Petteri Orpon hallitus

[Cobol]

Satonen kyllä puhuu 100 000 uudesta työpaikasta.

Kuten totesin, osa ministereistäkin sekoittaa termit.

Todella haastava tilanne. Korot ja inflaatio korkeina, joten monetkaan maat eivät investoi.
Kyllä tässä tarvitaan aitoa kolmikantaista neuvottelua, jossa ei pelkästään kuunnella EK:n/Suomen Yrittäjien mielipiteitä.
Toivottavasti ylipäätään saadaan sota loppumaan, joka nostanut kaikkia hintoja. Työnhintaa, ruuan hintaa, energian hintaa. Yleinen hintatason nousu ei kyllä todellakaan johdu työmarkkinaosapuolista eikä hallituksesta.

Näin on. Mutta kovin kauaksi on SAK vasemmalle liukunut taistellessaan mm. pitkäaikaistyöttömien työllistämistä ja yritysten uusien työntekijöiden palkkaamista vastaan.

Orpon hallitus pyrkii saamaan Suomeen pohjoismaiset työmarkkinat. Sen myönnän, että tässä pyrkimyksessä on katseltu sopivia rusinoita pullasta ottamatta koko pullaa mm. Tanskasta. Ei tietenkään voikaan suoraan ottaa, koska Tanska on hyvin erilainen maa mm. työvoiman saatavuuden osalta ja kohtaanto-ongelmat poikkeavat Suomesta.

 

[Normandia]

Kuten totesin, osa ministereistäkin sekoittaa termit.

Hienoa kun meidän työministeri sekoittaa termit.
Kuten Orpokin.

Petteri Orpo: Hallitus tavoittelee 100 000 uutta työpaikkaa Suomeen

”Tavoittelemme reformeja ja uudistuksia, joilla maahan syntyy 100 000 uutta työpaikkaa seuraavan neljän vuoden aikana.”

www.uusisuomi.fi

Orpo haluaa 100 000 uutta työllistä – näin temppu tehdään

Työllisyyden tutkijoiden mielestä tavoite on mahdollinen, mutta vaatii sekä tiukkoja toimia että onnekkaita suhdanteita.

yle.fi

 

[Boogey]

Sanotaan näin, että tulkintasi ei ehkä osu. Oikeisto on kannattanut tukityöllistämistä ja monia muita tukia, jotka ovat helpottaneet työvoiman palkkaamista. Sehän on myös työnantajien etu kun osa palkasta tulee eri tavoin tukina.

Tämä hallitus otti kuitenkin kolmeen edelliseen verrattuna osa-aikatyöhön (joka on vielä muita työntekijöitä tärkeämpi osatyökykyisille) erilaisen kannan edeltäjiinsä nähden. Sitä kummeksun itse.

Oma ajatteluni on se että työttömyydestä on helpompi päästä kiinni osa-aikatyöhön kuin suoraan kokopäivätyöhön. Mutta kun edellytykset ja taloudellinen tilanne osalla kohenee, on mahdollisuudet siirtyä osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön aiempaa paremmat. Siksi osa-aikatyö väliportaana on todella tärkeä ja siihen tulisi panostaa.

Orpon hallituksen osalta osatyökyky on kyllä kirjattuna hallitusohjelmaan, mutta konkretia taitaa vielä vähän uupua? Onko se sitten esim. osatyökyvyttömyyseläkkeen ja työnteon yhteensovittamista? Osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevista taitaa kuitenkin suuri osa olla työpaikassa kiinni?

Jos luet Vihriälän tekstin uudelleen huomaat, että hän näkee nykyisen tilanteen niin haastavana, että ensimmäinen tehtävä on karsia tukia. Samaan aikaan tulee valmistella konkreettisia toimia talouskasvun ja työperäisen maahanmuuton voimistamiseksi. Tukien karsinta on siis palokuntalaistoimi, jonka jälkeen päästään rakentamaan kasvua.

Olen hyvin pitkälti samaa mieltä Vihriälän tekstistä mutta itse tulkitsen sitä niin, että on lyhyellä tähtäimellä ja keski-pitkällä aikavälillä vaikuttavia toimia joita molempia pitää tehdä juuri nyt.

Tällä hetkellä nimenomaan keski-pitkän aikavälin kehityksestä olen enemmän huolissaan, noista mainituista syistä (opiskelijat + maahanmuutto) johtuen. Onneksi myös näiden toimien osalta pelivaraa korjaamiseen on, ja sitä todellakin odotan hallituksen tekevän.

 

[Cobol]

Tämä hallitus otti kuitenkin kolmeen edelliseen verrattuna osa-aikatyöhön (joka on vielä muita työntekijöitä tärkeämpi osatyökykyisille) erilaisen kannan edeltäjiinsä nähden. Sitä kummeksun itse.

On syytäkin kummeksua. Pidin alkuun hyvänä linjauksena, mutta kuplassani eräs asiaan perehtynyt avasi todennäköisistä seurauksista, joten muutin osin kantaani. Tässähän käy jopa niin, että se osa-aikaisen työn voi jättää kun iso osa tuista lähtee, ja siirtyä sen jälkeen pois työmarkkinoilta. Hän avasi, miten tämä on mahdollista ja millä edellytyksillä tämä voi toimia. Muistaakseni lapsiasiainvaltuutetun lausumassa hallitukselle on tätä myös avattu.

Olen hyvin pitkälti samaa mieltä Vihriälän tekstistä mutta itse tulkitsen sitä niin, että on lyhyellä tähtäimellä ja keski-pitkällä aikavälillä vaikuttavia toimia joita molempia pitää tehdä juuri nyt.

Tällä hetkellä nimenomaan keski-pitkän aikavälin kehityksestä olen enemmän huolissaan, noista mainituista syistä (opiskelijat + maahanmuutto) johtuen. Onneksi myös näiden toimien osalta pelivaraa korjaamiseen on, ja sitä todellakin odotan hallituksen tekevän.

Kyllä, molempia linjoja on syytä tehdä samaan aikaan. Käytännössä se tarkoittaa valtion menojen vähentämistä, koska valtiolle julkiselle puolelle on tulossa ja tulee koko ajan uusia menoja (mm. korot, sosiaalimenot) vuosittain.

Pelkästään sosiaalimenot nousivat 2018 noin 70 mrd -> noin 76 mrd vuonna 2020. Vuonna 2021 oltiin jo yli 78 mrd. Tämä siis toteuma, ei ennakkolaskelma. Näistä julkinen osuus on luokkaa 51 prosenttia. Loput lähinnä työnantajat ja työntekijät.

Ymmärrän hyvin, että julkisen puolen menoja tulee leikata. Kyse on edelleen siitä, miten se tehdään. Osaltani olen nostanut esille suurimman menon eli eläkkeet, joista saisi myös leikata maksussa olevia indeksijarrulla tai muulla tavalla.

 

[ultrar]

Pitkäaikaistyöttömiä on erittäin paljon suhteessa mm. Pohjoismaihin. Näin käy kun työmarkkinat joustavat liian vähän. Vaikeasti työllistyvät eivät silloin työllisty juuri lainkaan.

Vanhan toistoa jo, mutta tätä ongelmaa liian harva oikeasti tiedostaa tai halua ymmärtää. Olen itse johtaja rekrytoinnista meille vastaavan kanssa keskustellaan tästä säännöllisesti. Jokainen harhaluoti rekrytoinnissa maksaa todella paljon, etenkin jos tämä rekrytoitu joutuukin jossain vaiheessa ennenaikaiselle sairauseläkkeelle. Toisaalta isot toimijat, kuten mekin, niin työntekijän irtisanominen meille on lähes mahdotonta, se vaatii työntekijältä todella raskauttavia tekoja, jotta se on mahdollista. Huono työteho tai jatkuvat poissaolot eivät tietenkään anna mitään mahdollisuutta irtisanomiseen, ei päihteiden käyttö tai huono kohtelu työkavereita kohtaan. Iso työnantaja joutuu ymmärtämään, että näitä "vääriä" rekrytointejakin tulee, mutta pienelle yritykselle ne ovatkin iso ongelma.

Tämä väkisin johtaa siihen, että tietyt ryhmät eivät juuri työllisty, eikä sitä voi laittaa työnantajien syyksi. Toisaalta keinoja tämän muuttamiseksi olisi olemassa, mutta epäilen, ettei ne menisi esim. SAK:n kohdalla läpi koskaan. Työntekijän kohdalla työnteon kannusteet taas ovat oma haasteensa. Niin pitkään kun Kelan korvauksilla tienaa saman kuin työtä tekemällä, niin on vaikea saada näitä, usein työkykyisiä töihin. Mikäli sitten otat työn ja samalla laskee tuet, niin lopputulos on +-0 eli ei kannusta työntekoon. Tässä vaiheessa on helppoa sanoa, että nostetaan palkkoja niin, että kaikki saavat enemmän ja tämän työttömän kannattaa lähteä myös töihin. Tämäkään ei ole niin yksinkertaista, koska niin monien yritysten osalta kannattavuus romahtaisi. Joko jouduttaisiin nostamaan hintoja, kustannusinflaatio laukkaisi rajuna ja sehän onkin jo päällä meillä. Myös entistä harvemmalla olisi varaa käyttää erilaisia palveluita.

Varmasti pitää tehdä monia asioita samaan aikaan, mutta on myös uskallettava koskea yhteiskunnan tukiin, jolloin työnteon kannuste kasvaisi. Samoin olisi uskallettava esim. helpottaa sitä irtisanomista, jos esim. me palkkaisimme 10 pitkä-aikaistyötöntä ja huomaisimme, että osalla heistä ei vain ole kykyä, halua tai osaamista valittuun työhön. Itse tekisin näiden pitkä-aikaistyöttömien kohdalla sopimuksen tyyliin, aloitus pienemmällä tuntimäärällä, jolloin sopeutuminen takaisin työelämään ei ole liian raju, puolen vuoden jälkeen voitaisiin tarkastaa tilannetta, onko mahdollisuus nostaa työtunteja jne. Alkuun heidän saamansa tuet eivät laskisi ollenkaan, vaan saatava palkka olisi jopa kokonaan ylimääräistä tuloa, siitä tuntimäärien kasvaessa myös tuet laskisivat. Tietysti silloin kun kelan tuet ovat erittäin korkeat, niin tämä ei voi toimia matalapalkka-aloilla.

Kukaan ei häviä, kaikki voisivat voittaa, etenkin työntekijä ja valtio, mutta työnantajalla olisi se optio lopettaa työsuhde, mikäli ilmenee liian suuria ongelmia henkilön työllistämisessä. Pitäisihän siellä olla myös pieni porkkana yritykselle kuitenkin esim. työnantajamaksujen muodossa helpotusta. Mikään ei ole näin yksinkertaista, mutta nyt pitäisi löytyä tahtoa sopia ja joustaa, niin hallituksen sisältä, kuin myös oppositiosta ja järjestöt ovat sitten oma lukunsa.

 

[Cobol]

Kukaan ei häviä, kaikki voisivat voittaa, etenkin työntekijä ja valtio, mutta työnantajalla olisi se optio lopettaa työsuhde, mikäli ilmenee liian suuria ongelmia henkilön työllistämisessä. Pitäisihän siellä olla myös pieni porkkana yritykselle kuitenkin esim. työnantajamaksujen muodossa helpotusta. Mikään ei ole näin yksinkertaista, mutta nyt pitäisi löytyä tahtoa sopia ja joustaa, niin hallituksen sisältä, kuin myös oppositiosta ja järjestöt ovat sitten oma lukunsa.

Tämä on aivan perusasia kun puhutaan työttömyyden vähentämisestä ja Suomen talouskasvusta. Palkkaamisen ja irtisanomisen helpottaminen ns. yksilösyillä antaisi suurten yritysten lisäksi myös luokkaa 10-50 työntekijän yritysjohdolle paremmat mahdollisuudet palkata uusia työtekijöitä.

 

[Byvajet]

Niin pitkään kun Kelan korvauksilla tienaa saman kuin työtä tekemällä, niin on vaikea saada näitä, usein työkykyisiä töihin.

Kaikella kunnioituksella, mutta tämähän on roskaa. Osa työttömistä on vain saamattomia, mutta joukossa on myös ihmisiä, jotka ihan toden teolla hakevat työtä sitä saamatta. Syy on se, että he eivät kelpaa työnantajille.

Vaikka irtisanominen koeajalla on helppoa, siitä huolimatta työnantajat eivät tahdo antaa pitkäaikaistyöttömyyteen ajautuneille tai mielenterveystaustaisille mahdollisuutta. Vaikka palkkoja laskettaisiin, työnantajat eivät siitä huolimatta tahtoisi antaa pitkäaikaistyöttömille tai mielenterveystaustaisille mahdollisuutta.

Palkanalentamispuheet liittyvät yritysten haluun tehdä enemmän voittoa. Työntekijöille asetetut kriteerit tuskin laskisivat. Vaikka palkat laskisivat, Gigantti ei silti tahtoisi töihin terapialomaltaan palailevaa keski-ikäistä Joukoa, vaan se tahtoisi aggressiivisesti myyvän nuoren Maken.

Olen jo ties kuinka monta kertaa ehdottanut palvelua, jossa yritykset, jotka eivät löydä työvoimaa täysipäiväisiin työpaikkoihin, kertoisivat tarpeestaan. Niihin olisi viranomaisenkin helppo ohjata työttömiä. Kaikki tiedot vain rehellisesti esiin ja kohtaanto-ongelmaa ratkaisemaan.

En kuitenkaan lainkaan usko, että yrityksillä olisi halu antaa mahdollisuus vähemmän tehokkaille, koska jos olisi, ne olisivat perustaneet tuollaisen palvelun itse. Yritykset valittelevat työvoimapulaa, mutta ne eivät sano ääneen, että tarjolla oleva työvoima ei kelpaa, vaikka se kuinka tahtoisi tehdä työtä.

Hallitus näyttää tekevän kaikkensa, jotta meillä olisi jatkossa entistä enemmän ihmisiä, jotka eivät kelpaa yrityksille. Kun pitäisi panostaa ongelmien ennaltaehkäisyyn ja koulutukseen, joka tuottaisi yrityksille työtä osaavia ja työhön pystyviä ihmisiä, niin sen sijaan kasvatetaan syrjäytyvien ja osaamattomien joukkoa.

Ihmisen asema työmarkkinoilla vakiintuu, kun:

-Hänellä on koulutuksen tuoma perusosaaminen. Siksi tarvitsemme satsausta koulutukseen. Nyt koulut on alettu nähdä päivähoito- tai läpijuoksupaikkoina, joissa tuotetaan pätevyyksiä paperilla, vaikka osaaminen on surkeaa.

-Ihminen saa harjoitella työssään koulutuksessa opeteltuja perustaitoja. Tähän vaaditaan työnantajien tuki. Jos työnantajille kelpaavat vain valmiiksi tehokkaat osaajat, veronmaksajien satsaus koulutukseen menee hukkaan.

-Ihmisen elämästä ja työympäristöstä rakennetaan hänen mielenterveyttään tukeva. Vain tasapainoinen, liikaa stressaamaton ihminen pystyy pitämään itsensä kasassa työuran kymmenet vuodet. Kilpailusta ja pinnistelystä on päästävä eroon. Ne eivät ole ihmisille ominaisia. Sen sijaan matalan tehokkuuden puuhailu on. Työkulttuuria on kehitettävä tehokkuudesta kohti puuhailua, jotta mielenterveysongelmat eivät räjähdä käsiin.

Jo tällä hetkellä joka kymmenes suomalainen aikuinen syö mielialalääkkeitä ja ongelmien määrä sen kuin kasvaa. Meidän on tuhottava nykyinen tehokkuuskulttuurimme, jos tahdomme vuosikymmeniä töissä jaksavia ihmisiä. Kun ihminen kesken työuransa loppuun ajettuna tipahtaa, niin sen jälkeen hänestä vasta kallis tuleekin.

Kaikenlaiset tempputyöllistämiset ja kurssitukset ovat pelkkää kaverikapitalismia, jolla siirretään veronmaksajien rahaa yrittäjille. Temppuilun sijaan täytyy pyrkiä kasvattamaan ja kouluttamaan ihmisiä, joilla on pysyvä kysyntä työmarkkinoilla, vaikka he välillä sieltä tipahtaisivatkin.

Ja yksilönvastuuseen vetoaminen on ihan joutavanpäiväistä. Sitä ei voi tiedollisesti perustella. Tarvitaan kollektiivista vastuuta, johon osallistuvat niin työntekijät kuin yritykset kuin valtiovaltakin. Tällä hetkellä suunta valitettavasti näyttää olevan yhteistyön sijaan riitaisuuteen ja kulttuuriin, jossa keskinäinen luottamus katoaa.

 

[ultrar]

Vaikka irtisanominen koeajalla on helppoa, siitä huolimatta työnantajat eivät tahdo antaa pitkäaikaistyöttömyyteen ajautuneille tai mielenterveystaustaisille mahdollisuutta. Vaikka palkkoja laskettaisiin, työnantajat eivät siitä huolimatta tahtoisi antaa pitkäaikaistyöttömille tai mielenterveystaustaisille mahdollisuutta.

Ensinnäkin tiedoksi, ettei se irtisanominen edes koeajalla ole niin helppoa, ei ainakaan suurelle yritykselle. Tuo on joku ihmeellinen luulo, mikä ei pidä paikkaansa. Olen viimeeksi viime viikolla ollut keskustelemassa työsuhdejuridiikasta ja myös tätä asiaa käytiin runsaasti lävitse.

Olen jo ties kuinka monta kertaa ehdottanut palvelua, jossa yritykset, jotka eivät löydä työvoimaa täysipäiväisiin työpaikkoihin, kertoisivat tarpeestaan. Niihin olisi viranomaisenkin helppo ohjata työttömiä. Kaikki tiedot vain rehellisesti esiin ja kohtaanto-ongelmaa ratkaisemaan.

Liittyy edelliseen, työnantajalle tulisi kohtuuton riski tässä tilanteessa. Työntekijöitä, jotka olisivat täysin soveltumattomia, mutta irtisanominen ei ole läpihuutojuttu.

Työkulttuuria on kehitettävä tehokkuudesta kohti puuhailua, jotta mielenterveysongelmat eivät räjähdä käsiin.

Tämän täytyy olla vitsi! Voin kertoa, että tehokkusvaateet vain kasvavat. Ymmärrän sen varjopuolen ja olen myös huolissani siitä, mutta suurin osa yrityksistä hakee jatkossakin entistä enemmän tehokkuutta. Puuhailu voi sopia tuonne idän suunnalle ja ehkä se on sitten se onnela. Mutta silti sen tehokkuuden ei aina tarvitse olla huono asia, sitä pitää osata johtaa ja siitä pitää osata myös palkita.

Ja yksilönvastuuseen vetoaminen on ihan joutavanpäiväistä. Sitä ei voi tiedollisesti perustella. Tarvitaan kollektiivista vastuuta, johon osallistuvat niin työntekijät kuin yritykset kuin valtiovaltakin. Tällä hetkellä suunta valitettavasti näyttää olevan yhteistyön sijaan riitaisuuteen ja kulttuuriin, jossa keskinäinen luottamus katoaa.

Tästä täsmälleen samaa mieltä ja nyt heittäisin ison piikin SAK:n suuntaan, siellä on ollut jo kauan vain se oma näkökulma vahvana ajurina. Mutta samaan aikaan yhteistyö pitäisi olla kaikkien tahojen tavoite. Sinulla oli paljon hyvää muuten tuossa kirjoituksessasi, vaikka muuten nostinkin tietyt asiat nyt esille.

 

[Normandia]

Hyviä keinoja työttymyyden vähentämiseen tulee ilmi THL:n johtavan tutkijan Minna Kivipellon listaltakin.
Erikoistunut juuri työttömyyden syihin THL:ssä. Juuri sellaista asiantuntemusta, jota toivottavasti hallitus kuuntelee.

Työttömät

• Vuodesta 2025 alkaen työvoimaviranomaiset (kunnat), hyvinvointialueet ja Kela toteuttavat uuden lain mukaista työllistymistä edistävän monialaisen tuen yhteistoimintamallia. Yli 3 kk vuodessa työttömänä olleet ohjataan näihin monialaiseen tuen yksiköihin palvelutarpeen arviointia varten. Selvitetään henkilön työkyky ja terveys, osaaminen ja työllisyysmahdollisuudet. Tarvittaessa eläkeselvitys ja ohjaaminen oikealle etuudelle.
• Hallitusohjelman ehdotuksen mukaisesti otetaan käyttöön osatyökyvyttömyyden ja täyden työkyvyttömyyseläkkeen lineaarimalli, joka tukee palkan ja eläkkeen yhteensovittamista.
• Osatyökykyisiksi todetut työttömät ohjataan IPS-työhönvalmennukseen, jossa etsitään työpaikka, joka vastaa asiakkaan osaamista, voimavaroja ja mielenkiinnon kohteita.
• Osa-aikatyötä lisätään ja sosiaaliturvan saajien osa-aikatyön tekemistä helpotetaan määräajaksi (esim 6 kk).
• Sosiaalityöntekijöiden toimivaltaa työttömän sosiaalityön asiakkaan tilanteeseen liittyvissä päätöksissä parannetaan (esim valta päättää palkkatuetusta työstä).
• Palkkatuen työssäoloehdon kerryttämistä ei poisteta.

Toimeentulotuen saajat

• Yli 3 kk vuodessa toimeentulotukea saaneet ohjataan monialaiseen tuen yksiköihin palvelutarpeen arviointia varten. Selvitetään henkilön työkyky ja terveys, koulutus ja työllisyysmahdollisuudet. Tarvittaessa eläkeselvitys ja ohjaaminen oikealle etuudelle, hoitoon tai kuntoutukseen.
• Toimeentulotuen alentamistapauksissa tuen hakija/saaja ohjataan Kelasta hyvinvointialueen monialaiseen tiimiin palvelutarpeen arviointia varten. Hallituksen ehdotus tämänkaltaisen ohjauksen lakkauttamisesta perutaan.
• Sosiaalityöntekijät tukevat täydentävällä ja ehkäisevällä toimeentulotuella toimeentulotukea tarvitsevien asaikkaidensa osallistumista, terveydentilan selvityksiä ja hoitoon hakeutumista, urasuunnittelua ja hakeutumista työllisyyttä edistäviin palveluihin.

Näin työttömyyttä saadaan vähennettyä – johtava tutkija laati listan

Työttömyysturvan suojaosaa pitäisi korottaa eikä poistaa, arvioi THL:n johtava tutkija. MTV:n SOS-ohjelmassa vieraillut asiantuntija kertoo myös uudesta tutkimuksesta, jonka mukaan toimeentulotukea alentamalla ihmisiä ei saada työllistymään. Työttömille hän penää kunnon palveluita.

www.mtvuutiset.fi

 

[Tami Talk]

Hyviä keinoja työttymyyden vähentämiseen tulee ilmi THL:n johtavan tutkijan Minna Kivipellon listaltakin.
[/URL]

Eikös nuo toimenpiteet kuulosta siltä, että taas ollaan paisuttamassa julkista sektoria ja lisäämässä sosiaalitätejä istumaan tiskien taakse..?

Miksei vaan tehdä sellaisia uudistuksia, että työnteko on aina kannattavaa ja kaikkien kannattaa mennä töihin tai alkaa yrittäjiksi..?

Milloin me päästään eroon näistä julkista sektoria paisuttavista sosialistihallituksista?

 

[Normandia]

Eikös nuo toimenpiteet kuulosta siltä, että taas ollaan paisuttamassa julkista sektoria ja lisäämässä sosiaalitätejä istumaan tiskien taakse..?

Miksei vaan tehdä sellaisia uudistuksia, että työnteko on aina kannattavaa ja kaikkien kannattaa mennä töihin tai alkaa yrittäjiksi..?

Milloin me päästään eroon näistä julkista sektoria paisuttavista sosialistihallituksista?

Kauniita sanoja, mutta meijän kansa voi päiväpäivältä huonommin. Kyllä ihmisten mielenterveysongelmat pitää saada vähenemään, ennenkuin voidaan ajatella että ihmiset kouluttautuu tai työllistyy.

Minusta THL:n listassa on monia hyviä keinoja. Toki voidaan lakaista ihmisten huonovointisuus matonalle. Mutta mahtaakohan se saada Suomen työmarkkinat nousuun, tuskin.

 

[Styge]

Eikös nuo toimenpiteet kuulosta siltä, että taas ollaan paisuttamassa julkista sektoria ja lisäämässä sosiaalitätejä istumaan tiskien taakse..?

Miksei vaan tehdä sellaisia uudistuksia, että työnteko on aina kannattavaa ja kaikkien kannattaa mennä töihin tai alkaa yrittäjiksi..?

Milloin me päästään eroon näistä julkista sektoria paisuttavista sosialistihallituksista?

Koska pienimmät palkat on jo nyt niin pieniä, että niillä hädin tuskin tulee toimeen. Saati että työ on osa-aikaista. Ja jos sosiaalitukia kovasti leikataan, niin niilläkään ei enää pärjää edes vaatimattomassa arjessa. Ja palkkojen nousuhan ei myöskään toki ole vaihtoehto.

 

[Lynx_j]

Ensinnäkin tiedoksi, ettei se irtisanominen edes koeajalla ole niin helppoa, ei ainakaan suurelle yritykselle. Tuo on joku ihmeellinen luulo, mikä ei pidä paikkaansa. Olen viimeeksi viime viikolla ollut keskustelemassa työsuhdejuridiikasta ja myös tätä asiaa käytiin runsaasti lävitse.

Mikä siitä sitten tekee niin vaikeaa? Itse olen nähnyt suurissa ja pk-yrityksissä riittäväksi syyksi koeaikapurun.

Koeajalla työsopimuslain yleiset irtisanomisperusteet eivät sido työsuhteen osapuolia. Koeajalla molemmat osapuolet voivat purkaa sopimuksen päättymään välittömästi ilman irtisanomisaikaa. Edes koeajalla ei kuitenkaan ole mahdollista päättää työsuhdetta mistä tahansa syystä. Irtisanomisen pitäisi liittyä koeajan tarkoitukseen, eli työsuhteen edellytysten kartoittamiseen. Työnantaja voi purkaa työsuhteen esimerkiksi, jos käy ilmi ettei työntekijällä ole riittävää ammattitaitoa tai soveltuvuutta työhön. Työntekijä voi puolestaan purkaa suhteen jos käy ilmi että työtehtävät tai olosuhteet eivät vastaa sitä käsitystä joka hänellä oli työsopimusta solmittaessa.

Koeaika irtisanominen - Minilex

www.minilex.fi

Lisäksi työnantaja voi käyttää vuokratyövoimaa, jolloin työntekijä on työsuhteessa vuokratyöfirmaan. Tällöin tilaajayritys voi ilmoittaa vuokrafirmalle, ettei ole enää tarvetta työvoimalle ja työntekijälle on etsittävä uusi paikka vuokrafirman kautta ja jos tätä ei löydy, voidaan työsuhde päättää vetoamalla, ettei ole työtä tarjolla. Näissä on sitten eri käytäntöjä tilaajayrityksen ja vuokrafirman välillä, mutta ei koeajalla tehtävässä koeaikapurussa ole mitään hankaluutta. Eri terminologiaa on, jos puhutaan irtisanomisesta, tällöin on toimittava tes:in määrittämien irtisanomisehtojen pohjalta.

 

[douppi]

Kun kuunteli taas aamulla aamutelevision haastattelua, jossa SAK:n työmarkkinapäällikkö oli mukana tai esim. radiomainoksia, jossa kiihotetaan lakkoiluun ja kerrotaan osatotuuksia tai kuunneellaan lakkoilevien haastatteluja, niin kaiken tämän jälkeen tulee epätoivoinen olo. Meno on kuin Venäjällä, kun tarpeeksi paljon puhutaan disinformaatiota, niin iso osa kansasta alkaa uskoa tähän.

Totta on, että haetaan työmarkkinoihin muutoksia ja niitä todellakin tarvitaan, kuitenkin Suomen hyvinvointi voi rakentua vain yrittämisen varaan ja siihen tarvitaan työnantajia. SAK ja muut työntekijäjärjestöt, eivät ehkä enää aivan kaikki ole tosin samassa rintamassa, taas näkevät kaiken rakentuvan vain työntekijöiden varaan ja tämä yhtälönä ei vain toimi, mikäli halutaan kehittää Suomen taloutta. Nyt ei olla romuttamassa kuitenkaan koko järjestelmää, vaan tekemässä maltillisia muutoksia. SDP on selvästi masinoinut SAK:n veturiksi omalle oppositiopolitiikalleen ja tämä on mielestäni vastenmielistä, rakennetaansko seuraava hallitus pelkästään työmarkkinajärjestöistä? Lopputulema olisi konkurssi tyyliin Kreikka.

Melkonen liitto noilla SDP:llä ja SAK:lla näyttäisikin olevan. En edes huomaa eroa just nyt.

Jos SDP voittaisi seuraavat vaalit, niin mitä kävisi. Työmarkkina-muutokset vaikka saadaan nyt vihdoin Suomessakin tehtyä (huonoimmat päätökset ehkä perutaan, siellä on muutama jotka voisi), niin romukoppaan menee kaikki nuo nyt tehtävät muutokset, ja juna lähtee menemään taaksepäin kovaa vauhtia. Eli vaatinee vähintään 2-3 hallituskautta ilman paluuta tulevaisuuteen.

 

[Lynx_j]

Melkonen liitto noilla SDP:llä ja SAK:lla näyttäisikin olevan. En edes huomaa eroa just nyt.

Jos SDP voittaisi seuraavat vaalit, niin mitä kävisi. Työmarkkina-muutokset vaikka saadaan nyt vihdoin Suomessakin tehtyä (huonoimmat päätökset ehkä perutaan, siellä on muutama jotka voisi), niin romukoppaan menee kaikki nuo nyt tehtävät muutokset, ja juna lähtee menemään taaksepäin kovaa vauhtia. Eli vaatinee vähintään 2-3 hallituskautta ilman paluuta tulevaisuuteen.

Yhtä kihloissa Kokoomus näyttää olevan EK:n ja Suomen yrittäjien kanssa. Tosiaan vaatisi aina useamman hallituskauden, että tehtyjen toimenpiteiden vaikutus alkaisi näkyä, nyt vain näyttää siltä, että täällä soudetaan ja huovataan oikesto-vasemmistohallitusten välillä vaalikaudesta toiseen.

Mitään takeitahan ei ole, että juuri nämä hallituksen toimet kääntäisivät velkalaivaa tai lisäisivät hyvinvointia. Kyse on enemmänkin yrittäjien eduista. Ei irtisanomissuojan heikentäminen automaattisesti lisää uusia työllisiä, vaan voi vastavuoroisesti vähentääkin työpaikkoja, kun nakataan pihalle hiljaisempina sesonkeina. Kääntöpuolena tässä on se, että siinä tippuu entisten työntekijöiden tulotaso, jolloin kulutus ja veronmaksu vähenee, joka taas vähentää valtion tuloja. Kaksi puolta tälläkin kolikolla. Tai palkaton sairauslomapäivä, joka säästää yrittäjän rahat, mutta pienentää taas työntekijöiden palkkapussia, joka vähentää taas saatavien verojen määrää ja kulutusta.

Yhtälailla SDP voisi vedota, että tässä heitetään nyt romukoppaan työntekijöiden oikeudet ja juna lähtee taaksepäin. Yhtä vähän dataa tästä on, että työntekijöiden oikeuksien parantaminen kääntäisi Suomen nousuun.

Kyllä sillä työnantajalla ja -tekijällä hyvin usein on sama tausta-ajatus: omasta tulotasosta huolehtiminen ja sen maksimointi. Tiedä sitten kumpi on valtion kannalta parempi, maksaa sairauslomapäivästä kymmenelle työntekijälle, vai että rahat jäävät yrittäjälle. Tässähän voi vedota siihen, että olisi varaa kasvaa ja rekrytä lisää työntekijöitä, mutta on olemassa paljon paikkoja, joiden työt eivät kaadu satunnaisiin sairauspoissaoloihin, eikä näillä yrityksillä ole tarvetta rekrytä lisää työvoimaakaan. Näissä tapauksissa eurot jäävät yrittäjän voitoksi, eivätkä välttämättä palaudu kiertoon.

Suomen velka on jatkanut kasvuaan vuodesta 2008 lähtien ja näistä vuosista Kokoomus on istunut 12 vuotta hallituksessa, joten mihinkään heidän talousosaamiseensa on turha vedota hyvinvointivaltion pelastamistalkoissa.

E: typoja

 

[Cobol]

Jos SDP voittaisi seuraavat vaalit, niin mitä kävisi. Työmarkkina-muutokset vaikka saadaan nyt vihdoin Suomessakin tehtyä (huonoimmat päätökset ehkä perutaan, siellä on muutama jotka voisi), niin romukoppaan menee kaikki nuo nyt tehtävät muutokset, ja juna lähtee menemään taaksepäin kovaa vauhtia. Eli vaatinee vähintään 2-3 hallituskautta ilman paluuta tulevaisuuteen.

Esimerkiksi hallituksen hajoaminen SAK:n paineeseen voisi tarkoittaa SDP:n paluuta hallitukseen Keskustan kanssa. Tuloksia voidaan arvioida edellisen hallituksen sisäpoliittisista "onnistumisista". Sulle ja mulle ja minä otan vielä 50 prosenttia päältä tai hallitus kaatuu.

Mutta joko poliittinen ilmasto olisi kypsä Kokoomuksen ja SDP:n hallituspohjalle? Luulenpa, että SDP:n nykyinen johto on huomattavasti vähemmän v-ideologista kuin aiempi. PS:n rooli olisi tässä kuviossa mielenkiintoinen. Oppositioon vai hallitukseen.

Tuossa ylempänä @Lynx_j pohtii, onko jotain takeita Orpon hallituksen politiikassa hyvinvoinnin lisäämiseen. Sekin on jännää pohdintaa kun Orpot aikovat vähentää koko ajan kasvavaa velkaantumista leikkaamalla tukia. Ei siinä leikkausten kohteiden hyvinvointi kyllä kasva. Kysymys kuuluukin, supistuuko valtion lisävelka todellisuudessa ja miten tiettyjen ryhmien ostovoiman kaventuminen vaikuttaa talouskasvuun.

Vesa Vihriälän ryhmä teki loistavan esityksen Marinin hallitukselle hallituksen pyynnöstä Suomen talouskasvusta koronan jälkeen. Se ei Marineja miellyttänyt ja esitystä ei huomioitu. Jälleen Vesa Vihriälä on kirjoittanut useamman hyvän pohdinnan Suomen taloudesta. Olen muutaman kerran linkittänyt. Vihriälän teksteihin kannattaa tutustua jos haluaa ymmärtää jotain tästä ajasta taloudellisessa mielessä. Blogi löytyy tästä.

 

[douppi]

Yhtä kihloissa Kokoomus näyttää olevan EK:n ja Suomen yrittäjien kanssa. Tosiaan vaatisi aina useamman hallituskauden, että tehtyjen toimenpiteiden vaikutus alkaisi näkyä, nyt vain näyttää siltä, että täällä soudetaan ja huovataan oikesto-vasemmistohallitusten välillä vaalikaudesta toiseen.

Mitään takeitahan ei ole, että juuri nämä hallituksen toimet kääntäisivät velkalaivaa tai lisäisivät hyvinvointia. Kyse on enemmänkin yrittäjien eduista. Ei irtisanomissuojan heikentäminen automaattisesti lisää uusia työllisiä, vaan voi vastavuoroisesti vähentääkin työpaikkoja, kun nakataan pihalle hiljaisempina sesonkeina. Kääntöpuolena tässä on se, että siinä tippuu entisten työntekijöiden tulotaso, jolloin kulutus ja veronmaksu vähenee, joka taas vähentää valtion tuloja. Kaksi puolta tälläkin kolikolla. Tai palkaton sairauslomapäivä, joka säästää yrittäjän rahat, mutta pienentää taas työntekijöiden palkkapussia, joka vähentää taas saatavien verojen määrää ja kulutusta.

Yhtälailla SDP voisi vedota, että tässä heitetään nyt romukoppaan työntekijöiden oikeudet ja juna lähtee taaksepäin. Yhtä vähän dataa tästä on, että työntekijöiden oikeuksien parantaminen kääntäisi Suomen nousuun.

Kyllä sillä työnantajalla ja -tekijällä hyvin usein on sama tausta-ajatus: omasta tulotasosta huolehtiminen ja sen maksimointi. Tiedä sitten kumpi on valtion kannalta parempi, maksaa sairauslomapäivästä kymmenelle työntekijälle, vai että rahat jäävät yrittäjälle. Tässähän voi vedota siihen, että olisi varaa kasvaa ja rekrytä lisää työntekijöitä, mutta on olemassa paljon paikkoja, joiden työt eivät kaadu satunnaisiin sairauspoissaoloihin, eikä näillä yrityksillä ole tarvetta rekrytä lisää työvoimaakaan. Näissä tapauksissa eurot jäävät yrittäjän voitoksi, eivätkä välttämättä palaudu kiertoon.

Suomen velka on jatkanut kasvuaan vuodesta 2008 lähtien ja näistä vuosista Kokoomus on istunut 12 vuotta hallituksessa, joten mihinkään heidän talousosaamiseensa on turha vedota hyvinvointivaltion pelastamistalkoissa.

E: typoja

Joo eihän tässä voi varma olla mistään muusta kun siitä, että suunnanmuutosta tarvitaan. SAK:n suureksi ongelmaksi lasken sen, ettei siellä näytä kyllä mitään suunnitelmallisuutta olla oikein millekään, eli kuinka Suomea voitaisiin viedä eteenpäin taloudellisesti demografian vaan jyrkentyessä. Jos nyt otetaan nykylinjasta pois esimerkiksi se 1.sairaspäivän palkattomuus ja mietitään vielä vaikka sitä suojaosaa osa-aikatyössä, niin en usko että muutokset tulevat olemaan mitenkään erityisen rajuja työelämässä. Tietysti jos osa-aikatyöntekijöistä kilpailu kovin nousee enstisestään, niin voisi esim. Osuuskaupan ja Keskon sekä yleisesti ravintola-ala liksoja nostaa jonkin verran, niin osa-aikatyössä olevat voisivat pärjätä ilman suojaosaa paremmin.

Esimerkiksi hallituksen hajoaminen SAK:n paineeseen voisi tarkoittaa SDP:n paluuta hallitukseen Keskustan kanssa. Tuloksia voidaan arvioida edellisen hallituksen sisäpoliittisista "onnistumisista". Sulle ja mulle ja minä otan vielä 50 prosenttia päältä tai hallitus kaatuu.

Mutta joko poliittinen ilmasto olisi kypsä Kokoomuksen ja SDP:n hallituspohjalle? Luulenpa, että SDP:n nykyinen johto on huomattavasti vähemmän v-ideologista kuin aiempi. PS:n rooli olisi tässä kuviossa mielenkiintoinen. Oppositioon vai hallitukseen.

Tuossa ylempänä @Lynx_j pohtii, onko jotain takeita Orpon hallituksen politiikassa hyvinvoinnin lisäämiseen. Sekin on jännää pohdintaa kun Orpot aikovat vähentää koko ajan kasvavaa velkaantumista leikkaamalla tukia. Ei siinä leikkausten kohteiden hyvinvointi kyllä kasva. Kysymys kuuluukin, supistuuko valtion lisävelka todellisuudessa ja miten tiettyjen ryhmien ostovoiman kaventuminen vaikuttaa talouskasvuun.

Vesa Vihriälän ryhmä teki loistavan esityksen Marinin hallitukselle hallituksen pyynnöstä Suomen talouskasvusta koronan jälkeen. Se ei Marineja miellyttänyt ja esitystä ei huomioitu. Jälleen Vesa Vihriälä on kirjoittanut useamman hyvän pohdinnan Suomen taloudesta. Olen muutaman kerran linkittänyt. Vihriälän teksteihin kannattaa tutustua jos haluaa ymmärtää jotain tästä ajasta taloudellisessa mielessä. Blogi löytyy tästä.

Se voisi olla hyvä ja jopa optimaalinenkin tilanne monessa asiassa, jos sinipuna olisi mahdollista parhaalla mahdollisella tavalla. Mutta onko SDP valmis niin suuriin myönnytyksiin. Se vaatisi heiltä todella paljon varsinkin nyt, kun ovat ottaneet tuon roolin. Eli puhuvat kauniisti vaihtoehtoisista malleista, mutta käytännössä eivät ole valmiita muuhun kuin tuloverojen korotuksiin. Eli eivät tuo pöytään käytännössä mitään. Ehkä kahtiajaon riski tuokin heidät yhtään, kun näkevät esim. USA:n vihamielisyyden ilmapiirin merkkejä.

 

[Cobol]

Se voisi olla hyvä ja jopa optimaalinenkin tilanne monessa asiassa, jos sinipuna olisi mahdollista parhaalla mahdollisella tavalla. Mutta onko SDP valmis niin suuriin myönnytyksiin. Se vaatisi heiltä todella paljon varsinkin nyt, kun ovat ottaneet tuon roolin. Eli puhuvat kauniisti vaihtoehtoisista malleista, mutta käytännössä eivät ole valmiita muuhun kuin tuloverojen korotuksiin. Eli eivät tuo pöytään käytännössä mitään.

Varmaan lähtisi SDP liikkeelle palkansaajan eduista. Tässä siis ajattelen, että SAK:n ja sen liittojen eduista SDP pääsisi vähän jo eroon...

Palkansaajan etu on keski- ja suurituloisilla lievempi ansiotuloverotus ja tähän SDP saa Kokoomuksen mukaan. Vastaavasti Kokoomuksen olisi myönnyttävä ekonomistien enemmistön kantaan listaamattomien yritysten veroedun kiristämisestä. Verotusta voidaan sekä loiventaa palkansaajien osalta että kiristää myös yritystukia valikoiden. Energiantuotannon, ympäristön ja monen muun ison asian osalta samalla tavalla tulisi löytää kompromissit.

Muussa tapauksessa voi käydä niin, että seuraava hallitus kävelee edellisen yli ja tekee ideologisia korjauksia eikä kestävää linjaa isoissa sisäpoliittisissa kysymyksissä hallitusten välillä enää löydy. Näin on jo osin käynyt monissa maissa. Polarisaation kasvu vaikuttaa sekin.

 

[douppi]

Varmaan lähtisi SDP liikkeelle palkansaajan eduista. Tässä siis ajattelen, että SAK:n ja sen liittojen eduista SDP pääsisi vähän jo eroon...

Palkansaajan etu on keski- ja suurituloisilla lievempi ansiotuloverotus ja tähän SDP saa Kokoomuksen mukaan. Vastaavasti Kokoomuksen olisi myönnyttävä ekonomistien enemmistön kantaan listaamattomien yritysten veroedun kiristämisestä. Verotusta voidaan sekä loiventaa palkansaajien osalta että kiristää myös yritystukia valikoiden. Energiantuotannon, ympäristön ja monen muun ison asian osalta samalla tavalla tulisi löytää kompromissit.

Muussa tapauksessa voi käydä niin, että seuraava hallitus kävelee edellisen yli ja tekee ideologisia korjauksia eikä kestävää linjaa isoissa sisäpoliittisissa kysymyksissä hallitusten välillä enää löydy. Näin on jo osin käynyt monissa maissa. Polarisaation kasvu vaikuttaa sekin.

Tuo alin skenaario, eli hallituskausien maksimaalinen nokittelu/veimaaminen on se suurin pelko tässä kyllä nyt. Mutta tosiaan jos on mitään mahdollisuutta sille, että Kokoomus ja SDP näkevät epäterveen jakautumisen riskit riittävät selkeästi, ja voisivat jollain ihmeen konstilla luovia hyvä hallitusohjelman säästöineen, niin olisihan se kova suoritus.

 

[Cobol]

Tuo alin skenaario, eli hallituskausien maksimaalinen nokittelu/veimaaminen on se suurin pelko tässä kyllä nyt. Mutta tosiaan jos on mitään mahdollisuutta sille, että Kokoomus ja SDP näkevät epäterveen jakautumisen riskit riittävät selkeästi, ja voisivat jollain ihmeen konstilla luovia hyvä hallitusohjelman säästöineen, niin olisihan se kova suoritus.

Itse olin aiemmin Orpon hallitusohjelman takana jos ei ihan 100 % niin ainakin 90 %. Kun laskelmat ja lausunnot hallitusohjelman vaikutuksista eri ryhmille saatiin julkisuuteen, paljastui mielenkiintoinen asia. Tavoiteasettelu oli liiaksi ideologinen vaikka hallitusohjelman tekstissä puhuttiinkin taloudesta ja eri tavoin Suomen laittamisesta raiteilleen.

Kokoomuksen sisällä on asiasta keskustelua ja itse käyn sitä useammassa ryhmässä. Into uudesta hallituksesta ei ole suinkaan hiipunut, mutta moni näkee vaaran merkkejä osin nuorten, osin lapsiperheiden, osin opiskelijoiden, osin osa-aikaisten ja monen muun ryhmän tulevaisuuskuvan muuttumisessa.

SDP ja Kokoomus voivat löytää toisensa ja sanoisin, että siihen on todellinen tarve.

 

[peterra]

SDP ja Kokoomus voivat löytää toisensa ja sanoisin, että siihen on todellinen tarve.

Se olisi Suomen etu pidemmällä aikavälillä, että maahan saataisiin mahdollisimman pian puhdas sinipunahallitus. Vähän ikävää tässä etupolitiikan ajassa on se, että ilman SDP:tä on melkein mahdoton viedä neuvottelemalla näitä asioita täytäntöön. SDP:llä on tukevasti käsissään tuo AY-liikkeiden armeija ja toisella puolella pöytää kokoomuksella sitten työnantajien eturintama. Tästä voi löytyä sellaisia uudistuksia ja myös mahdollisuus viedä ne läpi, että se onnistuu ainoastaan sinipunalla.

Tällä hetkellä SDP:n sisäinen liikenne on positiivista: kun Sanna Marin korvautuu Antti Lindtmanilla niin SDP siirtyy selkeästi vasemmistoliiton ikeestä lähemmäs kohti poliittista keskustaa. Lindtmanilla on sekä kykyä että halua neuvotella myös kokoomuksen kanssa, jonka Marin kategorisesti jätti keskustelujen ulkopuolelle. Baana menee kiinni vihreiltä & vasemmistoliitolta, mutta tämä henkilövaihdos voi olla merkittävä siinä suhteessa, millainen hallitus tänne saadaan tulevaisuudessa. Tämän hallituksen asia sitten erikseen, miten tuohon saadaan riittävä tuki taakse ja saadaanko palkansaajat oikeasti mukaan.

 

[Nahkasohva]

Lindtmanilla on sekä kykyä että halua neuvotella myös kokoomuksen kanssa, jonka Marin kategorisesti jätti keskustelujen ulkopuolelle. Baana menee kiinni vihreiltä & vasemmistoliitolta, mutta tämä henkilövaihdos voi olla merkittävä siinä suhteessa, millainen hallitus tänne saadaan tulevaisuudessa. Tämän hallituksen asia sitten erikseen, miten tuohon saadaan riittävä tuki taakse ja saadaanko palkansaajat oikeasti mukaan.

Vasemmistoliitto on asia erikseen, mutta Virran johdolla itseään oikealle työntävä vihreät voisi kyllä sopia sinipunahallitukseen kuin nenä päähän. Toki Virran alku on ollut tahmea – eikä vähiten hänen lievästi sanottuna erikoisen persoonansa vuoksi –, mutta hänen talouslinjauksilleen luultavasti aplodeerattaisiin kokoomuksen suunnalla.

 

[penaz]

SDP ja Kokoomus voivat löytää toisensa ja sanoisin, että siihen on todellinen tarve.

Oikeistodemarina kannatin ennen vaaleja ja vaalien jälkeen sinipunahallitusta. Kun nyt on nähty millainen EK:n sätkynukke Orpo on niin enää en kannata niin kauan kuin hän on Kokoomuksen johdossa. Katsotaan nyt sitten, miten Orpo ja Purra lunastavat vaalilupauksensa ja mitä lakkotalvi tuo tullessaan. Konsensuksen aika on ohi.

 

[Boogey]

Virran johdolla itseään oikealle työntävä vihreät voisi kyllä sopia sinipunahallitukseen kuin nenä päähän.

Olin tulossa sanomaan samaa että Virran johdolla vihreät ja täydennettynä RKPllä löytäisi varmasti yhteisiä näkemyksiä työmarkkinakysymyksissä. Edes takas huopaamisen sijaan kun se ratkaisu kuitenkin täytyy löytää neuvottelemalla. Ensin kelkkaan Akava ja STTK. Kun SAK jää tarpeeksi yksin konservatiivisten työlinjausten kanssa alkaa mieli pikkuhiljaa kääntyä.

 

[tommy36]

Koska pienimmät palkat on jo nyt niin pieniä, että niillä hädin tuskin tulee toimeen. Saati että työ on osa-aikaista. Ja jos sosiaalitukia kovasti leikataan, niin niilläkään ei enää pärjää edes vaatimattomassa arjessa. Ja palkkojen nousuhan ei myöskään toki ole vaihtoehto.

Juu kumma juttu, sillä juuri tänäänhän taisi joku itkeä, että Suomeen tarvitaan lisää suurituloisia. Eikös se ala tapahtumaan kun nostetaan niitä palkkoja tarpeeksi paljon. Vai oliko edelleen tarkoitus, että silleen valikoidusti?