Tuolla kiristetään työntekijäpuolta sopimaan ehdoista työnantajapuolen kanssa ja mikäli ei onnistu niin onhan tuo työnantajan etu että se menisi hallitusohjelmaan.
Saa nyt nähdä kun SAK aloittaa isommat lakot että kenen puntti alkaa tutiseen.
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Lupaava Pauliina Salonen jatkaa HIFK:ssa, RoKille puolustaja OulustaLue lisää »
-
Oilers haavoitti panttereita ja antoi muistutuksen, ettei Stanley Cupia ole vielä voitettuLue lisää »
-
Oilers siirsi mestaruuden ratkaisua − McDavid rikkoi Gretzkyn ennätyksenLue lisää »
-
Kiekko-Espoolle kova kiinnitys − Minttu Tuominen jatkaaLue lisää »
-
Joona Kumpula jatkaa PelicansissaLue lisää »
-
Valtteri Filppulalle elämäntyöpalkinto – myös monia Liiga-nimiä ehdolla European Hockey AwardseissaLue lisää »
Petteri Orpon hallitus
- Viestiketjun aloittaja Tadu
- Alkaa
- 1 241 690
- 15 568
Tuolla kiristetään työntekijäpuolta sopimaan ehdoista työnantajapuolen kanssa ja mikäli ei onnistu niin onhan tuo työnantajan etu että se menisi hallitusohjelmaan.
Saa nyt nähdä kun SAK aloittaa isommat lakot että kenen puntti alkaa tutiseen.
Hyvin yllä olevissa Satosta koskevissa viesteissä näkyy, kuinka vaikeaa on enää edes keskustella. Satonen esitti työmarkkinoita keskustelemaan ja sopimaan, jos Suomen tie työmarkkinoilla löytyisi. Satonen on jo aiemmin tuonut esille viehtymyksensä Ruotsin malliin, jossa vientivetoiset alat tekevät ensin sopimukset ja niistä saadaan pohja muille aloille.
Ruotsin työmarkkinoilla on ollut vuodesta 1997 voimassa niin sanottu teollisuussopimus, joka on työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen yhdessä sopima liittokohtainen vientivetoinen malli. Ruotsissa palkankorotukset muodostuvat vientisektorin korotusten mukaan ja muut alat seuraavat näitä. Poikkeuksia tästä voidaan tehdä vain tietyin tiukoin ehdoin.
Työrauha on toiminut, maan talous on kasvanut ja reaalipalkat nousseet. Yksi syy on teollisuussopimus.
Valtakunnansovittelija Sajavaaran mukaan Ruotsin järjestelmässä on paljon elementtejä, mistä Suomessa voitaisiin ottaa inspiraatiota. Pitäisi avata pelkoja, epäluuloja ja epäluottamusta ja pyrkiä yhteiseen tekemiseen, mistä Ruotsi on hyvä esimerkki. Kaikilla tasoilla tarvitaan vuoropuhelua Suomessa. Ruotsissa osataan paremmin neuvottelemisen kulttuuri.
www.verkkouutiset.fi
Ruotsin työmarkkinoilla on ollut vuodesta 1997 voimassa niin sanottu teollisuussopimus, joka on työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen yhdessä sopima liittokohtainen vientivetoinen malli. Ruotsissa palkankorotukset muodostuvat vientisektorin korotusten mukaan ja muut alat seuraavat näitä. Poikkeuksia tästä voidaan tehdä vain tietyin tiukoin ehdoin.
Työrauha on toiminut, maan talous on kasvanut ja reaalipalkat nousseet. Yksi syy on teollisuussopimus.
Valtakunnansovittelija Sajavaaran mukaan Ruotsin järjestelmässä on paljon elementtejä, mistä Suomessa voitaisiin ottaa inspiraatiota. Pitäisi avata pelkoja, epäluuloja ja epäluottamusta ja pyrkiä yhteiseen tekemiseen, mistä Ruotsi on hyvä esimerkki. Kaikilla tasoilla tarvitaan vuoropuhelua Suomessa. Ruotsissa osataan paremmin neuvottelemisen kulttuuri.
"Suomen työmarkkinoilla kadotettu yhdessä tekemisen henki" | Verkkouutiset
Ruotsissa vientivetoinen malli on taannut työrauhan ja nostanut reaalipalkkoja.
www.verkkouutiset.fi
Satonen ei vaan noita keskusteluja edesauta juuri mitenkään. Isoin ongelma oikeille keskusteluille se, että perälauta,eli lakiehdotus on työnantajille paljon parempi kuin keskusteluissa tarjolla oleva kompromissi.
Satonen voisi myös ajaa Ruotsin mallia, jos siitä niin vaikuttunut on. Tunnetusti hän ajaa ns. rusinat Ruotsin mallista tyyppistä ratkaisua.
@Cobol Toki jos se olisikin niin että työnantaja kunnioittais työntekijää myöskin niin se toimisi.
Mun nykyinen työnantaja ei maksa mun magneettikuvia kun mun olkapää hajos töissä. Kunnalliseen en pääse ja olen Kelan sauraspäivärahalla. Haen saikkua kuukauden välein kun mitään tahoa ei kiinnosta hoitaa tätä kuntoon ja työnantaja on sitä mieltä että mua ei tarvita töissä tällä hetkellä. Itsellä niitä magneettikuvia ei ole varaa maksaa.
Suomessa suurin osa työnantajista ajaa muutenkin vaan omaa etuaan niin miksi työntekijäpuolen pitäisi antaa missään periksi.
Saa nähdä mikä taho hermostuu ensin kun mun olkapään vaivat ei levolla parane? 5kk tässä vasta mennyt. Seuraava palaveri lääkärin ja työnantajan edustajan kanssa ens viikolla.
Mun nykyinen työnantaja ei maksa mun magneettikuvia kun mun olkapää hajos töissä. Kunnalliseen en pääse ja olen Kelan sauraspäivärahalla. Haen saikkua kuukauden välein kun mitään tahoa ei kiinnosta hoitaa tätä kuntoon ja työnantaja on sitä mieltä että mua ei tarvita töissä tällä hetkellä. Itsellä niitä magneettikuvia ei ole varaa maksaa.
Suomessa suurin osa työnantajista ajaa muutenkin vaan omaa etuaan niin miksi työntekijäpuolen pitäisi antaa missään periksi.
Saa nähdä mikä taho hermostuu ensin kun mun olkapään vaivat ei levolla parane? 5kk tässä vasta mennyt. Seuraava palaveri lääkärin ja työnantajan edustajan kanssa ens viikolla.
Satonenhan pyysi työmarkkinajärjestöjä keskustelemaan ja sitten mahdollisesti sopimaan, jonka jälkeen hallitus tulee vastaan. Vastaus työntekijäpuolelta, että ei tiedetä mistä pitäisi keskustella.
Jos olisi työntekijäliiton pomo julkisella puolella tai ei pääosin vientialalla, olisin teettänyt jo aikaa sitten oman esityksen siitä, miten julkisen puolen palkkakehitystä jatkossa rakennetaan osana vientialojen neuvotteluja ja sopimuksia. Korjaa jos olen väärässä, mutta mielikuvani on, että tämä sopisi monille liitoille, koska se olisi pidemmällä tähtäimellä tuottava ja työrauhaa ylläpitävä.
Ei se Suomen talouskasvua tietenkään ratkaisisi, mutta olisi pieni osa yhtenäisempää Suomea jatkossa.
No ainakin OAJ on kantansa esittänyt, mutta ilmeisen turhaan mainitsemistani syistä. Toki ay-liittojenkin väliset ristiriidat vaikeuttaa, ei esimerkiksi tuo vientimalli vientipuolen liitoille ongelma ole. Heille isompia juttuja ovat sitten nuo irtisanomis- ja saikkujutut.
Luulen että työmarkkinajärjestöt kun tulisivat yhteisellä esityksellä uudistuksista ulos, hallituksen olisi sitä seurattava.
Mutta ongelma lienee juuri liittojen erilaiset keskinäiset intressit yhdistettynä epäluuloon työnantajien tavoitteita kohtaan. Tämä olisi hyvä purkaa edes vähän ja päästä eteenpäin.
Kunpa Suomessakin osattaisiin.
Mutta eipä taida näillä Satosilla syntyä…
Ja tietty vika on muiden, kuin Satosten.
Kerrotko, että mikä raha tässä nyt sitten jää yritykselle? Sekö mikä saadaan siitä työstä, jota kukaan ei ole tekemässä?
No, minkäslainen se Sinun ehdotuksesi olisi?
Olisiko sellainen, että julkisen puolen tai ei pääosin vientialalla toimivien liittojen korotukset eivät ylittäisi vientialojen tasoa..? Muuten voisivat sopia, mitä haluavat.
Kuten kirjoitin, olisin teettänyt ehdotuksen. Tutkitaan ja arvioidaan ensin.
Mutta Ruotsin ja Tanskan suuntaan varmaan myös katsottaisiin. Että mitä olisi sieltä sovellettavissa meille.
Kuulostaa erinomaiselta. Ilmoittele, kun olet saanut tutkittua ja arvioitua..
Höh. Minusta vittuilun voi joskus ansaita, mutta ei mielestäni nyt.
Työmarkkinoiden yhteistä näkemystä on syytä hakea ja paljon helpottaisi, jos eri työmarkkinoiden osapuolilla olisi omat esityksensä ratkaistavista asioista ja sellaisia alustavia ratkaisuja, jotka toinen osapuoli voisi hyväksyä. Seuraava isompi lama voi viedä Suomen syvälle, jos emme ole uudistaneet mm. taloutta ja työmarkkinoita.
Miten se nyt noin voi olla jos kerran hajosi töissä?
Työnantajilla on lakisääteisenä pakollisena työntekijän vakuutuksena työtapaturmavakuutus.
Ei työ monessakaan paikassa niin tasaisesti mene, että tekijä y tekee määrän x rahaa työllään joka päivä. Joissain paikoissa toki joutuu hankkimaan sijaisen, joissain paikoissa itse yrittäjä saattaa kääriä hihat. Mutta on myös olemassa töitä, jotka saadaan tehdyksi muiden isommalla työpanoksella, tai sitten työlle ei ole määritelty deadlinea, jolloin päivän tai kahden sairauspoissaolo ei vaikuta laskutukseen millään muotoa. Rahavirta yritykseen päin tulee tasaisesti, valmistui työ sitten tiistaina tai perjantaina.
Ylimääräisiä kuluja toki sairauslomista yrittäjälle kertyy, mutta vaikkapa isojen massojen liukuhihnatyössä ei yksittäisillä sairauspoissaoloilla ole suurta merkitystä kassavirtaan. Tässä voi sitten pohtia työn kustannustehokkuutta, mutta ainakin teollisuuden aloilla näkee tätä, että pienempi porukka saa enemmän aikaiseksi, kuin isompi. Onko kyse sitten työntekijöiden tehottomuudesta, huonosta organisoinnista vai mistä, on eri kysymys.
Usein porukka venyy, mutta sitten jos se pienempi porukka tekisi vakituiseen kaikki hommat, niin väsytään ja työteho sekä työtyytyväisyys laskee ja sitä kautta lopulta tuottavuuskin ja saikutkin lisääntyy.
Tehokkuutta kannattaa ja pitää lisätä, mutta vain järkevin keinoin. Lyhytnäköinen konkreettisen ponnistelun lisääminen(olettaen että mainittavia löysiä ei ole) toimii hetken, mutta vaikutus kääntyy negatiiviseksi aika nopeasti.
Ei työnteon muutenkaan tarvitse eikä kuulu olla mitään supersuorittamista maksimiteholla 8-16. Harva sellaista kauaa jaksaa. Reipas, aktiivinen työtahti ilman lusmuilua on paras.
Satoset on estäneet hyvän neuvottelun kulttuurin jo vuosikymmeniä, vaikka ovat olleet hallitusvastuussa vasta joitain kuukausia. Hitto ne on kyllä.
Jos tämä tarkoittaa sitä, että pyritään ottamaan käyttöön Ruotsin mallista ne osa-alueet, jotka nähdään toimiviksi, ja jätetään ottamatta ne, jotka nähdään huonoiksi, niin tavoitteessa on vaikea nähdä mitään huonoa.
Ei tarkoita ;)
Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä pistää parastaan työmarkkinaseminaarissa sanomalla, että herran pelko on viisauden alku.
Jota sitten pahoittelee lopulta vitsinä. Tässä tarvitaan todellista keskustelua työmarkkinoiden uudistamisesta, eikä pelolla uhkailua.
Paikalla ollut Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kirjoitti X-viestipalvelussa, että hallituksen työmarkkinaseminaari on alkamassa ”kunnon tunnuslauseen alla”.
Pentikäinen kiinnitti huomiota siihen, että Helsingin suomalaisen tyttökoulun juhlasalin rakenteisiin oli kirjattu Raamatusta tuttu lause: ”Herran pelko on viisauden alku.”
Sdp:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen tarttui Pentikäisen viestiin.
– Juuri tällaisen ajattelun takia Suomen työmarkkinoilla yhteistyö ei toimi. Pelko, sanelu ja herravalta eivät ole tätä päivää, Mäkynen kirjoitti X:ssä.
Pentikäisen selvensi, että kyse oli vitsistä.
www.is.fi
Jota sitten pahoittelee lopulta vitsinä. Tässä tarvitaan todellista keskustelua työmarkkinoiden uudistamisesta, eikä pelolla uhkailua.
Paikalla ollut Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kirjoitti X-viestipalvelussa, että hallituksen työmarkkinaseminaari on alkamassa ”kunnon tunnuslauseen alla”.
Pentikäinen kiinnitti huomiota siihen, että Helsingin suomalaisen tyttökoulun juhlasalin rakenteisiin oli kirjattu Raamatusta tuttu lause: ”Herran pelko on viisauden alku.”
Sdp:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen tarttui Pentikäisen viestiin.
– Juuri tällaisen ajattelun takia Suomen työmarkkinoilla yhteistyö ei toimi. Pelko, sanelu ja herravalta eivät ole tätä päivää, Mäkynen kirjoitti X:ssä.
Pentikäisen selvensi, että kyse oli vitsistä.
Sdp:n Mäkynen paheksuu Mikael Pentikäisen päivitystä ”Herran pelosta” – ”Tällaisen ajattelun takia...”
Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan mukaan kyseessä oli vitsi.
www.is.fi
Mitä se sitten tarkoittaa?
Vaikka olen lähes kaikessa asioissa työntekijäliittoja ja demareita vastaan, niin on kyllä ihan vitun typerä provokatiivinen lausunto Pentikäiseltä. Täysin tarpeeton ja rehellisesti ihan vaan tyhmä. Näköjään alkaa siellä päin keulia ihan liikaa.Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä pistää parastaan työmarkkinaseminaarissa sanomalla, että herran pelko on viisauden alku.
Jota sitten pahoittelee lopulta vitsinä. Tässä tarvitaan todellista keskustelua työmarkkinoiden uudistamisesta, eikä pelolla uhkailua.
Paikalla ollut Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kirjoitti X-viestipalvelussa, että hallituksen työmarkkinaseminaari on alkamassa ”kunnon tunnuslauseen alla”.
Pentikäinen kiinnitti huomiota siihen, että Helsingin suomalaisen tyttökoulun juhlasalin rakenteisiin oli kirjattu Raamatusta tuttu lause: ”Herran pelko on viisauden alku.”
Sdp:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen tarttui Pentikäisen viestiin.
– Juuri tällaisen ajattelun takia Suomen työmarkkinoilla yhteistyö ei toimi. Pelko, sanelu ja herravalta eivät ole tätä päivää, Mäkynen kirjoitti X:ssä.
Pentikäisen selvensi, että kyse oli vitsistä.
Sdp:n Mäkynen paheksuu Mikael Pentikäisen päivitystä ”Herran pelosta” – ”Tällaisen ajattelun takia...”
Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan mukaan kyseessä oli vitsi.
Jep. Vitsailulle on aikansa ja paikkansa, ja se ei ole nyt. Tällaisissa kireissä tilanteissa tuollaiset möläytykset on syytä pitää itsellään, kun eivät ole kovin hauskoja, ja antavat ihan perustellun aiheen epäillä, onko kyse vitsailusta alkuunkaan. Hölmö teko.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy