Petteri Orpon hallitus

[Boogey]

THL: Syntyneiden lasten määrä vähenee edelleen

THL: Syntyneiden lasten määrä vähenee edelleen

yle.fi

Täältä tulee Pohjolan perukoiden vanhainkoti – märkää rättiä nuorten kasvoille

Hallitusohjelmassa on kaunista juhlapuhetta ja hallituksessa oikein nuorisoministerikin, mutta omituiset päätökset seuraavat toisiaan. Tylyt terveiset menivät myös ensiasunnon ostajille, kirjoittaa päätoimittaja Jussi Kärki.

www.talouselama.fi

Jälkimmäinen maksumuurin takana. Piti tämä jo aiemmin linkittää mutta hyvä nosto Kärjeltä aiheesta jota ei edelleenkään nosteta tarpeeksi tapetille.

Eläkkeisiin ei voida (tai haluta) puuttua ja samalla tulevaisuuden demografian kannalta tehdään emämunauksia maahanmuuton osalta ja säästötoimien kohdistuessa nuoriin monelta suunnalta.

Mitä sanoo Grahn Laasonen? Tehkää lisää töitä. Osa aikaisesti? Ei suinkaan vaan täysiaikaisesti koska sitä on lisättävä. Aina saa myös sitä halpaa opiskelijalainaa, niin motivoi sitten enemmän työntekoon. Olisiko seuraavaksi perheenperustamislaina?

Maahanmuuttajaopiskelijoissakin oli ongelma? Pitäähän jokaisen suomea oppia jos tänne tulee kouluun.

Pohjolan vanhainkoti, tosiaankin. Sieltähän ne vaaliäänet tulee varmimmin.


edit. Lisätään vielä yksi kooste. Ruotsin tie on ollut täälläkin esillä, mutta tosiasiassahan sinne vie monta muutakin polkua kuin vain maahanmuuton ongelmat. Näköalattomuus on aivan ydin.

Suomeen kasvoi muita katkerampi ikäluokka – nämä asiat kalvavat heidän mieltään

Nuoret aikuiset kokevat eniten katkeruutta ja huolta siitä, ettei elämä kanna. Alle 30-vuotiaista miehistä joka neljäs pitää väkivallan käyttöä hyväksyttävänä omien tavoitteiden ajamisessa.

yle.fi

 

[tommy36]

Jos SDP tukisi eläkkeiden indeksikorotuksen pienentämistä, sellainen olisi saattanut tulla hallituksen toimesta. Puolustusvoimien hankinnoista en itse säästäisi senttiäkään. Marinin hallituksen tolkuton rahastus kavereilleen sotella on sen luokan puhallus, että vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Karseaa ja röyhkeää keskustalaisvasemmistolaista aluepolitiikkaa ja sulle-mulle jakamista, joka todennäköisesti heikentää suomalaista terveydenhoitoa rahan upotessa vääriin kohteisiin.

Orpon hallitus joutui edellisten hallitusten virheellisen politiikan eteen.

No sitä samaahan siellä oli orpo sipilän kanssa tekemässä mutta vielä pahemmin, mutta onneksi silloin kaatui perustulakivaliokuntiin, sillä vielä kallimmaksi olisi tuo sotku tullut, ja varmaan kymmenkertaisesti enemmän lapioitu kavereiden taskuun rahaa kaikkineen. Joten ymmärrän kyllä huolesi sossuista, mutta en sitä että tietoisesti jätetään mainitsematta että samaa paskaa olisi ollut rajummin tarjolla sipilän hallituksen säätämisten myötä. Joten jos ei ihan yksipuoliseksi kuitenkaan mentäisi kritisoinnissa.

Harmillista toki, että tässä tapuksessa sen "väärän" puolueen kohdalle osui tämä kaveripotti, mutta ei se vähenä vastuuta siitä,e ttä pahempaa puhallusta tuolloin yritettiin. Tätä se on kun omahyväiset ahneet idiootit päästetään hoitamaan yhtään mitään juttuja.

 

[Cobol]

No sitä samaahan siellä oli orpo sipilän kanssa tekemässä mutta vielä pahemmin, mutta onneksi silloin kaatui perustulakivaliokuntiin, sillä vielä kallimmaksi olisi tuo sotku tullut, ja varmaan kymmenkertaisesti enemmän lapioitu kavereiden taskuun rahaa kaikkineen. Joten ymmärrän kyllä huolesi sossuista, mutta en sitä että tietoisesti jätetään mainitsematta että samaa paskaa olisi ollut rajummin tarjolla sipilän hallituksen säätämisten myötä. Joten jos ei ihan yksipuoliseksi kuitenkaan mentäisi kritisoinnissa.

Jätetään mainitsematta tietoisesti? Lainaamassasi tekstissäni on ihan oma kappale: "Orpon hallitus joutui edellisten hallitusten virheellisen politiikan eteen."

Kyse ei siis ollut vain Rinne/Marinin hallituksen virheistä vaan pitkän ajanjakson eri hallitusten tekemistä vääristä linjauksista. Olen muutaman kerran maininnut ainakin Sipilän, Stubbin ja Kataisen. Mutta pidemmälle toki voi perustellustikin mennä.

 

[tommy36]

Jätetään mainitsematta tietoisesti? Lainaamassasi tekstissäni on ihan oma kappale: "Orpon hallitus joutui edellisten hallitusten virheellisen politiikan eteen."

Kyse ei siis ollut vain Rinne/Marinin hallituksen virheistä vaan pitkän ajanjakson eri hallitusten tekemistä vääristä linjauksista. Olen muutaman kerran maininnut ainakin Sipilän, Stubbin ja Kataisen. Mutta pidemmälle toki voi perustellustikin mennä.

Ahh, sorry. Tosiaankin luin todellakin nyt tuon huonosti. Pahoitteluni tästä.

 

[Cobol]

Ahh, sorry. Tosiaankin luin todellakin nyt tuon huonosti. Pahoitteluni tästä.

Sattuuhan näitä!

Sotesta vielä enemmän talouteen. Mietin hallitukseen liittyen, kuka talousasiantuntijoista olisi ymmärtänyt Suomen tilanteen vähintäänkin hyvin. Toki heitä on useita, mutta Vesa Vihriälän nostan esille perusteluineen tässä. Lainaus tekstistä ilman linkkiä:

"Talouskasvua pitää pyrkiä vahvistamaan, mutta se on liian hidas tie tässä vaiheessa. Suomessa tehdään jo likimain yhtä paljon tai enemmän työtunteja työikäistä kohden kuin muissa Pohjoismaissa.

Tässä ja nyt on vähennettävä työn ulkopuolella olemisen houkuttelevuutta. Tämä tarkoittaa leikkauksia työttömyysturvaan ja muuhun työn ulkopuolella olevien työkykyisten sosiaaliturvaan. Vähänkin pidemmän päälle lupaavampi keino lisätä työllisyyttä julkistaloutta vahvistavalla tavalla on opiskelu- ja työperäinen maahanmuutto. Mennään siis välittömin toimin ja keskipitkän ajan toimin eteenpäin.

Minusta [Cobol] vasemmisto ei hahmota näitä kahta asiaa osin erillisenä vaan kuvittelee, että lisäämällä syömävelkaa tukiin ja maahanmuuttajiin, saadaan Suomi nousuun parissa vuodessa ellei jo huomenna."

Molempia erillisiä toimia tarvitaan, koska julkisen puolen menoja on alkuun vähennettävä kestävyysvaje- ja velkakehityksen takia. Fiksua olisi - jos mahdollista - toimia niin, että nyt ei syödä tulevaa talouskasvua. Valitettavasti merkkejä on päinvastaisesta.

 

[tommy36]

Sattuuhan näitä!

Sotesta vielä enemmän talouteen. Mietin hallitukseen liittyen, kuka talousasiantuntijoista olisi ymmärtänyt Suomen tilanteen vähintäänkin hyvin. Toki heitä on useita, mutta Vesa Vihriälän nostan esille perusteluineen tässä. Lainaus tekstistä ilman linkkiä:

"Talouskasvua pitää pyrkiä vahvistamaan, mutta se on liian hidas tie tässä vaiheessa. Suomessa tehdään jo likimain yhtä paljon tai enemmän työtunteja työikäistä kohden kuin muissa Pohjoismaissa.

Tässä ja nyt on vähennettävä työn ulkopuolella olemisen houkuttelevuutta. Tämä tarkoittaa leikkauksia työttömyysturvaan ja muuhun työn ulkopuolella olevien työkykyisten sosiaaliturvaan. Vähänkin pidemmän päälle lupaavampi keino lisätä työllisyyttä julkistaloutta vahvistavalla tavalla on opiskelu- ja työperäinen maahanmuutto. Mennään siis välittömin toimin ja keskipitkän ajan toimin eteenpäin.

Minusta [Cobol] vasemmisto ei hahmota näitä kahta asiaa osin erillisenä vaan kuvittelee, että lisäämällä syömävelkaa tukiin ja maahanmuuttajiin, saadaan Suomi nousuun parissa vuodessa ellei jo huomenna."

Molempia erillisiä toimia tarvitaan, koska julkisen puolen menoja on alkuun vähennettävä kestävyysvaje- ja velkakehityksen takia. Fiksua olisi - jos mahdollista - toimia niin, että nyt ei syödä tulevaa talouskasvua. Valitettavasti merkkejä on päinvastaisesta.

Kiistatta vaikea kysymys, mutta leikkaukset itsessään eivät kuitenkaan vielä ratkaise tuota kohtaanto-ongelmaa eikä myöskään yritysten halua rekrytoida vain monivuotisen kokemuksen omaavia henkilöitä ihan koulutuksesta huolimatta. Ihmisiä ei nyt kuitenkaan voi asunnotta ja ruuattakaan jättää, jos ei ole säällistä työpaikkaa oikeasti osoittaa.
Kun tämä lisäksi yhdistyy koulutkseen tulevaan moniuloitteseen leikkaamiseen ja sen koulutuksen riskienkin mahdolliseen realisoitumiseen, niin en näen suuntaa yksiomaan terveenä. Erityisen vaikeaa on vieläpä samaan aikaan pyrkiä tekemään veroleikkauksia, kun paremminkin pitäisi nyt viimeistään sulkea kaikki mahdolliset poraanreiät, ja tarkistaa myös muiden veroetujen soveltuvuus valiitsevaan tilanteeseen.

Yritystenkin vastuulla on nyt sitten miettiä keinoja työllistää ihmisiä muillakin kuin nollatuntisoppareilla, ja miettiä osaltaan millaisia koulutusmahdollisuuksia heillä olisi uusille tekijöille jotenkin spesifioiduilla koulutuksilla. Ei sillä tosiaankaan vielä työllisty kukaan, että leikataan tukia. Tässä pitäisi paljon laajempaa yhtälöä ajatella kuin nyt nöhtyä hyvin rajoittunutta katsantokantaa joka hallituksen lehmänkaupoilla on syntynyt.

 

[Cobol]

Kiistatta vaikea kysymys, mutta leikkaukset itsessään eivät kuitenkaan vielä ratkaise tuota kohtaanto-ongelmaa eikä myöskään yritysten halua rekrytoida vain monivuotisen kokemuksen omaavia henkilöitä ihan koulutuksesta huolimatta. Ihmisiä ei nyt kuitenkaan voi asunnotta ja ruuattakaan jättää, jos ei ole säällistä työpaikkaa oiekasti osoittaa.
Kun tämä lisäksi yhdistyy koulutkseen tulevaan moniuloitteseen leikkaamiseen ja sen koulutuksen riskienkin mahdolliseen realisoitumiseen, niin en näen suuntaa yksiomaan terveenä. Erityisen vaikeaa on vieläpä samaan aikaan pyrkiä tekemään veroleikkauksia, kun paremminkin pitäisi nyt viimeistään sulkea kaikki mahdolliset poraanreiät, ja tarkistaa myös muiden veroetujen soveltuvuus valiitsevaan tilanteeseen.

Totta. Oletin etukäteen tehtyjen vaikutusarvioiden muuttavan tiettyjä linjauksia. Hieman näin kävikin, mutta ei riittävästi. Esimerkiksi työnteon kannustavuus ei mennyt putkeen ja lisäksi montaa muutakin linjausta voi aiheesta kritisoida. Vaikkapa lapsiperheiden tilannetta osin.

 

[tommy36]

Totta. Oletin etukäteen tehtyjen vaikutusarvioiden muuttavan tiettyjä linjauksia. Hieman näin kävikin, mutta ei riittävästi. Esimerkiksi työnteon kannustavuus ei mennyt putkeen ja lisäksi montaa muutakin linjausta voi aiheesta kritisoida. Vaikkapa lapsiperheiden tilannetta osin.

Kiitos kuitenkin että käyt hyvää keskustelua. Mä varmaankin kuulostan monelle sellaiselta himokommarilta, mutta itse en oikein osaa itseäni mihinkään täysin yksipuolisetsi sijoittaa. Toki kärsin kovasti sosiaalisesta omastatunnosta ja solidaarisesta luonteestani, joten pahoittelen jos jollekin siitä paha mieli tulee.

Omalla kohdallani on elämä opettanut kovalla kädellä, kun monet suunnitelmat ovat pettäneet ja joutunut/saanut tutustua monelaiseen arkeen sekä ihmisten ammatteihin, toimeentuloon ym. Siksi mulla ei anna lanttu myöten vain raha edellä asioiden tutkailua, tai niiden etujen suojelu ja turvaaminen joilla elämä soljuu.

Ja eniten meinaa juurikin keittää tämä toisten työn arvostus ja sen niin vahva arvottaminen ilman haluakaan nähdä, että kaikki työ oikeasti on arvokasta ja pitäisi aidosti vahvistaa sitä tekevän henkilön toimeentuloa. Olen itsekin kokenut aikanaan sen ihanuuden, kun teet täyttä työpäivää, mutta olet riippuvainen tuista voidaksesi tulla edes toimeen (isompi tarina taustalla, eikä tänne itsessään kuulu). Tällaisessa tilanteessa kun ei ihminen ole oikeutettu edes lomaan, koska on niin "arvottomassa" työssä. Eihän se "paskaduunia" tekevä mitään lomailua tarvitse tai ansaitse.

 

[Boogey]

Minusta [Cobol] vasemmisto ei hahmota näitä kahta asiaa osin erillisenä vaan kuvittelee, että lisäämällä syömävelkaa tukiin ja maahanmuuttajiin, saadaan Suomi nousuun parissa vuodessa ellei jo huomenna."

Tartun tähän. Samaisesta Vihriälän kirjoituksesta:

Työn ulkopuolella olevien työkyky ja esim. perhetilanteesta johtuvat mahdollisuudet kokonpäiväiseen työhön ovat myös keskimäärin heikompia kuin työssä jo olevilla.

Minusta se vasemmiston ja oikeiston ero kiteytyy tuohon ylläolevaan. Saadaanko näitä ei niin hyvät edellytykset omaavia työhön tukien leikkausten vai esim. tukityöllistämisen kautta. Molempien tavoite on sama, keinot on erilaiset.

Tuon päälle eroja tulee sitten millaisia toimia yritysten suuntaan tarjotaan, toinen on kallellaan työntekijöiden ja toinen työnantajien suuntaan. Nämä ovat kuitenkin välillisiä keinoja, ja siinä mielessä enemmän keskipitkän aikavälin toimia kuten opiskelu ja maahanmuuttokin.

Kuten Vihriäläkin toteaa työtunnit eivät samassa suhteessa lisätyöllisten kanssa kasva. Voisi jopa sanoa että ne suurimmat työtuntien kasvut ollaan otettu jo kahden edellisen hallituksen toimilla aika kattavasti. Jäljellä on ne vaike(i)ammat.

Maahanmuutto on sitten oma lukunsa. Siinä Kokoomus on selkeästi enemmän samoilla linjoilla sen tarpeellisuudessa. Perussuomalaiset (ja AY liikkeen tietty siipi) haraa vastaan.

Jos nyt pitäisi kiteyttää vielä lyhyen ja keskipitkän tähtäimen toimet (arvio oma):

Lyhyet toimet varmaankin pääasiallisesti nykylinjauksilla ovat +/- merkkisiä. Hyviä ja huonoja vaikutuksia.

Keskipitkän tähtäimen toimista yritysten toimintaedellytykset menee + puolelle selkeästi mut nykylinjauksilla sieltä mokataan kaksi muuta eli maahanmuutto ja opiskelijat menee - puolelle.

 

[ultrar]

Kun kuunteli taas aamulla aamutelevision haastattelua, jossa SAK:n työmarkkinapäällikkö oli mukana tai esim. radiomainoksia, jossa kiihotetaan lakkoiluun ja kerrotaan osatotuuksia tai kuunneellaan lakkoilevien haastatteluja, niin kaiken tämän jälkeen tulee epätoivoinen olo. Meno on kuin Venäjällä, kun tarpeeksi paljon puhutaan disinformaatiota, niin iso osa kansasta alkaa uskoa tähän.

Totta on, että haetaan työmarkkinoihin muutoksia ja niitä todellakin tarvitaan, kuitenkin Suomen hyvinvointi voi rakentua vain yrittämisen varaan ja siihen tarvitaan työnantajia. SAK ja muut työntekijäjärjestöt, eivät ehkä enää aivan kaikki ole tosin samassa rintamassa, taas näkevät kaiken rakentuvan vain työntekijöiden varaan ja tämä yhtälönä ei vain toimi, mikäli halutaan kehittää Suomen taloutta. Nyt ei olla romuttamassa kuitenkaan koko järjestelmää, vaan tekemässä maltillisia muutoksia. SDP on selvästi masinoinut SAK:n veturiksi omalle oppositiopolitiikalleen ja tämä on mielestäni vastenmielistä, rakennetaansko seuraava hallitus pelkästään työmarkkinajärjestöistä? Lopputulema olisi konkurssi tyyliin Kreikka.

 

[Boogey]

kuitenkin Suomen hyvinvointi voi rakentua vain yrittämisen varaan ja siihen tarvitaan työnantajia. SAK ja muut työntekijäjärjestöt, eivät ehkä enää aivan kaikki ole tosin samassa rintamassa, taas näkevät kaiken rakentuvan vain työntekijöiden varaan

Viiden pisteen vihje; Hyvinvointi rakentuu työnantajien ja työntekijöiden varaan.

 

[ultrar]

Viiden pisteen vihje; Hyvinvointi rakentuu työnantajien ja työntekijöiden varaan.

Ei kukaan ole koskaan kieltänyt työntekijöiden merkitystä, mutta lopulta se kuitenkin menee niin, että ellei ole työnantajia, niin ei tarvita työntekijöitä. Työntekijöitä onneksi pääsääntöisesti riittää aina, vaikka tietyillä aloilla on ollut ongelmaa riittävävyydestä tai ainakin osaavan työvoiman riittävyydestä.

Mikäli Paavo ei päätä perustaa putkifirmaa sen vuoksi, että riski palkata työntekijöitä on liian suuri, niin häviäjiä ovat ne työntekijät, joita hän olisi sinne voinut palkata, Paavo todennäköisesti edelleen ilmeisen kyvykkäänä saa töitä kuitenkin itselleen. Me tarvitsemme niitä rohkeita, jotka uskaltavat perustaa yrityksiä, työllistää, tehdä innovaatioita, sitähän hallituskin haluaa kehittää, samalla kannustaa työntekoon.

 

[Boogey]

Mikäli Paavo ei päätä perustaa putkifirmaa sen vuoksi, että riski palkata työntekijöitä on liian suuri, niin häviäjiä ovat ne työntekijät, joita hän olisi sinne voinut palkata, Paavo todennäköisesti edelleen ilmeisen kyvykkäänä saa töitä kuitenkin itselleen. Me tarvitsemme niitä rohkeita, jotka uskaltavat perustaa yrityksiä, työllistää, tehdä innovaatioita, sitähän hallituskin haluaa kehittää, samalla kannustaa työntekoon.

Kaikki kunnia yksinyrittäjille, ei mitään heiltä pois. Ajattelen itse kuitenkin yrittäjyydenkin olevan murroksessa siinä missä työntekemisenkin.

Tai ainakin itse uskon, että entistä enemmän näistä oman ammattinsa harjoittajista tulee kevytyrittäjiä / toiminimellä ekspertiisiään harjoittavia, kun taas niitä yrityksiä jotka myös pyrkivät palkkaamaan lisää väkeä perustetaan sitten vähän erilaisella muotilla, startup yritykset näistä hyvänä esimerkkinä.

Tätä samaa kehitystä tukee myös työsuhteisten siirto / kannustin siirtyä yrittäjäpohjaiseksi. Kaikille se ei sovi, mutta se on silti selkeä trendi. Samaa kehitystä tukee myös alustatalous joka on tuonut franchise yrittäjyyteen aivan uuden ulottuvuuden.

 

[Cobol]

Tartun tähän. Samaisesta Vihriälän kirjoituksesta:

Työn ulkopuolella olevien työkyky ja esim. perhetilanteesta johtuvat mahdollisuudet kokonpäiväiseen työhön ovat myös keskimäärin heikompia kuin työssä jo olevilla.

Minusta se vasemmiston ja oikeiston ero kiteytyy tuohon ylläolevaan. Saadaanko näitä ei niin hyvät edellytykset omaavia työhön tukien leikkausten vai esim. tukityöllistämisen kautta. Molempien tavoite on sama, keinot on erilaiset.

Sanotaan näin, että tulkintasi ei ehkä osu. Oikeisto on kannattanut tukityöllistämistä ja monia muita tukia, jotka ovat helpottaneet työvoiman palkkaamista. Sehän on myös työnantajien etu kun osa palkasta tulee eri tavoin tukina.

Jos luet Vihriälän tekstin uudelleen huomaat, että hän näkee nykyisen tilanteen niin haastavana, että ensimmäinen tehtävä on karsia tukia. Samaan aikaan tulee valmistella konkreettisia toimia talouskasvun ja työperäisen maahanmuuton voimistamiseksi. Tukien karsinta on siis palokuntalaistoimi, jonka jälkeen päästään rakentamaan kasvua.

Orpon hallitus olisi jossain muussa tilanteessa valmis lisäämään työllisyyttä edistäviä tukia sadoilla miljoonilla euroilla vuodessa, koska hallituksen takana olevat työnantajatahot näkevät tässä mahdollisuuden edullisiin lisäpalkkauksiin.

Totta on, että haetaan työmarkkinoihin muutoksia ja niitä todellakin tarvitaan, kuitenkin Suomen hyvinvointi voi rakentua vain yrittämisen varaan ja siihen tarvitaan työnantajia. SAK ja muut työntekijäjärjestöt, eivät ehkä enää aivan kaikki ole tosin samassa rintamassa, taas näkevät kaiken rakentuvan vain työntekijöiden varaan ja tämä yhtälönä ei vain toimi, mikäli halutaan kehittää Suomen taloutta. Nyt ei olla romuttamassa kuitenkaan koko järjestelmää, vaan tekemässä maltillisia muutoksia. SDP on selvästi masinoinut SAK:n veturiksi omalle oppositiopolitiikalleen ja tämä on mielestäni vastenmielistä, rakennetaansko seuraava hallitus pelkästään työmarkkinajärjestöistä? Lopputulema olisi konkurssi tyyliin Kreikka.

Vasemmalla olisi varmasti kykyä, mutta ei juuri minkäänlaista halua, hahmottaa Suomen tilanne. Monissa kunnissa on viimeisen luokkaa 20 vuoden aikana työvoiman ulkopuolella olevien määrä kasvanut kymmeniä prosentteja mm. eläkeläisten myötä. Samaan aikaan työllisten määrä ei ole kasvanut lainkaan tai hyvin vähän. HS:n Kuukausiliitteessä oli viime viikolla juttu lukujen takaa, jossa tämäkin tuli selville.

Työttömien määrä ja pitkäaikaistyöttömien määrä Suomessa poikkeaa mm. muista Pohjoismaista ja yksi syy on liian suuri riski palkata lisätyövoimaa erityisesti PK-yrityksiin. SAK ja vasemmisto haluaa pitää tilanteen joko nykyisenä tai heikentää sitä.

 

[Normandia]

Vasemmalla olisi varmasti kykyä, mutta ei juuri minkäänlaista halua, hahmottaa Suomen tilanne. Monissa kunnissa on viimeisen luokkaa 20 vuoden aikana työvoiman ulkopuolella olevien määrä kasvanut kymmeniä prosentteja mm. eläkeläisten myötä. Samaan aikaan työllisten määrä ei ole kasvanut lainkaan tai hyvin vähän. HS:n Kuukausiliitteessä oli viime viikolla juttu lukujen takaa, jossa tämäkin tuli selville.

Työttömien määrä ja pitkäaikaistyöttömien määrä Suomessa poikkeaa mm. muista Pohjoismaista ja yksi syy on liian suuri riski palkata lisätyövoimaa erityisesti PK-yrityksiin. SAK ja vasemmisto haluaa pitää tilanteen joko nykyisenä tai heikentää sitä.

Missä satumaailmassa esim. Satonen sitten elää, jos kuvittelee että mahdollisilla hallituksen työllisyyskeinoilla tulee 100 000 uutta työpaikkaa lisää. Jos nämäkin perustuu aika utopistisiin VM:n laskelmiin, niin en tiedä mitä sanoa. Suomen Pankin ennusteet paljon realistisempisia.

Raksa-alan yt-aallon ja teknologiateollisuuden vaikeuksia johdosta, on turha kuvitella mistään suuresta työllisyyden kasvusta. Kun korot ja inflaatio vielä korkealla, niin monikaan firma ei investoi. Työpaikat ja avoimet työpaikat ovat vähentyneet jo rajusti, ja tulevat mahdollisen laman myötä vähenemään lisää.

 

[Cobol]

Missä satumaailmassa esim. Satonen sitten elää, jos kuvittelee että mahdollisilla hallituksen työllisyyskeinoilla tulee 100 000 uutta työpaikkaa lisää. Jos nämäkin perustuu aika utopistisiin VM:n laskelmiin, niin en tiedä mitä sanoa. Suomen Pankin ennusteet paljon realistisempisia.

Orpon hallituksen politiikassa ja hallitusohjelmassa kyse on 100 000 uudesta työllisestä, ei 100 000 uudesta työpaikasta. Osa ministereistäkin sekoilee tämän kanssa. Ero on siinä, että työttömiä työllistyy myös jo avoimena oleviin työpaikkoihin eikä uusi tulevaisuudessa luotava työpaikka ole ainoa mahdollisuus. 9/2023 meillä oli noin 250 000 työtöntä työnhakijaa. Samassa ajassa 9/2023 avoimia työpaikkoja oli noin 109 000, missä on raju pudotus vuoden takaiseen.

Pitkäaikaistyöttömiä on erittäin paljon suhteessa mm. Pohjoismaihin. Näin käy kun työmarkkinat joustavat liian vähän. Vaikeasti työllistyvät eivät silloin työllisty juuri lainkaan.

Raksa-alan yt-aallon ja teknologiateollisuuden vaikeuksia johdosta, on turha kuvitella mistään suuresta työllisyyden kasvusta. Kun korot ja inflaatio vielä korkealla, niin monikaan firma ei investoi. Työpaikat ja avoimet työpaikat ovat vähentyneet jo rajusti, ja tulevat mahdollisen laman myötä vähenemään lisää.

Totta ja erittäin haastava tilanne. Paljon riippuu siitäkin, onko Suomessa halua yhdessä rakentaa työvoimapoliittista linjaa vai laittaako SAK ja vasemmisto itsensä ulkokehälle poliittisine lakkoineen. Myös Orpon hallitus voisi katsoa asioita, joissa puolitiehen tuloa auttaisi sopua. Vaikkapa muutamasta tuesta, joiden poiston/vähentämisen pitäisi lisätä työllisyyttä, mutta jotka tekevät sen, että suunnilleen saman määrän saa nettona osa käteen kun jää kotiin eikä enää käy töissä.

 

[Normandia]

Orpon hallituksen politiikassa ja hallitusohjelmassa kyse on 100 000 uudesta työllisestä, ei 100 000 uudesta työpaikasta. Osa ministereistäkin sekoilee tämän kanssa. Ero on siinä, että työttömiä työllistyy myös jo avoimena oleviin työpaikkoihin eikä uusi tulevaisuudessa luotava työpaikka ole ainoa mahdollisuus. 9/2023 meillä oli noin 250 000 työtöntä työnhakijaa. Samassa ajassa 9/2023 avoimia työpaikkoja oli noin 109 000, missä on raju pudotus vuoden takaiseen.

Pitkäaikaistyöttömiä on erittäin paljon suhteessa mm. Pohjoismaihin. Näin käy kun työmarkkinat joustavat liian vähän. Vaikeasti työllistyvät eivät silloin työllisty juuri lainkaan.




Totta ja erittäin haastava tilanne. Paljon riippuu siitäkin, onko Suomessa halua yhdessä rakentaa työvoimapoliittista linjaa vai laittaako SAK ja vasemmisto itsensä ulkokehälle poliittisine lakkoineen.

Satonen kyllä puhuu 100 000 uudesta työpaikasta.

Todella haastava tilanne. Korot ja inflaatio korkeina, joten monetkaan maat eivät investoi.
Kyllä tässä tarvitaan aitoa kolmikantaista neuvottelua, jossa ei pelkästään kuunnella EK:n/Suomen Yrittäjien mielipiteitä.
Toivottavasti ylipäätään saadaan sota loppumaan, joka nostanut kaikkia hintoja. Työnhintaa, ruuan hintaa, energian hintaa. Yleinen hintatason nousu ei kyllä todellakaan johdu työmarkkinaosapuolista eikä hallituksesta.

Työministerin lista: Näin Suomeen saadaan 100000 uutta työpaikkaa | Verkkouutiset

Työnteon pitää aina kannattaa suhteessa sosiaaliturvaan, Arto Satonen toteaa.

www.verkkouutiset.fi

 

[Cobol]

Satonen kyllä puhuu 100 000 uudesta työpaikasta.

Kuten totesin, osa ministereistäkin sekoittaa termit.

Todella haastava tilanne. Korot ja inflaatio korkeina, joten monetkaan maat eivät investoi.
Kyllä tässä tarvitaan aitoa kolmikantaista neuvottelua, jossa ei pelkästään kuunnella EK:n/Suomen Yrittäjien mielipiteitä.
Toivottavasti ylipäätään saadaan sota loppumaan, joka nostanut kaikkia hintoja. Työnhintaa, ruuan hintaa, energian hintaa. Yleinen hintatason nousu ei kyllä todellakaan johdu työmarkkinaosapuolista eikä hallituksesta.

Näin on. Mutta kovin kauaksi on SAK vasemmalle liukunut taistellessaan mm. pitkäaikaistyöttömien työllistämistä ja yritysten uusien työntekijöiden palkkaamista vastaan.

Orpon hallitus pyrkii saamaan Suomeen pohjoismaiset työmarkkinat. Sen myönnän, että tässä pyrkimyksessä on katseltu sopivia rusinoita pullasta ottamatta koko pullaa mm. Tanskasta. Ei tietenkään voikaan suoraan ottaa, koska Tanska on hyvin erilainen maa mm. työvoiman saatavuuden osalta ja kohtaanto-ongelmat poikkeavat Suomesta.

 

[Normandia]

Kuten totesin, osa ministereistäkin sekoittaa termit.

Hienoa kun meidän työministeri sekoittaa termit.
Kuten Orpokin.

Petteri Orpo: Hallitus tavoittelee 100 000 uutta työpaikkaa Suomeen

”Tavoittelemme reformeja ja uudistuksia, joilla maahan syntyy 100 000 uutta työpaikkaa seuraavan neljän vuoden aikana.”

www.uusisuomi.fi

Orpo haluaa 100 000 uutta työllistä – näin temppu tehdään

Työllisyyden tutkijoiden mielestä tavoite on mahdollinen, mutta vaatii sekä tiukkoja toimia että onnekkaita suhdanteita.

yle.fi

 

[Boogey]

Sanotaan näin, että tulkintasi ei ehkä osu. Oikeisto on kannattanut tukityöllistämistä ja monia muita tukia, jotka ovat helpottaneet työvoiman palkkaamista. Sehän on myös työnantajien etu kun osa palkasta tulee eri tavoin tukina.

Tämä hallitus otti kuitenkin kolmeen edelliseen verrattuna osa-aikatyöhön (joka on vielä muita työntekijöitä tärkeämpi osatyökykyisille) erilaisen kannan edeltäjiinsä nähden. Sitä kummeksun itse.

Oma ajatteluni on se että työttömyydestä on helpompi päästä kiinni osa-aikatyöhön kuin suoraan kokopäivätyöhön. Mutta kun edellytykset ja taloudellinen tilanne osalla kohenee, on mahdollisuudet siirtyä osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön aiempaa paremmat. Siksi osa-aikatyö väliportaana on todella tärkeä ja siihen tulisi panostaa.

Orpon hallituksen osalta osatyökyky on kyllä kirjattuna hallitusohjelmaan, mutta konkretia taitaa vielä vähän uupua? Onko se sitten esim. osatyökyvyttömyyseläkkeen ja työnteon yhteensovittamista? Osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevista taitaa kuitenkin suuri osa olla työpaikassa kiinni?

Jos luet Vihriälän tekstin uudelleen huomaat, että hän näkee nykyisen tilanteen niin haastavana, että ensimmäinen tehtävä on karsia tukia. Samaan aikaan tulee valmistella konkreettisia toimia talouskasvun ja työperäisen maahanmuuton voimistamiseksi. Tukien karsinta on siis palokuntalaistoimi, jonka jälkeen päästään rakentamaan kasvua.

Olen hyvin pitkälti samaa mieltä Vihriälän tekstistä mutta itse tulkitsen sitä niin, että on lyhyellä tähtäimellä ja keski-pitkällä aikavälillä vaikuttavia toimia joita molempia pitää tehdä juuri nyt.

Tällä hetkellä nimenomaan keski-pitkän aikavälin kehityksestä olen enemmän huolissaan, noista mainituista syistä (opiskelijat + maahanmuutto) johtuen. Onneksi myös näiden toimien osalta pelivaraa korjaamiseen on, ja sitä todellakin odotan hallituksen tekevän.

 

[Cobol]

Tämä hallitus otti kuitenkin kolmeen edelliseen verrattuna osa-aikatyöhön (joka on vielä muita työntekijöitä tärkeämpi osatyökykyisille) erilaisen kannan edeltäjiinsä nähden. Sitä kummeksun itse.

On syytäkin kummeksua. Pidin alkuun hyvänä linjauksena, mutta kuplassani eräs asiaan perehtynyt avasi todennäköisistä seurauksista, joten muutin osin kantaani. Tässähän käy jopa niin, että se osa-aikaisen työn voi jättää kun iso osa tuista lähtee, ja siirtyä sen jälkeen pois työmarkkinoilta. Hän avasi, miten tämä on mahdollista ja millä edellytyksillä tämä voi toimia. Muistaakseni lapsiasiainvaltuutetun lausumassa hallitukselle on tätä myös avattu.

Olen hyvin pitkälti samaa mieltä Vihriälän tekstistä mutta itse tulkitsen sitä niin, että on lyhyellä tähtäimellä ja keski-pitkällä aikavälillä vaikuttavia toimia joita molempia pitää tehdä juuri nyt.

Tällä hetkellä nimenomaan keski-pitkän aikavälin kehityksestä olen enemmän huolissaan, noista mainituista syistä (opiskelijat + maahanmuutto) johtuen. Onneksi myös näiden toimien osalta pelivaraa korjaamiseen on, ja sitä todellakin odotan hallituksen tekevän.

Kyllä, molempia linjoja on syytä tehdä samaan aikaan. Käytännössä se tarkoittaa valtion menojen vähentämistä, koska valtiolle julkiselle puolelle on tulossa ja tulee koko ajan uusia menoja (mm. korot, sosiaalimenot) vuosittain.

Pelkästään sosiaalimenot nousivat 2018 noin 70 mrd -> noin 76 mrd vuonna 2020. Vuonna 2021 oltiin jo yli 78 mrd. Tämä siis toteuma, ei ennakkolaskelma. Näistä julkinen osuus on luokkaa 51 prosenttia. Loput lähinnä työnantajat ja työntekijät.

Ymmärrän hyvin, että julkisen puolen menoja tulee leikata. Kyse on edelleen siitä, miten se tehdään. Osaltani olen nostanut esille suurimman menon eli eläkkeet, joista saisi myös leikata maksussa olevia indeksijarrulla tai muulla tavalla.

 

[ultrar]

Pitkäaikaistyöttömiä on erittäin paljon suhteessa mm. Pohjoismaihin. Näin käy kun työmarkkinat joustavat liian vähän. Vaikeasti työllistyvät eivät silloin työllisty juuri lainkaan.

Vanhan toistoa jo, mutta tätä ongelmaa liian harva oikeasti tiedostaa tai halua ymmärtää. Olen itse johtaja rekrytoinnista meille vastaavan kanssa keskustellaan tästä säännöllisesti. Jokainen harhaluoti rekrytoinnissa maksaa todella paljon, etenkin jos tämä rekrytoitu joutuukin jossain vaiheessa ennenaikaiselle sairauseläkkeelle. Toisaalta isot toimijat, kuten mekin, niin työntekijän irtisanominen meille on lähes mahdotonta, se vaatii työntekijältä todella raskauttavia tekoja, jotta se on mahdollista. Huono työteho tai jatkuvat poissaolot eivät tietenkään anna mitään mahdollisuutta irtisanomiseen, ei päihteiden käyttö tai huono kohtelu työkavereita kohtaan. Iso työnantaja joutuu ymmärtämään, että näitä "vääriä" rekrytointejakin tulee, mutta pienelle yritykselle ne ovatkin iso ongelma.

Tämä väkisin johtaa siihen, että tietyt ryhmät eivät juuri työllisty, eikä sitä voi laittaa työnantajien syyksi. Toisaalta keinoja tämän muuttamiseksi olisi olemassa, mutta epäilen, ettei ne menisi esim. SAK:n kohdalla läpi koskaan. Työntekijän kohdalla työnteon kannusteet taas ovat oma haasteensa. Niin pitkään kun Kelan korvauksilla tienaa saman kuin työtä tekemällä, niin on vaikea saada näitä, usein työkykyisiä töihin. Mikäli sitten otat työn ja samalla laskee tuet, niin lopputulos on +-0 eli ei kannusta työntekoon. Tässä vaiheessa on helppoa sanoa, että nostetaan palkkoja niin, että kaikki saavat enemmän ja tämän työttömän kannattaa lähteä myös töihin. Tämäkään ei ole niin yksinkertaista, koska niin monien yritysten osalta kannattavuus romahtaisi. Joko jouduttaisiin nostamaan hintoja, kustannusinflaatio laukkaisi rajuna ja sehän onkin jo päällä meillä. Myös entistä harvemmalla olisi varaa käyttää erilaisia palveluita.

Varmasti pitää tehdä monia asioita samaan aikaan, mutta on myös uskallettava koskea yhteiskunnan tukiin, jolloin työnteon kannuste kasvaisi. Samoin olisi uskallettava esim. helpottaa sitä irtisanomista, jos esim. me palkkaisimme 10 pitkä-aikaistyötöntä ja huomaisimme, että osalla heistä ei vain ole kykyä, halua tai osaamista valittuun työhön. Itse tekisin näiden pitkä-aikaistyöttömien kohdalla sopimuksen tyyliin, aloitus pienemmällä tuntimäärällä, jolloin sopeutuminen takaisin työelämään ei ole liian raju, puolen vuoden jälkeen voitaisiin tarkastaa tilannetta, onko mahdollisuus nostaa työtunteja jne. Alkuun heidän saamansa tuet eivät laskisi ollenkaan, vaan saatava palkka olisi jopa kokonaan ylimääräistä tuloa, siitä tuntimäärien kasvaessa myös tuet laskisivat. Tietysti silloin kun kelan tuet ovat erittäin korkeat, niin tämä ei voi toimia matalapalkka-aloilla.

Kukaan ei häviä, kaikki voisivat voittaa, etenkin työntekijä ja valtio, mutta työnantajalla olisi se optio lopettaa työsuhde, mikäli ilmenee liian suuria ongelmia henkilön työllistämisessä. Pitäisihän siellä olla myös pieni porkkana yritykselle kuitenkin esim. työnantajamaksujen muodossa helpotusta. Mikään ei ole näin yksinkertaista, mutta nyt pitäisi löytyä tahtoa sopia ja joustaa, niin hallituksen sisältä, kuin myös oppositiosta ja järjestöt ovat sitten oma lukunsa.

 

[Cobol]

Kukaan ei häviä, kaikki voisivat voittaa, etenkin työntekijä ja valtio, mutta työnantajalla olisi se optio lopettaa työsuhde, mikäli ilmenee liian suuria ongelmia henkilön työllistämisessä. Pitäisihän siellä olla myös pieni porkkana yritykselle kuitenkin esim. työnantajamaksujen muodossa helpotusta. Mikään ei ole näin yksinkertaista, mutta nyt pitäisi löytyä tahtoa sopia ja joustaa, niin hallituksen sisältä, kuin myös oppositiosta ja järjestöt ovat sitten oma lukunsa.

Tämä on aivan perusasia kun puhutaan työttömyyden vähentämisestä ja Suomen talouskasvusta. Palkkaamisen ja irtisanomisen helpottaminen ns. yksilösyillä antaisi suurten yritysten lisäksi myös luokkaa 10-50 työntekijän yritysjohdolle paremmat mahdollisuudet palkata uusia työtekijöitä.

 

[Byvajet]

Niin pitkään kun Kelan korvauksilla tienaa saman kuin työtä tekemällä, niin on vaikea saada näitä, usein työkykyisiä töihin.

Kaikella kunnioituksella, mutta tämähän on roskaa. Osa työttömistä on vain saamattomia, mutta joukossa on myös ihmisiä, jotka ihan toden teolla hakevat työtä sitä saamatta. Syy on se, että he eivät kelpaa työnantajille.

Vaikka irtisanominen koeajalla on helppoa, siitä huolimatta työnantajat eivät tahdo antaa pitkäaikaistyöttömyyteen ajautuneille tai mielenterveystaustaisille mahdollisuutta. Vaikka palkkoja laskettaisiin, työnantajat eivät siitä huolimatta tahtoisi antaa pitkäaikaistyöttömille tai mielenterveystaustaisille mahdollisuutta.

Palkanalentamispuheet liittyvät yritysten haluun tehdä enemmän voittoa. Työntekijöille asetetut kriteerit tuskin laskisivat. Vaikka palkat laskisivat, Gigantti ei silti tahtoisi töihin terapialomaltaan palailevaa keski-ikäistä Joukoa, vaan se tahtoisi aggressiivisesti myyvän nuoren Maken.

Olen jo ties kuinka monta kertaa ehdottanut palvelua, jossa yritykset, jotka eivät löydä työvoimaa täysipäiväisiin työpaikkoihin, kertoisivat tarpeestaan. Niihin olisi viranomaisenkin helppo ohjata työttömiä. Kaikki tiedot vain rehellisesti esiin ja kohtaanto-ongelmaa ratkaisemaan.

En kuitenkaan lainkaan usko, että yrityksillä olisi halu antaa mahdollisuus vähemmän tehokkaille, koska jos olisi, ne olisivat perustaneet tuollaisen palvelun itse. Yritykset valittelevat työvoimapulaa, mutta ne eivät sano ääneen, että tarjolla oleva työvoima ei kelpaa, vaikka se kuinka tahtoisi tehdä työtä.

Hallitus näyttää tekevän kaikkensa, jotta meillä olisi jatkossa entistä enemmän ihmisiä, jotka eivät kelpaa yrityksille. Kun pitäisi panostaa ongelmien ennaltaehkäisyyn ja koulutukseen, joka tuottaisi yrityksille työtä osaavia ja työhön pystyviä ihmisiä, niin sen sijaan kasvatetaan syrjäytyvien ja osaamattomien joukkoa.

Ihmisen asema työmarkkinoilla vakiintuu, kun:

-Hänellä on koulutuksen tuoma perusosaaminen. Siksi tarvitsemme satsausta koulutukseen. Nyt koulut on alettu nähdä päivähoito- tai läpijuoksupaikkoina, joissa tuotetaan pätevyyksiä paperilla, vaikka osaaminen on surkeaa.

-Ihminen saa harjoitella työssään koulutuksessa opeteltuja perustaitoja. Tähän vaaditaan työnantajien tuki. Jos työnantajille kelpaavat vain valmiiksi tehokkaat osaajat, veronmaksajien satsaus koulutukseen menee hukkaan.

-Ihmisen elämästä ja työympäristöstä rakennetaan hänen mielenterveyttään tukeva. Vain tasapainoinen, liikaa stressaamaton ihminen pystyy pitämään itsensä kasassa työuran kymmenet vuodet. Kilpailusta ja pinnistelystä on päästävä eroon. Ne eivät ole ihmisille ominaisia. Sen sijaan matalan tehokkuuden puuhailu on. Työkulttuuria on kehitettävä tehokkuudesta kohti puuhailua, jotta mielenterveysongelmat eivät räjähdä käsiin.

Jo tällä hetkellä joka kymmenes suomalainen aikuinen syö mielialalääkkeitä ja ongelmien määrä sen kuin kasvaa. Meidän on tuhottava nykyinen tehokkuuskulttuurimme, jos tahdomme vuosikymmeniä töissä jaksavia ihmisiä. Kun ihminen kesken työuransa loppuun ajettuna tipahtaa, niin sen jälkeen hänestä vasta kallis tuleekin.

Kaikenlaiset tempputyöllistämiset ja kurssitukset ovat pelkkää kaverikapitalismia, jolla siirretään veronmaksajien rahaa yrittäjille. Temppuilun sijaan täytyy pyrkiä kasvattamaan ja kouluttamaan ihmisiä, joilla on pysyvä kysyntä työmarkkinoilla, vaikka he välillä sieltä tipahtaisivatkin.

Ja yksilönvastuuseen vetoaminen on ihan joutavanpäiväistä. Sitä ei voi tiedollisesti perustella. Tarvitaan kollektiivista vastuuta, johon osallistuvat niin työntekijät kuin yritykset kuin valtiovaltakin. Tällä hetkellä suunta valitettavasti näyttää olevan yhteistyön sijaan riitaisuuteen ja kulttuuriin, jossa keskinäinen luottamus katoaa.

 

[ultrar]

Vaikka irtisanominen koeajalla on helppoa, siitä huolimatta työnantajat eivät tahdo antaa pitkäaikaistyöttömyyteen ajautuneille tai mielenterveystaustaisille mahdollisuutta. Vaikka palkkoja laskettaisiin, työnantajat eivät siitä huolimatta tahtoisi antaa pitkäaikaistyöttömille tai mielenterveystaustaisille mahdollisuutta.

Ensinnäkin tiedoksi, ettei se irtisanominen edes koeajalla ole niin helppoa, ei ainakaan suurelle yritykselle. Tuo on joku ihmeellinen luulo, mikä ei pidä paikkaansa. Olen viimeeksi viime viikolla ollut keskustelemassa työsuhdejuridiikasta ja myös tätä asiaa käytiin runsaasti lävitse.

Olen jo ties kuinka monta kertaa ehdottanut palvelua, jossa yritykset, jotka eivät löydä työvoimaa täysipäiväisiin työpaikkoihin, kertoisivat tarpeestaan. Niihin olisi viranomaisenkin helppo ohjata työttömiä. Kaikki tiedot vain rehellisesti esiin ja kohtaanto-ongelmaa ratkaisemaan.

Liittyy edelliseen, työnantajalle tulisi kohtuuton riski tässä tilanteessa. Työntekijöitä, jotka olisivat täysin soveltumattomia, mutta irtisanominen ei ole läpihuutojuttu.

Työkulttuuria on kehitettävä tehokkuudesta kohti puuhailua, jotta mielenterveysongelmat eivät räjähdä käsiin.

Tämän täytyy olla vitsi! Voin kertoa, että tehokkusvaateet vain kasvavat. Ymmärrän sen varjopuolen ja olen myös huolissani siitä, mutta suurin osa yrityksistä hakee jatkossakin entistä enemmän tehokkuutta. Puuhailu voi sopia tuonne idän suunnalle ja ehkä se on sitten se onnela. Mutta silti sen tehokkuuden ei aina tarvitse olla huono asia, sitä pitää osata johtaa ja siitä pitää osata myös palkita.

Ja yksilönvastuuseen vetoaminen on ihan joutavanpäiväistä. Sitä ei voi tiedollisesti perustella. Tarvitaan kollektiivista vastuuta, johon osallistuvat niin työntekijät kuin yritykset kuin valtiovaltakin. Tällä hetkellä suunta valitettavasti näyttää olevan yhteistyön sijaan riitaisuuteen ja kulttuuriin, jossa keskinäinen luottamus katoaa.

Tästä täsmälleen samaa mieltä ja nyt heittäisin ison piikin SAK:n suuntaan, siellä on ollut jo kauan vain se oma näkökulma vahvana ajurina. Mutta samaan aikaan yhteistyö pitäisi olla kaikkien tahojen tavoite. Sinulla oli paljon hyvää muuten tuossa kirjoituksessasi, vaikka muuten nostinkin tietyt asiat nyt esille.