Jos vakavasti asiasta puhutaan, Suomen tulisi tukea valittua t&k toimintaa, startuppeja, tiettyjä energiamuotoja ja monia muita kehittelyjä tekeviä yrityksiä nykyistä enemmän. Ongelma ei ole määrässä ellei sellaiseksi katsota liian vähäistä tukea. Sisällöstä voidaan keskustella syystäkin, koska meidän tuet eivät aina katso tulevaisuuteen vaan menneisyyteen. Se tekee niistä monin eri tavoin kalliita.
Mutta budjettimielessä tukia joudutaan/päästään lisäämään koska näin toimivat USA, Saksa ja Ranska noin esimerkkeinä. Kilpailuasetelma markkinoilla on aiempaa vääristyneempi ja Suomenkin on tämä ymmärrettävä.
Tässä ihan hyvä kirjoitus asiasta. Varmasti olisi leikattavia yritystukia tai ainakin sellaisia yritystukia joita edes muokattaisiin.
Valtiovalta tukee yritysten toimintaa vuosittain miljardien eurojen edestä: suorilla yritystuilla ja lukuisilla verotuilla tuhansiin suuntiin. Tukiviidakko kuvaa hyvin nykyistä tilannetta. Mutta ovatko kaikki yritystuet hyödyllisiä yrityksille itselleenkään, saati Suomen taloudelle ja koko yhteiskunnalle? Onko osa yritystuista jopa haitallisia?
Malisen mielestä haitallisimpia ovat niin sanotut säilyttävät yritystuet.
– Tällaiset tuet eivät kannusta yrityksiä uudistumaan. Pidemmällä aikavälillä yrityksen kilpailukyky rapautuu entisestään ja tukitarve vain kasvaa, toteaa Malinen.
– Toisin sanoen pahimmillaan tilanne voi olla se, että samaan aikaan tuemme vihreää- ja digisiirtymää ja tuemme sen hidastamista.
– Heikommista yrityistuista voi mainita kauppa-alusten suorat vastikkeettomat tuet ja erilaiset alueperustaiset yritystuet, jotka syrjivät toisia alueita ja suosivat toisia – Nämä eivät luo lisää kasvua ja vaikutukset ovat VATTin tutkimusten perusteella tehottomia tai jopa negatiivisia.
Suomen pankin vanhempi ekonomisti
Petri Mäki-Fränti listaa huonoiksi tuet, jotka kannustavat yhteiskunnan kokonaisedun kannalta haitalliseen toimintaan. Näitä ovat Mäki-Fräntin mielestä esimerkiksi ilmastotavoitteiden vastaiset energiatuet, sekä tuet, jotka jarruttavat tuottavuuskehitystä hidastamalla yrityskannan uudistumista niin kutsutussa luovassa tuhossa.
STTK:n pääekonomisti
Patrizio Lainà on pitkälti samaa mieltä.
– Lisäksi turhiksi yritystuiksi voidaan lukea sellaiset, jotka hyödyttävät vain yritystä itseään, eikä tuella ole positiivisia ulkoisvaikutuksia muuhun yhteiskuntaan.
Lainàn mielestä huonoja yritystukia ovat esimerkiksi listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennus ja yrittäjävähennys.
Etlan Koski nimeää esimerkiksi huonosta yritystuesta energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen.
Brotheruksen mielestä Business Finlandin eli entisen Tekesin TKI-toiminta kuuluu parhaimpiin tukimuotoihin. Myös Finnveran yksityistä rahoitusta täydentävät tuet aloittaville yrityksille, kasvuyrityksille ja viennin rahoitukseen edistää parhaimmillaan innovaatioiden syntymistä sekä leviämistä.
Yle kysyi ekonomisteilta haitallisista ja huonoista yritystuista. Yritystukea jaetaan vuosittain miljardeja euroja.
yle.fi