Petteri Orpon hallitus

[Noppa10]

Muistaakseni vielä loppukesästä Petteri lupasi kattavia arviointeja näistä leikkauksista, että ne eivät kohdistuisi kohtuuttomassa määrin tietyille ryhmille. Mitäpä niitä tekemään, eikä Purra ole vieläkään vastannut Anderssonin tekemään kirjalliseen kysymykseen leikkausten vaikutuksesta lapsiperheiden köyhyyteen. Toki tänään tuli siitäkin karuja arvioita julki, mutta kyllähän se Riikan työhön kuuluisi vastata niihin kysymyksiin noin kolmessa viikossa. Nyt vastaus on jo parisen kuukautta myöhässä.

Riikkahan on oppinut nopeasti talon tavoille. Eipä niihin edeltäjänsäkään vaivautunut vastaamaan ajallaan, joten ihan loogista jatkumoahan tämä on.

Kyllä ne leikkaukset varmasti vaikuttavat kaikkiin, myös niihin köyhiin lapsiperheisiin. Ne nyt vaan on pakko tehdä jollakin lailla, että meillä edes tulevaisuudessa olisi varaa auttaa niitä köyhiä lapsiperheitä. Viime vuonna "rahaa oli", nyt sitä ei ole.

 

[Cobol]

Muistaakseni vielä loppukesästä Petteri lupasi kattavia arviointeja näistä leikkauksista, että ne eivät kohdistuisi kohtuuttomassa määrin tietyille ryhmille.

Nehän tehtiin ja leikkauksiin on tehty arviointien pohjalta muutoksia. Pointti on siinä, ovatko leikkaukset yhdessä joidenkin ryhmien osalta kohtuuttomia. Tästä arvioinnista löytyy mm. budjettipäällikön näkemys. Sen mukaan kohtuuttomia kokonaisvaikutuksia ei saa tulla. Samaan suuntaan taisi Orpokin jutella jossain vaiheessa.

Onko näin käynyt, oppositio varmaan kykenee tuottamaan tarkat faktat. Itseäni kiinnostaisi kokonaisvaikutus, jossa on huomioitu kaikki tekijät. Siis myös verotus, toimeentulotuki jne. Arvaus on, että joillakin ryhmille tulee osumaa kohtuullisen paljon.

Mitäpä niitä tekemään, eikä Purra ole vieläkään vastannut Anderssonin tekemään kirjalliseen kysymykseen leikkausten vaikutuksesta lapsiperheiden köyhyyteen. Toki tänään tuli siitäkin karuja arvioita julki, mutta kyllähän se Riikan työhön kuuluisi vastata niihin kysymyksiin noin kolmessa viikossa. Nyt vastaus on jo parisen kuukautta myöhässä.

Lapsiperheköyhyys tuskin kasvaa yhtä paljon kuin M-hallituksen aikana. Orpon hallituksella ei ole mittavaa elvytysrahaa M-hallituksen tapaan käytössä, joten kasvua kyllä tulee. Keskeisiä syitä on erityisesti ulkomaalaisille/ulkomaalaistaustaisille lapsiperheille töiden ja palveluiden muutokset. Ne iskevät mm. kuljetuksiin ja vähentävät tuntimääriä.

Tästä päästään eteenpäin viimeistään 2014 lopulla kun ohut taantuma on ohi. Pelotteluun mittavasta lamasta mm. rakentamisen pysähtymisenä ei kannata uskoa ainakaan nykytiedoilla.

 

[Cobol]

Sinänsä etujen nostoa tulee korjata. Yllätyin, että pääomatuloja ei syynätä lainkaan ansiosidonnaista ja muuta työttömyysturvaa nostaessa ja nollatuntisopimuksella voi kikkailla alla kuvatulla tavalla. Orpon hallitus pyrkii aivan oikein suitsimaan tällaista myös asumistuen nostamisessa omistusasuntoon.

Kun Petri lomautettiin töistä, hän keksi keinon hankkia ”ilmaista rahaa” – ”Pystyn tekemään asioita, joista monet eivät osaa edes haaveilla”

Petri, 46, on nostanut tuhansia euroja työttömyyskorvausta, vaikka tulisi toimeen ilmankin. Hän pitää tukijärjestelmää ongelmallisena, mutta ei aio lopettaa sen hyödyntämistä.

www.is.fi

 

[hooceebruins]

Nehän tehtiin ja leikkauksiin on tehty arviointien pohjalta muutoksia. Pointti on siinä, ovatko leikkaukset yhdessä joidenkin ryhmien osalta kohtuuttomia. Tästä arvioinnista löytyy mm. budjettipäällikön näkemys. Sen mukaan kohtuuttomia kokonaisvaikutuksia ei saa tulla. Samaan suuntaan taisi Orpokin jutella jossain vaiheessa.

Onko näin käynyt, oppositio varmaan kykenee tuottamaan tarkat faktat. Itseäni kiinnostaisi kokonaisvaikutus, jossa on huomioitu kaikki tekijät. Siis myös verotus, toimeentulotuki jne. Arvaus on, että joillakin ryhmille tulee osumaa kohtuullisen paljon.

Orpolta muistan vain sen, että hän toivoi, että leikkaukset eivät kohdistu kohtuuttomasti esim. yksinhuoltajiin. Joka tapauksessa minusta ihan järkikin sanoo, että jos kerran tuon HS:n uutisenkin mukaan osa lausunnoista on kiinnittänyt huomiota yhteisvaikutusten puutteeseen, niin eikö nämä nyt sitten kannattaisi tehdä kunnolla?

Lapsiperheköyhyys tuskin kasvaa yhtä paljon kuin M-hallituksen aikana. Orpon hallituksella ei ole mittavaa elvytysrahaa M-hallituksen tapaan käytössä, joten kasvua kyllä tulee. Keskeisiä syitä on erityisesti ulkomaalaisille/ulkomaalaistaustaisille lapsiperheille töiden ja palveluiden muutokset. Ne iskevät mm. kuljetuksiin ja vähentävät tuntimääriä.

No Soste on arvioinut tällaista.

Raa’at luvut julki: Suomessa on leikkausten takia kohta jo yli 800 000 pienituloista

Sosiaali ja terveys -yhdistys on arvioinut julkaisemissaan laskelmissa sitä, miten ensi vuodelle kaavaillut sosiaaliturvan muutokset vaikuttavat toimeentuloon.

www.is.fi

 

[Boogey]

Sinänsä etujen nostoa tulee korjata. Yllätyin, että pääomatuloja ei syynätä lainkaan ansiosidonnaista ja muuta työttömyysturvaa nostaessa ja nollatuntisopimuksella voi kikkailla alla kuvatulla tavalla. Orpon hallitus pyrkii aivan oikein suitsimaan tällaista myös asumistuen nostamisessa omistusasuntoon.

Kun Petri lomautettiin töistä, hän keksi keinon hankkia ”ilmaista rahaa” – ”Pystyn tekemään asioita, joista monet eivät osaa edes haaveilla”

Petri, 46, on nostanut tuhansia euroja työttömyyskorvausta, vaikka tulisi toimeen ilmankin. Hän pitää tukijärjestelmää ongelmallisena, mutta ei aio lopettaa sen hyödyntämistä.

www.is.fi

Tämä oli mainio esimerkki! Tässä nimittäin yhdistyy tukien ja pääomatulojen kanssa kikkailu molemmat. Jälkimmäistä yleisesti pidetään paljon hyväksyttävämpänä, ellei jopa fiksuna, kun taas ensimmäistä erittäin ongelmallisena. Toki ymmärrettävistä syistä koska toinen on tuloa ja toinen tukea. Pohjimmiltaan on kyse kuitenkin porsaanrei'istä joita tulisi tilkitä läpi linjan.

 

[Cobol]

Orpolta muistan vain sen, että hän toivoi, että leikkaukset eivät kohdistu kohtuuttomasti esim. yksinhuoltajiin. Joka tapauksessa minusta ihan järkikin sanoo, että jos kerran tuon HS:n uutisenkin mukaan osa lausunnoista on kiinnittänyt huomiota yhteisvaikutusten puutteeseen, niin eikö nämä nyt sitten kannattaisi tehdä kunnolla?

No Soste on arvioinut tällaista.

Kyllä se yhteisvaikutus tulisi julkistaa. Arvio on tehty ainakin valtiovarainministeriössä. Karkeasti vvm lähtee siitä, että leikkausten vaikutus on:

a) osa tekee töitä/lisää töitä säilyttääkseen elintasonsa = työllisten määrä nousee/työtuntien määrä nousee.
b) osa saa lisää tukea/tukea erilaisesta perusturvasta (mm. toimeentulotuki).
c) osalla käytettävissä olevat tulot pienevät edellisistä riippumatta.

Jonkin verran hallituspuolueiden sisältä on kuulunut, että menkää töihin. Asia ei kuitenkaan todellisuudessa ole näin yksinkertainen, minkä ko. ohjeen esittäneet toki tietävät.

Tämä oli mainio esimerkki! Tässä nimittäin yhdistyy tukien ja pääomatulojen kanssa kikkailu molemmat. Jälkimmäistä yleisesti pidetään paljon hyväksyttävämpänä, ellei jopa fiksuna, kun taas ensimmäistä erittäin ongelmallisena. Toki ymmärrettävistä syistä koska toinen on tuloa ja toinen tukea. Pohjimmiltaan on kyse kuitenkin porsaanrei'istä joita tulisi tilkitä läpi linjan.

Totta. Pääomatuloilla kikkailu on käsittääkseni hyväksyttävämpää ns. kansan mielestä, koska verotusta pidetään Suomessa korkeana. Kyllä näihin tiettyjen ammattiryhmien pääomatulokikkailuun sekä tiettyjen tahojen pääomatulon porsaanreikiin tulisi puuttua. Muutama tunnettu somepersoona toi näistä yhden osan esille.

Sitä tuskin katsotaan hyvällä, että henkilö nostaa samalla ison määrän pääomatuloja kun saa työttömyyskorvausta. Lain mukaan TE-toimisto/muu viranomainen ei saa tietoa henkilön pääomatuloista. Verottaja toki saa kaikista tuloista.

Riittänee siis, että nostaa työttömyyskorvausta samaan aikaan kun esimerkiksi 80 000 pääomatuloja kunhan maksaa kaikista verot.

 

[Styge]

Kyllä se yhteisvaikutus tulisi julkistaa. Arvio on tehty ainakin valtiovarainministeriössä. Karkeasti vvm lähtee siitä, että leikkausten vaikutus on:

a) osa tekee töitä/lisää töitä säilyttääkseen elintasonsa = työllisten määrä nousee/työtuntien määrä nousee.
b) osa saa lisää tukea/tukea erilaisesta perusturvasta (mm. toimeentulotuki).
c) osalla käytettävissä olevat tulot pienevät edellisistä riippumatta.

Jonkin verran hallituspuolueiden sisältä on kuulunut, että menkää töihin. Asia ei kuitenkaan todellisuudessa ole näin yksinkertainen, minkä ko. ohjeen esittäneet toki tietävät.



Totta. Pääomatuloilla kikkailu on käsittääkseni hyväksyttävämpää ns. kansan mielestä, koska verotusta pidetään Suomessa korkeana. Kyllä näihin tiettyjen ammattiryhmien pääomatulokikkailuun sekä tiettyjen tahojen pääomatulon porsaanreikiin tulisi puuttua. Muutama tunnettu somepersoona toi näistä yhden osan esille.

Sitä tuskin katsotaan hyvällä, että henkilö nostaa samalla ison määrän pääomatuloja kun saa työttömyyskorvausta. Lain mukaan TE-toimisto/muu viranomainen ei saa tietoa henkilön pääomatuloista. Verottaja toki saa kaikista tuloista.

Riittänee siis, että nostaa työttömyyskorvausta samaan aikaan kun esimerkiksi 80 000 pääomatuloja kunhan maksaa kaikista verot.

Ja jos oikein köyhää haluaa esittää verottajan silmissä, sitä siirtää sijoitukset Nordnetinkin mainostamaan sijoitusvakuutukseen. Ne varat on silloin vakuutusyhtiön taseessa.

 

[Vaughan]

Sinänsä etujen nostoa tulee korjata. Yllätyin, että pääomatuloja ei syynätä lainkaan ansiosidonnaista ja muuta työttömyysturvaa nostaessa ja nollatuntisopimuksella voi kikkailla alla kuvatulla tavalla. Orpon hallitus pyrkii aivan oikein suitsimaan tällaista myös asumistuen nostamisessa omistusasuntoon.

Kun Petri lomautettiin töistä, hän keksi keinon hankkia ”ilmaista rahaa” – ”Pystyn tekemään asioita, joista monet eivät osaa edes haaveilla”

Petri, 46, on nostanut tuhansia euroja työttömyyskorvausta, vaikka tulisi toimeen ilmankin. Hän pitää tukijärjestelmää ongelmallisena, mutta ei aio lopettaa sen hyödyntämistä.

www.is.fi

Näin se tosiaan menee, eikä muutoksia ole suunnitteilla itse periaatteeseen - joskin maksimikeston lyhentäminen iskee myös tähän kikkailuun.

Ansiosidonnaisen logiikka on erilainen kuin monessa muussa sosiaaliturvan elementissä. Se on hieman kuin vakuutuksessa (joo, tiedän, että se on aika kaukana ihan tavallisesta vakuutuksesta, mutta kuitenkin...). Korvaus maksetaan, jos ehdot täyttyvät (eli on työtön työnhakija lain mukaisella tavalla): Rahaa voi saada vaikka olisi säästöjä, osaketuloja, vuokratuloja, vakuutuskorvauksia, metsätuloja - kunhan ne eivät ole työtuloja. Työtulot maksetaan sovitellun päivärahan mukaan. Samoin sivutoimisen yrittäjän tulot sovitellaan. Olisi aika iso muutos nykyjärjestelmään, jos noihin lähdetään puuttumaan...

Käytännössä enemmistöllä suuria pääomatuloja saavilla lienee jonkinlainen yhtiö tulojen ja menojen järkevään hallintaan, ja tällainen yhtiö katsotaan lähes varmasti päätoimiseksi, vaikka se ei vaatisikaan päivittäistä yrittäjätyötä, ja silloin ansiosidonnaista ei saa.

Työmarkkinatuessa sen sijaan oli aikanaan "tarveharkinta", jonka suurin merkitys oli siinä, että hyvätuloinen puoliso saattoi estää työmarkkinatuen maksun, mutta Kataisen hallitus poisti tarveharkinnan...

Nollatuntisopimuksilla kikkaileminen on mielestäni tässä yhteydessä lähes merkityksetöntä, koska saman vaikutuksen saa hakemalla paikkoja, joita ei saa. Työttömyysturvaa ei siis saa, jos ei ole "työnhakija", ja kai tuossa ajatellaan, että nollatuntisopimuksella osoittaa olevansa "työnhakija", vaikka oikeasti ei halua nollatuntisopimusta enempää. Työkkärillä on kuitenkin aika vähän keinoja testata tosielämän työhalukkuutta - ei siihen nollatuntisopimusta tarvitse "suojaksi"...

Työttömyysturvaa saadakseen nollatuntisopimuksen rinnalla pitää aina "olla valmis vastaanottamaan kokoaikasta työtä", joten se ei kuitenkaan "suojaa" velvoittavilta työtarjouksilta tai koulutustarjouksilta. Helpoin tapa estää tällainen kikkailu, olisi osoittaa johonkin velvoittavaan palveluun, jossa pitää olla läsnä n. klo 9-16 joka päivä (nollatuntisopimus ei sitä estä). Suurin osa niistä työnhakijoista, jotka pystyvät elättämään itsensä jollain muulla tavalla, yleensä katkaisevat työnhakunsa siinä vaiheessa, kun tällainen velvoittava tarjous napsahtaa.

Yksinkertaisin tapa hallitukselle puuttua mainittuun kikkailuun olisi lisätä julkisen sektorin työllistämistukipaikkojen määrärahoja (koska vain julkisen sektorin työllistämistukipaikkoihin voidaan käytännössä määrätä niin, että paikan saaminen on varmaa). Luulen että porvarihallitus ei kuitenkaan ihan helposti lisää "tempputyöllistämistä julkiselle" - vaikka sillä on ihan tietoinen positiivinen oheisvaikutus...

Toinen keino voisi olla, että isot tulot tai varallisuus rinnastettaisiin "omassa työssä työllistymiseen" (mihin jutussa haastateltu TE-toimiston edustaja viittaisikin), vaikka ei olisikaan virallisesti yritystä taustalla. Mutta en usko, että edes kokoomus on valmis sellaiseen uudistukseen, joka iskisi erityisesti hyväosaisiin ansiosidonnaisella oleviin. Eiköhän monella tilapäisesti "between jobs" espoolaisella ekonomilla/insinöörillä ole osaketuloja, pari sijoitusasuntoa, peritty metsätila tms. Heidän etuihinsa koskeminen saattaisi näkyä kannatuksessa. Ja jos taas tulorajat vedettäisiin kovin ylös, ei se koskisi enää juuri ketään...

 

[Boogey]

Palkat | Korkeakoulutettujen palkat laahaavat: ”Kilpailukykyä on haettu liikaa palkkojen kautta”

Akavan puheenjohtaja Maria Löfgrenin mukaan kilpailukykyä on Suomessa haettu liikaa palkkojen kautta.

www.hs.fi

Hesarissa hyvä juttu palkkaneuvotteluihin liittyen. Muutama nosto:

”Olemme Suomessa niin kuin köyhän talon porsas. Kun pitäisi tonkia maata, niin aina on kärsä kipeä tai maa on jäässä. Aina on huonosti asiat.”

Niin totta. Aina on heikot ajat päällä, tai tulossa. Kikymantraa kun tarpeeksi hokee siitä tulee kahlitseva totuus myös silloin kun suhteellinen kilpailukyky verrokkeihin on parantunut. Näin on myös käynyt, mutta kikypuheet toistuvat.

Löfgren pelkää, että vaikka lyhyellä aikavälillä yritykset hyötyvät alhaisista palkoista, pitkällä aikavälillä siitä on haittaa. Etenkin, kun Suomessa on korkea verotus.

”Mitä järkeä on ponnistella enemmän, kun palkat eivät nouse ja verotus on korkea? Miksi ihminen tavoittelisi parempaa työtä tai parempaa palkkaa tai parempaa työuraa, kun siitä ei pääse hyötymään?”

Suomen houkuttelevuuden kannalta tarvittavaan maahanmuuttoon liittyen otamme takapakkia samalla kun kuilu verrokkimaiden palkkatasoihin jää jälkeen ja verotus kuitenkin pysyy korkealla.

Vientilukittu palkkamalli ei myöskään suoranaisesti tätä tilannetta helpota, sitä voisi paremminkin ajoittaa tilanteessa joissa meidän vienti lepää leveämmillä harteilla.

Palola arvelee, että erityisesti sosiaali- ja terveysalalla ulkomaille töihin lähteminen paremman palkan ja parempien työolojen perässä saattaa olla kasvava ilmiö.

”Nykynuoret ovat aivan erilaisia ihmisiä kuin aiemmat sukupolvet, he ovat kansainvälisempiä, kielitaitoisempia ja valmiimpia lähtemään. Globaalit työmarkkinat ovat lähempänä heitä.”

Tämä on realistinen riski, ja käynyt mielessä omallakin kohdalla. Perheellisenä työpaikka ulkomailla on aika ison kynnyksen takana, ja tuskin tapahtuu ainakaan lasten ollessa vielä peruskouluikäisiä. Ilman lapsia en usko, että suomessa töitä tekisin. Palkka/verotus tosin on kuviossa vain pieni osa-kokonaisuus ja enemmän vaikuttaa muut tekijät (pimeys, kulttuurillinen konservatismi jne).

 

[Boogey]

Lisätään vielä ylläolevaan, että palkkakysymys linkittyy aivan olennaisesti osaajien saatavuuteen ja sitä kautta suomeen saataviin investointeihin.

Lyhyellä tähtäimellä palkkakustannuskilpailukyvyllä voidaan saavuttaa etua, mutta pitkällä tähtäimellä vaikutus kääntynee negatiiviseksi investointien vuoksi. Korkea verotus kyllä muistetaan mainita esteenä, mutta mikäli suomen suht yksipuolista elinkeinorakennetta voitaisiin monipuolistaa vaatii se osaajia. Jotta niitä uusia pikkunokioita, johon jutussakin viitataan, pääsee syntymään.

 

[Tadu]

Palkat | Korkeakoulutettujen palkat laahaavat: ”Kilpailukykyä on haettu liikaa palkkojen kautta”

Akavan puheenjohtaja Maria Löfgrenin mukaan kilpailukykyä on Suomessa haettu liikaa palkkojen kautta.

www.hs.fi

Hesarissa hyvä juttu palkkaneuvotteluihin liittyen. Muutama nosto:



Niin totta. Aina on heikot ajat päällä, tai tulossa. Kikymantraa kun tarpeeksi hokee siitä tulee kahlitseva totuus myös silloin kun suhteellinen kilpailukyky verrokkeihin on parantunut. Näin on myös käynyt, mutta kikypuheet toistuvat.



Suomen houkuttelevuuden kannalta tarvittavaan maahanmuuttoon liittyen otamme takapakkia samalla kun kuilu verrokkimaiden palkkatasoihin jää jälkeen ja verotus kuitenkin pysyy korkealla.

Vientilukittu palkkamalli ei myöskään suoranaisesti tätä tilannetta helpota, sitä voisi paremminkin ajoittaa tilanteessa joissa meidän vienti lepää leveämmillä harteilla.



Tämä on realistinen riski, ja käynyt mielessä omallakin kohdalla. Perheellisenä työpaikka ulkomailla on aika ison kynnyksen takana, ja tuskin tapahtuu ainakaan lasten ollessa vielä peruskouluikäisiä. Ilman lapsia en usko, että suomessa töitä tekisin. Palkka/verotus tosin on kuviossa vain pieni osa-kokonaisuus ja enemmän vaikuttaa muut tekijät (pimeys, kulttuurillinen konservatismi jne).

Loivennetaan verotuksen progressiota.

 

[Boogey]

Loivennetaan verotuksen progressiota.

Kyllä; ansiotuloverotuksen progessiota pitäisi laskea. (Ja tuloja tarkastella kokonaistuloina). Mutta tuo on kokonaiskuvassa suht pieni osatoimi. Ei palkkaeroa verrokkimaihin voida kuroa kiinni pelkästään verotuksen progessiota laskemalla.

 

[Yön Kärppä]

Täytyy ihan erikseen antaa kirjallinen kiitos hallitukselle, erityisesti pääministerille ja sisäministerille rajanylityspaikkojen sulkemisesta.

Kyllä sillä on vaan suuri ero, että onko sisäministeri Mari vai Maria.

 

[Wristlock]

Petteri ja Persut ei taaskaan saa rajoja kiinni, 2015-16 nevö foget!

Kommentti: Suomi pyysi Kremliä kiltisti lopettamaan operaationsa – Venäjä hymähti ja vastasi heti

Suomi sulkee raja-asemia. Venäjä vastasi heti, kirjoittaa MTV Uutisten toimittaja Jouko Luhtala.

www.mtvuutiset.fi

 

[Lynx_j]

Täytyy ihan erikseen antaa kirjallinen kiitos hallitukselle, erityisesti pääministerille ja sisäministerille rajanylityspaikkojen sulkemisesta.

Kyllä sillä on vaan suuri ero, että onko sisäministeri Mari vai Maria.

Onneksi viime vuonna voimaan tulleen uuden rajalain aikana sisäministerinä oli Krista.

 

[Lynx_j]

Ikäviä päätöksiä kaiken rajalla tapahtuvan hässäkän lisäksi.

Retkeily | Kolmasosa retkeilijöiden taukopaikoista ollaan poistamassa, taustalla hallituksen säästöt

Metsähallituksen Luontopalveluiden säästösuunnitelma käy ilmi HS:n näkemästä neuvotteluasiakirjasta.

www.hs.fi

Nyt ollaan siis säästämässä retkeilijöiden taukopaikoista. Jutusta poimittua:

Nyt Luontopalvelut kertoo työntekijöille lähetetyssä muutosneuvotteluiden asiakirjassa, että ”käytössä olevista taukopaikoista jouduttaisiin vähentämään noin kolmasosa kysyntään perustuen, ja ostopalvelujen määrää maastotöissä lisättäisiin”.

Ostopalvelujen lisääminen kuulostaa jälleen kerran siltä, että palvelut (tässä tapauksessa taukopaikkojen ja luonnonhoito) huononevat ja todellisuudessa rahat valuvat yksityisten palveluntarjoajien taskuun.

Luonnossa liikkuminen on kuitenkin merkittävä osa kansanterveyttä ja -talouttakin, kuten Metsähallituksen ja UKK-instituutin tutkimuksesta selviää.

Kansallispuistoissa retkeily säästi yhteiskunnalta 164 miljoonaa euroa

Metsähallitus ja UKK-instituutti laskivat luonnossa liikkumisen hyödyt kansantaloudelle.

yle.fi

Tiukassa taloustilanteessa on totta kai etsittävä säästöjä, mutta nämä ovat vääriä kohteita. Päinvastoin liikuntaan ja luonnossa liikkumiseen pitäisi satsata ja innottaa, se jos jokin on investointia tulevaisuuteen. Toisin kuin esimerkiksi 3 senttiä halvempi kaljatölkki.

 

[Karhunkulta]

Ikäviä päätöksiä kaiken rajalla tapahtuvan hässäkän lisäksi.

Retkeily | Kolmasosa retkeilijöiden taukopaikoista ollaan poistamassa, taustalla hallituksen säästöt

Metsähallituksen Luontopalveluiden säästösuunnitelma käy ilmi HS:n näkemästä neuvotteluasiakirjasta.

www.hs.fi

Nyt ollaan siis säästämässä retkeilijöiden taukopaikoista. Jutusta poimittua:



Ostopalvelujen lisääminen kuulostaa jälleen kerran siltä, että palvelut (tässä tapauksessa taukopaikkojen ja luonnonhoito) huononevat ja todellisuudessa rahat valuvat yksityisten palveluntarjoajien taskuun.

Luonnossa liikkuminen on kuitenkin merkittävä osa kansanterveyttä ja -talouttakin, kuten Metsähallituksen ja UKK-instituutin tutkimuksesta selviää.

Kansallispuistoissa retkeily säästi yhteiskunnalta 164 miljoonaa euroa

Metsähallitus ja UKK-instituutti laskivat luonnossa liikkumisen hyödyt kansantaloudelle.

yle.fi

Tiukassa taloustilanteessa on totta kai etsittävä säästöjä, mutta nämä ovat vääriä kohteita. Päinvastoin liikuntaan ja luonnossa liikkumiseen pitäisi satsata ja innottaa, se jos jokin on investointia tulevaisuuteen. Toisin kuin esimerkiksi 3 senttiä halvempi kaljatölkki.

Persu-ketjussa Keskisarja ainakin antanut lausunnon, jossa suosittelee mielenterveysongelmiin viinaa ja masentumisen ajankohta kannattaisi valita tarkemmin. Eli jos nyt ei metsässä ole enää kivaa, niin jaa sitten kotiin vetämään kossua. Sillä tämäkin lainaamani teksti ratkeaa. Kyllä persut nämä ratkaisee ja säästöjä tulee.

 

[Boogey]

Luonnossa liikkuminen on kuitenkin merkittävä osa kansanterveyttä ja -talouttakin, kuten Metsähallituksen ja UKK-instituutin tutkimuksesta selviää.

Juustohöyläleikkausten idiotismia parhaimmillaan. Ja ajoitus on erityisen huono koska juuri koronan myötäsiivellä ihmiset innostuivat alikäytöllä olleita kansallispuistoja hyödyntämään.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Juustohöyläleikkausten idiotismia parhaimmillaan. Ja ajoitus on erityisen huono koska juuri koronan myötäsiivellä ihmiset innostuivat alikäytöllä olleita kansallispuistoja hyödyntämään.

Taukopaikat ovat demareita ja muita uusavuttomia varten. Kansallispuistoissa ja monenmoisissa metsämaisemissa retkeilevä luonnonystävä ei jää itkemään sellaisten puutetta, eikä liioin kaipaa tukiaisvetoisia palveluja joka suonreunaan ja pöpelikön laitaan.

 

[Normandia]

Aikamoinen talvi/kevät tulossa.

Saa nähdä saadaanko vihdoinkin yritystuet leikkauslistalle mukaan. Hallituksesta toiseen työlästä.

 

[Cobol]

Aikamoinen talvi/kevät tulossa.

Saa nähdä saadaanko vihdoinkin yritystuet leikkauslistalle mukaan. Hallituksesta toiseen työlästä.

Jos seuraa Euroopan politiikkaa, vastauksen tietää. Suomi ei leikkaa yritystukia samaan aikaan kun mm. Saksa lisää tukia sadoilla miljardeilla. Euroopassa on käynnissä erittäin laaja yritystukien lisääminen. Tausta tulee myös USA:sta Bidenin yritystukia lisäävästä talouspolitiikasta.

Sen sijaan Suomen yritystukien laatuun voisi kiinnittää katseen. Ja totta kai talousmielessäkin voisi mm. miljardin leikata, mutta demarihallitusten toimet muualla maailmassa eivät tällaista urhoollisuutta Suomen oikeistohallitukselta tue. Viimeinen tekijä on SDP. Ei Kok ja PS anna sellaista mahdollisuutta, että SDP pääsisi juhlimaan miten oikeistohallitus lisää lama-aikana yritysten tukia leikkaamalla työttömyyttä ja turvattomuutta kun M-hallitus toimi juuri päinvastoin.

 

[Normandia]

Jos seuraa Euroopan politiikkaa, vastauksen tietää. Suomi ei leikkaa yritystukia samaan aikaan kun mm. Saksa lisää tukia sadoilla miljardeilla. Euroopassa on käynnissä erittäin laaja yritystukien lisääminen. Tausta tulee myös USA:sta Bidenin yritystukia lisäävästä talouspolitiikasta.

Sen sijaan Suomen yritystukien laatuun voisi kiinnittää katseen.

Todennäköisesti ei. Vaikka asiantuntijoiden mukaan on paljon leikkaamista. Onhan siellä se työryhmä perustettu asiaa pohtimaan, mutta saa nähdä. Kokoomuksen varjobudjetissa niitä ehdottiin vielä leikattavan päälle 300 miljoonaa.
Olisi aikamoinen potti siitä 6 miljardin sopeutuksesta.

 

[Beltran]

Aikamoinen talvi/kevät tulossa.

Saa nähdä saadaanko vihdoinkin yritystuet leikkauslistalle mukaan. Hallituksesta toiseen työlästä.

Miksi tästä aina puhutaan? Yritystuista valtaosa on verotukia jolloin yritystukien leikkaus on itseasiassa veronkiristystä.
Jos nyt jonkun verolajin maksimiprosentin mukaan veroa pitäisi maksaa 10€ mutta yrittäjä selviääkin 7€ maksulla, "yritystukea" on 3€ eli saa jostakin syystä pitää 3€ enemmän rahaa jota se on omalla työllään ansainnut. Jos firman toiminta liittyy jotenkin fossiilisiin polttoaineisiin, yritystuki on "haitallista".

 

[Normandia]

Miksi tästä aina puhutaan? Yritystuista valtaosa on verotukia jolloin yritystukien leikkaus on itseasiassa veronkiristystä.
Jos nyt jonkun verolajin maksimiprosentin mukaan veroa pitäisi maksaa 10€ mutta yrittäjä selviääkin 7€ maksulla, "yritystukea" on 3€ eli saa jostakin syystä pitää 3€ enemmän rahaa jota se on omalla työllään ansainnut. Jos firman toiminta liittyy jotenkin fossiilisiin polttoaineisiin, yritystuki on "haitallista".

Ei ole. Miksipäs ei, jos asiantuntijatkin sitä toitottavat.

Osa yritystuista on haitallisia ja jarruttaa kehitystä, sanovat asiantuntijat – ekonomisti purkaisi tukia metelistä piittaamatta

Yle kysyi ekonomisteilta haitallisista ja huonoista yritystuista. Yritystukea jaetaan vuosittain miljardeja euroja.

yle.fi

 

[Cobol]

Todennäköisesti ei. Vaikka asiantuntijoiden mukaan on paljon leikkaamista. Onhan siellä se työryhmä perustettu asiaa pohtimaan, mutta saa nähdä. Kokoomuksen varjobudjetissa niitä ehdottiin vielä leikattavan päälle 300 miljoonaa.
Olisi aikamoinen potti siitä 6 miljardin sopeutuksesta.

Samaa mieltä. Nyt on menossa kaikkien aikojen yritystukien jakaminen, koska isot talousjätit Saksa, Ranska, Italia, USA haluvat tukea omaa teollisuuttaan markkinatalouden ja vapaan kilpailun kustannuksella.

Suomelle tämä voi tarkoittaa kovia aikoja. Jo "luvatut" isot hankkeet siirtyvätkin Suomesta pois, koska muualla yrityksille annetaan enemmän. Patrian kaupat noin esimerkkinä. Sama tulee mahdollisesti olemaan vihreän energian alustavissa suurhankkeissa. Ne siirtyvät muualle.

Tuskin yksikään hallitus Suomessa vähentäisi tässä tilanteessa yritystukia mm. polttoaineiden ja sähkön osalta sekä suoran tuen osalta. Syytä varmasti olisi erityisesti ns. huonojen tukien osalta. Lobbarit yltävät vasemmalta keskustaan ja oikealle, joten en tähän usko ainakaan tässä tilanteessa.

Kokoomus, SDP ja PS tietävät hyvin, että yritystuet ovat vähentäneet Suomessa tehottomien yritysten poistumista markkinoilta ja hidastaneet rakennemuutosta.