Petteri Orpon hallitus

[penaz]

Olisi työmarkkinoiden etujen mukaista, jos Yrittäjät saisivat kammettua Pentikäisen sivuun.

Ehkä Yrittäjät eivät halua, jos Pentikäinen edustaa hyvin heidän ajatusmaailmaansa ja toimintatapojaan. Ja hyvin näyttävät työnantajien juoksupojat Orpo ja Purra omaksuneen hallituksessa tuon saman herra-asenteen työntekijäliittoja kohtaan.

 

[Cobol]

HS:n haastattelu Ruotsin ”valtakunnansovittelija” eli sovittelutoimiston pääjohtaja Irene Wennemon näkemyksistä kannattaa lukea. Täydellistä palkkamallia ei voi ainakaan heti saada eikä sellaiseen kannata pyrkiä. Ruotsissa meni vuosia löytää toimiva ratkaisu.

Wennemo arvioi, että Ruotsissa hoitajat lukeutuvat lopulta järjestelmän hyötyjiin.

”He usein sanovat, että häviävät tässä järjestelmässä, mutta näin ei ole käynyt. Kun katsotaan nimenomaan toteutuneita palkankorotuksia eikä sovittuja korotusprosentteja, he ovat pärjänneet hyvin”, hän arvioi.

”Totta kai he vertaavat, että esimerkiksi insinöörit saavat vieläkin enemmän.”

Pääjohtajan mielestä Ruotsin kaltaisessa järjestelmässä on vaikeaa tehdä nopeita korotuksia yhden työntekijäryhmän palkkoihin. Muutoksien on oltava hyväksyttäviä kaikille, jottei sopu rapaudu.

”Jos valtio antaa merkittäviä palkankorotuksia yhdelle ryhmälle, se riskeeraa koko sopimusjärjestelmän, koska pian kaikki haluavat saman korotuksen.”

Vaikka nyt on menty meillä enemmän erottavaan kuin yhdistävään suuntaan, yhteistyö yli puolueiden ja työnantaja- sekä työntekijäjärjestöjen rajojen on vaan välttämätöntä. Jokaisen on joustettava jossain.

HS-haastattelu | Suomi haluaa ottaa oppia Ruotsin palkkamallista – Tällaiset neuvot Ruotsin ”valtakunnansovittelija” antaa

Ruotsissa hoitajat kuuluvat järjestelmän voittajiin, vaikka paperilla malli on tiukan vientivetoinen, Ruotsin sovittelutoimiston pääjohtaja Irene Wennemo sanoo HS:n haastattelussa.

www.hs.fi

 

[Cobol]

Ehkä Yrittäjät eivät halua, jos Pentikäinen edustaa hyvin heidän ajatusmaailmaansa ja toimintatapojaan. Ja hyvin näyttävät työnantajien juoksupojat Orpo ja Purra omaksuneen hallituksessa tuon saman herra-asenteen työntekijäliittoja kohtaan.

Vikaa on Orpossa, Kokoomuksessa, PS:ssa ja Purrassa. Kaikkia ratkaisuja ei ole mietitty järjellä. Mutta on myös oppositiossa, työnantaja- ja työntekijäjärjestöissä.

Kun katsotaan taustaa, mikä johti nykyiseen hallitukseen, sieltä löytyy tuttu nimi. Ilman häntä Kok + SDP olisi ollut hyvin mahdollinen tällaisena murrosaikana. Molemmat puolueet ymmärtävät sen. Kuten Osmo Soininvaara totesi haastattelussaan:

Soininvaara nimeää nykyisen hallituksen ”kauhukabinetiksi” ja syyttää tämän syntymisestä entistä pääministeriä Sanna Marinia (sd), joka näki puolueensa paikan ainoastaan oppositiossa. Tämän seurauksena nykyinen hallitus oli ainoa mahdollinen kokoonpano, jonka Kokoomus pystyi muodostamaan.

Koska Suomeen ei tyypillisesti synny vähemmistöhallituksia, Soininvaara uskoo nykyisen hallituksen tilalle tulevan sinipunahallitus sen jälkeen, kun ”demarit vaihtavat puheenjohtajansa Sanna Marinista Antti Lindtmaniin”.

– Uudessa sinipunahallituksessa demarit joutuvat myöntymään taloudellisten tosiasioiden edessä ja suostumaan talouden tasapainottamiseen.

Osmo Soininvaara syyttää Orpon ”kauhukabinetista” Sanna Marinia

Osmo Soininvaara (vihr) ennustaa nykyiselle hallitukselle lyhyttä elinikää.

www.iltalehti.fi

Toivottavasti Soininvaaran ennustus toteutuu Suomen seuraavana hallituksena. Ja näkisin mielelläni puheenjohtajavaihdoksen myös Kokoomuksessa.

 

[Styge]

HS:n haastattelu Ruotsin ”valtakunnansovittelija” eli sovittelutoimiston pääjohtaja Irene Wennemon näkemyksistä kannattaa lukea. Täydellistä palkkamallia ei voi ainakaan heti saada eikä sellaiseen kannata pyrkiä. Ruotsissa meni vuosia löytää toimiva ratkaisu.

Wennemo arvioi, että Ruotsissa hoitajat lukeutuvat lopulta järjestelmän hyötyjiin.

”He usein sanovat, että häviävät tässä järjestelmässä, mutta näin ei ole käynyt. Kun katsotaan nimenomaan toteutuneita palkankorotuksia eikä sovittuja korotusprosentteja, he ovat pärjänneet hyvin”, hän arvioi.

”Totta kai he vertaavat, että esimerkiksi insinöörit saavat vieläkin enemmän.”

Pääjohtajan mielestä Ruotsin kaltaisessa järjestelmässä on vaikeaa tehdä nopeita korotuksia yhden työntekijäryhmän palkkoihin. Muutoksien on oltava hyväksyttäviä kaikille, jottei sopu rapaudu.

”Jos valtio antaa merkittäviä palkankorotuksia yhdelle ryhmälle, se riskeeraa koko sopimusjärjestelmän, koska pian kaikki haluavat saman korotuksen.”

Vaikka nyt on menty meillä enemmän erottavaan kuin yhdistävään suuntaan, yhteistyö yli puolueiden ja työnantaja- sekä työntekijäjärjestöjen rajojen on vaan välttämätöntä. Jokaisen on joustettava jossain.

HS-haastattelu | Suomi haluaa ottaa oppia Ruotsin palkkamallista – Tällaiset neuvot Ruotsin ”valtakunnansovittelija” antaa

Ruotsissa hoitajat kuuluvat järjestelmän voittajiin, vaikka paperilla malli on tiukan vientivetoinen, Ruotsin sovittelutoimiston pääjohtaja Irene Wennemo sanoo HS:n haastattelussa.

www.hs.fi

Näppärästi se kuitenkin jättää kertomatta, että miten ne hoitajat on saatu kuulumaan voittajiin. Toki asiaa on sitten Laboren puolelta avattu, että hoitajille monissa paikoissa palkankorotukset määritellään paikallisen sopimisen kautta. Eli ne palkankorotuksetkin on varmaan sitten todellisuudessa ollut suurempia.

 

[Cobol]

Olisin pitänyt hyvänä, jos työntekijäpuolelta olisi löytynyt valmiutta ja asialistaa kutsua työnantajapuoli kasaan palkkamallin ja mielellään laajemminkin työmarkkinauudistusten edistämiseksi. Työnantajapuoli sitten liikahti ja toivottavasti hoitaa asian niin, että saadaan ensin sopiva ryhmä kasaan ja sitten yhdessä asiat eteenpäin.

SAK, STTK ja Akava nyt ainakin työntekijäpuolelta saatava mukaan ja varmaan on muitakin. EK ja Yrittäjät lienee työnantajapuolta.

Teknologiateollisuuden Ruohoniemi MTV:lle: Työnantajapuoli aikoo olla aloitteellinen palkkamallineuvotteluissa

Työnantajaliitot aikovat kutsua palkkamallineuvottelut koolle.

www.mtvuutiset.fi

 

[Noppa10]

Se ei mennyt työtapaturmana. No, pitkä tarina, Meidän näistä asioista päättävä on pahimman luokan riistäjä joten mitä muuta voi odottaa.

Niin siis, jos kyseessä ei ollut työtapaturma (=töistä johtuva vahinko), niin eihän se korvausvastuu silloin työnantajalla olekaan... Jos teidän vakuutuksissa taas on ollut jotain erityisehtoja työtapaturmien ulkopuolelta, niin sieltähän sen voi suoraan lukea sopimuksista onko työnantaja korvausvelvollinen vai ei. Jos ei ole, niin sitten ei ole. Jos on, niin ei muutakuin riitauttamaan tapaus sitten vaan.

 

[peterra]

Hyvin yllä olevissa Satosta koskevissa viesteissä näkyy, kuinka vaikeaa on enää edes keskustella. Satonen esitti työmarkkinoita keskustelemaan ja sopimaan, jos Suomen tie työmarkkinoilla löytyisi. Satonen on jo aiemmin tuonut esille viehtymyksensä Ruotsin malliin, jossa vientivetoiset alat tekevät ensin sopimukset ja niistä saadaan pohja muille aloille.

Keskustelu, jossa lukitaan tavoitetaso etukäteen lainsäädäntöön, ei ole keskustelu. En keksi tästä kuin tyhmiä esimerkkejä, mutta tämä tuntuu aikuisten ihmisten osalta olevan vaikeaa. Työmarkkinaosapuolilla on täysi oikeus tyrmätä ajatus neuvotteluista, joiden lopputulema on ennakolta määrätty. Mistä neuvotellaan, kun tavoite on jo päätetty?

Käytännössä siis Satonen kertoo, että tällaisen mallin mukaan haluamme tuoda nämä asiat lainsäädäntöön. Sen jälkeen hän paimentaa työmarkkinaosapuolia keskustelemaan, miten tähän malliin päästään. Mun mielestä toi on erittäin hyvä argumentti siihen, ettei ole oikein järkevää keskustella, jos lopputulos on jo ennalta määrätty. Erityisen ongelmallista on se, että toisen neuvotteluosapuolen tavoitteet ovat valmiina siellä, mistä pitäisi neuvotella.

Vientivetoinen palkkamalli on varmasti monella tavalla hyvä, mutta on täysin validi kysymys, miten siihen päästään. Jos nyt tiedämme, että meillä on iso määrä työpaikkoja, jotka ovat kroonisesti palkkakuopassa niin miten heidän palkkaansa saadaan ylös, jos yksi ala sitoo maksimin jo lainsäädännöstä käsin? Satosella on toki myös hyviä puolustettavia argumentteja: yksittäisten alojen kohdalla voidaan tietyissä olosuhteissa sopia myös toisin, jos sille on perusteet.

Ajoitus kuitenkin kertoo siitä, kun viimeisin ala, joka sai tuntuvammat korotukset oli kunta-ala, että tällainen kehitys halutaan estää.

 

[Cobol]

Vientivetoinen palkkamalli on varmasti monella tavalla hyvä, mutta on täysin validi kysymys, miten siihen päästään. Jos nyt tiedämme, että meillä on iso määrä työpaikkoja, jotka ovat kroonisesti palkkakuopassa niin miten heidän palkkaansa saadaan ylös, jos yksi ala sitoo maksimin jo lainsäädännöstä käsin? Satosella on toki myös hyviä puolustettavia argumentteja: yksittäisten alojen kohdalla voidaan tietyissä olosuhteissa sopia myös toisin, jos sille on perusteet.

Ajoitus kuitenkin kertoo siitä, kun viimeisin ala, joka sai tuntuvammat korotukset oli kunta-ala, että tällainen kehitys halutaan estää.

Satonen on virheensä varmasti tehnyt, kuten aiemmin totesin. Mutta keskustella täytyy silti.

Mitä tulee lainattuun osaan, en pidä järkevänä julkisen puolen alojen heilumista korotusten kärjessä. Kyse on osin siitä, että mukautuvammalla palkkapolitiikalla vähennetään osaltaan Suomen velkaantumisvauhtia. [Tätä ajattelua pitäisi toki laajentaa myös mm. veropohjaan. Ansiotuloverotus on keski- ja isommilla palkoilla liiankin tiukkaa, mutta muita ratkaisuja löytyy].

En osta työntekijäpuolen pelottelua siitä, että jos sovitaan vientivetoinen palkkamalli, kuoppakorotuksia ei nähdä. Työnantaja saa edelleenkin maksaa haluamansa palkan yli sopimusten ja paikallisen sopimisen edelleen laajentuessa työntekijän asema vahvistuu niillä aloilla, joilla on työvoimasta pulaa. Tässä voisi käydä vähitellen niin, että on valtakunnallinen perussopimus ja sen yksityiskohdista päätetään paikallisesti. Vähän samaan tapaan siis kuin Ruotsissa.

 

[peterra]

En osta työntekijäpuolen pelottelua siitä, että jos sovitaan vientivetoinen palkkamalli, kuoppakorotuksia ei nähdä. Työnantaja saa edelleenkin maksaa haluamansa palkan yli sopimusten ja paikallisen sopimisen edelleen laajentuessa työntekijän asema vahvistuu niillä aloilla, joilla on työvoimasta pulaa.

Ystäväni (jos näin saa sanoa) Cobol. Miten tämä poikkeaa nykyisestä mallista ja mikä on nykytilanteessa estänyt noita tiettyjä aloja sopimasta enemmän? Ei sille nykyisessäkään mallissa ole mitään esteitä, mutta kuitenkin niistä lainsäädännön minimeistä tuppaa helposti tulemaan myös maksimeita.

Varsinkin kun tiedetään, että julkinen on kroonisessa rahapulassa, tehtiin niin tai näin.

 

[Cobol]

Ystäväni (jos näin saa sanoa) Cobol. Miten tämä poikkeaa nykyisestä mallista ja mikä on nykytilanteessa estänyt noita tiettyjä aloja sopimasta enemmän? Ei sille nykyisessäkään mallissa ole mitään esteitä, mutta kuitenkin niistä lainsäädännön minimeistä tuppaa helposti tulemaan myös maksimeita.

Varsinkin kun tiedetään, että julkinen on kroonisessa rahapulassa, tehtiin niin tai näin.

Vastasin siis kysymykseesi Jos nyt tiedämme, että meillä on iso määrä työpaikkoja, jotka ovat kroonisesti palkkakuopassa niin miten heidän palkkaansa saadaan ylös, jos yksi ala sitoo maksimin jo lainsäädännöstä käsin?

Esim hoitajien palkankorotukset ovat perustuneet hoitajapulaan ja samanlaisia tilanteita tulee jatkossakin. Vastaavasti julkisen puolen korkeimmat työntekijäpalkojen korotusprosentit eivät nousisi yli vientialojen työntekijöiden palkkojen korotusprosenttien.

Työnantajan näkökulmasta tärkeää on helpottaa yksittäisten työntekijöiden palkkaamista ja irtisanomista. Siis samaan tapaan taas kuin Ruotsissa ja Tanskassa yms. Ei nämä puheet siitä, että yksittäisestä työntekijästä on hyvin vaikea päästä eroon Suomessa vaikka perseilee kunnolla, ole keksittyjä.

 

[Sonny Burnett]

Työnantajan näkökulmasta tärkeää on helpottaa yksittäisten työntekijöiden palkkaamista ja irtisanomista. Siis samaan tapaan taas kuin Ruotsissa ja Tanskassa yms. Ei nämä puheet siitä, että yksittäisestä työntekijästä on hyvin vaikea päästä eroon Suomessa vaikka perseilee kunnolla, ole keksittyjä.

Vertasimme Suomea muihin maihin: tällainen työntekijän turva irtisanomiselta on oikeasti Vertasimme Suomea muihin maihin: tällainen työntekijän turva irtisanomiselta on oikeasti

Tämän mukaan potkut eivät ole Ruotsissa yksinkertainen ja helppo juttu. Voi käydä jopa niinkin että vaikka työnantaja antaa potkut niin työt jatkuu silti. Suomessa sentään saa estää rahalla tulemasta takaisin:

"Ruotsissa henkilöperusteinen irtisanominen voidaan todeta pätemättömäksi, jolloin työsuhde jatkuu. Suomessa vastaavissa tapauksissa työntekijälle maksetaan korvauksia, mutta työpaikkaa ei saa takaisin."

 

[Cobol]

Vertasimme Suomea muihin maihin: tällainen työntekijän turva irtisanomiselta on oikeasti Vertasimme Suomea muihin maihin: tällainen työntekijän turva irtisanomiselta on oikeasti

Tämän mukaan potkut eivät ole Ruotsissa yksinkertainen ja helppo juttu. Voi käydä jopa niinkin että vaikka työnantaja antaa potkut niin työt jatkuu silti. Suomessa sentään saa estää rahalla tulemasta takaisin.

Tämä on käyty moneen kertaan läpi tässäkin ketjussa. Aina sen joku kaivaa. Kirjoitin jälleen kerran tarkoituksella "yksittäisestä" tai "yksittäisistä" työntekijöistä. Suuremmissa joukkoirtisanomisissa tilanne on erilainen.

Tanskassa potkut saa syöpäsairas, Ruotsissa uusin työntekijä, Suomessa voi selvitä lomautuksella mutta irtisanomisrahaa ei tipu – näin Pohjoismaat irtisanovat

Tanskan mallissa matala työsuhdeturva kompensoidaan sillä, että työttömäksi jäänyttä ei jätetä yksin työnhaussa.

yle.fi

Järkevintä olisi yksittäistapauksissa ns. Tanskan malli. Siinä palkkaaminen ja irtisanominen on helppoa, mutta alkuun työttömyysturva vankka. Tämä ohjaisi työntekijänkin kehittämään osaamistaan.

 

[peksa]

Niin siis, jos kyseessä ei ollut työtapaturma (=töistä johtuva vahinko), niin eihän se korvausvastuu silloin työnantajalla olekaan... Jos teidän vakuutuksissa taas on ollut jotain erityisehtoja työtapaturmien ulkopuolelta, niin sieltähän sen voi suoraan lukea sopimuksista onko työnantaja korvausvelvollinen vai ei. Jos ei ole, niin sitten ei ole. Jos on, niin ei muutakuin riitauttamaan tapaus sitten vaan.

Tämä onkin kun ortopedin diagnoosi oli jäätynyt olkapää mutta halusi silti mut magneettiin. Ongelma on että talo ei maksa ja kunnalliseen ei diagnoosin perusteella oteta kun työterveyslääkäri pisti lähetteen.. Työnantajan vastine oli etteivät he maksa että olen saikulla sitten niin kauan kun käsi paranee itsestään.

Dilemma tässä onkin että kun oon Kelan rahoilla niin talolla ei ole intressiä saada mua työkuntoon takasin.

 

[Noppa10]

Tämä onkin kun ortopedin diagnoosi oli jäätynyt olkapää mutta halusi silti mut magneettiin. Ongelma on että talo ei maksa ja kunnalliseen ei diagnoosin perusteella oteta kun työterveyslääkäri pisti lähetteen.. Työnantajan vastine oli etteivät he maksa että olen saikulla sitten niin kauan kun käsi paranee itsestään.

Dilemma tässä onkin että kun oon Kelan rahoilla niin talolla ei ole intressiä saada mua työkuntoon takasin.

Mua kyllä edelleen ihmetyttää toi ettei maksa, jos kerran kuuluu työterveyden piiriin. Jos se vamma ei kuulu työterveyden piiriin (mistä siis ilmeisesti työnantajan mielestä kyse), silloinhan työnantaja ei ole korvausvelvollinen. Tai siis, jos kyseessä on työssä vahingoittunut olkapää, silloin työnantaja on korvausvelvollinen, ja se voi toki halutessaan hakea Kelalta korvauksia sitten jälkikäteen.

Avainasia tuossa lienee tosiaan se vastuunjako; meneekö vamma vakuutuksen alle. Jos ei, niin ikävä homma tosiaan, mutta ei se silti ole työnantajan vastuulla huolehtia niistä kuluista siinä tapauksessa.

 

[peksa]

Mua kyllä edelleen ihmetyttää toi ettei maksa, jos kerran kuuluu työterveyden piiriin. Jos se vamma ei kuulu työterveyden piiriin (mistä siis ilmeisesti työnantajan mielestä kyse), silloinhan työnantaja ei ole korvausvelvollinen. Tai siis, jos kyseessä on työssä vahingoittunut olkapää, silloin työnantaja on korvausvelvollinen, ja se voi toki halutessaan hakea Kelalta korvauksia sitten jälkikäteen.

Avainasia tuossa lienee tosiaan se vastuunjako; meneekö vamma vakuutuksen alle. Jos ei, niin ikävä homma tosiaan, mutta ei se silti ole työnantajan vastuulla huolehtia niistä kuluista siinä tapauksessa.

Juttelin oman esimieheni kanssa joka on mun puolella tässä kun se tietää hommat kun itse tehnyt niitä myös. Se sanoi mulle ettei hän voi asialle mitään kun päätökset näistä tekee kaksi henkilöä ja että kun osastolle palkattiin juuri pari uutta niin akuuttia tarvetta ei sen puolesta näytä olevan.

Tämä vaiva ei estä käytännössä kaikkia töitä mutta esim nykytyössäni en pysty tekeen mitään kun raskaita nostoja paljon ennenkuin käsi täysin kunnossa.

Mut tosiaan saa nähdä mikä taho hermostuu ensin jos tämä saikku jatkuu vielä toisen 5kk koska levolla se ei parane eikä jumpalla.

 

[Styge]

Tämä on käyty moneen kertaan läpi tässäkin ketjussa. Aina sen joku kaivaa. Kirjoitin jälleen kerran tarkoituksella "yksittäisestä" tai "yksittäisistä" työntekijöistä. Suuremmissa joukkoirtisanomisissa tilanne on erilainen.

Tanskassa potkut saa syöpäsairas, Ruotsissa uusin työntekijä, Suomessa voi selvitä lomautuksella mutta irtisanomisrahaa ei tipu – näin Pohjoismaat irtisanovat

Tanskan mallissa matala työsuhdeturva kompensoidaan sillä, että työttömäksi jäänyttä ei jätetä yksin työnhaussa.

yle.fi

Järkevintä olisi yksittäistapauksissa ns. Tanskan malli. Siinä palkkaaminen ja irtisanominen on helppoa, mutta alkuun työttömyysturva vankka. Tämä ohjaisi työntekijänkin kehittämään osaamistaan.

Onko kukaan tutkinut, että kuinka paljon lisää työelämästä täysin syrjäytyneitä tällainen uudistus tuo mukanaan?

 

[Noppa10]

Tämä vaiva ei estä käytännössä kaikkia töitä mutta esim nykytyössäni en pysty tekeen mitään kun raskaita nostoja paljon ennenkuin käsi täysin kunnossa.

Mutta avainkysymys onkin korvausvelvollisuuden kannalta, että miten käsi on vahingoittunut. Onko se työssä/työperäistä? Jos on, silloin yksiselitteisesti laki velvoittaa yrityksen maksamaan KAIKKI siitä koituvat kulut. Jos taas kyseessä ei ole työperäinen vamma, silloin yritys saa tehdä mitä lystää korvausten kanssa, kunhan siis maksavat sovitun sairaslomapalkan.

Eli, jos paperityömiehellä jää käsi kahden ison massarullan(?) väliin, on se 100% työnantajan korvattavaa, koska kyseessä on työtä tehdessä sattunut tapaturma. Jos taas kahvitauolla sen kätensä teloneen kaverin kollega läikyttää kahvit päälleen ja saa siitä vammoja, ei työnantajan kai ole mikään pakko korvata muuta kuin se peruslääkärikäynti, koska tapahtuma tapahtunut kuitenkin työajalla.

Ja jälkimmäisessä tapauksessahan se sitten valitettavasti on sinun harteilla se vamman korjaaminen ja siitä aiheutuvien kustannusten hoitaminen.

 

[peksa]

Mutta avainkysymys onkin korvausvelvollisuuden kannalta, että miten käsi on vahingoittunut. Onko se työssä/työperäistä? Jos on, silloin yksiselitteisesti laki velvoittaa yrityksen maksamaan KAIKKI siitä koituvat kulut. Jos taas kyseessä ei ole työperäinen vamma, silloin yritys saa tehdä mitä lystää korvausten kanssa, kunhan siis maksavat sovitun sairaslomapalkan.

Eli, jos paperityömiehellä jää käsi kahden ison massarullan(?) väliin, on se 100% työnantajan korvattavaa, koska kyseessä on työtä tehdessä sattunut tapaturma. Jos taas kahvitauolla sen kätensä teloneen kaverin kollega läikyttää kahvit päälleen ja saa siitä vammoja, ei työnantajan kai ole mikään pakko korvata muuta kuin se peruslääkärikäynti, koska tapahtuma tapahtunut kuitenkin työajalla.

Ja jälkimmäisessä tapauksessahan se sitten valitettavasti on sinun harteilla se vamman korjaaminen ja siitä aiheutuvien kustannusten hoitaminen.

Ei sillai mulla huonosti asiat ole kun yönsä saa nukuttua ilman pillereitä. Mutta lopputiliä ei voi oikeestaan ottaa kun pitää saada selvyys mistä vaiva on peräisin. Tässä on ainoa hyvä puoli että saa hoitaa vammaansa omaan tahtiin eikä työkkäri patistele työnhakuun.

 

[kyykäärme]

Mutta avainkysymys onkin korvausvelvollisuuden kannalta, että miten käsi on vahingoittunut. Onko se työssä/työperäistä? Jos on, silloin yksiselitteisesti laki velvoittaa yrityksen maksamaan KAIKKI siitä koituvat kulut. Jos taas kyseessä ei ole työperäinen vamma, silloin yritys saa tehdä mitä lystää korvausten kanssa, kunhan siis maksavat sovitun sairaslomapalkan.

Eli, jos paperityömiehellä jää käsi kahden ison massarullan(?) väliin, on se 100% työnantajan korvattavaa, koska kyseessä on työtä tehdessä sattunut tapaturma. Jos taas kahvitauolla sen kätensä teloneen kaverin kollega läikyttää kahvit päälleen ja saa siitä vammoja, ei työnantajan kai ole mikään pakko korvata muuta kuin se peruslääkärikäynti, koska tapahtuma tapahtunut kuitenkin työajalla.

Ja jälkimmäisessä tapauksessahan se sitten valitettavasti on sinun harteilla se vamman korjaaminen ja siitä aiheutuvien kustannusten hoitaminen.

Sitten on taas sellaisia tapaturmia, joissa ollaan harmaalla alueella. Työkaverin polvi hajosi töissä, kun hän kumartui lisäämään paperia kopiokoneeseen. Se ei kelvannut työtapaturmaksi, koska vakuutusyhtiö ei selvityksen perusteella uskonut, että polvi hajosi töissä. Varmaan hajoamisessa oli osana esimerkiksi työkaverini ylipaino ja muitakin syitä saattoi olla, mutta kyllä tuo lopullinen rikkoutuminen tapahtui töissä, työaikana ja työtehtävää tehtäessä.

 

[Moderaattorit]

@peksa @Noppa10 (ja miksei muutkin)
Teillä on kyllä oikein hyvä ja asiallinen keskustelu käynnissä. Se ei nyt kuitenkaan varsinaisesti hallitukseen liity, joten sen vuoksi koemme nyt tarpeelliseksi huomauttaa keskustelun rönsyilemisestä.

Modet

 

[Mojo]

Kannatetaan. Ei se voi olla mikään perusoikeus asua kalliilla alueella kalliissa asunnossa, ellei sitä kykene itse kustantamaan.

Perustuslakivaliokunta: Jos saat toimeentulotukea, sinua voidaan vaatia muuttamaan halvempaan asuntoon

Hallituksen esitys toimeentulotuen saajien asumismenoista säästämiseksi on perustuslain mukainen, katsoo eduskunnan perustuslakivaliokunta.

www.mtvuutiset.fi

 

[UnenNukkuja]

Kannatetaan. Ei se voi olla mikään perusoikeus asua kalliilla alueella kalliissa asunnossa, ellei sitä kykene itse kustantamaan.

Perustuslakivaliokunta: Jos saat toimeentulotukea, sinua voidaan vaatia muuttamaan halvempaan asuntoon

Hallituksen esitys toimeentulotuen saajien asumismenoista säästämiseksi on perustuslain mukainen, katsoo eduskunnan perustuslakivaliokunta.

www.mtvuutiset.fi

Mutta onneksi näin:

Toiseksi perustuslakivaliokunta edellytti, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan tulee täsmentää lakia sillä tavalla, että siinä olevat erityiset perusteet poiketa asumismenojen katosta tehdään oikeusharkintaiseksi.
Viranomaisen tulee siten ottaa erityisperusteet huomioon toimeentulotukipäätöksen teossa, jos kriteerit täyttyvät. Perusteita voivat olla esimerkiksi pitkäaikainen, vakava sairaus, vammaisuus tai korkea ikä.

 

[douppi]

Itse olin aiemmin Orpon hallitusohjelman takana jos ei ihan 100 % niin ainakin 90 %. Kun laskelmat ja lausunnot hallitusohjelman vaikutuksista eri ryhmille saatiin julkisuuteen, paljastui mielenkiintoinen asia. Tavoiteasettelu oli liiaksi ideologinen vaikka hallitusohjelman tekstissä puhuttiinkin taloudesta ja eri tavoin Suomen laittamisesta raiteilleen.

Kokoomuksen sisällä on asiasta keskustelua ja itse käyn sitä useammassa ryhmässä. Into uudesta hallituksesta ei ole suinkaan hiipunut, mutta moni näkee vaaran merkkejä osin nuorten, osin lapsiperheiden, osin opiskelijoiden, osin osa-aikaisten ja monen muun ryhmän tulevaisuuskuvan muuttumisessa.

SDP ja Kokoomus voivat löytää toisensa ja sanoisin, että siihen on todellinen tarve.

Hyvin ymmärrettävää, että näkee riskejä leikkauksissa. Ja varsinkin siinä tapauksessa, jos/kun niitä voi kasaantua yhdelle taloudelle. Niissä tilanteissa toivon valtiolta jonkinlaista kohtuullistamista, ja koska työelämän ulkopuolella olevia toivotaan hartaasti töihin tavalla tai toisella, niin tosiaan sen työttömyystuen suojaosan kohdalla voisi olla pohdinnan paikka palautukseen. Jos esimerkiksi perheestä on vaan 1 töissä ja sekin ei -täyspäiväsesti, niin olisi perusteltua.

Opiskelijoista en ole huolissani, siellä on mahdollisuuksia enemmän, ja osa-aikatöitäkin aika hyvin tarjolla varsinkin isommissa kaupungeissa. Tulorajat kuitenkin poistaisin heti. Myös lainaosan nostaminen on hyvinkin ok mun mielestä sinne. Olisin itsekin varmaan ottanut, niin vähempi työmäärä olisi voinut riittää.

Mutta tosta veroalesta kuuluu kaikkialta vähän erikoista kommenttia (ei sulta Cobol siis vaan yleisesti). Eli niin kauan kun minä olen työelämässä ollut, niin on kuulunut lähes kaikkialta kitinää kun ei jää käteen palkasta niin paljon kun pitäisi. Nyt kun hallitus suunnittelee edes pientä tuloveron alea, niin sekin on huono. Eli onko ihminen ikinä tyytyväinen. Leikataan liikaa ja liian vähän, verokarhu vie liikaa ja liian vähän...samaan aikaan :)

 

[Mojo]

Mutta onneksi näin:

Toiseksi perustuslakivaliokunta edellytti, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan tulee täsmentää lakia sillä tavalla, että siinä olevat erityiset perusteet poiketa asumismenojen katosta tehdään oikeusharkintaiseksi.
Viranomaisen tulee siten ottaa erityisperusteet huomioon toimeentulotukipäätöksen teossa, jos kriteerit täyttyvät. Perusteita voivat olla esimerkiksi pitkäaikainen, vakava sairaus, vammaisuus tai korkea ikä.

Tottakai nuo seikat täytyy ottaa huomioon. Noin muuten on enemmän kuin tervetullutta karsia tukia "liian kalliisiin" asuntoihin, koska ei se ole yhteiskunnan tehtävä tukea ns. pelipaikoilla asumista.

 

[penaz]

Eli onko ihminen ikinä tyytyväinen. Leikataan liikaa ja liian vähän, verokarhu vie liikaa ja liian vähän...samaan aikaan :)

Ei sinulle tullut mieleen, että on olemassa hyvin ansaitsevia ihmisiä ehkä jopa Kokoomuksessa, jotka eivät pidä oikeudenmukaisena Orpon ja Purran linjaa alentaa rikkaitten verotusta samaan aikaan kun hallitus kurittaa köyhimpiä ja joutuu ottamaan paljon lisää velkaa. Eivät kaikki ihmiset ajattele aina pelkästään omaa etuaan.