisi tehdä lisää yhteistyötä myös yritysten kanssa, järjestää kielikursseja työn ohessa (näitä voisi hyvin valtio tukea osana työllisyystoimia). Työ ja sen ohessa tapahtuva kielen oppiminen (+apu kulttuurillisiin eroihin ja byrokratiaan liittyviin käytäntöihin) on hyvä yhdistelmä integroitumista auttamaan.

Ymmärrän tuon tavoitteen. Ne alat, joilla englanti riittää ovat harvalukuiset. Tavoitteella edesautetaan kotouttamista, ja sitä, ettei ilmaisen koulutuksen saanut niin helposti lähde muihin maihin, kun arkielämä sujuu suomen kielellä. Jos duunissa pärjää englannilla, niin myös arjessa pärjää englannilla. Käytännön arjessa on harvassa tapaukset, joissa englannilla ei saisi asioitaan hoidettua. Suomen kielen vaatimuksella on myös ylisukupolviset vaikutukset. Jos vanhemmat osaavat suomea, on lasten helpompi integroitua yhteiskuntaan.

 

[Kimmo_Ahteri]

Tähän viimeiseen tartun. Tämä edistää pimeän työn tekemistä ja sitä että aletaan käyttään käteistä enemmän.

Yhtälailla tuet mitä Kela maksaa niin niihin tarvii 2kk tiliotteen missä otetaan huomioon myös kaikki tilille tulevat siirrot yksityishenkilöiltä.

Jos ihmisellä on sukanvarressa 10000€ niin voit olla silti täysin 'varaton' yhteiskunnan silmissä.

Ne jotka kiertävät nyt jo lakien porsaanreikiä niin taatusti keksivät keinot tehdä sitä jatkossakin.

Yhtälailla itse teen sitä mikä on mulle edullisinta ja silti en riko lakia.

Ihan varteenotettava skenaario. Mutta jos mennään hallitusohjelman mukaisesti, niin ihmiset alkavat säästämään hallituksen toiveiden mukaisesti lapsille:

Korotetaan osakesäästötilin maksimisijoitusrajaa 100 000 euroon.

Hallitus selvittää mahdollisuutta toteuttaa vastasyntyneiden osakesäästötili, jonne valtio lahjoittaa jokaiselle vastasyntyneelle suomalaiselle lapselle ensisijoituksen osana äitiyspakkausta.

Oletetaan että vanhemmat sijoittavat 50e/kk joten lapsella on 5,5% vuosituotolla n. 18.000e varallisuutta kun lapsi täyttää 18v ja saa osakesäästötilin nimiinsä. Kun lapsi jatkaa opintoja ja muuttaa uudelle paikkakunnalle, 8.000e olisi päästävä eroon jos haluaa asumistukea. Ei hätää, sillä hallitusohjelma tarjoaa tähän ratkaisun:

Varallisuuteen ei lasketa mukaan tuottamatonta omaisuutta kuten autoa, omassa käytössä olevaa kiinteistöä tai kesämökkiä.

Eli tulevat opiskelijat ostavat 8.000e auton, tai kesämökin, ja sitten saavat täyden asumistuen opiskeluiden ajaksi!

Tai sitten yksi hallitusohjelman kirjaus vesittää toisen. Joko kukaan ei säästä lapsillensa 10.000e enempää ja vastasyntyneiden osakesäästötilille ei tule käyttöä, tai sitten isot säästöt eivät kannusta opiskelemaan.

Ihmettelen vaan miten varallisuuskirjaus on mennyt kokoomukselta läpi, sillä vastasyntyneiden osakesäästötili on kokoomuksen luomus. Lonkalta heitän että aika moni kokoomuslainen säästää tälläkin hetkellä lapsillensa johonkin rahastoon, ja kk-säästö voi hyvinkin olla enemmän kuin 50e/kk Ja karttunut varallisuus reilusti yli 10.000e.

 

[peksa]

Onko sinulla mitään lihaa luiden ympärille tähän väittämään, vai koetaanko tämä vain näin?

Esimerkiksi pakolaiskiintiöiden ja työperäisen maahanmuuton osalta löytyy eroja, olettaen, että viittaat suvakki-termillä maahanmuuttoon. Kovasti tuotakin sanaa viljellään, mutta ei ainakaan itselle ole auennut mitä se edes tarkoittaa.
Työperäisen maahanmuuton osalta demarit ovat lähempänä persuja, kuin vasemmistoliittoa, mutta ehkä persutkin ovat suvakkipuolue.

Tuossa omassa viestissäni oli tarkoituskin kritisoida joka puoluetta. Mutta jos Demareihin mennään pelkästään niin kyllä viime kaudella mentiin Marinin johdolla niin paljon vasemmalle kuin pääsi ja se ei välttämättä ole fiksua.

Paras pohja olisi hallitukselle Kok-Sdp-Vas-Kd-Rkp. Siinä ei kukaan pääsisi tekemään epäreiluja muljauksia.

 

[Kilgore Trout]

Tuossa omassa viestissäni oli tarkoituskin kritisoida joka puoluetta. Mutta jos Demareihin mennään pelkästään niin kyllä viime kaudella mentiin Marinin johdolla niin paljon vasemmalle kuin pääsi ja se ei välttämättä ole fiksua.

Paras pohja olisi hallitukselle Kok-Sdp-Vas-Kd-Rkp. Siinä ei kukaan pääsisi tekemään epäreiluja muljauksia.

Totta, ei pääsisi tekemään epäreiluja muljauksia eikä muutenkaan juuri yhtään mitään. Vaikea nähdä sellaista hallitusohjelmaa, johon sekä Kokoomus että vasemmistoliitto täysillä sitoutuisivat. Vai olisiko se sellainen, että minkä Kokoomus leikkaamalla säästää sen vasemmisto tuhlaa?

 

[peksa]

Totta, ei pääsisi tekemään epäreiluja muljauksia eikä muutenkaan juuri yhtään mitään. Vaikea nähdä sellaista hallitusohjelmaa, johon sekä Kokoomus että vasemmistoliitto täysillä sitoutuisivat. Vai olisiko se sellainen, että minkä Kokoomus leikkaamalla säästää sen vasemmisto tuhlaa?

Viime hallituskaudella oli Vihreät se suurin riippakivi. Kyllä Sinipuna on täällä ennenkin ollut ja sen myötä konsensus.

 

[Lynx_j]

Tuossa omassa viestissäni oli tarkoituskin kritisoida joka puoluetta. Mutta jos Demareihin mennään pelkästään niin kyllä viime kaudella mentiin Marinin johdolla niin paljon vasemmalle kuin pääsi ja se ei välttämättä ole fiksua.

Paras pohja olisi hallitukselle Kok-Sdp-Vas-Kd-Rkp. Siinä ei kukaan pääsisi tekemään epäreiluja muljauksia.

Migrin sivuiltahan tilastoja näkee maahanmuuton osalta:

Tilastot — Maahanmuuttovirasto

Osoitteesta tilastot.migri.fi löydät Maahanmuuttovirastoon vireille tulleet asiat sekä viraston tekemät päätökset, jotka koskevat oleskelulupaa, kansainvälistä suojelua, kansalaisuutta ja maasta poistamista.

tilastot.migri.fi

Viimeisen viiden vuoden aikana on eniten tulijoita tullut Ukrainasta ja Venäjältä, vuosina 2022 ja 2023 vähemmän yllättäen tulijoiden määrä on kasvanut. Sen sijaan esimerkiksi Somaliasta, Irakista ja Afganistanista tulleiden ja myönteisten päätösten saaneiden määrä on ollut suurempi vuonna 2018 ja siitä taaksepäin, kuin viime vuosina.

Ehkä ukrainalaisten ja venäläisten vastaanottaminen sodan takia tekee sitten joistain puolueista enemmän suvakkeja, kuin toisista. Puolueita saa ja pitää kritisoida, mutta näin tiedonhaun helppona aikana kannattaa faktoja googlettaa joskus, eikä mennä omilla mutuilla.