Petteri Orpon hallitus

[Kilgore Trout]

Toivottavasti v****t katselevat sankoin joukoin tuota haastattelua.
(Sensuvoin itseäni. Saa nähdä viittääkö).

Asialinjallahan Valtonen tuossa puhuu ainakin IS:n jutun mukaan, ei puhu sivu suunsa. Joten sopii sitä katsella.

 

[Barnes]

Hyvää pohdiskelua ja näkökulmia. Jos alle 50 prosenttia kansasta ymmärtää mitä yritystoiminta tarkoittaa, kuinka kovaa kilpailu kansainvälisillä markkinoilla on tai vaatii säästösyihin vedoten yritystukia alas, voi lopputuloksena olla Orpon hallituksen kaltainen, Suomen taloudellista tilaa kampittava mutta kansan hyväksymä kokoelma päättäjiä.

Etkös sinä ole about näkyvin maataloustukien vastustaja palstalla? Kumma juttu että yritystuet ovatkin sitten aivan toinen tarina. Toki sopii hyvin suomalaisten puolueiden linjaan, jossa jokaisella on oma demarikohteensa.

 

[Erkka Lapanen]

Etkös sinä ole about näkyvin maataloustukien vastustaja palstalla? Kumma juttu että yritystuet ovatkin sitten aivan toinen tarina.

Vastustan tukia, joilla ylläpidetään tappiollista liiketoimintaa tai ansaitsematonta elintasoa. Kaikki maatalouden tukeminen ei ole turhaa mutta siihen käytetään aivan liikaa verovaroja ja sen varjolla tukahdutetaan kannattavaa toimintaa toisaalla. Esimerkiksi tuotekehityksen tukeminen on järkevää ja taloudellisesti kannattavaa. Varsinkin kun se on väliaikaista, sitä voitaisiin kutsua ihan hyvin myös investoimiseksi. Se maksaa itsensä takaisin ja sellaista tukemista kannatan.

 

[Vaughan]

Tavoitteena lienee järjestelmän romauttaminen, mikä näkyy myös siinä, että säästöpuheet osoittautuivat bluffiksi.

Miksi Soten rahat eivät riitä

www.soininvaara.fi

Soininvaara jälleen asian ytimessä! Tosin ei hän sentään syytä Kokoomusta pyrkimyksestä romuttaa järjestelmä tietoisesti...

Sen sijaan Kokoomuksen synti on ollut vastustaa maakuntaveroa, vaikka se olisi tasan ainoa tapa saada mikään kuntarajat ylittävä järjestelmä toimimaan. Hallinnon peruslähtökohta on että, sen joka päättää sisällöstä, pitää päättää myös rahoituksesta - eli vaihtoehtoja on tasan kaksi: kuntapohjainen järjestelmä kunnallisverolla tai kuntarajat ylittävää "maakuntamalli" verotusoikeudella

Kataisen hallitus viritteli kuntauudistukseen perustuvaa mallia, mutta Keskustan jyrkkä vastustus sai myös demarit panikoimaan, ja hylkäämään silloisen virityksen. Harmi, koska Keskustan ollessa ulkona, se olisi voinut onnistua.

Sipilän hallitus loi Keskustan suureksi riemuksi maakuntamallin, jonka peruja nykyinen kökköversio on, tosin ilman perustuslain vastaisia elementtejä - ja onneksi myös ilman Kokoomuksen ajamaa kilpailua vääristävää ja kustannuksia kasvattavaa ns. "valinnanvapautta" (lisätiedot viimemainitusta Elina Valtoselta).

Nykyinen malli on siis kaikkien mielestä huono, ja vaatii parantamista. Uudistuksen pääarkkitehdin Keskustan mielestä ainoa ongelma lienee se, että veronmaksajien rahaa ei ole tulossa tarpeeksi sen haluamille maakunnille - lähes jokainen kepun ulkopuolella ymmärtänee, miksi se on mahdotonta? Mutta kaikilla muilla puolueilla on ainakin aiempien näkemystensä perusteella valmiuksia myös oikeisiin korjauksiin (persuista en ole varma - puolue on ollut yllättävän hiljaa sote-asioista...)

Nykyinen tilanne ajaa hallituksen ja sotealueet (eli maakunnat) vastakkain. Hallitus ilmeisesti odottaa, että alueet tekevät itse vaadittavat menoleikkaukset, mutta alueet aikovat aivan varmasti vaatia lisää rahoitusta hallitukselta. Soninvaaran lanseeraaman käsitteen "mankumismalli" mukaan, alueet eivät varmasti aio suostua leikkauksiin mankumatta, vaan hallituksella on edessään tiukka vääntö. Lisäksi tullaan varmasti näkemään tilanteita, joissa jokin tietty alue ilmoittaa, että se ei pysty toteuttamaan edes lakisääteisiä palveluita ilman lisärahoitusta, ja samalla kyseiseltä alueelta kotoisin oleva hallituspuolueen edustaja joutuu puolustamaan päätöksiä olla myöntämättä lisärahaa. Mielenkiintoista nähdä pysyvätkö hallituksen rivit suorina, vai alkavatko edustajat vaatia lisärahaa juuri omalle kotiseudulleen (=äänestäjäkunnalleen)...

Selkeä kehityksen paikka olisi siis myös ns. maakuntaverossa. Se siirtäisi vastuun alueille itselleen - lisäätkö menoja verottamalla enemmän vai leikkaatko palveluita? Verotuksen ei tarvitsisi edes kattaa 100 % sote-menoista, vaan valtio voi rahoittaa alueita tietyn pohjasumman verran, kuten nyt tapahtuu kuntaosuuksien kautta (pääpainon pitää toki olla maakuntaverolla). Maakuntavero kuitenkin pakkottaa paikalliset sote-päättäjät tekemään tietoisia ratkaisuja sote-menojen ja verotuksen oikean tason suhteen.

Pahoin pelkään, että Kokoomus vastustaa maakuntaveroa ideologisista syistä. Jolloin korjauskeinoista on yksi tehokkaimmista pois pelistä...

Lisäksi on pakko mainita lääkärien koulutusmäärät. Kerrankin olisi hyvä mahdollisuus hyökätä yksittäistä ammattiliittoa vastaan hyvin selkein loogisin perustein, mutta kumman hiljaa porvaripuolella ollaan oltu Lääkäriliittoa kohtaan - vaikka AKT tai Paperiliitto muistetaan aina mainita ahneiden ammattiliittojen kohdalla? Kuitenkin Lääkäriliitto on onnistunut jäsentensä ansiotason kohottamisessa (pääosin veronmaksajien kustannuksella) varmasti paremmin kuin yksikään SAK:n jäsenjärjestö. Voisiko syynä olla lääkäriäänestäjät?

Lääkäriliitto itse on vihdoin varovaisesti raottanut porttia lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen kasvattamiseksi, mutta ei tarvitse mennä kuin edelliselle vuosikymmenelle, kun se virallisesti vielä vaati lääkärien koulutusmäärien alentamista! Tästä hyvästä Heikki Pursiainen (nykyään kok) innostui kutsumaan lääkäriliittoa "rikkaiden kartelliksi köyhiä vastaan".

Lääkärien koulutusmäärien lisääminen on tosin hidas sopeutuskeino, mutta jos asiaan olisi tartuttu esim. 2016 - jolloin Pursiainen lausui kommenttinsa - meillä olisi jo nyt satoja tuoreita lääkäreitä nykyistä enemmän ilman tarvetta maksaa törkeitä ylihintoja vuokrafirmoille. Toivottavasti nykyinen hallitus tarttuu toimeen, jotta 2030-luvulla tilanne olisi parempi...

 

[Cobol]

Kokoomuksen kannasta mahdolliseen maakuntaveroon pari sanaa. Sitä käsitellään yllä ja kun asiasta jotain tiedän, tuodaanpa tietoa esille. Kokoomus ei vastusta maakuntaveromallia sinänsä. Mutta vastustaa asiantuntijapohjalta teetettyjen arvioiden perusteella verotuksen kiristämistä.

Kyse on siis siitä, että ansiotuloverotus kiristyisi entisestään kun Kokoomus haluaa ko. veroastetta laskea. Kokoomuksessa ei luoteta siihen, että hyvinvointialue verottaisi alueellaan terveydenhoitopalveluita riittävän kattavasti vaan kääntyisi valtion puoleen, jonka olisi maksettava viime kädessä kustannukset.

Kokoomuksen kanta voisi olla toinen jos asiantuntijat olisivat kannattaneet maakuntaveroa. Heidän näkemyksensähän oli, että veroa ei tarvita.

Oma näkemykseni on jo ylempänä eli kun sote-alueiden ja kuntien määrä saadaan oikeaksi, maakuntavero on varmasti järkevä. Nyt tilanne on epäterve enkä oikein näe, miksi pitäisi suostua keskustavasemmistolaisen hallintohäkkyrän ruokkimiseen.

 

[Mojo]

Tuossa maltillisempi kirjoitus sosiaaliturvan ja -etuuksien säästöistä turhan öyhöttämisen sijaan. Varojen yli elämisenkin on loputtava jossain vaiheessa ja tässähän muutenkin korjataan edellisten hallitusten tekemiä virheitä. Joskus totuus sattuu, mutta sekin askel on otettava, mikäli haluamme paremman tulevaisuuden.

Pääkirjoitus: Purra lateli eduskunnassa ikäviä totuuksia

Sosiaaliturvan ja -etuuksien 212 miljoonan euron nettosäästöt 2024 ei ole hyvinvointivaltion loppu, kirjoittaa Iltalehden Mika Koskinen.

www.iltalehti.fi

 

[Normandia]

Tuossa maltillisempi kirjoitus sosiaaliturvan ja -etuuksien säästöistä turhan öyhöttämisen sijaan. Varojen yli elämisenkin on loputtava jossain vaiheessa ja tässähän muutenkin korjataan edellisten hallitusten tekemiä virheitä. Joskus totuus sattuu, mutta sekin askel on otettava, mikäli haluamme paremman tulevaisuuden.

Pääkirjoitus: Purra lateli eduskunnassa ikäviä totuuksia

Sosiaaliturvan ja -etuuksien 212 miljoonan euron nettosäästöt 2024 ei ole hyvinvointivaltion loppu, kirjoittaa Iltalehden Mika Koskinen.

www.iltalehti.fi

Miksei yritykset osallistu näihin talkoisiin? Eikö se silloin oli kohtuullista, kun jokainen osapuoli kantaisi vähän kortensa kekoon.

 

[Vatso]

Vastustan tukia, joilla ylläpidetään tappiollista liiketoimintaa tai ansaitsematonta elintasoa. Kaikki maatalouden tukeminen ei ole turhaa mutta siihen käytetään aivan liikaa verovaroja ja sen varjolla tukahdutetaan kannattavaa toimintaa toisaalla. Esimerkiksi tuotekehityksen tukeminen on järkevää ja taloudellisesti kannattavaa. Varsinkin kun se on väliaikaista, sitä voitaisiin kutsua ihan hyvin myös investoimiseksi. Se maksaa itsensä takaisin ja sellaista tukemista kannatan.

Mitä se Orpon hallitus nyt sitten on tehnyt näiden tukien osalta, että täällä jo revitään pelihousuja rikki? Tässä vaikka Kemianteollisuuden näkemys asiasta (TJ Mika Aallon blogista):

"Voi todeta, että onneksi uusi hallitusohjelma antaa paljon eväitä positiiviseen toimintaympäristön kehitykseen. Ohjelmassa on kiinnitetty huomiota puhtaan energian hintaan, työvoiman ja osaajien saatavuuteen, teollisuuden uudistumiseen mm. varmistamalla TKI-rahoituksen nostaminen ja luomalla kansallinen toimintamalli suurien investointien houkuttelemiseksi Suomeen. Jälkimmäiseen asiaan täsmälääkettä ovat sujuvat viranomais- ja luvitusprosessit sekä nopeutetut käsittelyajat. Suomeen on suunnitteilla ennennäkemättömän paljon puhtaan energian investointeja, ja hallituksen toimilla – toteutuessaan – isojen investointien saaminen Suomen maaperälle on todennäköisempää. Se toisi paljon työtä, verotuloja ja hyvinvointia."

 

[Zodiac]

Itselläni ainakin hiukan vituttaa katsella näitä kaupungin työntekijöitä kun neljä äijjää suoristaa jotain saatanan kylttiä tuolla. Oikein viimesen päälle loisijoita joista vähintään puolet pitäisi pistää kilometritehtaalle.

 

[aalto]

Tässä kohtaa mun mielestä hallituksen ei pitäisi lähteä rukkaamaan nykyisiä hyvinvointialueita, sillä niiden osalta vuosikymmenten puristus on saatu jollain tavalla vasta käyntiin, joten tuon rakenteen muuttaminen ihan vaan muuttamisen ilosta ennen kuin mitään tuloksia on saatu, on vain tyhmää. Sen sijaan nyt olisi mahdollista tehdä muutoksia niihin rakenteisiin, joissa on selkeää hukkaa ja joita korjaamalla saadaan parannettua koko järjestelmää. Eli jos meillä on yksityisessä terveydenhuollossa tekijöitä ja heillä luppoaikaa ja kun sinne kerran pumpataan yhteisiä verorahoja, niin maksaja voisi vaatia sinne myös tehokkuutta. Laitetaan työterveyshuolto kuntoon siten, ettei noita palveluita tarjoavilla yrityksillä olisi enää kannattavaa istuttaa lääkäreitä (ja muita ammattilaisia) odottelemassa potilaita. Samoin yksityisen terveydenhuollon kela-korvauksiin pitäisi kytkeä tiukat maksurajat, jonka ylittävistä makuista korvausta ei enää liikenisi. Nämä uudistukset eivät rajoittaisi liiketoimintaa, vaan edelleenkin lääkärifirma voisi pyytää mitä lystää itse maksavilta asiakkailta. Valtionapua saavat toimijat sen sijaan joutuisivat myös kantamaan vastuuta veronmaksajille.

 

[Cobol]

Miksei yritykset osallistu näihin talkoisiin? Eikö se silloin oli kohtuullista, kun jokainen osapuoli kantaisi vähän kortensa kekoon.

Jos vakavasti asiasta puhutaan, Suomen tulisi tukea valittua t&k toimintaa, startuppeja, tiettyjä energiamuotoja ja monia muita kehittelyjä tekeviä yrityksiä nykyistä enemmän. Ongelma ei ole määrässä ellei sellaiseksi katsota liian vähäistä tukea. Sisällöstä voidaan keskustella syystäkin, koska meidän tuet eivät aina katso tulevaisuuteen vaan menneisyyteen. Se tekee niistä monin eri tavoin kalliita.

Mutta budjettimielessä tukia joudutaan/päästään lisäämään koska näin toimivat USA, Saksa ja Ranska noin esimerkkeinä. Kilpailuasetelma markkinoilla on aiempaa vääristyneempi ja Suomenkin on tämä ymmärrettävä.

 

[444]

Asialinjallahan Valtonen tuossa puhuu ainakin IS:n jutun mukaan, ei puhu sivu suunsa. Joten sopii sitä katsella.

”Jatkossa katsotaan kalenteria tarkemmin, että ihan jokaiseen huijaukseen ei lähdetä, Valtonen päättää.”
Mun mielestäni ihan varteenotettava linjaus, että merkitään kalenteriin ne palaverit, joissa lähdetään huijauksiin mukaan, ja muulloin sitten ei lähdetä.

 

[Normandia]

Jos vakavasti asiasta puhutaan, Suomen tulisi tukea valittua t&k toimintaa, startuppeja, tiettyjä energiamuotoja ja monia muita kehittelyjä tekeviä yrityksiä nykyistä enemmän. Ongelma ei ole määrässä ellei sellaiseksi katsota liian vähäistä tukea. Sisällöstä voidaan keskustella syystäkin, koska meidän tuet eivät aina katso tulevaisuuteen vaan menneisyyteen. Se tekee niistä monin eri tavoin kalliita.

Mutta budjettimielessä tukia joudutaan/päästään lisäämään koska näin toimivat USA, Saksa ja Ranska noin esimerkkeinä. Kilpailuasetelma markkinoilla on aiempaa vääristyneempi ja Suomenkin on tämä ymmärrettävä.

Tässä ihan hyvä kirjoitus asiasta. Varmasti olisi leikattavia yritystukia tai ainakin sellaisia yritystukia joita edes muokattaisiin.

Valtiovalta tukee yritysten toimintaa vuosittain miljardien eurojen edestä: suorilla yritystuilla ja lukuisilla verotuilla tuhansiin suuntiin. Tukiviidakko kuvaa hyvin nykyistä tilannetta. Mutta ovatko kaikki yritystuet hyödyllisiä yrityksille itselleenkään, saati Suomen taloudelle ja koko yhteiskunnalle? Onko osa yritystuista jopa haitallisia?

Malisen mielestä haitallisimpia ovat niin sanotut säilyttävät yritystuet.

– Tällaiset tuet eivät kannusta yrityksiä uudistumaan. Pidemmällä aikavälillä yrityksen kilpailukyky rapautuu entisestään ja tukitarve vain kasvaa, toteaa Malinen.

– Toisin sanoen pahimmillaan tilanne voi olla se, että samaan aikaan tuemme vihreää- ja digisiirtymää ja tuemme sen hidastamista.

– Heikommista yrityistuista voi mainita kauppa-alusten suorat vastikkeettomat tuet ja erilaiset alueperustaiset yritystuet, jotka syrjivät toisia alueita ja suosivat toisia – Nämä eivät luo lisää kasvua ja vaikutukset ovat VATTin tutkimusten perusteella tehottomia tai jopa negatiivisia.

Suomen pankin vanhempi ekonomisti Petri Mäki-Fränti listaa huonoiksi tuet, jotka kannustavat yhteiskunnan kokonaisedun kannalta haitalliseen toimintaan. Näitä ovat Mäki-Fräntin mielestä esimerkiksi ilmastotavoitteiden vastaiset energiatuet, sekä tuet, jotka jarruttavat tuottavuuskehitystä hidastamalla yrityskannan uudistumista niin kutsutussa luovassa tuhossa.

STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà on pitkälti samaa mieltä.

– Lisäksi turhiksi yritystuiksi voidaan lukea sellaiset, jotka hyödyttävät vain yritystä itseään, eikä tuella ole positiivisia ulkoisvaikutuksia muuhun yhteiskuntaan.

Lainàn mielestä huonoja yritystukia ovat esimerkiksi listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennus ja yrittäjävähennys.

Etlan Koski nimeää esimerkiksi huonosta yritystuesta energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen.

Brotheruksen mielestä Business Finlandin eli entisen Tekesin TKI-toiminta kuuluu parhaimpiin tukimuotoihin. Myös Finnveran yksityistä rahoitusta täydentävät tuet aloittaville yrityksille, kasvuyrityksille ja viennin rahoitukseen edistää parhaimmillaan innovaatioiden syntymistä sekä leviämistä.

Osa yritystuista on haitallisia ja jarruttaa kehitystä, sanovat asiantuntijat – ekonomisti purkaisi tukia metelistä piittaamatta

Yle kysyi ekonomisteilta haitallisista ja huonoista yritystuista. Yritystukea jaetaan vuosittain miljardeja euroja.

yle.fi

 

[Erkka Lapanen]

Mitä se Orpon hallitus nyt sitten on tehnyt näiden tukien osalta, että täällä jo revitään pelihousuja rikki? Tässä vaikka Kemianteollisuuden näkemys asiasta (TJ Mika Aallon blogista):

Hyvältähän nuo alla olevat kuulostaa mutta hyvin epätasaisesti hallitus valitsee ketä tuetaan ja kuka kaadetaan. Mutta tällaista se on kun valtion rooli on suuri. Pitkäjänteisen työn kampittaminen ei ole kenenkään etu. YLE on hyvä esimerkki rahan kaatamisesta roskiin kun poukkoillaan vaalituloksen mukaisesti edestakaisin.

 

[KooMT]

Minä en kannata, että hyvinvointialueuudistuksessa nyt ruvettaisiin nyt alueita muuttamaan kesken kaiken.

Itse olen toiminut pelastustoimessa, jossa iso muutos tehtiin 2003/2004 sen siirtyessä kunnilta alueille. (joillakin oli maakuntaliiton alla esim) Esimerkiksi omalla alueella luottamustoimessa toimivien määrä väheni vuosien varrella ja uudistus antoi joillekkin työntekijöille mahdollisuuden erikoistua, jos entisaikaan pienenkunnan palopäällikön piti olla monen eri osa-alueen taitaja.

Pelastustoimi on tietysti vähän eri asia kuin terveyspuoli, mutta siltikin näkisin että hyötyjä tulee kunhan nyt aikaa pikkusen kuluu. Aluemäärä nyt yksi juttu kuitenkin. Pelastustointakin yritettiin 2010-luvulla muuttaa välillä 5 alueeseen ja välillä oli 11 tai 12 aluetta, mutta 22 säilyi. Nyt toki 21 kun Jokilaaksot yhdistettiin Oulun kanssa yhteen kun piti saada samat alueet sote/terveyspuolen kanssa, ettei ensihoitopalveluita tarvitse kilpailuttaa kun ollaan samassa organisaatiossa. (Noh Keski-Uuttamaata ei jaettu silti Vantaan-Keravaksi ja muuksi Keski-Uudeksimaaksi)

Puhutaan myös noista lääkäreistä. Mieluusti pohtisin, että mikä se lääkärien toimenkuva on ja mikä se on tulevaisuudessa. Esimerkiksi taannoin oli keskustelua kun apteekkien lääkkeenvaihto-oikeuksista ja ihan yksinkertaisista asioista niihin liittyen pitää soittaa lääkärille. Ja voisiko sairaanhoitajille antaa vielä jotain tehtäviä, mitä nyt voi tehdä vain lääkäri.

 

[Normandia]

Hyvä että puututaan. Hinnat pitää olla selkeästi esillä yksityisellä terveyspuolella. Hyvä että koitetaan selkeyttää, mihin asiakas valittaa jos tarvii valittaa saamastaan hoidosta. Hyvä että näistä asioista tullaan laatimaan ohjeistus kuluttaja-asiamiehen toimesta, joka sitten lähetetään hoitoalan järjestöille.

Mitä lääkäriaika maksaa? Muun muassa tämä tieto löytyy yksityisten terveyspalveluiden verkkosivuilta jatkossa huomattavasti helpommin. Terveystalo, Mehiläinen ja Pihlajalinna ovat kuluttaja-asiamiehen vaatimuksesta sitoutuneet kertomaan verkkosivuillaan varattavan palvelun olennaiset tiedot, kuten hinnan, selkeästi ja oikea-aikaisesti.

Kuluttaja-asiamies on kiinnittänyt huomiota siihen, ettei yksityisten terveyspalveluiden verkkoajanvarauksessa aina anneta kaikkia kuluttajansuojalain vaatimia tietoja, kuten palvelun hintaa. Kuluttaja-asiamiehen valvontatoimien kohteena olleet kolme suurinta terveysalan toimijaa Suomen Terveystalo Oy, Mehiläinen Oy ja Pihlajalinna Oyj ovat kaikki luvanneet toteuttaa verkkosivuillaan kuluttaja-asiamiehen vaatimat muutokset.

Kuluttaja-asiamies edellytti, että terveyspalveluyritykset kertovat varattavan palvelun hinnan tai hinnan määräytymisen perusteet (esimerkiksi €/tunti) verkkoajanvarausprosessissaan selkeästi ja oikea-aikaisesti. Jos ajanvarauksessa edellytetään vahvaa sähköistä tunnistautumista, on tieto palvelun hinnasta annettava ennen tätä.

Yksityisellä terveydenhuoltoalalla on yleistä, että asiantuntijat työskentelevät joko työsuhteessa terveyspalveluyritykseen tai itsenäisinä ammatinharjoittajina. Jos asiantuntijan asemalla on vaikutusta kuluttajan asemaan, kuluttajan on tärkeä saada tästä tieto. Tällainen vaikutus voisi olla esimerkiksi se, että kuluttaja ei voisikaan tehdä ongelmatilanteessa reklamaatiota suoraan terveyspalveluyritykselle asioituaan itsenäisen ammatinharjoittajan kanssa.

Vaikka valvonnan kohteena oli vain kolme yritystä, kuluttaja-asiamies on havainnut samoja tiedonannon puutteita laajemminkin yksityisellä terveyspalvelualalla. Tästä syystä kuluttaja-asiamies tulee laatimaan koko alalle keväällä 2023 ohjeistusta valvonta-asioissa käsitellyistä kysymyksistä. Ohjeistus tullaan lähettämään alan järjestöille.

Kuluttaja-asiamies vaati terveysjättejä kertomaan palveluiden hinnat avoimesti

Mitä lääkäriaika maksaa? Muun muassa tämä tieto löytyy yksityisten terveyspalveluiden verkkosivuilta jatkossa huomattavasti helpommin. Terveystalo, Mehiläinen ja Pihlajalinna ovat kuluttaja-asiamiehen…

www.kkv.fi

 

[knttrtknkn1]

Ensiasunnon verovapaus poistuu vuodenvaihteessa – voi kiihdyttää asuntokauppaa, arvioi ekonomisti

Hallitus esittää ensiasunnon ostajia koskevan varainsiirtoverovapauden poistamista.

yle.fi

Tämä hallitus ei ihan kauheasti nuoria ajattele. Eipä se kyllä ajattele oikein mitään muuta kuin sitä että talous laitetaan kuntoon sillä tavalla että rikkaimpien ei tarvitse talkoisiin osallistua.

 

[Petri1981]

Ensiasunnon verovapaus poistuu vuodenvaihteessa – voi kiihdyttää asuntokauppaa, arvioi ekonomisti

Hallitus esittää ensiasunnon ostajia koskevan varainsiirtoverovapauden poistamista.

yle.fi

Tämä hallitus ei ihan kauheasti nuoria ajattele. Eipä se kyllä ajattele oikein mitään muuta kuin sitä että talous laitetaan kuntoon sillä tavalla että rikkaimpien ei tarvitse talkoisiin osallistua.

Huono päätös. Ensiasuntoon kiinni pääseminen on yhä vaikeampaa, ja nyt se vaikeutuu edelleen. Noh, sentään varainsiirtoverokannat myös yleisesti laskevat.

 

[knttrtknkn1]

Huono päätös. Ensiasuntoon kiinni pääseminen on yhä vaikeampaa, ja nyt se vaikeutuu edelleen. Noh, sentään varainsiirtoverokannat myös yleisesti laskevat.

Hieno homma, helpottaa niitä jotka joutuisi esim. maksamaan isosta kiinteistöstä isomman osuuden varainsiirtoverona. Kenenhän laariin tämä sataa....

 

[rpeez]

Hieno homma, helpottaa niitä jotka joutuisi esim. maksamaan isosta kiinteistöstä isomman osuuden varainsiirtoverona. Kenenhän laariin tämä sataa....

Esimerkiksi monilapsisen perheen isomman asunnon hankkiminen helpottuu. Kaikella on siis kääntöpuolensa.

 

[Apheu]

Miten tämä hyödyttää yhteiskuntaa? Nuoria aikuisia poljetaan, tämä lisää helposti mm. työelämästä syrjäytymistä ja mielenterveyshäiriöitä nuorilla aikuisilla, perheitä perustetaan vähemmän. Ne, jotka haluavat kovasti asuntoa ja perheen perustamista, joutuvat säästämään enemmän, joka tarkoittaa suoraa sitä, että kuluttavat vähemmän palveluihin rahaa.

Onhan se tietysti hyvä, että suuremman asunnon hommaaminen on mahdollista halvemmalla, mutta negatiivinen vaikutus on mielestäni aivan moninkertainen yhteiskunnallisesti.

 

[Patarouva]

Esimerkiksi monilapsisen perheen isomman asunnon hankkiminen helpottuu. Kaikella on siis kääntöpuolensa.

Niinpä. Olisi kova juttu, kun nuoret hankkisivat ensin sen yhden lapsen ja silloin ensiasunto voi olla hieno ja tärkeä asia.

 

[HalfMoonRider#0]

– Varainsiirtoveron merkittävä keventäminen on ennen muuta askel kohti tehokkaammin toimivaa kiinteistö- ja asuntomarkkinaa. Toivon myös työn perässä muuttamisen helpottuvan uudistuksen myötä. Esityksen on lisäksi tarkoitus helpottaa vaikeaa tilannetta rakennusalalla, valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) totesi tiedotteessa.

Hah hah, kertokaas nyt yksikin tapaus missä asuntokaupat on kaatunut varainsiirtoveroon! :D Juu ihan kiva, että tuota nyt pienennetään mutta ei se nyt noihin vaikuta mitenkään. Jos ihminen löytää asunnon mihin haluaa muuttaa, niin se ei kyllä jää siitä varainsiirtoverosta kiinni! Sama työn perässä muuttamiseen. "Hmm, olis toisella paikkakunnalla loistotyöpaikka tarjolla, mut perhan ei voida kyllä muuttaa tuon varainsiirtoveron takia...". Yeah right.

 

[Cobol]

Purra on todellisuudessa aivan oikeassa vaikka osa ei tätä näytä tajuavan. Kyllä 2 - 4 prosentin varainsiirtovero merkitsee ja vaikuttaa myös siirtymiseen työn perässä. Esimerkiksi 300 000 euron kaupasta maksetaan jälkikäteen valtiolle veroa 6 000 - 12 000 euroa. Toivottavasti varainsiirtoveron merkittävä keventyminen ratkaisee osaltaan kohtaanto-ongelmaa. Puhutaan veron osalta tavalliselle ihmiselle isoista rahoista.

Enemmän olisi saanut tätäkin veroa pudottaa, mutta kiinteistöjen varainsiirtoveroprosentti laskee 4 prosentista 3 prosenttiin ja asunto-osake- ja kiinteistöyhtiöiden osakkeiden varainsiirtoveroprosentti 2 prosentista 1,5 prosenttiin on kuitenkin suuntana hyvä. Vaikkakin riittämätön pudotus.

Olisin mielelläni nähnyt ainakin tilapäisen pudotuksen nollaan. Juurikin siksi, että tuhansien tai jopa yli kymmenen tuhannen euron verolla on oma vaikutuksensa maan muuttoliikkeeseen työn perässä.

 

[HalfMoonRider#0]

Esimerkiksi 300 000 euron kaupasta maksetaan jälkikäteen valtiolle veroa 6 000 - 12 000 euroa. Toivottavasti varainsiirtoveron merkittävä keventyminen ratkaisee osaltaan kohtaanto-ongelmaa. Puhutaan veron osalta tavalliselle ihmiselle isoista rahoista.

"300 000 euron kauppa"... "tavallinen ihminen"... Nöyrimmät pahoitteluni, en tiennyt että normaalit ihmiset ostelevat nykyään 300 000€:n taloja. Itse omistan avopuolisoni kanssa about 170 000-180 000 arvoisen omakotitalon, mutta ilmeisesti tässä sit ihan niitä köyhiä ollaan. Haluaisinkin siis, että tuohon tulisi kommentoimaan ne tavalliset ihmiset jotka ostavat noita 300 000€:n taloja, että vaikuttaako se 6000-12 000 euroa siihen kaupan syntyyn?